Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004
Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa. Nykyisellään maailmantalous hyödyntää ympäristövaroja nopeammin kuin niitä luonnon prosesseissa syntyy. Halvan fossiilisen energian jatkuvasti kasvava käyttö on mahdollistanut nykyisen materiaalista kulutusta painottavan tuotanto- ja kulutusrakenteen kehittymisen. Kasvavat ympäristöongelmat ovat seurausta alati lisääntyvät energian ja materiaalien käytöstä. 28.4.2008 2
Politiikan tavoitteena on onnellisuus Ihmisten ja yhteiskunnan kaiken toiminnan perimmäisenä motiivina on onnellisuus (=hyvinvointi). Taloustieteen kannalta lisääntynyt kulutus lisää onnellisuutta, siispä talouden (=BKT:n) kasvu on tavoiteltava yhteiskunnallinen päämäärä. Kestävän kehityksen toimeenpano ei voi olla tehokasta, niin kauan kun kytkentä talouden toimintaan ja siten onnellisuuteen puuttuu. Hyvinvoinnin mittaamisessa ollaan EU-tasolla suunnittelemassa uudenlaisten hyvinvointia paremmin mittaavien komposiitti-indikaattoreiden kehittämistä. 28.4.2008 3
Kestävän kehityksen mittareiden kehittäminen Tavoitteena on sopeuttaa talouden toiminta kantokyvyn mukaisiin rajoihin. Tulee kehittää tämän mittaamiseen soveltuvia kestävän kehityksen kvantitatiivisia mittareita, jotka seuraavat tavoitteen toteutumista. Talouden toiminnan sopeuttaminen maapallon kantokyvyn mukaiseksi edellyttää materiaalivirtatilinpitojen laadintaa. Talouden materiaalien kulutuksen vähentämisessä tärkein työkalu ovat erilaiset ekotehokkuusanalyysit. 28.4.2008 4
Ekotehokkuus Schaltegger ja Sturm 1990: ekotehokkuus on halutun tuotoksen suhde yhtä ympäristövaikutusyksikön lisäystä kohden. OECD: mukaan: parannus elämän laadussa Ekotehokkuus =-------------------------------------- lisäys ympäristövaikutuksissa Ekotehokkuus tarjoaa kestävälle kehitykselle selkeän operationaalisen toimintastrategian ja sille useanlaisia suuntaindikaattoreita. 28.4.2008 5
Ekotehokkuuden keskeinen haaste Tavoitteena ovat tuotanto- ja kulutustavat, jotka perustuvat kestävällä tasolla oleviin materiaali- ja energiavirtoihin. Tavoitteen mukaisesti tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuutta tulee parantaa. Enemmän vähemmästä. Nykyisellään talouskasvu ja talouden laajeneminen usein kumoavat ekotehokkuuden paranemisen. 28.4.2008 6
Globaaleja kehitystrendejä (1972=100) 250 Reaalinen BKT 200 150 Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt 100 50 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 28.4.2008 7
Rebound effect Stanley Jevons (1865): Hiilen käytön tehostuminen kolmasosaan aiemmasta johti vuosina 1830-1863 kulutuksen kymmenkertaistumiseen. -> ns. Jevons Paradox. Khazzoom - Brookes oletus (1979-1980): Tehokkuuden lisääntyessä ihmiset käyttävät entisen energiamäärän tuottaakseen enemmän palveluja. Kun palvelujen energiankustannus laskee, voidaan rahat sijoittaa johonkin muuhun ja toisaalta yksikkökohtaisen tehokkuuden kasvaessa prosesseista jotka ovat energiaintensiivisiä tulee taloudelliselta kannalta entistä houkuttelevampia sijoituskohteita. 28.4.2008 8
Suomen reaalisen BKT:n energian ja materiaalien kulutuksen kehitys 1990-2006 (1990=100) 150 Reaalinen BKT 130 Energian kulutus 110 Materiaalien kulutus 90 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 20052006*) *) =ennakkotieto. 28.4.2008 9
Environmental Kuznets Curve (EKC) Simon Kuznets (1955): EKC teorian mukaan tulojen kasvaessa ympäristökuormitus ensin lisääntyy saavuttaen huippunsa jollakin tulotasolla. Tämän jälkeen tulojen lisäys alkaa vähentämään ympäristöhaittoja. Käytännön tulokset teorian paikkansapitävyydestä ovat ristiriitaisia. Myös ympäristöhaittojen määrän pysyvä kääntyminen laskuun on osoittautunut monesti epävarmaksi. 28.4.2008 10
Materiaalien kulutus per asukas (1970=100) 160 140 TMR DMC 120 PMF 100 80 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 28.4.2008 11
Ekotehokkuus ja kestävä kehitys Ekotehokkuus on suhteellinen mittari, joka ei huomioi absoluuttisten määrien kasvua. Ekotehokkuus ei ota huomioon maailman rajallisuutta ja luonnon kantokykyä. Ekotehokkuus voidaan katsoa välttämättömäksi mutta ei riittäväksi edellytykseksi kestävälle kehitykselle. Ekotehokkuuden lisäksi kestävä kehitys edellyttää myös materiaalivirtojen suuruuden seurantaa ja hallintaa. 28.4.2008 12
Suomen ekotehokkuuden (BKT/DMF) kehitys 1960-2006 (1990=100) 2,2 Factor 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 28.4.2008 13
Suomen ekotehokkuuden haasteet Suomen suoran materiaalien kulutuksen ekotehokkuus on kasvanut viimeisten 26 vuoden aikana Factorilla 1,38 ja viimeisten 45 vuoden aikana Factorilla 2,1. Suomi ei Factor 4 ja 10 -tavoitteisiin tule ilman uusia yhteiskunnallista ohjaustoimia pääsemään. Suomessa on sinällään potentiaalia ekotehokkuuden nostamiseen, mutta onko poliittista tahtoa? 28.4.2008 14
Piilovirrat materiaalivirtatilinpidon haasteena Talouden materiaalien käytön kokonaismäärää voidaan myös käyttää ympäristövaikutusten approksimaationa, joten kokonaisympäristövaikutusten kuvaaminen vaatii piilovirtojen selvittämistä. Suomessa piilovirrat ja luonnonvarojen välituotekäyttö kasvavat nopeammin kuin niiden loppukulutus. Jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota piilovirtoihin. Tähän asti piilovirtojen luotettavaa tilastointia ei ole pidetty tärkeänä. 28.4.2008 15
Suomen suora materiaalien kulutus ja arvio piilovirroista (miljoonaa tonnia) 400 300 200 100 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Suora materiaalien kulutus Piilovirrat EU Pilot project on Material Flow accounting with hidden flows (2008). 28.4.2008 16
Ekotehokkuus ja onnellisuus Kestävä kehitys edellyttää materiaalivirtatilinpitojen laadintaa ja kokonaismateriaalien kulutuksen aggregaattimittareita. Ekotehokkuustarkastelut yhdistävät materiaalien kulutuksen talouden toimintaan ja ne soveltuvat hyvin materiaalien kulutuksen muutosten analyyseihin. Erityisesti onnellisuuden ja hyvinvoinnin yhteys materiaalien kulutukseen vaatii lisätutkimusta. Mitä on muuta parannus elämän laadussa on kuin onnellisuuden lisäämistä? 28.4.2008 17
Johtopäätökset Materiaalivirtatilinpitojen kehittäminen ja laatiminen on avainasemassa kun kehitetään kestävää kehitystä mittaavia mittareita. Luonnonvarojen piilovirrat pitäisi saada luotettavasti tilastoitua ja mukaan ekotehokkuustarkasteluihin. Piilovirtojen huomioiminen ekotehokkuustarkasteluissa muuttaa kuvaa talouden kehityksestä. Ekotehokkuus on tehokas analyysiväline, joka auttaa ympäristöystävällisempiin tuotanto- ja kulutustapoihin. 28.4.2008 18