SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:
|
|
- Maarit Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Irma Kotilainen SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS HISTORIAA: Moderni psykiatria syntyi 1800-luvulla, Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Sen myötä syntyi myös mielentilatutkimusjärjestelmä, joka pyrki antamaan tieteellisen vastauksen rikosoikeudellisen vastuunalaisuuden ongelmaan. Lääkäri tuli mukaan tuomioistuimiin eri maissa ilmeisesti varsin eri aikoihin, mutta jokseenkin samanlaisen yhteiskunnallisen tilanteen vallitessa. Englannissa on lääkäri toiminut todistettavasti asiantuntijana rikoksentekijän mielentilaa harkitessa jo 1760-luvulla. Suomessa ensimmäinen mielentilatutkimus on tehty vasta 1830-luvulla, tällöin vankilalääkärien toimesta. Ensimmäinen mielentilatutkimus sairaalassa (Lapinlahden sairaala) tehtiin v Virallisia tilastoja mielentilatutkimusten vuosittaisesta määrästä on julkaistu vuodesta 1914 lähtien. KÄYTÄNTÖJÄ ERI MAISSA: Suomessa, mikäli rikokseen syyllistyneen henkilön katsotaan olevan syyntakeeton, terveydenhuolto (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) päättää hoitoon määräämisestä. Yleensä muissa maissa, mm. Pohjoismaissa ja Saksassa, oikeus päättää myös hoitoseuraamuksista. NYKYTILANNE SUOMESSA: Suomessa tehdään nykyisin vuosittain vajaat 200 mielentilatutkimusta. Päätöksiä mielentilatutkimukseen määräämisestä tehdään kaikissa oikeusasteissa, kuitenkin 90 % alioikeuksissa. Rikosjakauma on pysynyt vuosien mittaan samanlaisena: henkirikokset ja muut vakavat väkivaltarikokset, tuhotyöt, jossain määrin seksuaalirikoksia, muut huomattavasti vähäisempiä. Suurin osa mielentilatutkittavista tulee tutkimukseen vankilasta käsin, noin 80 %, ja vapaalta jalalta noin 20 %. Aiemmin mielentilatutkimuksia tehtiin vuosittain , mutta 1990-luvun loppupuolella määrä väheni ja on viime vuosina vaihdellut melko paljon: v kpl, v kpl, v kpl ja v kpl. Suurin tutkimuskapasiteetti on HUS/HYKS Psykiatriakeskuksessa Helsingissä ja Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Seuraavaksi eniten tutkimuksia tehdään Vanhan Vaasan sairaalassa, sitten tulevat Oulun yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kellokosken sairaala, Vankimielisairaala ja Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala. Alaikäisiä voidaan nykyisin tutkia myös maaliskuussa 2003 Tampereelle perustetussa EVAyksikössä (erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö) ja helmikuussa 2004 Niuvanniemen sairaalan yhteydessä toimintansa aloittaneessa vaarallisten ja vaikeahoitoisten nuorten tutkimus- ja hoitoyksikössä. Molemmissa yksiköissä on 12 potilaspaikkaa. Laki rikoslain muuttamisesta astui voimaan Siinä syyntakeisuuteen liittyvät kohdat uudistettiin ja mm. sanontoja nykyaikaistettiin. Aiempi laki syyntakeisuusasioihin liittyen oli
2 2 paljolti alkuperäisessä muodossaan eli vuodelta 1889, eikä vastannut kaikin osin nykyajan käsitteistöä. RANGAISTUSVASTUUN edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. SYYNTAKEISUUSLUOKAT: syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton. YMMÄRRYKSEN MÄÄRITTELY: Ymmärrystä määritettäessä arvioidaan paitsi älyllistä suorituskykyä myös kykyä tehdä realistisia havaintoja ulkoisen maailman tapahtumista sekä kykyä harkita ja kontrolloida omaa käyttäytymistään, eli kykyä käsittää ja ymmärtää asioiden tosiasiallinen ja moraalinen luonne sekä kykyä säädellä käyttäytymistään (rikoslakikomitea). SYYNTAKEETTOMUUS Tekijän katsotaan olevan syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (Rikoslain 3 luku 4 2 mom.) (Aikaisempi lakiteksti: Mielipuolen teko, taikka semmoisen, joka ikäheikkouden tahi muun