SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

Samankaltaiset tiedostot
SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:

RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet

Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Syytetyn mielentilan tutkiminen

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarvio-opas

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano

Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.

Kriminaalipotilaille harkitaan velvoitteista avohoitoa

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ. Oppimateriaali

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

1994 vp - HE 226 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta

HE 95/2008 vp. sen mahdollistamiseksi, että Suomi voisi pyytää Suomessa määrätyn hoitoseuraamuksen

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7. Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tiivistelmä lausunnoista

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

PSYKIATRINEN KUNTOUTUS oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä -kirjallisuuskatsaus

Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Suhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:31. Mielentilatutkimukseen määrättyjen tutkintavankien ja vankien oikeudellinen asema

LÄÄKÄRINLAUSUNTO HOLHOUSASIOISSA; SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN MÄÄRÄYKSET

Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut

/2127 KHO:2012:63

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Laki. ajokorttilain muuttamisesta

oikeudenkäynnissä Todistelu, todistaminen ja asiantuntija

MORAALIN TUOLLA PUOLEN 1

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

OIKEUSPSYKIATRISTEN POTILAI- DEN OMAISTEN JA HOITOHENKILÖ- KUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

syyttäjille Dnro 38/31/ YSL 3 2 mom. VKS:1998: toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

Laki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

TUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Rikoslaki /39 30 LUKU ( /769) Elinkeinorikoksista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

Eduskunta Lakivaliokunta

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

1. Nykyinen lainsäädäntö Perus- ja ihmisoikeudet

Ohje 11/ (13) Dnro 8045/ / Sisällys

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Näytön arviointi. Ympäristörikostutkinnan seminaari Laamanni Anders Cederberg

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus


VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

Transkriptio:

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS 12.9.2007 Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 1

Syyntakeisuuden eri näkökulmat: Filosofinen oikeudenmukaisuus kysymys ihmisen tahdonvapaudesta Moraalinen kulttuuriarvot ihmisen pyrkimys toimia oikealla tavalla Uskonnollinen synti ihmisen perimmäinen pahuus Lääketieteellinen ja oikeudellinen mielenterveyden häiriöiden ja rangaistaviksi säädettyjen tekojen välinen syy-yhteys 2

JURIDICIAL PROCESS PSYCHIATRIC PROCESS Ordering a Forensic psychiatric examination Yearly ca. 200 persons Forensic psychiatric examination (hospital) No examinatio n Based on records 5-10 IV Judicial decision No For Psych no 40-45 dim 150-160 full 60 000 ForPsych no 40-45 dim 30-35 full 100-110 Irresponsible 80-100 no 40-45 dim 30-35 full 100-110 Forensic psychiatric statement (NAMA) - responsibility - need of treatment Committing to treatment after examination (40-50) Assessment of need for treatment No treatment, no punishment (40-50) 1-2 per year Adapted from Tapio Lappi-Seppälä 2005 Committing to treatment without examination (2-3) Forced care - discharged (NAMA): 20-25 - discharged under supervision: 25-30 -extended supervision:15-20 3

Mielentilatutkimukset v. 2005-2006 Tutkimuspyyntö: v. 2005 v.2006 Käräjäoikeudelta 184 123 Hovioikeudelta 13 11 4

Mielentilatutkimukset v. 2005-2006 Syytteet: v. 2005 v.2006 Henkirikos 89 49 Muu väkivaltarikos 84 65 Tuhotyö 11 9 Seksuaalirikos 5 6 Omaisuusrikos 5 1 Muu syyte 3 4 5

Mielentilatutkimukset v. 2005-2006 Tutkittavat: v. 2005 v. 2006 Yhteensä 197 134 Miehiä 171 117 Naisia 26 17 Alle 18-vuotiaita 1 1 Vangittuja 166 106 Ei vangittuja 31 28 6

