R AN IL* KO N PUOHSTAJA

^ r RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI 40. VUOSIKERTA 3/1997 R AN IL* KO N PUOHSTAJA HANKO HOITAA HENKILÖSTÖÄ LINNOITTAJA ELÄKKEELLE PORKKALA -97 ONNISTUI RT AMPUI OHJUKSEN

RANNIKON PUOLUSTAJA 3/1997 * 3 Pääkirjoitus * 4 Eteläkärjen patteristo - TÄSSÄ NUMEROSSA MM: haasteita sosiaalisektorilla * 7 Rakennemuutoksen kynnyksellä - Hangon Rannikkopatteristo * Retki Bengtskärin majakkasaarelle * 14 Hankolaiset Rovajärvellä * 1 6 Hanko uskoo puolustusvalmiuden säilyttämiseen * 1 8 PAT-harjoitus naisen silmin * 2 0 Obuhovin tuntemattomat veteraanit * 2 2 Torsti Lahti - upseeri ja herrasmies * 2 6 TriHero: Politiikkako pöljää? * 2 7 Perkainpönttö * 2 8 Suomenlinna 250 vuotta * 3 0 6. Amfibiopataljoona * 3 2 Lomamatka Australiaan * 3 4 Rannikon linnoittaja muistelee RANNIKON PUOLUSTAJA 4/97 ON LEHDEN 40-VUOTISJUHLANUMERO... ja se ilmestyy viikolla 49 Juhlanumerossamme tulisi näkyä jokaisen killan, joukko-osaston ja yhdistyksen panos. Aineiston tulee olla toimituksella 23..1997 mennessä. Tekstit mielellään levykkeellä missä tahansa formaatissa. Liittäkää juttuihinne runsaasti kuvia, älkääkä unohtako perkainpönttöä. Kuulumisia: * 3 8 Porkkala 97 saavutti tavoitteet * 4 0 Rannikon sisarten mietteitä 4 2 Kroatian kokemusten jälkeen Rt-Golf * 4 6 RtUy * 4 7 RtOu * 4 8 SIRR * 4 4 Aurinkoiset päivät rannikonpuolustajilla * 52 SI Rännikkotykistökilta * 53 Hankoniemen kilta * 53 Tulevia Turussa 2 1 Kirjat LEHDEN JULKAISIJAYHTEISÖJEN YHTEYSTIEDOT LÖYDÄT SIVULTA 63 Tekniikkaa: 56 Sveitsiläinen upseerin veitsi 0 vuotta * 60 Rt ampui ohjuksen Rannikkosotilaslääni meripuolustuksen muutoksissa Vuodesta 1952, jolloin rannikkotykistö siirrettiin merivoimilta maavoimille ovat nyttemmin sotilasläänit vastanneet rannikon puolustuksesta ja laivastot merioperaatioista unohtamatta useita merkittäviä yhteistoimintaosapuolia. Sotilasläänin komentaja on siis operatiivisessa vastuussa rantaviivasta. Tämän yhteistyön hiominen on vaatinut useita, jopa kymmeniä. vuosia. Vasta teknisten johtamisvälineiden tultua avuksi voidaan tämän kokonaisuuden katsoa muodostuneen toimivaksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti rannikkotykistö jä merivoimat yhdistetään uusiksi merivoimiksi. Aikataulu tälle historialliselle muutokselle on erittäin kireä, sillä peruslinjausten jälkeen tulee meripuolustusalueiden olla toiminnassa jo 1.1.1999. Mitä kiireisemmällä aikataululla ollaan liikkeellä, niin sitä tärkeämpää on. että kaikki osallistuvat omalla ammattitaidollaan täysipainoisesti muutosprosessiin. Yhteistoiminta on aina kahdensuuntaista. Laivasto tukee sotilaslääniä merellisten asioiden erikoisasiantuntemuksessa. Uudenmaan sotilasläänillä on taas oma erikoisasiantuntemuksensa muun muassa satamien käytön estämisessä, MT-ohjuspatterien käytössä, rannikkomiinoittamisessa unohtamatta perustamista, asevelvollisuusasioita tai yleishuoltoa. Kun yhteistoiminnan rajapinta on vielä nyt rannikolla, siirtyy se uudistuksen myötä rantavyöhykkeen takareunaan - ei siis suinkaan häviä. Maa- ja merivoimat tarvitsevat toisiaan jatkossakin. Tämän rajapinnan asiantuntijoina ja pehmentäjinä tullevat jatkossakin toimimaan rantamaan asiantuntijat; rannikkotykkimiehet riippumatta siitä, mihin puolustushaaraan he kuuluvat. Voi olla, ettei rannikkosotilaslääneihin enää jatkossa sijoiteta meripuolustusupseereita. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että esikunnissa säilyy meripuolustustuntemus kriisiajan varalle. Jatkossakin lienee syytä sijoittaa meripuolustuskoulutuksen saaneita joko rannikkotykistö- tai laivastoupseereita sotilasläänien esikuntiin ns yleisiin operatiivisiin tehtäviin. Siitä olisi hyötyä kokonaismaanpuolustukselle sekä kunkin yksilön ammattitaidolle. Rannikkosotilasläänien meripuolustuksellisten operatiivisten tehtävien siirtäminen meripuolustusalueille on hoidettava hallitusti. Uudet velvoitteet on kirjattava uudistettaviin yhteistoimintamuistioihin eikä yhteistoimintaosapuolille tiedottamista saa unohtaa, vaan hoidettava se yhdessä. Yhteisvoimin ylimenokausi saadaan niin asiallisesti kuin henkisestikin hoidettua tehokkaasti ja mahdollisimman lyhyesti. Älkäämme palatko ajassa vajaata 50 vuotta lakaisin, vaan suunnatkaamme yhdessä tulevalle vuosituhannelle. Uudenmaan sotilasläänin komentaja I RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI Päätoimittaja Eero Sivunen puh 09-129 9256 f ax 09-129 9214 Toimitussihteeri Timo Kaukoranta puh 09-181 22 520 fax 09-181 22 536 Toimituksen osoite PErt-os, PL 919 001 Helsinki Toimitusneuvosto Jorma Vuohelainen, eversti Timo Sario, everstiluutnantti Ulla Varjola, rouva Timo Kaukoranta, everstiluutnantti Kaj Brandstack, diplomi-insinööri Reijo Telaranta, toimitusjohtaja Heikki Tiilikainen, everstiluutnantti Kari Laakko, luutnantti Tilaushinnat Kiltojen ja yhdistysten jäsenet 50 mk Ulkopuoliset tilaajat 80 mk Osoitteenmuutokset ja tilaukset Toimitussihteeri Kirjapaino Lauttapaino, Huittinen Taitto Kari Merilä Ilmoitusmyynti Ilpo Pitkänen Oy puh 09-349 9224 fax 09-349 9223 ISSN 1239-0445 Kansi Lappohjan rintamamuseon pitkäputkinen tykkivanhus Jälleen 64 sivua - täyttä terästä! Prikaatikenraali ^ RANNIKON PUOLUSTAJA 3/97 3

SAKARI KINNARINEN Hangon Rannikkopatteristo on Suomen eteläisin joukko-osasto. Russarön linnakkeen pohjoispuolelle jäävät niin Utö kuin naapurina oleva Örökin. Patteristossa palvelee hieman yli sata työntekijää ja noin 250 varusmiestä. ETELÄKÄRJEN PATTERISTO - haasteita sosiaalisektorilla Hangon Rannikkopatteristoon runsaan seitsemänkymmenen itsenäisen toimintavuotensa aikana juurtunut vahvasii Manko niemellejasen kaksikieliseen kau punkiin. Vahvat tunnesiteet tuli vai hyvin näkyviin vuosina l l W ja 1994 käydyssii lopetlainispro sessissa Pro lianko liikkeineen, karvalakki lähetystöilleen ja mars seincen. Samantapainen huoli on nyt nähtävissä meneillään olevassa rakennemuutoksessa. Suurin osa työntekijöistä asuu omistusasunnoissa, minkä takia patteriston asuntoalue on pitkään ollut vajaakäytössä. Vasta tänä vuonna kouluista valmistuneiden sotilaiden myötä työsuhdeasunnot ovat jälleen hyötykäytössä. Henkilökunnan kierto on vähäisiä ja Hankoon näyttää olevan vaikea houkutella upseereita ja opistoupseereja. Toisaalta työntekijät hankolaistuvat nopeasti ja he haluavat pysyä perheineen Hangossa ja Hangon Rannikkopatteristossa. Kaupungissa vieltää kaadereiden lisäksi eläkepäiviään huomattava määrä entisiä patteristolaisia. Aktiivinen huoltopäällikkö Pienessä kaupungissa on helppo asua. Pienessä patteristossa