Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on 16.8.2007 päivätyssä kirjeessä ilmoittanut valmistelevansa lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun talousarvioavustusten jakoperusteiden tarkistamista ja pyytänyt järjestöjä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Ohessa Kylväjän vastaus. 11.9.2007 Helsingin seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle Lähetysyhdistys Kylväjän vastauksena järjestöämme koskeviin kysymyksiinne esitämme kunnioittavasti seuraavaa: 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä? Millä tavalla se haluaa olla osa kirkkomme lähetystyön kokonaisuutta? Kirkolliskokous hyväksyi vuonna 1974 perustetun Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjän kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi vuonna 1979 piispainkokouksen lausunnon perusteella. Lausunnossa todetaan, että Lähetysyhdistys Kylväjä täyttää kirkolliskokouksen periaatepäätöksen 2. kohdassa mainitut hyväksymisen edellytykset. Lähetysyhdistys Kylväjän työ tapahtuu sen sääntöjen mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen pohjalta kirkon yhteydessä. Yhdistys on tarpeen kirkon lähetystehtävän toteuttamiseksi ja ulkolähetys on sekä sääntöjen mukaan että käytännössä järjestön päätehtävä. Lähetysyhdistyksen työntekijät tulevat noudattamaan sakramenttien hoitamisessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestystä (Piispainkokouksen esitys n:o 1/1979). Tätä tehtävää, tässä asemassa Kylväjä on kirkkomme ulkolähetysjärjestönä toteuttanut ja edelleen toteuttaa. Kutsumuksenamme on työ alueilla, joilla on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Näin pyrimme osaltamme toteuttamaan kirkkojärjestyksessä ilmaistua tavoitetta, jonka mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä, jonka tarkoituksena on evankeliumin levittäminen niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä (KJ 4. luku 4.). Kylväjä pitää lähetysjärjestömallia kirkkomme vahvuutena ja yhtyy Kirkkomme lähetystehtävä -mietinnön käsitykseen siitä, että kirkolle uskotun lähetystehtävän toteuttaminen ei-kristittyjen keskuudessa, erityisesti vaikeasti saavutettavilla suurten uskontojen valta-alueilla, edellyttää kirkoltamme monipuolista ja joustavaa lähetysrakennetta. Käytännössä tätä tehtävää palvelee malli, jossa kirkko toteuttaa yhtä ja jakamatonta lähetys- ja palvelutehtäväänsä paikalliskirkkojen välisenä yhteistyönä ja lähetysjärjestöjen välityksellä (Kirkkomme Lähetystehtävä, 2004, s. 29). b. Miten järjestönne sitoutuu kirkkomme päätöksiin, esimerkiksi kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräyksiin? Hyväksyykö järjestönne naispappeuden ja toimivatko sen työntekijät yhteistyössä naispappien kanssa?
Kirkon lähetysjärjestönä Kylväjä sitoutuu Raamattuun, kirkkolain säännöksiin, kirkkojärjestyksen määräyksiin ja kirkon päätöksiin. Seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestömme toimii seurakuntien ehdoilla. Piispainkokouksen mukaan naispappeutta vastustava sen enempää kuin sen hyväksyväkään näkemys ei ole harhaoppinen (Piispainkokouksen 12. 13.9.2006 pöytäkirja 18). Vaikka Kylväjän hallituksen mielestä historiallisissa evankelisluterilaisissa kirkoissa pappisvirka vastaa Uuden testamentin paimenen virkaa, joka kuuluu miehelle, emme kuitenkaan pyri sitomaan toisin ajattelevien omaatuntoa tai kyseenalaista naispappien kutsumusta kirkon viranhaltijoina. Kylväjän työntekijäkunnan, tukijoiden ja työalueiden yhteistyökirkkojen ja -järjestöjen keskuudessa ovat molemmat näkemykset edustettuina. Kylväjän yleistä pappeutta korostava yhteistyöhakuinen linja on mahdollistanut yhteistyön erilaisissa kirkkokonteksteissa. Kylväjän lähetystyöntekijöistä 32 on naisia ja 16 miehiä (KLK:n tilasto 31.12.2006). Tällainen suhde on ollut vallalla Kylväjän koko