YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA Joulukuu 2014 INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
SISÄLTÖ Kuvioissa 3-13 on esitetty keskeisiä mvr-alan suhdannetietoja Kuvioissa 14 22 on esittetty Valtionvarainministeriön (VM) viimeisen RAKSU-ryhmän (lokakuu 2014) raportin keskeiset suhdannetiedot mvr-alasta Kuvioissa 23 34 on taustatietoja yleisestä suhdannetilanteesta. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
RAKENNUSTEOLLISUUS RT ry (Pääekonomisti Sami Pakarinen 28.11.2014) INFRA ry 17.12.2014
Tampereen AMK (Eero Nippala 28.11.2014) Infratilanne Urakoitsijoilla normaalia pienempi työkanta, katteet alhaalla. Suunnittelijoilla kova kilpailu ja tarjoushinnat alhaalla. Huoli nuorten pitämisestä alalla. Muutama kasvusektori ei riitä nostamaan koko infra-alaa Talonrakentamisen pohjatöiden kasvuodotukset, Positiiviset: paljon hankkeita vireillä sähkön maakaapelointia, kaasuputki suunnitteilla Viroon Espoon ja Tampereen jätevedenpuhdistamo, Länsimetron jatko, Tampereen raitioliikenne, Pisara, Sokli, LNG-terminaali, Helsinki- Vantaa lentoasema Öljyn hinta pudonnut alle 80$/tynnyri Negatiivisia: talouden taantuma, viennin vaikeudet, Venäjän pakotteet/vastapakotteet Suomen vientimaiden talouskasvu niukkaa, Suomen valtion ja kuntien rahoitusmahdollisuudet Yritysten tarjoushinnat liian matalalla Teollisuustuotanto matalalla, viennin kasvu odotuttaa Talvivaaran konkurssi, Pisararadan uusi hyöty/kustannus -suhde
Rakennusteollisuus Suhdannekatsaus lokakuu 2014 INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
Infrasuunnittelijoiden ja konsulttien Infrasuunnittelun ja -konsultoinnin suhdannetilanne 100 % suhdannetilanne 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2005 07 09 11 13 2015e Heikko Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Lähde: Syksyn 2014 infrasuunnittelijakysely / TAMK & VTT
Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus Tarjoushalukkuus rakennustöihin 100 % 80 % infrahankkeisiin %-kyselyyn vastanneista rakennuttajista Erittäin matala Matala 60 % 40 % 20 % 0 % 2005 07 09 11 13 2015 Normaali Korkea Erittäin korkea Lähde: Syksyn 2014 infrarakennuttajakysely / TAMK & VTT
Tilauskannan pituus (kk) isoilla infraurakoitsijoilla Lähde: EK 3. neljännes 2014
100 % Kapasiteetin käyttöaste isoilla infraurakoitsijoilla 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: EK 3. neljännes 2014
VALTIOVARANMINISTERIÖ Julkaisu löytyy VM:n sivuilta osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/fi/04 _julkaisut_ja_asiakirjat/01_ julkaisut/02_taloudelliset_ katsaukset/20140926rake nt/name.jsp HUOM: Pisararataa koskevat päätökset ovat edelleen kesken INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
RAPORTIN SUOSITUKSIA: Investoinnit (1/2) Pääministeri Stubbin hallitus on päättänyt valtion osallistumisesta Pisararadan, Länsimetron jatkeen ja Tampereen raitiotien rahoitukseen. Näiden kahden ensiksi mainitun hankkeen ehdoksi on asetettu kaavoituksen merkittävä 25 prosentin lisäys nykyisestä vuodesta 2016 lähtien. Nämä kokonaisinvestoinnit olisivat hankkeiden rakennusaikana miltei 2 mrd. euroa. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
SUOSITUKSIA: Investoinnit (2/2) Isot raideinvestoinnit tuovat uusia mahdollisuuksia niin liiketoimintaan kuin asuntorakentamiseen ja tarjoavat kehitysmahdollisuuksia hyvien yhteyksien päässä oleville uusille aluekeskuksille. Jotta näistä miljardiluokan investoinneista päästään hyötymään myös kansantaloudellisesti työllisyyden ja taloudellisen aktiviteetin lisääntymisen kautta, kuntien tulee toimeenpanna kaavoituksen lisäykset nopeasti sekä tarvittaessa lisätä kaavoitusresurssejaan aikataulussa pysymiseksi. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
SUOSITUKSIA: Tuottavuus (1/2) Suomen valtion suurimmat rakennusalan tilaajat Senaatti kiinteistö Oy ja Liikennevirasto ovat ryhtyneet parantamaan tuottavuuttaan ja edellyttävät rakennushankkeiden suunnittelussa tietomallipohjaista suunnittelua kaikissa hankkeissa. Tavoitteena on tietomallin hyödyntäminen kohteen suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, ylläpidossa ja korjauksissa eli hankkeen koko elinkaaren ajan. Tämä edistää rakennustoiminnan kehittymistä teolliseksi prosessiksi ja parantaa rakentamisen tuottavuutta. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