voi palvella kaikissa paikoissa tarvitsematta joka kerta muuttaa talouttaan. Seikka, joka rannikko- Hangon Rannikkopatteriston esikunnasta näkyy merelliselle vastuualueelle. Näkymä eskunnan tupakointiterassilta. tykistössä ei aina ole helppoa. Patteristo luopui vanhasta arvokkaasta Bulevardin kiinteistöstä ja muutti esikuntansa Nycanderinkadun asuntoalueelle. Haikealta tuntunut muutto osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Nyt merivalvonta-aluekeskus ja esikunta muodostavat toimivan kokonaisuuden. Patteriston esikunta viettää viimeistä vuottaan itsenäisen joukko-osaston esikuntana. Viimeinen vuosi on meneillään myös patteristoa koko sotilasuransa palvelleella huoltopäälliköllä, majuri Veikko-Olavi Erosella. Veikon ura alkoi alokkaana Kymen Jääkäripataljoonassa ja jatkui vuodesta 1972 Hangon Rannikkopatteristossa. Veikko on poikkeuksellisen aktiivinen upseeri. Harrastuksiin kuuluu mm Hangon varuskunnan urheilijat, Upseerikerho, Upseerien ampumayhdistys, Kadettipiiri, Sotilasurheiluliitto, Hangon Harrastajateatteri ja rentoutumiskeinona eräkämppäily Vehkalahden korvissa. Kirjoittajalle Veikko tokaisi: "Hangosta en ole halunnut pois ja tänne aion jäädä!". Syksyllä Veikko jää eläkkeelle Savusauna tuhottu? Hästö-Busön vartiolinnaketta käytetään patteriston ampumaharjoituksiin ja rannikkoilmatorjuntamiesten koulutukseen. Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkareille saari on merkittävä, koska se on lähin hyvässä kunnossa oleva miehitetty rannikkolinnake sen toiminta-alueella. Prikaatin uiskosatamasyndalenissaon samalla Hästö-Busön "etappi". Syksyllä reserviin siirtyvä patteriston huoltopäällikkö, majuri Veikko-Olavi Eronen tiernapoikana Päällystökerholla. Hästö-Busön virkistyskäyttö on jälleen aloitettu. Sen yksi rivitaloasunto on aktiivisessa virkistyskäytössä. Kuuluisa Hästiksen savusauna on toistaiseksi muutettu jatkuvalämmitteiseksi "toistuvien" saunapalojen pelossa. Kesällä saaressa järjestettiin mm. Sotilasurheiluliiton lasten kesäleiri. Tämä tärkeä kaikkia varuskuntia palveleva lasten kesäleiritoiminta sai alkunsa Hangon Rannikkopatteristossa jo vuonna 1983. Rationalisointi vie Tammisaareen Saaressa palvelee toinen patteriston aktivisti, taisteluvälinemies, s-sotilasmestari Matti Vartiainen. Matin taitavien sormien jäljet näkyvät monessa virkistystilassa ja muistoesineessä, puhumattakaan hyvinhoidetuista varastoista. Matin tie patteristossa alkoi vuonna 1971 Hästö-Busössäjatkuen useiden palvelupaikkojen jälkeen jälleen samassa paikassa. Jopa asunto on sama. Matin vaimo, ravitsemustyönjohtaja Merja Vartiainen palveli vuodesta 1973 patteristoa, kunnes hän siirtyi huollon rationalisoinnin yhteydessä Uudenmaan Prikaatin muonituskeskukseen Tammisaareen. Siirtyminen Tammisaareen ja ruotsinkieliseen joukkoon tuntui aluksi maailmanlopulta, mutta sittemmin prikaatista on tullut mieluisa paikka palvella. Merja teki sitä ennen arvokkaan työn toimiessaan emäntänä Hästö-Busössä, Russarössä ja Hangossa. Huoltopäällikön tapaan Matti ja Merja pitävät selvänä, että he jäävät Hankoon asumaan. Matti aikoo jäädä eläkkeelle vuonna 2000. Kouluttajatilanne kohtuullinen Suomen eteläisin linnake, Russarö puskee täysillä eteenpäin. Saaressa panostetaan koulutusedellytysten parantamiseen mm. ra- RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

Hangon Rannikkopatteriston ja Uudenmaan Prikaatin yhteityötä parhaimmillaan. Aviopari Matti ja Merja Vartiainen. kentamalla taisteluampumarataa jaeste-jakuntorataa. Linnakkeen ongelmana on edelleen sisäliikuntatilojen puuttuminen. Ongelma ei ole rannikkotykistössä kuitenkaan mikään outo asia. Aselaji piristi joukko-osastoa ja linnaketta määräämällä patteristoon neljä uutta vänrikkiä ja yhden yliluutnantin. Kouluttajatilanne on pitkästä aikaa kohtuullinen. Saaren henkilökunnan yhtenä ylpeyden aiheena on oma virkistystila veneineen ja savusaunoineen - perinteikäs Majakkatalo. Sosiaalisten olojen kartoitus viitoitti tarpeet, joita tulee kehittää. Tärkeää oli havaita, että sosiaalisektori tulee ymmärtää laajasti, laajemmin kuin perinteinen ajattelutapa edellyttää. Meneillään oleva meripuolustuksen rakennemuutos antaa erityisen haasteen myös sosiaalisektorille. Muutosprosessissa patteristo on pitänyt henkilöstön kattavasti mukana alusta alkaen. Panostusta henkilöstöön Hankolaiset Utön linnakkeen vieraina kesäretkellä 1997. Hästö-Busön kulta-aikaa. Kuva Reiiasta vuodelta 1987. Kuvassa vasemmalta Veikko Kalmari, Oiva Lyytikäinen, Hannu Oksanen, Seppo Ahokas ja Matti Vartiainen. Patteristo on rakentanut virkistystilat Russaröön ja Hästö-Busöseen. Mantereelle on perustettu Isosaaren tyyliin viihtyisä myrskymajoitus saarelaisten käyttöön. Virkistys- ja tutustumismatkoja on järjestetty tänä vuonna jo mm venemessuille, muutamiin konsertteihin, maanpuolustusmessuille ja Saaristomeren Rannikkopatteristoon. Edessä ovat matka Bengtskäriin, Tattoo-konserttiin, Hartvvallareenalle sekä pikkujouluristeily. Tärkein ja merkittävin panostus suunnataan työsuhdeasumiseen, henkiseen työilmapiiriin ja varusmiesten sosiaalikuraattoripalvelujen hankkimiseen. Kehittämällä laajassa mielessä sosiaalisektoria ja ottamalla henkilöstö avoimesti mukaan patteriston kehittämiseen olemme pystyneet parhaiten panostamaan tärkeimpään voimavaraamme - ammattitaitoiseen henkilöstöömme. 18 RANNIKON PUOLUSTAJA 3/97 Hangon Rannikkopatteriston vahvuuksiin kuuluu mm uusi kalusto, mutta suurimpana heikkoutena oleva liian pieni henkilöstö on kuitenkin painavampi tekijä. Rakennemuutoksen kynnyksellä - Hangon rannikkopatteristo STIG-GÖRAN GRÖNBERG Kaksi vuotta sitten todettiin tämän lehden sivuilla "Muutos on ajan tunnus niin Hangon Rannikkopatteristossa kuin koko puolustusvoimissa". Miten totta se olikaan, sitä ei osannut kirjoittaja itsekään arvata. Rakennemuutoksen edellä on hyvä katsoa tilannetta mistä ponnistetaan tulevaisuuteen. Puolustusvoimien rakennemuutoksen valmistelu on alkanut. Rannikkotykistöaselajin osalta se merkitsee yhteenliittämistä merivoimien kanssa 1.7.1998. Hangon Rannikkopatteristo itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan ja se liitetään alueen puolustuksesta vastaavaan meripuolustusalueeseen. Varusmieskoulutusta ja henkilöstöä Hangon alueella supistetaan. Vapautuva henkilöstö kohdennetaan ensi sijassa meripuolustusalueiden liikkuvien rannikkojoukkojen ja uusien asejärjestelmien käyttöön. Sanoma on selvä ja suunnittelutyö on täydessä käynnissä. Millainen lopputulos on, selviää syksyn kuluessa. Rannikkotykistön nykyinen joukko-osastojako on