historian ajan. Työntekijöidemme kohdalla noudatamme perustuslain heille antamaa suojaa, jonka mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnonharjoittamiseen (Perustuslaki, 11 ). Käytännössä se merkitsee hallituksen esityksessä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993) todettuja hallinnollisia järjestelyjä niiden työntekijöiden kohdalla, joille jumalanpalveluksen toimittaminen tai muu uskonnonharjoittamiseen liittyvä toiminta toista sukupuolta olevan kanssa ei omantunnon syistä käy, ja toisen henkilön lähettämistä näihin seurakuntien tapahtumiin. 2. Lähetysjärjestön talous a. Mikä on järjestönne talousarvion loppusumma ja miten se jakautuu eri toimintasektoreiden kesken? Mikä on järjestönne hallintokulujen osuus kokonaisuudesta? TUOTOT JA KULUT VUONNA 2006 KLK tilastointitavan mukaisesti Ilman tilinpäätössiirtoja 1. LÄHETYSTYÖ Tuotot % Seurakuntien talousarviomäärärahat 940 378 27,3 Vapaaehtoinen kannatus (sisältää testamentit) 1 461 968 42,5 Julkinen rahoitus, Kehitysyhteistyö 778 743 22,6 Muut tuotot 257 579 7,5 Tuotot yhteensä 3 438 668 100,0 Kulut Ulkomaista toimintaa koskevat kulut % Avustukset ja hankkeet -1 159 354 34,4 Lähetystyötyöntekijöiden kulut -1 224 453 36,3 Muut ulkomaisen toiminnan kulut -23 757 0,7 Ulkomaantyön suunnittelu ja seuranta -235 100 7,0-2 642 664 78,4 Ulkomaantyön tukitoiminnot kotimaassa % 2
Varainhanki nta -9 903 0,3 Tiedotus -195 562 5,8 Koulutus- ja kasvatustoiminta -348 875 10,3 Toimintojen suunnittelu ja seuranta -31 716 0,9-586 055 17,4 Yleishallinto -143 415 4,3 Kulut yhteensä -3 372 135 100,0 2. JÄRJESTÖN MUU TOIMINTA 0 Helsingin srk-yhtymän osuus Tuotot % Seurakuntien talousarviomäärärahat 58 462 6,2 Vapaaehtoinen kannatus (sisältää testamentit) 153 339 10,5 Ulkomaista toimintaa koskevat kulut Maittain eriteltynä Bangladesh -328 238 Japani -102 880 Mongolia -325 956 Itä-Siperia -155 937 Keski-Aasia -730 972 Etu-Aasia -106 770 Itä-Afrikka -295 735 Israel -67 087 Pietari -205 209 b. Miten järjestönne toimii kotimaassa ja kuinka suuri osa seurakuntien avustusmäärärahoista käytetään tähän työhön? Kotimaantyö on Kylväjän varsinaisen tehtävän, ulkolähetystyön, tukitoiminto, jonka tavoitteena on eri-ikäisten parissa tapahtuva lähetyskasvatus ja kotimaassa lähetysvastuuta kantavien hengellinen tukeminen sekä uusien lähetystyöntekijöiden ja lähettäjien löytyminen ja kouluttaminen. Toimintamuotoina ovat mm. lähetysrengastoiminta, nimikkoyhteistyö seurakuntien ja yhteistyöjärjestöjen kanssa sekä näiden kanssa toteutettavat paikalliset ja seutukunnalliset tilaisuudet, tapahtumat ja lähetysnäyttelyt sekä valtakunnalliset tapahtumat. Keskeisiä kanavia ovat myös tilaajalleen maksuton 11 kertaa vuodessa ilmestyvä Kylväjä-lehti (levikki 14.500), ilmaiseksi jaettava lasten ja varhaisnuorten lähetyslehti Menox sekä internetin ja radion välityksellä tapahtuva tiedottaminen. Keskeisinä sisällöllisinä elementteinä ovat raamattuopetus sekä lähetyskasvatus ja lähetysinformaatio ja henkilökohtainen sielunhoito. Työn toteuttavat valtakunnalliset työntekijät, kotimaanjaksolla olevat lähetit ja kotimaahan jääneet lähetit. Keskeinen voimavara ovat myös eri puolilla maata asuvat kotiseutulähetit, renkaiden toimihenkilöt ja muut työn vapaaehtoiset vastuunkantajat. Työhön käytettyjen varojen suhteen viittaamme edellisessä kohdassa esitettyihin lukuihin. 3