samanlaisen syyn takia on ymmärrystä vailla, jääköön rankaisematta. Jos joku on joutunut sellaiseen satunnaiseen mielenhäiriöön, ettei hän ole tunnossaan; jääköön teko, jonka hän tässä tunnottomassa tilassa tekee, niinikään rankaisematta ). Aiemman rikoslain termejä mielipuoli ja ikäheikkous tahi muu samanlainen syy sovellettiin psykoottistasoisiin häiriöihin, joissa henkilön todellisuudentaju on selvästi häiriintynyt, dementiaan sekä keskivaikeaan ja syvään älylliseen kehitysvammaisuuteen. Näiden häiriöiden perusteella henkilö on yleensä mahdollista myös määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon tai tahdonvastaiseen kehitysvammaisten erityishuoltoon. Uudessa rikoslaissa mainittu vakava mielenterveyden häiriö syyntakeettomuuden mahdollistavana tekijänä on käsitteenä edellä kuvattuja häiriöitä laajempi ja pitää sisällään myös sellaisia psyykkisiä häiriöitä, jotka ovat mielisairauksia tai niiden asteisia psyykkisiä häiriöitä lievempiä häiriöitä, ja joiden perusteella aikuista henkilöä ei ole mahdollista määrätä mielenterveyslain 8 :n mukaiseen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Esimerkkinä voidaan mainita vaikeat persoonallisuushäiriöt. Termiä vakava mielenterveyden häiriö ei ole aikuisten kohdalla määritelty toisin kuin nuorten kohdalla. Alle 18-vuotias henkilö voidaan nimittäin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, kun häiriö voidaan arvioida sellaiseksi, että se hoitamattomana vakavasti vaarantaa nuoren kasvua ja kehitystä. Uuden rikoslain termi vakava mielenterveyden häiriö voi teoriassa aikuisten kohdalla johtaa sellaiseen tilanteeseen, että henkilön katsotaan olevan syyntakeeton ja kärsivän sellaisesta häiriöstä, jonka perusteella aikuista henkilö ei ole mahdollista määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon. Tästä voisi seurata tilanne, jossa henkilö vapautuu rikosvastuusta, hoidon kriteerit eivät mahdollista hoitoon määräämistä ja vaarallisuusarviointiin liittyvät perusteet indikoivat riskiä tekijän tai toisen hengelle ja/tai terveydelle. Käytännössä tällaisia tilanteita ei ole kuitenkaan esiintynyt.
3 3 Pelkkä mielenterveyden häiriö ei sinällään aiheuta syyntakeettomuutta ja vapauta rangaistavuudesta, vaan psyykkisen häiriön tulee olla syy-yhteydessä tekoon. Keskeistä arvioinnissa on, onko psyykkinen häiriö: - vähentänyt yksilön kykyä ymmärtää tekojensa todellista luonnetta ja seurauksia - tai vähentänyt yksilön kykyä säädellä käyttäytymistään valintatilanteessa. Pitkäaikainen vakiintunut käytäntö (Panu Hakola v.1980) on katsonut syyntakeettomana tehdyiksi teot, jotka ovat suorassa syysuhteessa perussairauden aiheuttamiin psyykkisiin oireisiin. Tällaisina käsitetään esim. skitsofreenisiin sairauksiin liittyvien harhaluulojen vallassa tehdyt teot, depressiopotilaan laajennettu itsemurha ja keskivaikeasti dementoituneen potilaan raivonpuuskassa tekemä väkivaltarikos. Missä määrin rankaisematta jätettävällä saa olla ymmärrystä on tietysti rajanveto-ongelma, jonka ratkaisu perustuu tutkijoiden, TEO:n ja tuomioistuimen noudattamaan vakiintuneeseen käytäntöön. Jos sairaus on lyhytaikainen ja sen paranemismahdollisuudet ovat hyvät kuten depressiotiloissa täytyy syysuhteen sairauden aiheuttaman tosiasioitten väärin käsittämisen ja teon välillä olla kiistaton. Pitkäaikaisissa ja etenevissä sairauksissa, jollaisia ovat useimmat dementiaa aiheuttavat sairaudet ja osa skitsofreniaryhmän sairauksista, on syytetty voitu jättää rankaisematta, vaikka teko on ollut sinänsä tarkoituksenmukainen ja syysuhde sairauteen on vain välillinen (esimerkiksi nälkäänsä varastavien skitsofreenikkojen omaisuusrikokset). Tällöin arvioinnissa ratkaisevaa on henkilön yleinen toiminnan taso (mm. selviytyminen oman elämän ja yhteiskunnan velvoitteista). Tuomitsematta jättämisen raja on sadan vuoden aikana siirtynyt vaihtelevasti. Aiemman lainsäädännön sanonnan ettei hän ole tunnossaan katsottiin tarkoittavan ohimenevää psyykkistä tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on tilapäisesti alentunut. Nämä tapaukset ovat erittäin harvinaisia: - epileptinen kohtaus tai sitä seuraava hämärätila - toksinen psykoosi, mikäli henkilö itse ei ole syyllistynyt itsensä päihdyttämiseen, vaan hänelle on annettu päihdyttävää ainetta salaa tai pakolla ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS Rikoslain 3 luku 4 3 momentti: Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 :n 3 ja 4 momentissa (mm. nuoret rikoksentekijät) säädetään. Syyntakeisuutta alentavina lääketieteellisinä seikkoina kyseeseen tulevat mm. alkava tai lieväasteinen dementia, lievä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO alaraja ja yläraja 70), alkoholismin vaikeimmat asteet, vaikea-aseiset persoonallisuuden poikkeavuudet, pääosin vaikeaasteinen epävakaa persoonallisuus. Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivien katsotaan yleensä olevan täydessä ymmärryksessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota psyykkisen toimintakyvyn heikkenemiseen nimenomaan henkilön kyvyssä noudattaa lakia (Panu Hakola).
4 4 Toisin kuin aiemmassa lainsäädännössä, voimaan tulleen rikoslain muutoksen mukaan alentunut syyntakeisuus ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen (aiemmin tuomion lyhentyminen neljänneksellä) Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole painavia syitä. SYYNTAKEISUUDEN ARVIOINTI MIELENTILATUTKIMUKSEN AVULLA Oikeudenkäymiskaaren 17 luku 45 : Tuomioistuin voi määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos: 1) tuomioistuin on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 5 a :n mukaisessa välituomiossaan todennut rikosasian vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla; 2) vastaajan mielentilan tutkiminen on perusteltua; ja 3) vastaaja suostuu mielentilatutkimukseen tai hän on vangittuna tai häntä syytetään rikoksesta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin vuosi vankeutta. Tuomioistuin voi syyttäjän taikka rikoksesta epäillyn tai tämän edunvalvojan esityksestä määrätä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi säädettyyn tekoon tai jos mielentilatutkimuksen tarve on muutoin selvä. Tuomioistuimen päätösvaltaisuudesta ja istunnon pitämisestä tässä momentissa tarkoitettua päätöstä tehtäessä säädetään pakkokeinolain 1 luvun 9 :n 2 momentissa. Ennen kuin tehdään rikoslain 2 c luvun 11 :ssä tarkoitettu päätös koko rangaistusajan suorittamisesta vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Rikoslain 2 c luvun 12 :ssä tarkoitettua koko rangaistusajan vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten on Helsingin hovioikeuden pyydettävä lausunto siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Kantelulle ei ole määräaikaa. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Mielentilan tutkimisesta ja sitä varten sairaalaan ottamisesta säädetään erikseen. Mielenterveyslaki 3 luku 15 : Jos tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :n nojalla määrää rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi, rikoksesta syytetty saadaan sen estämättä, mitä tämän lain 2 luvussa
5 5 (käsittelee tahdosta riippumatonta hoitoa) säädetään, ottaa mielentilatutkimusta varten sairaalaan ja pitää sairaalassa tahdostaan riippumatta. Mielentilatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ollut syytetyn mielentila syytteenalaisen teon tai tekojen aikana (syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton). Lisäksi, mikäli hänen katsotaan olevan syyntakeeton, arvioidaan tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarve (kehitysvammaisten kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon tarve) mielentilatutkimuksen päättyessä sekä se, voidaanko häntä kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän oikeudenkäyntiä varten uskotun miehen. Lausuntoon kirjataan myös tutkittavan oma mielipide hoidon tarpeesta (kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen). Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (=TEO) rooli mielentilatutkimusprosessissa Mielenterveyslaki 3 luku 16 : Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa. Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle. Saatuaan mielentilatutkimukseen määrätyn asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus harkitsee niiden perusteella sopivimman tutkimuspaikan. Tutkimuspaikan valinnassa huomioidaan mm. väkivaltariskiä, päihdeongelmaa ja karkaamisalttiutta ja pyritään valitsemaan tutkimuspaikka siten, että tutkimus voidaan toteuttaa mahdollisimman ongelmattomasti. Kaikkein ongelmallisimmat tutkittavat edellä kuvattujen ominaisuuksien suhteen tutkitaan valtion mielisairaaloissa tai vankiloiden psykiatrisissa yksiköissä. Mielentilatutkimuksen valmistuttua lausunto käsitellään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa, mihin kuuluu: - puheenjohtaja (TEO:n ylijohtaja/apulaisjohtaja) - oikeustieteellistä asiantuntemusta edustava jäsen - oikeuspsykiatrista asiantuntemusta edustava jäsen - psykiatrista ja kunnallisen terveydenhuollon asiantuntemusta edustava jäsen - kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen (tarvittaessa) Lautakunnan päätöksen mukaisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa lausuntonsa tuomioistuimelle syytetyn mielentilasta (mielenterveyslaki 3 luku 16 3 momentti) ja tekee syyntakeettomien ja tahdosta riippuman hoidon tarpeessa olevien kohdalla hoitoon määräämispäätöksen (mielenterveyslaki 3 luku 17 1 momentti) ja määrää sairaalan, missä hoito aloitetaan (mielenterveyslaki 3 luku 17a ).
6 6 Mielentilatutkimus käytännössä Tutkittava tulee mielentilatutkimukseen joko vankilasta (n.80 %) tai vapaalta jalalta (n. 20 %). Ns. vapaajalkaiselle poliisi toimittaa TEO:n kirjeen mielentilatutkimuksen suorittamista koskien. Mikäli tutkittava jää tulematta tutkimukseen vapaalta jalalta, hänet toimitetaan tutkimukseen tarvittaessa poliisin virka-avun turvin. Mielentilatutkimukseen liittyvät tutkimukset: - psykiatrinen tutkimus - psykologin tutkimus ja tarpeen mukaan neuropsykologin tutkimus - somaattinen tutkimus sisältäen neurologisen tutkimuksen - tarvittaessa eri somaattisten alojen erikoislääkäreiden konsultaatiot (yleisimmin sisätautilääkäri ja neurologi) - erikoistutkimukset: laboratoriotutkimuksia, tarpeen mukaan sydänfilmi, keuhkokuva, aivosähkökäyrä, pään kuvantamistutkimukset, kromosomitutkimukset Mielentilatutkimusta varten kerättäviä taustatietoja yksilöllisen harkinnan mukaan: - terveydenhuolto - päihdehuolto - sosiaalihuolto - vankila ja sen terveydenhoitoyksiköt - kriminaalihuoltoyhdistys - kansaneläkelaitos - eläketurvakeskus - puolustusvoimat - omaiset ja tuttavat - koulut, opiskelupaikat - työpaikat Omaisille, tuttaville, opettajille ja työnantajille lähetetään kyselykaavake ja vain tutkittavan suostumukseen perustuen. Muista edellä mainituista toimipisteistä on asiakirjat pääosin mahdollista saada ilman suostumustakin (Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta 8 1 momentti), joskin tiedot pyritään tilaamaan yhteisymmärryksessä tutkittavan kanssa. Mielentilalausunnon rakenne: - otsikko ja johdanto - oikeuden asiakirjoista ilmenevät tiedot: - henkilötiedot - rikosrekisteritiedot - syytteenalaisen teon kuvaus - poliisitutkintatietojen referointi - mahdollisesti jo annettujen lääkärinlausuntojen referointi - tutkimusta varten muualta saadut tiedot - tutkimushavainnot: - subjektiivinen anamneesi (mm. tutkittavan kertomus itsestään, elämänkulustaan, syytteenalaista tekoa edeltävästä ajasta, syytteenalaisen teon tapahtumista ja siihen johtaneista tekijöistä, teon jälkeisestä ajasta ennen mielentilatutkimusta, tutkittavan käsitys teon seurauksista ja omasta syyntakeisuudestaan). - somaattinen ja neurologinen status
7 7 - erikoistutkimukset - psyykkinen status - osastoseuranta - kliininen psykologinen tutkimus - yhteenveto - johtopäätökset, missä perusteltu kannanotto mm. seuraaviin asioihin: - tutkittavan psyykkinen tila syytteenalaisen teon hetkellä - mahdollisen psyykkisen häiriön syy-yhteys syytteenalaiseen tekoon/syytteenalaisiin tekoihin (kannanotto erikseen kuhunkin tekoon nähden) - onko tutkittava ymmärtänyt syytteenalaisen teon tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden - onko tutkittava kyennyt säätelemään käyttäytymistään syytteenalaisen teon hetkellä - onko mahdollisella päihtymyksellä ollut osuutta syytteenalaisen teon toteutumiseen - mahdolliset diagnoosit ja niiden perustelut - syyntakeettomaksi arvioidun kohdalla psyykkinen tila mielentilatutkimuksen päättyessä, tahdosta riippumattoman hoidon tarve, ja mikäli tahdosta riippumattomaan hoidon tarpeen katsotaan olevan olemassa, tutkittavan kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen - voidaanko tutkittavaa kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän uskottua miestä oikeudenkäyntiä varten - Mikäli tuomioistuin on pyytänyt arviota myös tutkittavan erityisestä vaarallisuudesta toisen hengelle tai terveydelle, tämä arvio annetaan mielentilalausunnon yhteydessä. Tällöin huomiota kiinnitetään erityisesti toistuvaan väkivaltaisuuden uusiutumiseen, persoonallisuuden häiriintyneisyyteen ja tutkittavan mahdolliseen haluttomuuteen muuttaa elämäntyyliään. - Allekirjoitus ja vakuutus kunnian ja omantunnon kautta: mielentilatutkimuksen allekirjoittaa tutkiva lääkäri, joka on laatinut lausunnon käyttäen hyväkseen sekä omia että muiden tekemiä havaintoja ja kaikkea saamaansa asiaan liittyvää tietoa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen annettua oman lausuntonsa tuomioistuimelle asia käsitellään tuomioistuimessa, joka viime kädessä ratkaisee kysymyksen syyntakeisuuden suhteen. Mielentilalausunto on asiantuntijalausunto, joka ei sido tuomioistuinta päätöksenteossa. Tosin, mikäli Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on määrännyt henkilön hoitoon ja oikeus katsoo, että hän ei ole ymmärrystä vailla ja määrää hänelle vankeusrangaistuksen, sitä ei yleensä panna täytäntöön niin kauan kuin tahdosta riippumattoman hoidon tarve jatkuu. Edellä kuvatun lisäksi tuomioistuin voi pyytää Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta lausuntoa syytetyn mielentilasta asiakirjojen perusteella ilman varsinaista mielentilatutkimusta (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 44 ). Tällaiseen asiakirjalausuntoon ei sisälly arviota hoidon tarpeesta, vaan ainoastaan arvio syyntakeisuudesta syytteenalaiseen tekoon/tekoihin nähden. Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn hänen mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, joko perustuen TEO:n asiakirjojen perusteella antamaan lausuntoon tai muuhun arvioonsa, tuomioistuimen tulee, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, saattaa kysymys hänen hoidon tarpeestaan selvitettäväksi siten kuin mielenterveyslain (1116/1990)4 luvun 21 :ssä säädetään (rikoslaki 3 luku 4 5 mom.).
8 8 Pohdittavaksi jää, mitä sanonta ilmeisen tarpeetonta tarkoittaa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen näkökulmasta katsoen arvio hoidon tarpeesta olisi tarpeellinen mm. vaikka henkilö olisi parhaillaan psykiatrisessa sairaalahoidossa tai vaikka rikos arvioitaisiin vähäiseksi. Näin siksi, että kriminaalipotilaan hoito poikkeaa tietyissä asioissa ns. siviilipotilaiden hoidosta (mm. mahdollisuus määrätä valvonta-aika ennen lopullista sairaalasta poistamista) ja usein voidaan tehdä se havainto, että vähäpätöisiinkin rikoksiin syyllistynyt mielisairas henkilö usein hakee teoillaan huomiota ja pyrkii näin myös saamaan tarvitsemaansa hoitoa, ja ellei tämä toteudu, hän saattaa syyllistyä vakavampiin rikoksiin ajan kuluessa. Mikäli arviota hoidon tarpeesta ei ole mahdollista selvittää luotettavasti asiakirjojen perusteella, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä henkilön enintään 30 päiväksi sairaalan tutkittavaksi (mielenterveyslaki 4 luku 21 2 mom.) ja määrätä sen jälkeen tilanteen niin vaatiessa tahdosta riippumattomaan hoitoon (mielenterveyslain 4 luku 22 1 mom.). Kirjallisuutta: Kirjat: - Achté, Alanen, Tienari: Psykiatria 1 ja 2 - Penttilä, Hirvonen, Saukko: Oikeuslääketieteen perusteet - Marianne Wagner-Prenner: Syyntakeisuus ja mielentila - Jussi Pajuoja: Väkivalta ja mielentila Muut: - Panu Hakola: Mielentilatutkimuksen ongelmia, Duodecim 105: , Johanna Havula: Kehitysvammaisten syyntakeisuus ja tahdonvastainen erityishuolto. Lääkintä- ja bio-oikeuden OTK-tutkielma
SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS 12.9.2007 Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 1 Syyntakeisuuden eri näkökulmat: Filosofinen oikeudenmukaisuus kysymys ihmisen tahdonvapaudesta
LisätiedotRIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA
RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA Ensihoitopalvelualan opintopäivät, 11.2.2019 Jenna Uusitalo OTT-koulutettava, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Hoitajan ja potilaan lainsäädäntö Potilaalla on
LisätiedotSyyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin
Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin Raimo Lahti Kuka on terve kuka on sairas? Keskustelutilaisuus 12.11.2016 Tieteiden talossa Helsingin yliopiston
Lisätiedot1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön
LisätiedotMielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet
SUOSITUS Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2011 Lukijalle
LisätiedotSyytetyn mielentilan tutkiminen
Paula Korhonen Syytetyn mielentilan tutkiminen 1. Voimassaoleva oikeustila Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi (OK 17:45). Vakavissa rikoksissa tarpeellisuuskynnys
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
Lisätiedot1994 vp - HE 226 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 226 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi mielenterveyslain, lääninoikeuslain ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Mielenterveyslakia
LisätiedotLaki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa
Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16.1.1987/21 Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
LisätiedotKriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies
MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä
LisätiedotTARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun
LisätiedotMielentilatutkimus- ja vaarallisuusarvio-opas
OHJAUS Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen Marika Puusa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 12 2018 OHJAUS 12/2018 Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen,
LisätiedotALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ
Hilppa Piirtola ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ 1. Yleistä syyntakeisuudesta Rangaistusvastuu edellyttää määrättyjen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja henkistä kypsyyttä koskevien
LisätiedotTYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano
TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä
EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotAseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin
LisätiedotLaki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta
Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotMielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset
Elisa Perttola Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Helmikuu 2016 Tekijä Tutkinto Aika Elisa Perttola Tradenomi Helmikuu 2016 Opinnäytetyön nimi Mielentilatutkimukseen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
LisätiedotLaki. ajokorttilain muuttamisesta
Laki ajokorttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ajokorttilain (386/2011) 65 :n 3 momentti, muutetaan 64 :n 1 momentti ja 2 momentin 3 ja 4 kohta, 65 :n 1 momentin johdantokappale,
LisätiedotTerhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA
Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA Sosiaali- ja terveysala 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Terhi Laitala Opinnäytetyön nimi Kokemuksia mielentilatutkimuksesta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa
EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain, oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien rikosasioiden käsittelyä käräjäoikeudessa koskevien säännösten
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotLaki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 23111996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi mielenterveyslain ja valtion mielisairaaloista annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o 243 249 SISÄLLYS N:o Sivu 243 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta... 741 244 Laki oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotPäätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä
LisätiedotHE 95/2008 vp. sen mahdollistamiseksi, että Suomi voisi pyytää Suomessa määrätyn hoitoseuraamuksen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain, mielenterveyslain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotRikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20 Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Julkaisija
LisätiedotKriminaalipotilaille harkitaan velvoitteista avohoitoa
Oikeuspsykiatria Marika Suontaka, Nina Lindberg ja Hanna Putkonen Kriminaalipotilaille harkitaan velvoitteista avohoitoa Kriminaalipotilaaksi on kutsuttu henkilöä, joka on ollut rikoksesta syytettynä mutta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan
LisätiedotFINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295
Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen
LisätiedotTUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS
1/2 TUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS 1. Tutkimusluvan hakijan tiedot Sukunimi Etunimet Syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite 2. Asiakirjat, joihin tutkimuslupaa haetaan
LisätiedotVajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen
Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 4/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 30 :n ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotLiite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 178. Laki. Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999 N:o 178 182 SISÄLLYS N:o Sivu 178 Laki Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden
LisätiedotTietokilpailu 6 Rikostietokilpailu
Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu 1. Mikä on rikos? a. Teko, jolla pahoittaa toisen mielen b. Lainvastainen teko tai teon tekemättä jättäminen c. Teko, joka on väärin, jos siitä jää kiinni 2. Mitä lakia
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2017 Dnro OKV/17/30/2015 1/6 ASIA Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (8) 191 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi Pöydälle HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot
Lisätiedot1 luku. 1 a. Perustelut
1 luku 1 a Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen
LisätiedotLA 7/1996 vp. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Lakialoite 7
LA 7/1996 vp Lakialoite 7 Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi rikoksesta epäillyn julkisesta puolustuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 304 Stj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite oikeuspsykiatristen potilaiden hoitamisesta Kellokosken sairaalassa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään
LisätiedotOikeusministeriölle. Presidentti. Mikko Könkkölä HELSINGIN HOVIOIKEUS
HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 91/7074/2016 Salmisaarenranta 71 PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite heisinki.ho@oikeus.il 14.4.2016 Oikeusministeriölle
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotPsykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016
Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2005 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyslain muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotLaki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta
1 of 7 07/12/2010 13:44 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 7. päivänä heinäkuuta 1970 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Yleinen säännös. 1 Tämän lain mukaan
LisätiedotKORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa
LisätiedotValvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.
Valvonta ja pakkokeinot Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 MRL 24 luku Pakkokeinot ja seuraamukset Rakennustyön keskeyttäminen
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotMIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ. Oppimateriaali
MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ Oppimateriaali Miia Roschier Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotTämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.
11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 23/2011 vp. Hallituksen esitys tuomittujen siirtoa Euroopan. unionissa koskevan puitepäätöksen kansallista
EDUSKUNNAN VASTAUS 23/2011 vp Hallituksen esitys tuomittujen siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen sekä valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten siirtoa Euroopan unionissa koskevan
LisätiedotEV 198/2004 vp HE 102/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 198/2004 vp Hallituksen esitys laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi nuorisorangaistuksesta ja
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotMillainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti
Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...
Lisätiedot10.8.2012/2127 KHO:2012:63
10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12
LisätiedotLAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7. Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tiivistelmä lausunnoista
LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7 Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7 Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön
LisätiedotNÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA? Palontutkinnan opintopäivät 29.11.2017, Jyväskylä Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSASIAN KULKU
LisätiedotViite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015
Lisätiedot