Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011
Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa hieman luontaista lisääntymistä - Lähes 20 jokea, joihin suuret (vähintään 100 000 kpl) vuosittaiset istutukset Suomi: - 2 luonnonlohijokea + 4-6 muuta jokea joissa hieman luontaista lisääntymistä - 5 jokea joihin suuret vuosittaiset istutukset
Itämeren lohen poikasmäärät: Luonnontuotanto, istutukset 6 5 4 3 2 1 Vaelluspoikasmäärät, miljoonaa poikasta 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Luonnonsmoltit Istutukset
Poikasmäärä Poikasmäärä 1 800 000 Tornionjoki Lohen vaelluspoikastuotanto: luonnonpoikaset Simo- ja Tornionjoella 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vaellusvuosi 70 000 Simojoki 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vaellusvuosi
1-vuotiaiden lohenpoikasten keskitiheys Tornionjoessa 24 21 18 15 Tornionjoki/ R. Tornionjoki Muonionjoki alajuoksu/ Lower River Muonionjoki Muonionjoki yläjuoksu/ Upper River Muonionjoki ind/ 100m 2 yksilöä/100 m 2 12 9 6 3 0 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 vuosi year
Survival (%) 0 10 20 30 40 50 60 Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa (post-smolttivaihe) Post-smolt survival Wild salmon Reared salmon Eloonjäänti, % poikasista 1990 1995 2000 2005 2010 Year
Villien ja viljeltyjen lohien suhde Pohjanlahden lohisaaliissa 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Viljelty Villi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Luonnontuotanto lisääntynyt Poikasten eloonjäänti heikentynyt merellä Saaliissa yhä enemmän luonnonlohta Luonnonlohi elintärkeä elinkeinokalastukselle ja matkailulle Luonnontuotantoa tulisi suosia kaikin keinoin!
Viime vuosien lohimääriä Simojoen nousulohimäärä, DIDSON-kaikuluotain: 2003-2007: 600-1000/v 2008: 1160 2009: 1150 2010: 721 2011: 874 Tornionjoen nousulohimäärä, DIDSON-kaikuluotain: 2009: 31 780 (n. 5000 kossia) 2010: 17 220 (n. 1000 kossia) 2011: 20 300
Pohjois-Ruotsin jokien kalaportaiden lohimääriä Kalix Byske Åby Pite Vindelälven 2000-2008: 3960 2009: 5902 2010: 1890 2011: 4900
Luonnonlohikantojen tila ja saaliskiintiöt (ICES, 2011) Perämeren joet tuottavat runsaat puolet potentiaalituotannosta, osa lähellä suojelun minimitasoa Kalastuskuolevuutta ei saisi lisätä Useimmat eteläisemmän Itämeren joet tuottavat alle puolet potentiaalituotannosta, osa on häviämisuhan alla Kalastuskuolevuutta tulisi selvästi vähentää Saaliskiintiösuositukset 2010:lle 133 000 lohta (poliittinen päätös: 294 000) 2011:lle 120 000 lohta (poliittinen päätös: 250 000) 2012:lle 57 000 lohta Kansainvälinen merentutkimusnevosto International Council for the Exploration of the Sea, ICES
Ajosiimapyynnin kasvu Itämerellä Pääallas kokonaisuutena: 4X kasvu 2007-2010 (ICES 2011) Puola: 20X kasvu 2007-2010 (kansall. tilastot) Tanska: 3X kasvu 2008-2010 (kansall. tilastot) Ruotsi: lievää kasvua (kansall. tilastot) Puolan lohisaalis 2009 virallinen saalis n. 10 000 lohta, todellinen saalis n. 100 000 lohta 2010 virallinen saalis n. 6 000 lohta, todellinen saalis n. 100 000 lohta Muilla mailla pienemmät ongelmat saalisraportoinneissa Kuolevuus siimapyynnissä yli 25% Kalastuskuolevuus avomerellä samalla tasolla kuin ennen ajoverkkokieltoa (2005-2006)
Tavoitteet
Pääelementit
Yhteenveto lohikantojen tilasta Lohenpoikasten luontainen eloonjäänti historian heikoin; kasvaneista poikasmääristä huolimatta kalastettavaa yhä vähemmän Avomerikalastus (siimapyynti) voimistunut 2008:sta lähtien jyrkästi Salakalastusta esiintyy, erityisesti avomerikalastuksessa (Puola) 2010 kutuvaellus oli koko Itämeren piirissä erityisen heikko 2011 kutuvaellus jokseenkin yhtä heikko kuin 2010 vaelluspoikasten määrän ennustetaan kääntyvän laskuun Poikastuotanto kääntyy todennäköisesti nousuun vain jos merikalastuksen määrä vähennetään puoleen 2010:n tasosta 2012 enintään n. 125 000 lohen kokonaissaalis mereltä, mikä tarkoittaa nykyisellä raportointikäytännöllä enintään 54 000 lohen kiintiötä (=ICESn tieteellinen suositus kiintiöksi 2012)
Itämeren lohikantojen tulevaisuus? - Kaksi merkittävää tekijää: Poikasten luontainen eloonjäänti merivaelluksen alussa Tähän EI VOIDA vaikuttaa, ainakaan nopeasti! Hylkeiden vaikutus? Kalastuksen, erityisesti avomerikalastuksen, kehitys Tähän VOIDAAN vaikuttaa, nopeastikin! Poliittinen tahto EU:ssa, kahdenvälisesti, kansallisesti?
RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO 2010-2013 MENETELMÄKIRJON ARVIOINTI & KEHITTÄMINEN Rahoitus: Energiateollisuus ry, MMM, Fortum Oy, SLL:n ekoenergiarahasto, PVO-Vesivoima Oy, Kemijoki Oy EAKR: POP, KAI, LAP ELYt www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ www.rktl.fi/kala/istutustutkimukset/ RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA 2011-2016 ISTUTUS- TUTKIMUSOHJELMA 2006-2012