perua 1950-luvulta. On hyväksyttävä seikka, ettei se ollut tarkoituksen mukainen kun rakennetaan 2000-luvun puolustusta. Merivoimilla ja rannikkotykistöllä on yhteinen toimintaalue, yhteisiä tehtäviä, yhteiset valvonta- ja johtamisjärjestelmät ja yhteisiä asejärjestelmiä. Yhdistämiselle on olemassa perusteet; kyse ei siis ole vain vanhojen herrojen nostalgisista Merisotakoulumuistoista. Muutoksen radikaalisuus taisi kuitenkin yllättää koko aselajin. Jo kerran elettyä Vaasan ohella Hangon Rannikkopatteriston lakkauttamisen korostaminen valtioneuvoston selonteossa on ihmetyttänyt. Muutos koskee koko aselajia! Itse asiassa Hangossa väen asennoitumista muutokseen on helpottanut se, että monella siihen liittyy tunne jo kerran eletystä. Kun patteriston olemassa olo edellisen kerran oli uhattuna vuoden 1992 "Puukan paperin" perusteella, itse kukin joutui miettimään elämäntilannettaan ja mahdollisia ratkaisujaan jo silloin. Surutyö on kertaalleen tehty, asiat on jo kertaalleen ajatel- 19

Russarön linnake on erinomainen paikka rannikkotykistön erikoiskoulutuksen antamiseen, mutta alokkaiden koulutuksen vähemmän sopiva. tu läpi. Toki tilanne tälläkin kertaa on vaikea, mutta se ei ole uusi. Tässä vaiheessa voi tyydytystä hakea ajatuksesta, että saatiin sentään edellisen rationalisointikierroksen toimenpiteet tehtyä ennen kuin uusi alkoi. Liian pieni ei toimi "Pieni on kaunista" sanotaan. Liian pieni ei toimi. Edellisen rationalisointikierroksen alkaessa patteristossa tutkittiin sen vahvuuksia ja heikkouksia. Jo silloin nähtiin, että toimintaa joukko-osastona voidaan jatkaa lyhyellä tähtäyksellä toimintoja rationalisoimalla, mutta pidemmällä tähtä- Erilaisten linnoitusten rakantamista ja koulutusolosuhteiden parantamista on Hangon rannikkopatteristossa tehty uutterasti. Näitä töitä on tehtävä jatkossakin. J B ^ RANNIKKO- ' WH fl SOTI LAS KOTI- Hjy^ YHDISTYS RY yksellä on harkittava uudelleen edellytyksiä toimia joukko-osastona. Totuus on, että Hangon Rannikkopatteristo on useita vuosia ollut ehdottomalla alarajalla, kun ajatellaan joukko-osastona toimimista. Vahvuudet, kuten koottu ryhmitys, kiinteys, ammattitaito ja uusi kalusto eivät riitä, kun heikkouksista 011 suurimpana liian pieni palkattu henkilöstö. Opistoupseerivajaus on pahimmillaan ollut noin 30%. Suunnittelu- ja johtotehtävissä olevien upseerien määrä on jäänyt liian pieneksi, kun hallintoa ja toiminnan ja talouden suunnittelua on delegoitu joukko-osastoille, mikä sinällään on aivan oikein. Alle 30 Mmk:n vuosibudjetillaan patteristo on kovin pieni tulosyksikkö. Se on helposti hallittavissa, mutta ei välttämättä kokonaisuuden kannalta taloudellinen. Nyt rakennemuutos tuo ratkaisun tähän asiaan. Ei välttämättä sillä tavalla kuin oli kuviteltu, ja joka tapauksessa ajateltua nopeammin. Järkevää muutosta Vähänkään kriittinen tarkastelu osoittaa, että varusmieskoulutuksen vähentäminen patteristossa on järkevää, kun sillä tarkoitetaan peruskoulutuksen siirtämistä mantereella toimivaan varuskuntaan, jossa on hyvät lähiharjoitusmaastot, ampumaradat ja muut varuskunnalliset palvelut. Russarön linnake on erinomainen paikka sodan ajan linnakkeen joukkojen kouluttamiseen ja rannikkotykistön erikoiskoulutuksen antamiseen kaksine tornikanuunapattereineen, mutta totisesti vähemmän sopiva uusien alokkaiden koulutukseen. Samoin on rannikkotykistön ilmatorjuntamiesten koulutuksen muuttaminen paikallaan. Ilmatorjuntamieskurssin toimeenpano on varmasti tehokkaampaa ilmatorjuntajoukko-osastossa, jossa on käytettävissä kunnon koulutus- ja aseharjoitteluhallit, kuin perustaitojen opiskelu ulkona Russarön talvessa. Sen sijaan ilmatorjuntamiesten joukkokoulutus pitää järjestää linnakkeella. Henkilöstömäärän supistaminen on vielä suunnittelun kohteena. Palkatun henkilöstön väheneminen on kuitenkin itsestään selvää, kun joukko-osaston asema häviää. Lopputulos nähdään viimeistään vuoden vaihteessa, joten siitä ei sen enempää tässä. Oma identiteetti Jokaisella yksilöllä ja joukolla on oma identiteettinsä. Se muodostuu perinteistä, tehtävästä, toimintaympäristöstä ja toiminta-alueesta sekä luodusta yrityskulttuurista. Rannikkotykistössä on ollut luonnollista ankkuroida identiteetti alueeseen ja valmiustehtävään. Hangossa voidaan olemassa olon tarkoitus kiteyttää kolmeen asiaan: Suomenlahden suun valvonta, meripuolustuksen avainalue Suomenlahden ja Saaristomeren yhtymäkohdassa, Hankoniemen puolustus. Hangossa palvelee meripuolustuksen yhteisoperaatiot hallitseva joukko, valvonnan ja tykistön ammatti-ihmisiä, kouluttajia ja kasvattajia, sotilaita. Rannikkotykistön ja merivoimien yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa tasavertaiselta pohjalta. Suomenlahdella on painopiste HANRPSTO rannikkopuolustuksessa ja Saaristomerellä laivaston toiminnassa. Hangon rannikkopuolustuksen identiteetti on selvästi Suomenlahden suunnassa, ja näin valmisteluissa myös edetään. Tasavertaisuuden toteutumisesta ei kaikkialla olla kovin varmoja. Henkilöstöjärjestelyjen lisäksi yhdistämiseen liittyy kulttuurin muutos erilaisine tunteineen. Pahin virhe mikä yhdistämisessä voi tapahtua on se, että rannikkotykistön väeltä riistetään oma ammatti-identiteetti eikä tunnusteta rannikkotykistön vaatimaa erikoisosaamista. Näissä kysymyksissä vaatteiden väri on toisarvoinen. Ei tämä tähän lopu Hankoniemi on kautta historian ollut meripuolustuksemme strateginen avainalue. Niin tulee olemaan vielä pitkään. Meitä ennen on rannikkopuolustusta rakennettu viisaudella, ja niin tapahtuu vastakin. Muutosta ja kehitystä tulee tapahtumaan koko ajan. Nykymuodossa toimintaa on jatkettava vielä vajaa vuosi. Russarön linnakkeen ja erilaisten alueellisten ja teknisten järjestelmien kehittämistä jatketaan rakennemuutoksesta riippumatta. Russarössä parannetaan koko ajan rannikkotaistelijoiden koulutusolosuhteita; nyt on valmistumassa uusi esterata, joka liittyy suoraan taisteluampumaalueeseen. Ikuisuusprojektina ollut kranaatinheitinasemien linnoittaminen on nyt loppusuoralla. Ampumatarvike varastojen rakentaminen ja erilaiset viestiäkin työt odottavat vuoroaan j.n.e. Alueellisen koskemattomuuden valvonta, Hankoniemen joukkojen koulutus ja paikalliset puolustusvalmistelut ovat asioita joita Hankoniemellä pitää tehdä jatkossakin. Ja kyllä työ tekijänsä tarvitsee kuten ennenkin. Rannikkopuolustus tulee säilymään täällä muodossa tai toisessa. Ei tämä tähän lopu. RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