SUOSITUKSIA: Tuottavuus (2/2) Liikennevirasto on yhdessä kuntien ja palvelun tuottajien kanssa kehittänyt myös hankintamalleja ja hankinta-asiakirjoja. Tavoitteena on suunnittelun ja toteuttamisen aikaisen yhteistyön ja laadun parantaminen sekä rakentamisessa tehottomien työvaiheiden vähentäminen ns. lean construction tuotantoperiaatteiden mukaisesti. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
SUOSITUKSIA: Kaavoitus Kaavoituksen yhteydessä on tärkeää, että itse kaavoitusprosessia saadaan nopeutettua. Yksi konkreettinen keino kaavoitusprosessin nopeuttamiseksi on valitusmahdollisuuksien kaventaminen. Kaavoituksen merkitystä myös tuottavuushyötyjen aikaansaamisessa tulisi korostaa. Eräs keino parempaan kaavoituskäytäntöihin on kiinteistöveron osuuden kasvattaminen kunnan verotuloista. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
MAA- JA VESIRAKENTAMINEN Maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuvat tänä vuonna suhdannesyistä noin prosentin verran. Infrarakentaminen, johon kuuluvat myös tonteilla ja valtauksilla tehty työ, supistuu rakennusten pohjatöiden vähentyessä. Kun uudistalonrakentaminen supistuu edelleen tänä vuonna, koko infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat maa- ja vesirakentamista selvästi heikommat. Vaikkakin näkymät ovat heikot, ne ovat viime kevään ennustetta paremmat. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
Kehityksen taustalla on heikko taloustilanne, mikä näkyy erityisesti valtion ja kuntien niukkoina rahoitusmahdollisuuksina sekä julkisten investointien määrän laskuna. Myönteisiä asioita ovat: Energiasektorin panostukset sähkönsiirtoverkkoon ja nesteytetyn kaasun LNG-terminaaleihin. Espoon jätevedenpuhdistamo on neljännesmiljardin hanke ja kokoluokassaan merkittävä. Monia kaivoshankkeita on vireillä. Lisäksi vientiteollisuus on viriämässä, mikä merkinnee vähitellen kasvavaa vetoapua infrapuolelle. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste oli suurilla infraalan toimijoilla vuoden 2014 toisella neljänneksellä noin 75 %. Lukema on samaa luokkaa kuin 2009 matalasuhdanteessa. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
Vuonna 2015 aloitettavia tai rakenteilla olevia isompia yksittäisiä hankkeita (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet) Kehä III 2 vaihe Tampereen Rantaväylä (vt12) Kehä I (Mt101) Kivikon eritasoliittymä Vt8 Turku Pori Vt6 välillä Taavetti Lappeenranta. VT 7 Hamina Vaalimaa, Ehtiikö alkaa 2015? http://portal.liikennevirasto.fi/ sivu/www/f/hankkeet/suunnit teilla/e18_haminavaalimaa Vesiväylähankkeista aloitetaan vesiväylän siirto Savonlinnassa sekä Rauman meriväylä Ratahankkeissa Pisara-radan suunnittelu on käynnissä pääkaupunkiseudulla Käynnissä olevia suuria hankkeita ovat mm. Olkiluodon Onkalo, Länsimetro ja Kehärata, Pohjanmaan rata ja Kerava - Riihimäki ratayhteyden parantaminen. Lisäksi on esitetty elinkeinopoliittisesti tärkeiden tiehankkeiden toteutusta kuten Arolammen eritasoliittymä Riihimäellä Valion tehdashankkeen toteuttamisen johdosta sekä Vanhan Lahdentien ja Öljytien risteys Keravalla alueen logistiikkakeskittymien johdosta. INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
TAUSTAKALVOJA INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö
Viennissä ei selkeää käännettä Viennin ja tuonnin määrä Tavaranvienti Tavarantuonti 140 Indeksi, 2005 = 100 130 120 110 100 90 80 70 2006 2008 2010 2012 2014 Viennin ja tuonnin arvot deflatoitu Tilastokeskuksen vienti- ja tuontihintaindekseillä. Lähteet: Tullihallitus, Tilastokeskus 24515 @Viennin ja tuonnin määrä 28.11.2014 30
Kuluttajien luottamus heikentynyt Kuluttajien luottamusindikaattori Oman talouden tilanne 12 kk kuluttua Suomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua 30 Saldoluku 20 10 0-10 -20-30 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus. 24515@Kuluttajabarometri 28.11.2014 31
Työllisyystilanne heikkenee edelleen Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) 2600 1 000 henkeä % 12.0 2500 10.0 2400 8.0 2300 6.0 2200 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 4.0 Lähteet: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend 28.11.2014 32
Markkinakorot laskeneet edelleen 3 Euriborkorot kuukausittain keskiarvo, todell. pv:t / 365 1 kk Euribor 3 kk Euribor 12 kk Euribor % 3 2 2 1 1 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Reuters. 28.11.2014 33
INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö