Yrityson TERÄS- MYYNTI PALVELUKESKUS AKULIINA. Hyvää Sinulle Kunnonpaikasta! www.tarvemetalli.fi KUOPION TERÄS JA ROMU OY. Savon

maailma Heinäkuu 2/2013 PALVELUKESKUS AKULIINA Savon Yrityson Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry:n omistama, vuonna 1998 toimintansa aloittanut yksityinen vanhustenhuollon palveluja tuottava yksikkö Siilinjärven keskustassa. Palvelutaloyhdistys on Vanhustyön Keskusliiton jäsenjärjestö. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Siilinjärven kunnan, terveydenhuollon kuntayhtymän ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Toiminnan tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään ja siten säilyttää elämäntapansa ja yksilöllisyytensä. Palvelukeskuksessa on 29 asuntoa, joista seitsemän on invamitoitettuja. Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Palvelukeskus Akuliina Kasurilantie 13, 71800 Siilinjärvi puh. 050 336 8390, leena.korhonen@akuliina.net www.akuliina.net TERÄS- MYYNTI palvelee ma-pe klo 7-17 levyt, putkipalkit pyörö-, kulma- ja lattateräkset alumiinit, rst, kulutusteräkset ainesputkea romun osto tarvittaessa kuljetuspalvelu KUOPION TERÄS JA ROMU OY Puh. (017) 364 3233, 040-485 8098 www.tarvemetalli.fi Kaivosten louhinta ja massojen käsittely Teollisuuden pohjarakentaminen Infrarakentaminen Hyvää Sinulle Kunnonpaikasta! Monipuolinen kylpylä vesijuoksuun, kuntouintiin ja rentoutumiseen Hoitokylpylä Harmonian ihanat hoidot: hieronnat, kauneus- ja vartalohoidot, jalka- ja käsihoidot Kuntotestaukset ja liikunnanohjauspalvelut Tanssi- ja pubi-illat Kokoustiloja 10 180 henkilölle Ranta-ja savusaunaillat maanantaisin ja tilauksesta ryhmille Fysioterapia ja fysikaaliset hoidot, myös ilta-aikoja Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela p. 017 476 560 myynti@kunnonpaikka.com www.kunnonpaikka.com Pamilonkatu 31, 80130 JOENSUU Puh. 0207 545 500 fax (013) 268 3191 www.hartikainen.com

2 YRITYSMAAILMA Siilinjärven Urheiluampujat maamme eturiviä monella sektorilla Siilinjärven Urheiluampujat on noussut maamme eturiviin usealla ammunnan osa-alueella. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 285, joista huomattava osa on alle 20- vuotiaita. Tehokas nuorisotyö on huomioitu myös valtakunnallisesti, sillä seura sai Sinettiseuran tittelin vuonna 2006. Ampumapaikkarakentaminen ja varsinkin haulikkopuolen ampumaolosuhteet ovat valtakunnallista huippuluokkaa ja tähtäimenä ovat EM-kisat 2017-2018 yhdessä Kuopion kanssa. Siilinjärvi järjestäisi ammunnat ja Kuopio huolehtisi majoituksesta ja oheisohjelmasta. Siilinjärven Urheiluampujat on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu v.1978. Seuran uusitut radat antavat mahdollisuuden harrastaa ammuntaa kilpailu, kuin myös harrastemielessä. Radat sijaitsevat Siilinjärvellä Yaran alueella, jossa asutusta ei ole liian lähellä. Johtoajatuksenamme ympäristöystävällisyys Saimme 2006 ympäristöluvat radan kehittämiseen ja rakentamiseen. Yaran alue ei ole pohjavesialuetta ja teimme maapohjasta laajan jäämäselvityksen, jossa todettiin muun muassa korkea PH- arvo. Maa sitoo siksi erinomaisesti lyijyä, seuran puheenjohtaja Seppo Mahlamäki kertoi. Rakennustyöt alkoivat kaksi vuotta sitten Yhtenä hankkeen lähtökohtana oli visio, jossa näimme pienten ratojen elinmahdollisuuksien olevan pienet ja ampumaharrastuksen siirtymisen suuriin keskuksiin. Halusimme olla yksi näistä. Halusimme olla paras rata