Maamme vanhin majakka, Bengtskär on vihdoinkin kunnostettu matkailukäyttöön. Kuva Rosalan museo. Retki Bengtskärin majakkasaarelle Suomen saaristo on yhtä erikoinen ja ainutlaatuinen kuin Suomen Lappikin. Jos kulkee silmät ja korvat auki, niihin ei voi olla rakastumatta. Suomen saariston helmi on eittämättä Bengtskärin majakka ja sen ympärillä olevat upeat saaret. Saimme kokea sen helteisenä heinäkuun viikonloppuna. CAROLA TIITINEN Saavuimme helteestä nääntyneinä Rosalan Bölen kylästä varaamaamme "Bed & Breakfast" -majoitukseen Hemming ja Raili Erikssonin luona. Meri kimmelsi kirkkaana edessämme ja majoituimme mukaviin tiloihin. Uituamme kauempana sijaitsevalla "todellisella beachillä", valtavalla hiekkarannalla, olimme taas virkeitä ja onnellisia. Myöhemmin illalla saunoimme ja nautimme peilityynen meren tunnelmasta. Seuraavana aamuna lähdimme hyvän aamupalan nautittuamme retkelle Suomen vanhimmalle majakalle, Bengtskärille. Isäntämme, kalastaja Hemming Erikssonin taksivene kuljetti meidät ja muut turistit kauniiden saarten lomitse aavalle ulapalle. Saaristo tarjosi parastaan; laajoja, rauhallisia maininkeja, kaukana taivaanrannalla siintävää kevyttä utua, lintuja, jotka poikueilleen lipuvat karien ja kallioiden välissä ja kauempana jylhästi kohoavan Bengtskärin majakan ääriviivat. Uskomaton tunnelma! Kiireinen kaupunkilainen tunsi henkensä salpaantuvan ja arki jäi kauaksi taakse. Todellista lomaa. Nopeasti majakka rakennettu Taksivene kiinnittyi puolen tunnin ajomatkan jälkeen Bengtskärin kallioisen luonnonsataman laituriin. Saari ei ole suuren suuri ja Majakkaan rakennetussa kappelissa on myös vihitty joitakin aviopareja. Kuva: Rosalan museo. graniittinen majakka kohoaa todella jylhänä kallioiden keskellä. Alueella ei ole yhtään puita eikä pensaita, mutta kukat ja heinät puskevat sitkeästi esiin kallioiden koloista. Joka suuntaan on mahtava näköala. Sateen ja tuulien pieksemät kalliot ovat sileitä kuin pienen lapsen poski. Kallioilla on näin kuivalla säällä helppo liikkua. Sateella ja myrskyn myllertäessä ne ovat liukkaita kuin luistinrata. Bengtskärin majakka rakennettiin todella lyhyessä ajassa, yhdeksässä kuukaudessa. Vuosisatamme alun menetelmin, majakka valmistui 1906, voidaan tiilistä rakennetun ja saaren kallioista lohitulla graniitilla päällystetyn rakennuksen valmistumisaikataulua pitää ennätyksellisenä. Majakka oli lisäksi alueen ensimmäinen rakennus, jossa oli keskuslämmitys. Bengtskärin majakka on Pohjolan korkein torni ja sen suunnitteli aikanaan Grönholmin arkkitehtitoimisto. Rakennuskustannukset olivat 408 000 markkaa silloista rahaa. Saarella ilman yksityisyyttä Bengtskäriin liittyy paikan pienuudesta huolimatta paljon historiaa. Kiehtovimmat kertomukset koimme siellä asuneista asukkaista. Bengtskärillä asui aluksi viisi perhettä ja enimmillään 37 asukasta. Se oli oma sosiaalinen yhteisönsä, jossa synnyttiin, käytiin koulua, hoidettiin kotien ja majakan askareet ja elettiin hyvin tiivistä yhteiselämää. Yhteisöllä oli varmasti omat ilonsa ja surunsa. Voi vain kuvitella, miten vaativaa oli asua niin pienellä alueella ja niin tiiviisti ilman mitään yksityisyyttä. Majakan tornista näkee aivan joka kolkkaan ja koloon. Kalastaja Hemming Eriksson kertoi serkkunsa syntyneen siellä ja poistuneen saarelta mantereelle käymään vasta viisivuotiaana, jolloin hän näki elämänsä ensimmäisen puun! Saarella asuvat lapset uskoivat, että Bengtskär oli koko maailma - he eivät ol- Taiteilijan näkemys Bengtskärin majakasta. Kuva Viking Nyström. leet vielä nähneet muuta. Lähes kaikki tehtiin paikan päällä; ruoan valmistus ja hankinta, siellä on vieläkin uhkea leivinuuni. Kalastettiin, pyydettiin lintuja ja hylkeitä sekä viljeltiin jopa pientä peltoläiskää, josta saatiin vähän vihreää pöytään saarella villinä kasvavan ruohosipulin lisäksi. Mantereelta saapui kerran viikossa alus tuomaan tietoa maailman tapahtumista sekä elämiseen tarvittavia tarvikkeita. Saarelaiset eivät kuitenkaan poistuneet mantereelle kuin aivan erikoistilanteissa. Asukkaat arvostivat kaiken karuuden ja niukkuudenkin keskellä työtään ja "valtion leipää". Automaatio luo synkkyyttä Kun talvisota syttyi 1939 muuttivat kaikki siviilit pois Bengtskäriltäja koko kauan yhdessä elänyt yhteisö hajosi. Kaikilla asukkailla oli ollut koti odottamassa mantereen puolella, joten heillä oli RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

paikka mihin palata. Bengtskäristä tuli tärkeä sotilastukikohta. Neuvostoliitto oli vallannut H a n g o n j a Bengtskärin majakallakin taisteltiin H a n g o l l e j a S u o melle t ä r k e ä taistelu 1941. Neuvostoliittolaiset eivät kuitenkaan pystyneet valtaamaan tätä pientä saarta itselleen. M a j a k k a a vartioi j a hoiti sen jälkeen aina kaksi miestä kerrallaan niin, että he asuivat kaksi viikkoa kerrallaan saarella j a olivat kaksi viikkoa vapaalla kotonaan. Saariston asukkaiden mielestä Bengtskärillä alkoi synkin aika, k u n se aiutomatisoitiin vuonna 1968. Synkin siksi, että saari jäi ilman ihmisiä monenlaisen pahanteon j a ilkivallan kohteeksi. Ohiajavien pahantekijöiden lisäksi rakennus pääsi rappeutumaan hyvin pahasti. Syntyi pahoja vaurioita. Tätä jatkui vuoteen 1986, jolloin perustettiin P r o Bengtskär yhdistys, jolla ei kuitenkaan ollut taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa Bengtskärin korjauksia. A b o A k a d e m i sai vuokrata m a jakkasaaren 1991 edellytyksellä, että se vastaa m a j a k a n korjauksista j a kehittämisestä matkailutarkoituksiin. Bengtskärin majak- tunnin tai yöpyä. J o matka sinne on omalla tai taksiveneellä elämys. Upea luonto ympäröi saaren, mahtavia m a i s e m i a on vaikea kuvata sanoin - ne täytyy elää. Jokainen hetki on erilainen; kristallin kirkas vesi välkehtii, taivaanrannan värit vaihtuvat j a kirkkaalla ilmalla näkee Hangon j a Viron rannikot. Kirjoittajan mielestä Bengtskär ympäröivine saarineen on Suomen saariston kiistämätön helmi. Kuva: Rosalan museo. ka on korjattu kurssimuotoisena aikuiskoulutustyönä j a se avattiin yleisölle elokuussa 1996. Tyyntä ja myrskyä Paikanpäällä voi tutustua museoon, juoda kupposen kahvia, yöpyä, pitää kokouksia j a seminaareja. M u u t a m a pariskuntakin on sanonut "tahdon" m a j a k a n idyllisessä kappelissa. Bengtskärin kesässä ihminen kokee hallitsevansa luontoa. Syksyn pimeinä m y r s k y ö i n ä h ä n saa siellä kuitenkin huomata, miten pieni j a voimaton ihminen todellisuudessa on luonnon keskellä. P o i s t u m m e saarelta onnellisina, ehkä hieman haikeinakin. Olisi ollut m u k a v a j ä ä d ä sinne pitempään. N o j a i l e m m e vielä hetken saaren reunustoille rakennettuun aitaan, j o n k a tarkoitus oli jo aikanaan estää myrskyllä asukkaiden huuhtoutuminen mereen. Saisipa kokea täällä vielä myrskyn. KOTKAN RAKENNUS-TEAM OY T h e S u n n y Route via Hanko Keskuskatu PORT Of yjy HANKO V a t t u n i e m e n k a t u 12, 0 0 2 1 0 H e l s i n k i 2 1, puhelin 09-692 4115 V Vähittäiskauppaa vuodesta 1862 A-RAKENNUSMIES Y H T Y M Ä PL 60 (Rislipellontie 16) 00390 Helsinki Puh. 09-396 811 ISOSIIVO OY 516 rakennusinsinööri OY Puh 080 2323 Kaikkialla S u o m e s s a H a k i n t i e 2, P L 6 7 01301 Vantaa Muut toimipisteet: S U U N T O Suoritamme mm. Eskelinen, METALLIYHTYMÄ M o n i v u o k r a u s PÄÄKONTTORI: HELSINKI, Viljatie 4 A. 09-547 801 Isosiivo o n siivousalan ammattilainen STOCKMANN Hannu KOTKA Satamakapteeni 019-2203 801 Satamatoimisto 019-2203 803 Fax 019-2203 802 e-mail: port@hanko.fi Majakkasaarelle on nyt mahdollisuus retkeillä, viipyä m u u t a m a n AB 480 Puh. (05) 218 4518, 9400-814 MITÄ IKINÄ RAKENNAT TAI KORJAAT, V U O K R A A KONEET JA L A I T T E E T - M E I L T Ä SAAT K A I K K I! OY KreuTÖ 31 C 56. PERUSPESUT VAHAUKSET PAINEPESUT IKKUNANPESUT KOKOLATTIAMATTOJEN PESUT LOPPUSIIVOUKSET ERIKOISPALVELUT TOIMIPISTEET KAUTTA MAAN. Seterinkulmantie 44, 03600 Karkkila Klemettilä, PL 230 651 Vaasa Sepelitie 23, 40320 Jyväskylä Katso puhelinluettelosta oman alueesi A-RAKEI\II\IUSMIES OY Monivuokrauksen tiedot. MERITULLINKATU 11 D, 00170 HELSINKI PUH. 09-135 4664 RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 9 7 11

HANKONIEMEN KILTA HANGÖUDDS GILLE Teksti ja kuvat ULF JOHANSSON Risto Sariola ja Jari Aspinen suunnittelemmassa siirtymisreittiä evl Hannu Luukkosen kanssa. Jo aikaisin syksyllä Hankoniemen kilta aloitti tiedustelut, olisivatko jäsenet kiinnostuneita Rovajärven matkasta tykistöleirin aikaan. Ja kiinnostusta tässä vaiheessa löytyi niin kuin tavallisesti. Eli siitä vaan rattaat pyörimään. Mitä lähemmäksi lähtöpäivää tultiin, sitä enemmän kiinnostus laantui, niin kuin tavallisesti. Koska työtä oli tehty paljon ympäri maata asian hyväksi, päätettiin matka toteuttaa kymmenen hengen porukalla. Ja se kannatti. Hankolaiset Rovajärvellä Saavuimme perjantaiaamuna Rovaniemelle, missä rautatieaseman päällikkö itse otti meidät vastaan. Tämän jälkeen matka jatkui henkilöautoilla Rovajärven ampumaleirille. Perillä oli meitä vastaanottamassa Vaasan Rannikkopatteriston komentaja, everstiluutnantti Hannu Luukkonen, jonka vieraita me olimme. Patteristo oli tuliasemissa 12 tykillä ja saavuimme tykkiasemiin juuri sopivasti ennen tulen avausta. Jylinä oli mahtava, varsinkin tämmöiselle vanhalle nostoväkeläiselle, joka ei ole ampunut järeämmällä aseella kuin 12 cal. haulikolla. Ammunnan jälkeen piti vanhan evp sotilasmestarin saada nuuskia vasta ammuttua hylsyä. Miksi Drakenissa on moottori? Ammuntojen jälkeen meillä oli mahdollisuus tutustua uuteen "soppatykki telttaan". Jos 130 mm tykkien tulos oli hyvä, niin pitää kyllä soppatykkien tulostakin kiittää. Söimme maastossa erittäin maukkaan kenttälounaan kertakäyttöastioista. Käytetäänköhän niitä hygienian takia, jos nykyajan nuorten hampurilaisiin ja Cokacolaan tottuneet vatsat ovat herkemmät kuin olivat -50 ja -60 luvulla. Syötäessä tuli patteristolle lähtökäsky ja ei kestänyt kauan, kun osastot olivat jo liikkeellä seuraavalle asemapaikalle. Kiitimme komentajaa ja siirryimme varuskuntakerholle majoittumaan ennen seuraavaa vierailukohdetta, joka oli Lapin lennosto. Lennostossa meidät otti vastaan esikuntapäällikkö ja saimme tyhjentävän informaation lennostosta ja sen toiminnasta. Infotilaisuuden jälkeen meillä oli mahdollisuus seurata Drakenin starttia, jossa oppilas ja opettaja lähtivät harjoituslennolle. Joku on sanonut, että Drake - nin moottorin tehtävä on muut- Hankoniemen kiltalaisia tarkastamassa soppatykkiä Rovajärvellä. taa kerosiini meluksi. Olisiko se sittenkin totta? Lopuksi tutustuttiin hallissa oleviin koneisiin. Valitettavasti en päässyt ottamaan "kylmätyyppiä". Kello lähenteli jo illallisaikaa ja siirryimme takaisin varuskuntakerholle syömään ja saunomaan. Majoitus oli niin mainio, että se pystyy kilpailemaan parhaimpien hotellien kanssa. Jotkut jäivät ylitöihin Lauantaina aamiaisen jälkeen tutustuimme Rovaniemen ilmatorjuntarykmenttiin. Ja kalustoa löytyi, huppumoderneista ohjuksista perinteisiin ilmatorjuntatykkeihin. Elektroniikkaa oli niin valtavasti, että vanha ilmavalvontamies putosi kärryiltäjaymmärsi, miksi puolustusvoimat ei enää ole kiinnostuneita hänestä. Laitteiden ja toiminnan esittely oli hyvä ja keskustelu vilkasta. Se mikä eniten ihmetytti, oli se, että tänä päivänä ilmatorjunta-ammunta voidaan johtaa monen sadan kilometrin päästä torjuntatykeistä. Se on varmasti asia, joka olisi ollut monelle mieluinen yli 50 vuotta sitten. Turvallisin mielin ja varmoina siitä, että maamme puolustus on hyvissä käsissä, käytiin vielä katsomassa saksalaisten sotilaiden hautakappelia, johon on haudattu noin 300 saksalaissotilasta. Lounaan jälkeen kävimme vielä ostoksilla oikeassa käsityöverstaassa, missä myytiin kunnollisia kuksia ja puukkoja, eikä mitään turistirihkamaa. Loppupäivän ohjelma alkoi kaupungin esittelyllä. Historian osalta selvisi, että ei ole mitään, mihin suomalainen ei pysty. Tämän uskoi heti, kun näki kuvia, missä höyryjuna ajoi talvella jään yli, koska siltaa ei ollut. Iltapäivän ohjelma oli vapaa ja porukka hajaantui ympäri kaupunkia. Taisi joku löytää töitäkin, koska oli kuulemma ollut ylitöissä. Kotimatkaan lähdettiin yöjunalla. Hankoniemen killan Rovajärven retkikunta saksalaisten muistomerkillä Rovaniemellä. VALIOVIHANNES OY Kyläsaarenkatu 14 00580 HELSINKI puh. 09-701 5500 fax 09-712 598 e SATALASKENTA OY Isolinnankatu 28 280 PORI Turku Energia OyZinaltecAb ( H D EX] O" Fax 25900 Taalintehdas 02-466 11 02-466 44 Kotimaiset sinkkianodit RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

Viimeksi Hanko luovutettiin tukikohdaksi Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaan vuonna 1940, mutta vallattiin takaisin seuraavana vuonna, jolloin hankolaiset pääsivät taas palaamaan kotikaupunkiinsa. Nämä seikat ovat aiheuttaneet sen, että hankolaiset arvostavat maanpuolustusta. Nämä muistot ja raskaat kokemukset kaupungin täydellisestä evakuoinnista aiheuttavat sen, että me hankolaiset olemme - ehkä muita suomalaisia tarkemmin - seuranneet patteriston tulevaisuutta koskevaa julkista keskustelua. Meillä on luonnollisesti sellainen käsitys, että joukon mahdollisimman itsenäisellä asemalla on merkitystä se toimintavalmiudelle. Lisäksi uskomme, että toi- HANKO USKOO puolustusvalmiuden säilyttämiseen Hanko sijaitsee strategisesti tärkeällä Itämereen työntyvällä niemellä. Niinpä kaupunki on aina joutunut osalliseksi niistä lukuisista sodista, joita on käyty Itämeren piirissä. Kaupunginjohtaja TOM AXBERG mintavalmius on pitkälle riippuvaista siitä, miten hyvin henkilökunta tuntee patteriston olosuhteet. Tästä seuraa, että vakituinen henkilökunta Hangossa on puolustuskapasiteetin kannalta erittäin tärkeä tekijä. Tätä kirjoitettaessa on taivaalla vielä näkyvissä tulevaisuutta uhkaavia pilviä. Vielä emme tiedä mitä Hankoon tulevaisuudessa jää. Toivomme ja uskomme kuitenkin, että pääesikunta on kaikesta tästä tietoisena halukas säilyttämään Hankoniemellä käytännössä hyvän puolustusvalmiuden. Olemme toki tietoisia siitä, että muutokset ovat välttämättömiä myöskin puolustusstrategiassa. Me hankolaiset uskomme edelleenkin, että tulevat muutokset perustuvat ensisijassa puolustuspoliittisiin seikkoihin eivätkä ainoastaan valtiontaloudesta johtuviin ratkaisuihin. Portti Suomenlahdelle on edelleenkin samassa paikassa, missä se on aina ollut. JUHLA- JA TAPAHTUMATELTAT Tilaa vieraille syntymäpäiviin ja muihin perhejuhliin. Näyttävät tilat messuille ja PR-tilaisuuksiin, sekä myyntikatokseksi. Rakentajain Konevuokraamo Oy P. 09-89481 Koko maan kattava toimipisteverkosto. Soita, niin kerromme lähimmän pisteen yhteystiedot. Oy WESTERN SHIPYARD LTD TOSHIBA tekniikan huipulla 5; SATEL Langattomaan tiedonsiirtoon SATELLINE radiomodeemit. Lisätietoa tuotteistamme saat: Satel Oy, Meriniitynkatu 17, PL 142, 241 SALO Puh. (02) 777 7800, Fax: (02) 777 78 puh. 02-736 6511 telefax 02-736 6515 Alusten korjaus- ja muutostyöt sekä vuositelakoinnit. Suuret teräsrakenteet. SCRIBONA SUOMI OY S 09-52 721 RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

Kati Lyytikäinen oppi merivalvontaharjoituksessa paljon uutta ja koki valvonnan vastuunalaiseksi ja tärkeäksi tehtäväksi. SA-kuva. Merivalvonta on keskeinen osa Suomen maanpuolustusta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi valvoo rajojaan niin maalla, merelläkuin ilmassakin. Merellä ja rannikolla tapahtuva merivalvonta koostuu monista eri osista; vesikuuntelusta, tutkavalvonnasta ja aistivalvonnasta. Nämä kaikki täydentävät toisiaan. Valvonta ulottuu sensoriasemilta aluekeskusten jajohtokeskusten kautta maanpuolustuksesta vastaavalle poliittiselle tasolle saakka. Meillä Hangon Ryhmäläisillä oli eräänä toukokuun viikonloppuna mahdollisuus harjoitella tätä vastuunalaista merivalvontaa Hästö-Busön saarella. 16.5. perjantai-iltana pakkasin itseni ja repunrähjäni pieneen henkilöautoon. Otettuamme pari muuta leiriläistä matkaamme, suuntasimme nokan kohti Syndalenin satamaa. PAT-harjoitus naisen silmin KATI LYYTIKÄINEN Satamaan päästyämme hyppäsimme ystävieni kanssa linnakeveneeseen, jolla mennä puksutimme kohti Hästö-Busön linnaketta. Saavuttuamme saarelle taiteilin itseni leirimajoitukseen; sotilaskodin tyhjän varastohuoneen lattialle. Majoittumisen jälkeen kokoonnuimme kuuntelemaan luentoa merivalvonnasta. Pienen välipalan nautittuamme pöllähdimme pihalle ja siitä majuri Lyytikäisen johdolla tutustumiskierrokselle. Kierroksen aikana saimme kuulla ja nähdä kaikenlaista mielenkiintoista, tietysti merivalvontaan liittyviä asioita. Tultuamme takaisin leiripaikalle alkoi ilta jo hämärtää. Yksi jos toinenkin haukotteli makeasti. taisimme saada raittiin ilman myrkytyksen. Väsyväiskejä oli useita Hieman väsyneinä lenkistä raahauduimme saunalle, mutta väsymys katosi saunan löylyihin. Kylvettyämme minä ja ystäväni Anne etsiydyimme muiden leiriläisten luo nuotiotulille makkaranpaistoon. Nautimme iloisin mielin leirielämästäja lämpimästä yhteishengestä. Ja piankos taas uni alkoi painaa silmiä. Painuimme punkkaan ja kohta kuului varastohuoneesta tasainen tuhina, kun kaikki huoneen asukkaat, yhtä kärpästä lukuunottamatta, nukkuivat sikeästi. Seuraavana aamuna kello 7.00 kuului "Sotilaskodissa herätys". Haukottelin, könysin itseni ulos makuupussista, menin aamun pikapesulle ja vaatteet ylle. Haukotus, takanani oli viiden tai kuuden tunnin yöunet, mutta piankos sitä aamiaisen jälkeen piristyin. Katselin huvittuneena ympärilleni ja huomasin toisten uneliaat kasvot; en siis ollut ainoa väsyväiski, hyvä niin. Ohjelmassa oli rastiharjoituk- sia. Etäisyydenarviointia, teltan pystytystä ja purkua, kivääri- ja pistooliammuntaa, tikanheittoa ja paljon muuta mukavaa. Havaitsin kauhukseni olevani täysin looseri etäisyydenarvioinnissa, tikanheitossa ja mikä pahinta ja nolointa, pistooliammunnassa. Lohduttauduin kuitenkin sillä, että se oli elämäni ensimmäinen Kirjoittaja Kati Lyytikäinen "repunrähjäänsä" pakkaamassa. kerta, kun ammuin pistoolilla ja harjoitushan tekee mestarin. Leiri opetti uutta Ruoka- ja tanssiravintola \SpMba UUSIKAUPUNKI Vakka-Suomenkatu 19 p. 02-841 5055 kotim. orkesterit kokoukset perhejuhlat ym. työpaikkaruokailut lounas joka päivä Merivalvontaharjoitusta varten pojat rakensivat sotilaskodin salin pöydälle valvontapöydän ja puhelinyhteyden merivalvontatolppaan. Niinpä me tytöt pääsimme aloittamaan suoraan valmiista pöydästä. Harjoittelimme laivojen merkitsemistä valvontatasolle. Sitten tytöt tolppaan! Hui kauhistus. Sydän kurkussa kipusin ylös asti ja kyllä se kannatti. Maisemat olivat huikeat ja voitinpahan oman korkeanpaikankammoni. Siellä valvonta-asemassa sitten määrittelimme alusten sijaintia ja seurailimme niiden liikkeitä. Niin koitti leirin lopun aika. Tavarat täytyi kasata, paikat siistiä ja lähteä kohti kotia. Tunnelma oli melkolailla hiljainen. Ainakin itse olin haikeana. Jälleen oli yksi leiri takana jättäen jälkeensä mukavia muistoja. Tämä lyhyt merivalvontaleiri opetti ainakin minulle hyvin paljon. Sain tietää sellaisista asioista, joista ei ihan jokainen ikäiseni neiti-ihminen heti tiedäkään. Leiri opetti jälleen kerran myös sen, miten tärkeää hyvä yhteishenki on. Yksin ei kaikkeen pysty, vaan kun kaikki yhdessä touhutaan, niin johan lähtee lyyti kirjoittamaan. Kotiin päästyäni istahdin punkalleni ja ajattelin mennyttä leiriä ja halusin kiittää muita leiriläisiä miellyttävästä leiristä ja iloisesta ilmapiiristä joka vallitsi keskuudessamme. Kiitokset myös leirinjärjestäjille. Finn-Gamec Oy Ab Kaasuvarusteet, huollot ja korjaukset Kaasujakelulaitteet Puh. 09-591 6400 Fax 09-595 339 Karapellontie 2, 026 Espoo 1 8 RANNIKON PUOLUSTAJA 3/97 19