3. Toiminnan tavoitteet ja sisältö a. Mikä on järjestönne toiminnan perustavoite osana kirkkomme lähetystä? Kylväjän toiminnan perustavoite ja toiminta-ajatus on ilmaistu järjestön strategiassa 2007 2010 seuraavasti: Kylväjä on lähetystyöntekijöitä lähettävä, evankelis-luterilainen, Raamattuun sitoutuva kirkon ulkolähetysjärjestö, jonka tarkoitus on edistää Jumalan valtakunnan leviämistä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Kylväjä sitoutuu kokonaisvaltaiseen lähetysnäkemykseen, johon kuuluvat yhtäältä evankeliumin julistaminen ja toisaalta yhteisöjen elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävä palvelu. Osana kirkkomme lähetystä pyrimme siihen, että kirkkomme edelleen lähettää lähetystyöntekijöitä, ja että alueilla, jossa on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja, evankeliumia julistetaan ja ihmisten elämä kohenee kristillisen todistuksen vaikutuksesta. b. Miten järjestönne pyrkii yhteistyökirkkojensa kanssa ja kohdemaissa edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, lasten ja naisten asemaa yhteiskunnassa sekä ympäristön kestävää kehitystä? Järjestön perustamisesta lähtien sen toiminta-ajatukseen on kuulunut yhteiskunnan vähäosaisten elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävä palvelu. Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, naisten aseman ja tyttöjen koulutuksen parantaminen ovat sisällöllisiä tavoitteita sekä seurakuntien kanssa tehtävässä työssä että kehitysyhteistyöhankkeissamme. Naisten asemaa ja koulutusta parantavia hankkeita Kylväjä on toteuttanut useita ja toteuttaa parhaillaankin. Kylväjä on saanut Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja hankkeilleen vuodesta 1979 lähtien. Tällä hetkellä Kylväjällä on toiminnassa kahdeksan Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin tuettua hanketta, joihin myönnetty valtionapu vuodelle 2006 oli 725.929 euroa ja jotka toteutetaan Afganistanissa, Bangladeshissa ja Mongoliassa paikallisten kumppaneiden kanssa. Kehitysyhteistyössä Kylväjä on valinnut lähestymistavakseen yhteisön kokonaisvaltaisen kehittämisen, jossa keskitytään yhteisön aloitteesta paikallisista tarpeista nousevien kehityshaasteiden löytämiseen ja niiden ratkaisemiseen yhteistyössä asianomaisten kanssa. Kylväjän projektihallinnon laadun selvittämiseksi Suomen ulkoasiainministeriö toteutti järjestössämme erityistilintarkastuksen, jonka loppuraportin (2.4.2007) mukaan järjestön taloushallinto on hyvin ja ammattitaitoisesti hoidettu. Suomen ulkoasiainministeriö pitää Kylväjää luotettavana yhteistyökumppanina, jonka toiminta on linjassa YK:n vuosituhattavoitteiden ja Suomen valtion kehitysyhteistyölle asettamien tavoitteiden kanssa. Uskomme myös kirkkomme seurakuntien nähneen mielekkääksi osallistumisen Kylväjän palvelutyön välityksellä kolmiyhteisen Jumalan työhön ja hänen valtakuntansa ilmenemiseen maailmassa. Järjestön kehitysyhteistyöstrategia perusteineen löytyy internetistä osoitteesta www.kylvaja.fi/kyt/index.html. 4. Päätöksenteko 4
a. Miten muodostuu järjestönne jäsenistö ja miten hallinto ja päätöksenteko on järjestetty? Kylväjä on 1974 perustettu yhdistys, jolla oli vuoden 2006 lopussa 259 jäsentä, joista 161 on entisiä tai nykyisiä lähetystyöntekijöitä. Järjestö on lähetystyöhön erikoistunut organisaatio, joka on perustettu lähetystyöntekijöiden rekrytoimiseksi, kouluttamiseksi, lähettämiseksi ja tukemiseksi heidän työssään. Kylväjän hallitus voi hyväksyä yhdistyksen jäseneksi henkilön, joka hyväksyy yhdistyksen oppiperustan (www.kylvaja.fi) ja tarkoituksen. Toimintaa johtaa yhdeksänjäseninen hallitus, johon yhdistyksen syyskokous valitsee vuosittain kolme jäsentä. Hallituksen alaisuudessa operatiivisen vastuun kantaa lähetysjohtaja ja hänen johdollaan kokoontuva johtoryhmä. Yhdistyksen kotimaanorganisaatio on pidetty kevyenä ja päätösvaltaa on hajautettu sinne, missä työ tapahtuu, eli yhdeksälle työalueelle Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä. Suomessa kenttien asioita käsittelee ja koordinoi lähetysosasto, joka kuuluu linjaorganisaatioon. Taloushallinnon ja kotimaan osastot, samoin kuin lähettihuolto ja tiedotus jäsentyvät toiminnassa tukiorganisaatioon. Toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen kotimaassa