Mielentilatutkimukset v. 2005-2006 Tutkimuspaikat: v. 2005 v.2006 HUS/HYKS Psykiatriakeskus 71 45 Niuvanniemen sairaala 56 47 Vanhan Vaasan sairaala 30 20 OYS/Psykiatrian klinikka 17 13 TAYS/Oikeuspsyk.klinikka 11 6 Vantaan vankila/psyk.sairaala 4 1 Vankimielisairaala 5 2 Kellokosken sairaala 3 0 7

Syyntakeisuusluokat: syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton. Mitä on ymmärrys? Rangaistusvastuu: täyttänyt viisitoista vuotta syyntakeinen 8

Syyntakeettomuus jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (Rikoslain 3 luku 4 2 mom.) 9

Sairauksia (syyntakeettomuuden taustalla) mielisairaus vaikea dementia syvä älyllinen kehitysvammaisuus Vakava mielenterveyden häiriö? Tajunnanhäiriö epileptinen kohtaus tai sitä seuraava hämärätila toksinen psykoosi, mikäli henkilö ei ole syyllistynyt itsensä päihdyttämiseen, vaan hänelle on annettu päihdyttävää ainetta salaa tai pakolla myrkytykset infektiot 10

Alentunut syyntakeisuus Rikoslain 3 luku 4 3 momentti: Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 :n 3 ja 4 momentissa (mm. nuoret rikoksentekijät) säädetään. 11

Syyntakeisuutta alentavia lääketieteellisiä seikkoja: alkava tai lieväasteinen dementia lievä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO alaraja 50-55 ja yläraja 70) vaikea-aseiset persoonallisuuden poikkeavuuden, pääosin epävakaa persoonallisuus (epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivien katsotaan yleensä olevan täydessä ymmärryksessä). Alkoholismin vaikeimmat asteet 12

Alentunut syyntakeisuus Enimmäisrangaistus - ei vaikutusta (aiemmin tuomion lyhentyminen neljänneksellä) Päihtymys - pääsääntöisesti ei huomioida 13

Mielentilatutkimukset v. 2005-2006 Syyntakeisuusarviot: tutkiva lääkäri lautakunta v.2005 v.2006 v.2005 v.2006 Syyntakeinen 120 84 126 85 Alent. syyntak. 41 20 35 19 Syyntakeeton 35 28 35 28 14

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 45 (1.10.2006 alkaen): Tuomioistuin voi määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos: 1) tuomioistuin on oikeudenkäynnin rikosasioissa annetun lain 11 luvun 5 a :n mukaisessa välituomiossaan todennut rikosasian vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla; 2) vastaajan mielentilan tutkiminen on perusteltua; ja 3) Vastaaja suostuu mielentilatutkimukseen tai hän on vangittuna tai häntä syytetään rikoksesta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin vuosi vankeutta - Tietyin edellytyksin myös jo esitutkinnassa 15

Mielenterveyslaki 3 luku 15 : Jos tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :n nojalla määrää rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi, rikoksesta syytetty saadaan sen estämättä, mitä tämän lain 2 luvussa (käsittelee tahdosta riippumatonta hoitoa) säädetään, ottaa mielentilatutkimusta varten sairaalaan ja pitää sairaalassa tahdostaan riippumatta. 16

Mielentilatutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin: Miksi rikoksentekijä toimi niin kuin toimi Mielentila syytteenalaisen teon/tekojen aikana Tutkimuksen päättyessä tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarve, kehitysvammaisten kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon tarve 17

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rooli mielentilatutkimusprosessissa Mielenterveyslaki 3 luku 16 Tuomioistuin määrättyään mielentilatutkimukseen toimittaa asiakirjat TEO:lle TEO määrää, missä tutkimus tehdään Lausunto TEO:lle kahden kuukauden kuluessa tutkimuksen alkamisesta TEO antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa tuomioistuimelle 18

TEO:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan kokoonpano: puheenjohtaja (TEO:n ylijohtaja/apulaisjohtaja) oikeustieteellistä asiantuntemusta edustava jäsen oikeuspsykiatrista asiantuntemusta edustava jäsen psykiatrista ja kunnallisen terveydenhuollon asiantuntemusta edustava jäsen kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen (tarvittaessa) 19