haulikkopuolella Suomessa. Mittavin ponnistus oli kesällä 2009, jolloin rakennettiin kolme täysmittaista Trap-rataa. Ratojen rakennustyöt vaativat seuramme aktiivitoimijoilta yli 11 500 tuntia talkootyötä, Mahlamäki kiitteli seura-aktiiveja. Yaran alueella ovat haulikkoratojen lisäksi pistooli-, pienoiskivääri-, hirvi- ja luodikkoradat. Lisäksi on tehty suosioon noussutta practical-ammuntaa varten suorituspaikka ja kaksi lisäpaikkaa on tekeillä. Tavoite EM-kisat 4-5 vuoden päästä Meillä alkaisi kohta olla mahdollisuus järjestää vaikkapa haulikkoammunnan EMkisat yhdessä Kuopion kanssa. Puutteena on tällä hetkellä huolto- ja toimistorakennusten puute Siilinjärvellä. Rahoituksen tarve olisi noin 300.000 euroa, mikä on varsin pieni investointi hyötyyn nähden. Haulikkoammunnan EMkisoissa osanottajia on nykyisin noin 700 ja huolto- ja valmennusväki sitten päälle. Muun muassa Lahden MM-ammunnoissa v.2002 päästiin 50.000 yöpymiseen, Mahlamäki tiesi kertoa. Mahlamäen mukaan tapahtumassa voitaisiin hyödyntää muun muassa Tahkon majoituskapasiteettia. jon metsästäjiä verestämässä ja kehittämässä taitojaan ja seurat voivat varata omia yksityisiä vuorojaan, Mahlamäki jatkoi. Järjestämme seuravalmennusta, jotta jokainen saisi mahdollisimman hyvän startin harrastukselleen. Yrityksille erilainen virkistyspäivä Meillä järjestetään myös yrityksille mahdollisuus viettää päivä ammunnan parissa. Voimme esimerkiksi valvotusti harjoitella aamupäivällä ammuntaa, nauttia kahviossamme välipalaa tai lounastaa ja jatkaa iltapäivällä kilpailemalla leikkimielisesti yrityksen mestaruudesta. Meillä on mahdollisuus ottaa jopa 40-50 hengen ryhmiä eri ampumapaikoille kerrallaan, Mahlamäki lupasi. Omilla ampujilla menestystä Siilinjärven Urheiluampujat ovat saavuttaneet menestystä myös valtakunnallisesti. Vanhempia konkareita Mahlamäki luetteli Terho Miettisen, Antero Rautiaisen ja Jorma Kainulaisen, jotka ovat mukana nytkin ampujina ja ennen kaikkea talkoomiehinä ja opastajina. Nuoremmista lupauksista Mahlamäki mainitsi muun muassa Ville Pölläsen ja Aku Liljan Skeetin puolelta ja Trap- ampujat Ville Räsäsen, Lauri Miettisen ja Arttu Partasen. SIILINJÄRVEN URHEILUAMPUJAT RY Puheenjohtaja: Seppo Mahlamäki 040 067 1281 seppo.mahlamaki@fimnet.fi Varapuheenjohtaja: Pasi Huhtinen 040 728 4350 pasi.huhtinen@vmlsopnsor.fi Opastusta ammunnan harrastamiseen Suomessa on arvioiden mukaan noin 670.000 henkilöä, joilla on jonkinlainen ase. Meillä täällä Siilinjärvellä on ainoana paikkana Suomessa päivittäin mahdollisuus käydä kokeilemassa valvotusti ampumataitojaan. Meiltä saa tarvittaessa aseen ja opastuksen lajiin. Palkattu henkilökunta huolehtii turvallisuudesta ja pitää myös ampumapaikat kunnossa, Mahlamäki totesi ja toivotti kaikki rohkeasti kukaan. Seuran nettisivuilta www.siura. sporttisaitti.com saa tarkempia ohjeita. Meillä käy myös pal- NYKYAIKAISTA MAANMITTAUSTEKNIIKKAA mittaus- ja kartoitustyöt maa-ainesten ottosuunnitelmat tie- ja siltamittaukset työmaanmittaukset RM-kartta ja suunnittelu Ky raimo.mykkanen@rm-karttajasuunnittelu.fi Louhenkatu 9 B, IISALMI, puh. 040-546 3390 MV-Louhinta Ky Kaikenlaiset louhinta-alan työt Metriporaukset Exadrill-poraukset Kaivinkonetyöt Räjäytystyöt Betonin piikkaustyöt Kivisalmentie 760, 77700 Rautalampi puh. 050 585 5899, 0500 132 809 Yritysmaailma Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Email: joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: ilmoitus.annika@yritma.fi ilmoitus.kari@yritma.fi Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 Tapani Kärkkäinen Puh. 010 820 5704 Sirpa Pitkänen Puh. 010 820 5705 Toni Valha Puh. 050 439 2281 Ilmoitukset: Markku Oikarinen Puh. 010 820 5707 Tuomo Immonen Puh. 010 820 5710 Osoitelähde: Itella, Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

YRITYSMAAILMA 3 OIKEASSA TILASSA ASIAT SUJUVAT 17.8.2012 Kauppapaikka Herman / MK 1:100 VUOKRATTAVANA LIIKETILAA Kauppapaikka Herman LEVÄSENTIE 2, 70700 KUOPIO lemminkainen.fi/herman Kauppapaikka Hermanissa on vuokrattavana uutta, avaraa ja valoisaa liiketilaa. Halutessasi muokkaamme tilat toiveittesi mukaisiksi. Vilkasliikenteisen viitostien ansiosta kauppapaikka näkyy yli 40 000 autoilijalle päivittäin. Vapaat liiketilat sijaitsevat erinomaisilla paikoilla näyteikkunoiden ja paikoitustilojen suhteen. Kiinteistössä toimivat jo mm. K-Rauta Naumanen ja Hong Kong. Varaa liiketoiminnallesi sopiva paikka jo tänään! SAATAVANA MYÖS AUTOHALLIPAIKKOJA VS5 Lasiseinä h=3000, yläosassa otsapinta 1000 mm. Savusulku 1500 mm välipohjasta. Lasiseinä h=3000, yläosassa otsapinta 1000 mm. Verkko 1500mm. Rulo-ovi ppp+ks +91.480 VS5 4 000 x 3 000 VS3 VS3 PR5P 106a PR5P Myymälä 106a 56.1 m 60,0 m 2 2 Seinä h=4000 KYLMÄ SALAATTIVAUNU SUURET NÄYTEIKKUNAT KESTÄVÄ JA KÄTEVÄ LAATTALATTIA TOIMIVAT SOSIAALITILAT JK1 KYLMÄVITRIINI linjasto 136 MYYMÄLÄ 152,5 m 2 juoma-autom. kassa 106b PIZZA-KYLMÄPÖYTÄ KYLMIÖLAATIKOSTO 9x21 yksikkö AK02 h=2800 HUUVA 106b sä-laite 20.0 m 2 sä-laite Myynti LT105 175,5 m 2 20,0 m 2 ALLA KYLMÄSÄILYTYSTILAA KAASULIESI LÄMPÖHAUDE 9x21 RASVAKEITIN PARILLA KEBAP GRILLI9x21 PIZZA-UUNI mikro 9x21 9x21 KA1 VS4 LT C Kahvila Malmberg 106e WC/S 2,5 m 2 9x21 KA1 KA1 106f Var SÄILYTYS 3,5 m 2 HYLLYJÄ apk 138 Siiv. 2,0 m 2 106d Pukuh 3,5 m 2 137 Taukotila 11,5 m 2 9x21 9x21 139 Puku 3,0 m 2 9x21 140 WC/S 4,5 m 2 ARKKITEHTITOIMISTO HML OY HARMAINEN-MÄKELÄ-LAHTINEN JK JS+SP KA1 145 WC/sos 3,0 m 2 LT105 1:100 VUOKRATTAVANA LIIKETILAA Itkonniemenkatu 29 E toimistotalo ITKONNIEMENKATU 29 E, 70500 KUOPIO lemminkainen.fi/itkonniemi Vuokrattavana tasokasta, vuonna 2010 valmistunutta toimistotilaa. Näiden järven rannalla sijaitsevien, jäähdytettävien tilojen koko on 125 m 2 :stä ylöspäin, jopa 2000 m 2 asti. Vain 2,5 km päässä keskustasta oleviin tiloihin on myös mahdollisuus saada lämpimiä autohallipaikkoja. Tarjolla on myös mahdollisuus neuvotella naapurikiinteistöön varasto- sekä tuotannollisia tiloja. As Oy Kuopion Turontähti ja Turonkulma NIIRALANKATU 17 & 19, 70600 KUOPIO lemminkainen.fi/turontahti lemminkainen.fi/turonkulma Tarjolla erikoiskauppaan sopivia liiketilan ja toimiston yhdistelmiä. Sijainti katutasossa ja hyvä näyteikkuna takaavat huomioarvon. Vilkas Niiralankatu puolestaan helpottaa löytämistä. H.NRO. KRS M 2 VH. ASUNTO OY LT4 katutaso 83,0 178 035 Turontähti LT3 katutaso 59,0 124 000 Turonkulma Kiinteistö Oy Tahkoniemi NIEMENKUJA 4, 73310 TAHKOVUORI asunnot.fi/tahkoniemi Premium-tasoiset loma-asunnot paritalossa sijaitsevat omalla tontilla ja palveluiden äärellä. Tahkoniemi sopii erinomaisesti edustuskäyttöön ja sijoituskohteeksi. Ota yhteyttä ja sovi henkilökohtainen esittelyaika! TYYPPI M 2 MH. VH. 3h+kk+s 88,0 49 208 384 000 3h+kk+s 88,0 49 208 384 000 KATSO KAIKKI LEMMINKÄISEN TOIMITILAT: LEMMINKAINEN.FI/TOIMITILAT OTA YHTEYTTÄ JA VARAA OMASI: LEMMINKÄINEN TALO 0Y KAUPPAKATU 28 B 3.KRS, 70500 KUOPIO PETRI KAIKKONEN, PUH. 05052 57346 PETRI.KAIKKONEN@LEMMINKAINEN.COM

4 YRITYSMAAILMA Savonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa liikenneyrittäjiä Kuopiossa Ammattimainen kuljetustoiminta tiellä on luvanvarainen elinkeino ja liikennelupien hakijoilta edellytetään mm. opintojen kautta hankittua liikenneyrittäjän ammatillista pätevyyttä. Savonia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt Kuopiossa jo yli 20 vuotta erilaisia liikenneyrittäjäkoulutuksia henkilöille, jotka hakevat ELY-keskukselta liikennelupaa joko henkilö- tai tavaraliikenteen yritystoimintaa varten. Syksystä 2006 alkaen kaikkien Suomessa järjestettävien liikenneyrittäjäkoulutusten hallinta ja valvonta on ollut Liikenteen Turvallisuusvirasto TraFin tehtävänä. Tra- Fi myös järjestää kaikki liikenneyrittäjäkokeet ja myöntää todistukset liikenneyrittäjän ammattipätevyydestä. Savonian koulutussuunnittelija Sirpa Hietala suosittelee perheyrityksissä toimiville ja muille yrittäjäksi tai liikenteestä vastaavaksi henkilöksi aikoville ennakointia ja yrittäjäkoulutuksen suorittamista hyvissä ajoin, ettei liikenneluvan hankkimisessa tule yllättävien tilanteiden takia vaikeuksia. Ennakointi on erittäin tärkeää. Liikennelupaa ei tarvitse hakea määräajan sisällä koulutuksen ja kokeen suorittamisen jälkeen. Liikenneyrittäjäkoulutuksiin ei ole pääsyvaatimuksia, joten senkin puolesta opinnot voi suorittaa sopivana ajankohtana. Opinnot hyväksyttävästi suorittaneet saavat liikenneyrittäjän ammattipätevyyden, jota voi hyödyntää myös hakeutumalla palkkatyöhön yritysten liikenteestä vastaavan henkilön tehtäviin, toteaa Sirpa Hietala. Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus Kuopiossa Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus 9. - 27.9.2013, koe 1.10.2013 koulutuksen kesto 120 tuntia toteutus arkipäivisin klo 8.15-16.00 opintomaksu 1.400 euroa (arvonlisäveroton palvelu) lisäksi TraFin koe- ja todistusmaksut ei pääsyvaatimuksia Lisätietoa, esitteet ja hakulomakkeet: projektisihteeri Suvi Saastamoinen puh. 044 785 6049 s-posti: suvi.saastamoinen@savonia.fi www.savonia.fi/taydennys Taksiluvan hakijalta edellytetään mm. liikenneyrittäjän ammattitaitoa, jonka voi hankkia suorittamalla taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja sen jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin järjestämän liikenneyrittäjätutkinnon kokeen. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PL 6, 70201 KUOPIO Liikenneyrittäjäkoulutuksien avulla opiskelijoiden omat liiketoimintasuunnitelmat kehittyvät. Kurssien aikana syntyy usein myös yrittäjien verkostoja ja uusia yhteistyömuotoja. Savonia järjestää joka vuosi kaksi taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta yhteistyössä Suomen Taksiliiton kanssa. Taksiliikenteen aluekohtaisia lupia on rajoitettu määrä ja niiden myöntämisessä ELY-keskus käyttää tarveharkintaa. Koulutukseen otetaan kumpaankin ryhmään noin 20 opiskelijaa, kertoo Savonian lehtori Jari-Pekka Jääskeläinen, joka on toiminut syksystä 2012 alkaen taksiliikenteen yrittäjäkoulutusten vastuuhenkilönä Savoniassa. Jääskeläisellä on monipuolinen kokemus yrityselämästä ja yrittäjäkoulutuksista. Hän on myös usean vuoden ajan valmentanut ammattikorkeakoulun yrittäjähenkisiä opiskelijoita Savonian yrittäjyystiimissä. Koulutuksissa yrittäjyydellä on tärkeä asema. Tulevat taksiyrittäjät tarvitsevat yrittäjämäistä