osallistuvat vapaaehtoisperiaatteella kotiseutulähetit ja lähetysrenkaiden toimihenkilöt. b. Mikä on kirkon ja seurakuntien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon? Yhdistyksen päätöksentekoon voi osallistua liittymällä henkilöjäseneksi. Osallisuuden ilmauksena on pidetty yksityisten tai yhteisöjen mahdollisuutta solmia sopimuksia tai liittyä jäseneksi lähetysrenkaaseen. Vuoden 2006 lopussa lähettien renkaissa oli jäseniä noin 8800. Kylväjän hallitusta valittaessa on nähty tärkeäksi, että joillakin sen jäsenillä on kokemusta seurakuntatyöstä ja -hallinnosta Suomessa. Tällä hetkellä Kylväjän yhdeksänjäsenisen hallituksen jäsenistä kolme on paikallisseurakunnan palveluksessa seurakuntatyössä. Valtakunnallisten kesäpäivien yhteydessä järjestetään neuvottelutilaisuus, johon kutsutaan kaikkia seurakuntia lähettämään edustajansa keskustelemaan yhteisestä tehtävästämme. Vuosittain kaikille yhteistyöseurakunnille ja työhön osallistuneille julkisyhteisöille lähetetään toimintakertomus ja selvitys siitä, miten varat on käytetty. 5. Yhteistyö seurakuntien kanssa a. Mikä on järjestönne tavoite seurakuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä? Kylväjän toiminnan yksi perusedellytys ja lähtökohta on seurakuntien julistus- ja kasvatustyö. Haluamme kirkon lähetysjärjestönä olla omalla asiantuntemuksellamme tukemassa seurakuntia tässä tehtävässä ja tarjoamassa niille kanavan lähetysrakkauden ja sen ilmentymän kanavoimiseksi maamme rajojen ulkopuolelle. b. Minkälaista yhteistyötä järjestöllänne on Helsingin seurakuntien kanssa ja miten haluaisitte sitä kehittää? 5
Kylväjällä on Helsingin seurakuntien kanssa seitsemän nimikkolähettisopimusta. Nimikkosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä yhden seurakunnan kanssa. Useissa seurakunnissa on järjestetty lähetystilaisuuksia, joissakin seurakunnissa pidetään säännöllisiä tilaisuuksia. Kesäkuussa 2008 järjestämme järjestön päätapahtuman, valtakunnalliset kesäpäivät, Helsingissä yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Toivomme, että tapahtuma lisää helsinkiläisten kiinnostusta lähetystyötä ja sen haasteita kohtaan. Parhaillaan suunnitteilla on mongolialaisen asunnon, jurtan, ympärille rakentuva lähetysnäyttely Malmin seurakunnan kanssa. Useana vuonna Kylväjä on saanut Helsingin seurakuntayhtymältä projektirahoitusta työalueiden hankkeisiin. Yksi tällainen kohde oli vuonna 2000 Bangladeshin evankelisluterilaisen kirkon koulutuskeskuksen rakennushanke. Syksyllä 2001 Helsingin seurakuntayhtymä lähetti kaikista Bangladesh-nimikkoseurakunnista edustajan tämän koulutuskeskuksen vihkijuhlaan ja tutustumaan työalueeseen. Arvostamme suuresti tällaista kiinnostuksen osoitusta. Kuluvana vuonna projektirahoitusta on myönnetty oppilasasuntolan rakentamiseen Bangladeshissa ja diakonia-, kehitys- ja evankelioimistyöhön Mongoliassa. Molemmat hankkeet jatkavat aiemmin aloitettua yhteistyötä. Toivomme voivamme lisätä yhteistyötä solmimalla yhä useamman Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnan kanssa nimikkosopimuksen lähettien tueksi sekä sellaisten yhteistyöprojektien löytämiseksi, joihin seurakunta ja sen jäsenet voisivat osallistua jollain konkreettisella tavalla. Yhden julistustyöhömme palkatun papin ensisijaiseksi vastuualueeksi on osoitettu Helsingin ja Espoon hiippakuntien alueella tapahtuva työ ja seurakuntayhteydet. 6. Mitä muuta haluaisitte sanoa? Lausumme lämpimän kiitoksemme pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä kaukaisten lähimmäistemme parhaaksi. Jatkamme yhteisessä tehtävässä evankeliumin asialla uskon ja kristillisten seurakuntien syntymiseksi ja ihmisten elämän kohentumiseksi. Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän hallitus Raimo Mäkelä hallituksen puheenjohtaja Pekka Mäkipää lähetysjohtaja 6