Mielentilatutkimukseen liittyvät tutkimukset: psykiatrinen tutkimus psykologin tutkimus ja tarpeen mukaan neuropsykologin tutkimus somaattinen tutkimus sisältäen neurologisen tutkimuksen tarvittaessa eri somaattisten alojen erikoislääkäreiden konsultaatiot (yleisimmin sisätautilääkäri ja neurologi) erikoistutkimukset: laboratoriotutkimuksia, tarpeen mukaan sydänfilmi, keuhkokuva, aivosähkökäyrä, pään kuvantamistutkimukset, kromosomitutkimukset 20

Mielentilatutkimusta varten kerättäviä taustatietoja yksilöllisen harkinnan mukaan: terveydenhuolto päihdehuolto sosiaalihuolto vankila ja sen terveydenhoitoyksiköt kriminaalihuoltoyhdistys kansaneläkelaitos eläketurvakeskus puolustusvoimat omaiset ja tuttavat koulut, opiskelupaikat työpaikat 21

Mielentilalausunnon rakenne: otsikko ja johdanto oikeuden asiakirjoista ilmenevät tiedot: henkilötiedot rikosrekisteritiedot syytteenalaisen teon kuvaus poliisitutkintatietojen referointi mahdollisesti jo annettujen lääkärinlausuntojen referointi tutkimusta varten muualta saadut tiedot 22

Mielentilatutkimuksen rakenne (jatkoa) tutkimushavainnot - subjektiivinen anamneesi (mm. tutkittavan kertomus itsestään, elämänkulustaan, syytteenalaista tekoa edeltävästä ajasta, syytteenalaisen teon tapahtumista ja siihen johtaneista tekijöistä, teon jälkeisestä ajasta ennen mielentilatutkimusta, tutkittavan käsitys teon seurauksista ja omasta syyntakeisuudestaan) - somaattinen ja neurologinen status - erikoistutkimukset - psyykkinen status - osastoseuranta - kliininen psykologinen tutkimus yhteenveto 23

Mt-lausunnon rakenne (jatkoa) Johtopäätökset, missä perusteltu kannanotto mm. seuraaviin asioihin: - psyykkinen tila syytteenalaisen teon hetkellä - psyykkisen häiriön syy-yhteys tekoon/tekoihin - onko ymmärtänyt teon/tekojen tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden - onko kyennyt säätelemään käyttäytymistään - onko päihtymyksellä ollut osuutta - diagnoosit ja niiden perustelut - syyntakeettomat: psyykkinen tila tutkimuksen päättyessä ja tahdosta riippumattoman hoidon tarve 24

Mt-lausunnon rakenne (jatkoa) tutkittavan kuuleminen mahdollisen hoitoon määräämispäätöksen suhteen oikeudessa kuuleminen ja oikeustoimikelpoisuus tuomioistuimen mahdollisesti pyytämä vaarallisuusarvio allekirjoitus ja vakuutus kunnian ja omantunnon kautta 25

Tuomioistuimen ratkaisuvalta Lausunto syytetyn mielentilasta asiakirjojen perusteella ilman varsinaista mielentilatutkimusta (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 44 ). Hoidon tarpeen arvio (rikoslaki 3 luku 4 5 momentti ja mielenterveyslaki 4 luku 21 1 momentti) 30 päivän sairaalatutkimus (mielenterveyslaki 4 luku 21 2 momentti) Hoitoon määrääminen (mielenterveyslaki 4 luku 22 1 momentti) 26

Kirjallisuutta Achte, Alanen, Tienari: Psykiatria 1 ja 2 Penttilä, Hirvonen, Saukko: Oikeuslääketieteen perusteet Marianne Wagner-Prenner: Syyntakeisuus ja mielentila Jussi Pajuoja: Väkivalta ja mielentila Panu Hakola: Mielentilatutkimuksen ongelmia, Duodecim 105: 1523-1531, 1989 Johanna Havuoja: Kehitysvammaisten syyntakeisuus ja tahdonvastainen erityishuolto. Lääkintä- ja bio-oikeuden tutkielma 21.5.2004 27