asennetta. Taksiyrittäjyyteen liittyy erityispiirteitä, joita muussa liiketoiminnassa ei välttämättä ole: esimerkiksi epäsäännölliset työajat, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin ja asiakaspalvelutaitojen korostuminen. Alalla pitää olla joustava, pitkäjänteinen ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Taloudellinen ajattelu ja yrittäjämäinen perusasenne ovat erittäin tärkeitä. Koulutuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti näihin seikkoihin. Syksyn koulutus alkaa 9.9. ja kestää kolme viikkoa sisältäen 15 arkipäivää. Ilmoittautuminen on käynnissä ja opiskelijapaikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Vapaita opiskelupaikkoja voi tiedustella koulutuksen alkuun saakka. Koulutukset on suunnattu taksiyrittäjiksi aikoville henkilöille. Opiskelijat tulevat pääosin Itä-Suomen alueelta: Savosta ja Pohjois-Karjalasta, mutta opintoihin hakeudutaan kauempaakin. Kurssit ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja ne ovat kiinnostaneet tulevia taksiyrittäjiä, kertoo projektisihteeri Suvi Saastamoinen, joka hoitaa taksiliikenteen yrittäjäkoulutusten hallinto-, asiakaspalvelu- ja järjestelytehtäviä Savoniassa. Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutukset yhteistyössä SKAL:n kanssa Savonia järjestää tavaraliikenteen yrittäjäkurssit ja liikennetraktoriyrittäjäkurssit yhteistyössä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kanssa. Molempia kursseja järjestetään vuosittain kaksi siten, että liikennetraktoriyrittäjäkurssi sisältyy tavaraliikenteen yrittäjäkurssiin. Yhteisö- ja liikennetraktoriluvat myöntää ELY-keskus ja luvan voivat saada kaikki hakuehdot täyttävät henkilöt tai yhtiömuotoiset yritykset. Kun luvanhakijana on yritys, on lupaan nimettävä yrityksen liikenteestä vastaavaksi henkilöksi liikenneyrittäjän ammatillisen pätevyyden omaava henkilö. Syksyn tavaraliikenteen yrittäjäkurssi alkaa 21.10. ja kestää neljä viikkoa sisältäen 20 arkipäivää. Liikennetraktoriyrittäjäkurssi kestää 6 päivää, jotka ajoittuvat hajalleen neljän viikon sisälle. Traktorilupaa tarvitseva henkilö voi myös ennakoida ja suorittaa ainoastaan tavaraliikenteen yrittäjäkurssin ja hankkia näin pätevyyden myöhemmin tarvittavaa yhteisölupaa varten. Ilmoittautuminen on käynnissä ja ilmoittautua voi joko www.skal.fi sivustolla tai Savoniaan www.savonia.fi/taydennys. Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Sirpa Hietala. Liikenneyrittäjätutkinnon kokeet Suorittamalla liikenneyrittäjäkoulutuksen opiskelija pääsee osallistumaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin järjestämään liikenneyrittäjätutkinnon kokeeseen, joka pidetään 1-2 viikon sisällä kurssin jälkeen. TraFin järjestämät liikenneyrittäjätutkinnon kokeet ovat kirjallisia kokeita, jotka kattavat koulutuksissa käsitellyt asiat. TraFi painottaa kaikissa kokeissa yrittäjäosaamista ja taloudellista ajattelua. TraFin ylitarkastaja Mikko Västilä, joka koordinoi ja valvoo koulutustoimintaa ja käy myös tapaamassa opiskelijoita eri kursseilla, korostaa että yrittäjyyttä ajatellen on muistettava, että ajoneuvolla tavaroiden tai henkilöiden kuljetus on elinkeinon harjoittamisen muoto, jota ohjaa päivittäin 60 70 kansallista säädöstä ja sen lisäksi on mukana 80 100 kansainvälisessä sopimuksessa riippuen laskentatavasta. Elinkeinon harjoittamiseen ja yrittäjyyteen liittyvällä ammattitaidolla on siis merkitystä. Lisäksi