KIRJAT OVE ENQVIST Vuonna 1908 alkoi uuden 2 mm:n venäläisen tykkimallin kehittäminen. Tykin käyttöönotto aloitettiin vuonna 1912. Näitä tykkejä jäi jonkin verran Suomeen vapaussodan jälkeen. Tykille annettiin tyyppimerkintä 2/60 O, eli 2 mm:n puoliautomaattinen merikanuuna mallia Obuhov, jonka putken pituus on 60 kertaa kaliiperi. Obuhovin 5/58 O -tykit ovat enää muistoja menneestä, kuten niiden viimeinen todellinen sijoituspaikkakin, Isokarin linnake. Kuva OE. tuntemattomat veteraanit Tykkimalli oli ennen sotia Suomessa käytössä pääasiassa laivastolla, mm. tykkivene Hämeenmaalla ja Uusimaalla. Niitä käytettiin myös niin sanottujen tykkilauttojen aseistuksena. Erään tiedon mukaan talvisodan alkaessa tykkejä olisi ollut käytössä 11 kappaletta. Jatkosodan loppupuolella oli käytössä kuusi 2/60 O -tykkiä, joista kaksi rannikkotykistöllä. Tykkejä muutettiin Suomessa 5/58 O -mallisiksi pääosin jatkosodan loppupuolella. Putket koneistettiin 5 mm:ksi Valtion Tykkitehtaalla. Valtion laivatelakan tykkipajalla putket varustettiin suujarruilla, hidastimeen ja palauttimeen tehtiin muutoksia, korotuskaarta jatkettiin, haarukkaan ja tähtäinlaitteisiin tehtiin muutoksia ja muita pieniä töitä suoritettiin. Vielä vuonna 1956 ainakin yksi tykki muutettiin 5 mm:ksi. Jotkut tykit siirtyivät sodan jälkeen rannikkotykistölle ja jotkut jäivät vielä merivoimille. Kalustolla suoritettiin 1960-luvulla ammuntoja Kala-lautalta. Viimeinen 5/58 O -patteri oli käytössä Isokarin linnakkeella, jonne asennettiin neljä 5/ 58 O -tykkiä vuonna 1975. Tykeillä ammuttiin suhteellisen paljon aina vuoteen 1982 saakka. Vuonna 1997 ryhdyttiin tykkien siirtämiseen Sotamuseon kirjanpitoon ja tykit purettiin keväällä 1997. Yksi tykki oli tarkoitus lahjoittaa Uudellekaupungille. The Service of Coast Artillery Amerikkalainen Coast Defense Study Group (CDSG) on tehnyt uusintapainoksiaamerikkalaisistarannikkotykistökirjoista. Uusin kiija on The Service of Coast Artillery, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 19. Vastaavasta käytetystä kirjasta on Amerikassa aikaisemmin maksettu tuhansia markkoja. Kovakantinen 563-sivuinen kirja on todellinen "rannikkotykkimiehen käsikirja". Sisällysluettelo antanee parhaan kuvan mistä on kysymys; määritelmät ja lyhenteet, rannikkopuolustuksen teoria ja periaatteet, organisaatio ja henkilöstö, tykistöoppi ja ballistiikka, aseistus, räjähteet ja ampumatarvikkeet, välineistö sekä kartat ja tasot, valonheittimet, sukellusvenemiinat ja pienet alukset jne, mittaustoiminta, köydet ja niiden käsittely, käsiaseet sekä komentokieli yms. Kirja on runsaasti kuvitettuja kuvat sekä piirrokset on varustettu tarkoilla selostuksilla. Jos hankinta kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä seuraavaan osoitteeseen: CDSG Press, 8607 Bold Forest Drive, Huston, Texas 77088-2301 USA Attn: Mr. Michael A. Kea (281) 999-4795 (kotiin). Hinta on 40 USD + 5 USD tilattaessa USA:n ulkopuolelle. Samalta henkilöltä voi tilata aikaisempaa kirjaa Seacoast Artillery Weapons (25+5 USD). mi Carlo Alfredo Clerici: Le Difesa Costiere Italiane Nelle Due Guerre Mondali Suomennettuna kirjan nimi on "Italian Rannikkopuolustus kahdessa maailmansodassa". 126-sivuinen, vuonna 1996 ilmestynyt kovakantinen kirja käsittelee Italian rannikkotykistöä ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Johdantona on katsaus aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa alkaen 1860- luvusta. Kirja sisältää noin 130 mustavalkoista valokuvaa ja suurin piirtein saman verran piirroksia. Valitettavasti teksti on ainoastaan italiaksi, joka vaikeuttaa kirjan lukemista. Kirjan voi tilata osoitteesta: Tuttostoria- CP 395-430 Parma Italia, telefax 0521/290387. Hinta lienee postikuluineen noin 180 mk. The American Arsenal, Introduction by Ian V. Hogg. Amerikkalaiset ovat aina olleet eteviä tekemään oppaita ja ohjesääntöjä. Eri oppaiden yhdistelmänä USA:n taisteluvälinejohto julkaisi toisessa maailmansodassa teoksen, josta on vuonna 1996 tehty uusintapainos nimellä "The American Arsenal" (Amerikkalaiset aseet). 384-sivuinen teos esittelee tekstein sekä noin 400:11a valokuvalla ja piirroksella amerikkalaisten toisessa maailmansodassa käyttämää asekalustoa. Teoksessa käsitellään panssarivaunuja ja muita taisteluajoneuvoja, tykistöä (liikkuvaa tykistöä, rautatietykistöä, rannikkotykistöä, panssarivaunuaseita, ilmatorjuntatykistöä, satamamiinoja ja lentokoneaseistusta), käsiaseita ja ampumatarvikkeita. Kirjaa myy ainakin Ken Trotman Ltd, Init 11, 135 Ditton Walk, Cambridge CB5 8PY, England. Puh 01223-2130, fax 01223-21237. Kirjan hinta on 29,90 puntaa, mihin lisätään postimaksu. Samalla firmalla on muitakin kirjoja, jotka saattavat kiinnostaa rannikkotykkimiehiä: Sarty,R:CoastArtillery 1815-1914, 48 sivua, 4,25 puntaa Dougan: Great Gunmaker; Life of Lord Armstrong, 192 sivua, 7,50 puntaa Buchanan: Gunpowder, the history of an international technology, 404 sivua, 50,00 puntaa Carpenter: Cannon; the conservation, reconstruction and presentation of historic artillery, 208 sivua, 30,00 puntaa. Lisäksi yrityksellä on myytävänä paljon muutakin sotakiijallisuutta, josta he lähettävät pyydettäessä luettelon. Ove Enqvist * Käärintäkoneet ja B / P Ä S ^ E f ' J l järjestelmät T» rtft«i m ^^H Lavausjärjestelmä kuljettimet Puh. 02-763 1950, tax 02-763 1960 Matkapuh. 0400-871 087 Teollisuuskatu 14, 32200 LOIMAA HIEKKAMYLLY OY Pl 12 39931 KARVIA puh. 02-43 261 fax 02-43 263 aulo 0400-123 250 Kuivattua seulottua luonnonhiekkaa. Käyttökohteet: Rakennusteollisuus, suihkupuhallus, hiekoitushiekka. Helsingin NMKY:n Sotilaskoti Santahamina fax (09) 761 822 v T RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

TUTUT! KASVOT Rannikon Puolustajan haastattelusarjassa tutustutaan aselajimme piirissä pitkään toimineisiin henkilöihin. Vuorossa on Torsti Lahti. TORSTI LAHTI - upseeri ja herrasmies Rannikkotykistöupseeri Torsti Lahdesta tuli sattumalta. Jo lukiolaisena hän oli nimittäin päättänyt kouluttautua ulos maaseudun raskaista töistä ja pyrkiä upseeriksi laivastoon. "Olin menossa merivoimiin ja merivoimiin minä myös pääsin, kun vuonna 1952 astuin palvelukseen Pansiossa ja päädyin varusmieheksi Russarön linnakkeelle," Torsti Lahti muistelee. Tuohon aikaan rannikkotykistö kuului vielä merivoimiin, johon sitä ollaan jälleen liittämässä. Sotilasasiat olivat olleet Torsti Lahdelle tuttuja jo lapsuudesta asti. Hän oli vuosina 1943-44 toiminut Kokkolan varikolla sotilaspoikana. Tuolta ajalta hänen mieleensä ovat jääneet mm kaksi venäläistä sotavankia, jotka päivittäin saapuivat ilman saattajia auttelemaan talon töissä, ja illan tullen palasivat omia aikojaan leiriinsä. Varusmiespalveluksen jälkeen Torsti Lahti aikoi laivaston kadettikurssille. Tuona vuonna sellaista kurssia ei kuitenkaan alkanut, joten mies päätyi rannikkotykistön kadettikurssille ja sitä tietä myös rt-upseeriksi. Ohjusalan uranuurtaja Tammisaaren Ruosteenesto Ky Ekenäs Rostskydd Kb Varastokatu, 600 Tammisaari, puh. 019-241 3416 Kadettikoulusta valmistuttuaan Torsti Lahti komennettiin silloisen Rannikkotykistörykmentti 1 :n Isosaaren linnakkeelle, missä kuluivat seuraavat seitsemän vuotta. Tuona aikana hän yleni vänrikistä kapteeniksi. "Otin Isosaaren linnakkeen päällikkötehtävät vastaan kapteeni Valtaselta," Torsti Lahti muistelee noita aikoja. Isosaaren ajoilta hänellä on muutoinkin runsaasti muistoja. Niiden joukkoon kuuluu mm. hyvin suurikokoinen alokas Jaakkola, jolle kapteeni Silvast oli yrittänyt takoa kalloon rykmentin organisaatiota: "Alokas Jaakkola, te olette Rt l:n 1. Ptrin 1. joukkueen 1. ryhmän 1. mies. Alokas Jaakkola, mikä te olette?" Alokas Jaakkola oli miettinyt tovin ja vastannut "Puuseppä, herra kapteeni!" Kodikkaan ja värikkään linnakepalvelun jälkeen sotilasura alkoi viedä Torsti Lahtea vauhdilla mukanaan. Takana olivat jo yliupseerikurssi ja kapteenikurssi, kun hän sai siirron Pääesikuntaan. Seuraavina vuorottelivat Sotakorkeakoulu, kadettien kouluttaminen Tykistökoulun rannikkotykistöosastossa ja Pääesikunnan erikoistehtävät. Pääesikunnassa häntä oli odottamassa kiinnostava uusi alue. Rannikkotykistö oli ottamassa ensimmäisiä varovaisia askeleitaan meritorjuntaohjusten kanssa. Kehitystyöhön ja kokeisiin paneuduttiin tarmokkaasti. Saman vuonna 1968, kun rannikkotykistön ensimmäiset ohjusammunnat järjestettiin, Torsti Lahti ylennettiin majuriksi. Komentajakaudet edessä Vuosina 1972-74 Torsti Lahti oli Rannikkotykistökoulussa taktiikan ja sotatekniikan opettajana. Seuraavaksi hän siirtyi Pääesikuntaan sotataloustoimiston päälliköksi ja sai ylennyksen everstiluutnantiksi. Viimein oli vuorossa joukko-osaston komentajuus, kun hän 1978 otti vastaan Han- OY HANGO STEVEDORING AB puh. 019-221 922 Torsti Lahti on upseeri ja herrasmies, joka on vielä reserviin siirtymisensä jälkeenkin monessa mukana. gon Rannikkopatteriston komentajan tehtävät. "Se oli vahvaa kasvun ja rakentamisen aikaa. Tehtiin paljon laituri- ja linnoitustöitä, ostettiin kiinteistöjä ja panostettiin paljon ennaltaehkäisyyn näyttämällä, että meillä asiat on kunnossa. Johdettava joukko oli sopivan kokoinen ja henki hyvä. Pidin tuosta Hangon ajasta tavattomasti," Torsti Lahti sanoo surren samalla sitä, että nyt tuota samaa joukko-osastoa on oltu jo pitkään lopettamassa. TERVETULOA Joulun alla 1980 Torsti Lahti otti vastaan Lippurykmentin eli silloisen Suomelinnan Rannikkotykistörykmentin komentajan tehtävät. Linnoittaminen ja uusien järjestelmien käyttöönotto jatkuivat. Tulivat 0 TK, 130 TK, Raval ja monet muut uudet asiat. Reserviin Torsti Lahti siirtyi 1986. Suhde aselajiin ei kuitenkaan tähän katkennut. Suvun liikeyrityksen ja Vihdissä sijaitsevan Sipilän tilan hoitamisen ohessa hänellä on riittänyt aikaa ja energiaa maanpuolustustyölle. Reservissä PAT-päälliköksi SILMÄLASIOSTOKSILLE! OPTILOOK Itäkeskus, Bulevardi, Turunlinnantie 4, 00930 Helsinki. Puh. 343 1143 Avoinna Ma-Pe -19.00 La -16.00 Keskusta, Lapinlahdenkatu 7, 00180 Helsinki. Puh. 694 5993 Avoinna Ma-Pe 9-17.00 La -14.00 "Kun Vuorela oli rannikkotykistön tarkastajana, hän ilmoitti minullejoskus 60-luvun lopussa, että he olivat päättäneet tehdä minusta Rannikon Puolustajan päätoimittajan. Tutustuin lehden talouteen, huomasin sen olevan kuralla. Kun jotain piti yrittää, niin lehdelle koottiin toimitusneuvostoja taloutta ryhdyttiin vähitellen vakauttamaan," Torsti Lahti kertoo. RtUy:n hallituksen jäsenyys, varapuheenjohtajuus ja puheenjohtajuus ovat myös kuuluneet Torsti Lahden tehtäviin. Komentajakaudella hän oli aktiivisesti mukana Robert Kajanuksen saunan entisöinnissä ja Järvön kiltamajan rakentamisessa. Reserviin siirryttyään hän on ollut mukana Suomenlinnan Rannikkotykistökillan hallituksessa ja kiltaneuvostossa. Tällä hetkellä hän on lisäksi uuteen vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestelmään kuuluvan Vihdin paikallisosaston johtoryhmän puheenjohtajana ja PAT-päällikkönä. "Rannikkotykistö on 1960- luvulla alkaneen kovan työn ja kehittämisen tuloksena saavuttanut arvostetun aseman. Nyt tuo asema ja arvostus on pyrittävä organisaatiouudistustenkin keskellä säilyttämään. Tämä tapahtuu hoitamalla annetut tehtävät hyvin," Torsti Lahti kannustaa kaikkia aselajissa toimivia. Haastattelija Reijo Telaranta Merelle! Viipurin risteilyt Tallinnan risteilyt Itämeren risteilyt Tilausristeilyt TAX FREE Soita i a tilaa esite! (05) 218 ^KRISTINA CRUISES Korkeavuorenkatu 2, 480 Kotka RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

TURN-KEY TELECOMMUNICATION SYSTEMS FROM NOKIA RANNIKKOTYKISTÖN TEKNINEN KÄSIKIRJA m F Radio RT:N TEKNINEN KÄSIKIRJA ON JULKAISTU SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA; TOIMII WINDOWSIN HELP-TOIMINTOJEN TAPAAN HYPPYINEEN JA HAKUI- NEEN Terminal VASTAA KOOLTAAN YLI 250-SIVUISTA KIRJAA; YHTEENSÄ YLI 200 AIHET- TA, JOISSA TEKSTIÄ YLI 350 000 MERKKIÄ, 70 KUVAA, JOISSA ON ESITETTY MM. AMPUMATAULUKOIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ GRAAFISESSA MUODOS- SA, YLI 200 KAAVAA JA YHTÄLÖÄ, JOIDEN AVULLA VOI HAHMOTTAA MO- NIPUOLISESTI ERI TEKIJÖIDEN VAIKUTUSSUHTEITA ERI ALOILLA Message Switch Message Switch Computer SISÄLTÄÄ TYKISTÖ- JA OHJUSTEKNIIKKAA, ULKO- JA SISÄBALLISTIIKKAA, VIESTITEKNIIKKAA, TODENNÄKÖISYYSLASKENTAA, PERUSTEET AMMUN- NAN VAIKUTUKSEN ARVIOINNILLE YM, YM VAATII TIETOKONEELTA: TILAA KOVALEVYLTÄ 0,8 MEGAA (PAKATTU TIE- DOSTO, JOSSA YLI 2,5 MEGAA DATAA), PARI MEGAA MUISTIA JA WINDOWS VERSION 3.1X TAI UUDEMPI Message Switch JOKAISEN TIETOSIVUN YLIÖSSÄ RT-JOUKKO-OSASTON TUNNUS (S1RR, Tur- RR, KotRPsto, HanRPsto, VaaRPsto TAI RtK) HINTA VAIN 120,- mk + POSTIKULUT, TOIMITETAAN 3,5 TUUMAN LEVYK- KEELLÄ EDUSTA VASTI PAKATTUNA TILAAN KPL TEKNISTÄ KÄSIKIRJAA :n JOUKKO-OSASTOTUNNUKSELLA VARUSTETTUNA Nokia Message Terminals Nokia Field Computers NIMI: OSOITE: TILAUKSET JOKO POSTITSE TAI FAXILLA LEHDEN OSOITTEESTA (KTS SIVU 3) RANNIKON PUOLUSTAJA 2/9711 Nokia provides total telecommunication solutions starting from the mobile battlefield communication equipment and systeme up to the nation-wide fixed telecommunication networks. Nokia Message Switching System NOKIA TELECOMMUNICATIONS SPECIAL SYSTEMS P. O. Box 380, Fin - 00045 Nokia Group, Finland Phone. +358 9 51121 Fax. +358 9 5112 3077