arkipäivän illuusio siitä, että hyvä autonkuljettaja olisi aina myös hyvä kuljetusyrittäjä, ei pidä paikkaansa. Taksiliikenteen koe on yksiosainen, sisältäen sarjan monivalintakysymyksiä. Tavaraliikenteen ja liikennetraktoriyrittäjän koe on kaksiosainen sisältäen monivalintakysymyksiä ja essee- ja laskentatehtäviä. Kaikkien kokeiden hyväksymisraja on 60 % kokeen maksimipistemäärästä. Kokeet ovat vaativia ja hylätyn kokeen joutuu uusimaan vähintään kerran keskimäärin muutama opiskelija jokaiselta kurssilta. Opiskelu yrittäjäkoulutuksissa on hyödyllistä Yrittäjäkoulutuksissa opiskellaan arkipäivisin klo 8.15 16.00, eli jokainen kurssipäivä sisältää keskimäärin 8 oppituntia. Opetusmenetelminä käytetään luentoja, käytännönläheisiä harjoitus- ja ryhmätehtäviä sekä vuorovaikutteisia keskusteluja. Kouluttajina toimivat toimialan asiantuntijat sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kurssiopettajat. Taksiliikenteen koulutuksessa käytetään kahta Taksiliiton laatimaa aineistokansiota, jotka kattavat kurssin opetusohjelmaan ja liikenneyrittäjätutkinnon kokeeseen sisältyvät asiat. Tavaraliikenteen opiskeluaineisto sisältää neljä kansiota, jotka on laatinut Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Traktoriyrittäjien aineistoa on yhden kansion verran. Opiskelu liikenneyrittäjäkoulutuksissa on käytännönläheistä ja opiskelijoiden omakohtaiset kokemukset ja käytännön esimerkit pitävät mielenkiintoa yllä ja edistävät oppimista. Koulutuksissa tulevat yrittäjät hankkivat tarvittavat tiedot ja taidot asiantuntevaa ja kannattavaa yritystoimintaa varten. Opiskelijoilta kerätään palautteita kaikissa koulutuksissa ja saaduissa palautteissa on kouluttajien asiantuntijuus arvioitu aina erittäin hyväksi. Lisäksi opiskelijat kiittelevät, että opintojen aikana saadut tiedot ja asiantuntijakouluttajien vastaukset omiin erityiskysymyksiin tulevat maksamaan kurssimaksun moninkertaisesti takaisin.

YRITYSMAAILMA 5 Yrittäjillekin jaksamista ja työhyvinvointia tarjoaa Kunnonpaikka Vuorelassa Kunnonpaikka on monipuolisesti palveleva kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli vain 10 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Tule meille kuntoutumaan, rentoutumaan, juhlimaan, pitämään kokousta, yöpymään tai vaikka tanssimaan. Kunnonpaikka on erinomainen kokous- ja tilaisuusjärjestäjä. Kaikki tilaisuudet räätälöidään asiakkaan toivomusten mukaisesti. Kokousemännän palvelut ja moderni AV-tekniikka ovat saatavilla kaikkiin kokouspaketteihin. Liian monta kertaa yrittäjä vetoaa ajan puutteeseen. Kuitenkin tilanne on se, että aina jostakin pystyy nipistämään muutaman hetken omalle hyvinvoinnilleen ja irrottaumiselle päivärytmistä. Joku viisas on sanonut, saadaksesi jotakin aikaan, on sinun asetuttava taaksesi ja työnnettävä itsesi liikkeelle. Oman kunnon vaaliminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Jokaisella on jaksamisen avaimet omassa taskussa, Katriina tiesi kertoa omastakin kokemuksestaan. Voimme olla täällä Kunnonpaikassa avuksi Me täällä Kunnonpaikassa voimme antaa työkaluja ja hieman vauhtia hyvinvoinnin ja kunnon kohentamiseen. Monta kertaa pienelläkin tuuppauksella ja Kunnonpaikan asiantuntijoiden avulla voi saada aikaan merkittäviäkin tuloksia, Katriina totesi. Työhyvinvoinnin palvelut myös yrittäjille räätälöitynä Yrityksille, työyhteisöille tai niiden erityisryhmille sekä yritysjohdolle Kunnonpaikka tarjoaa toiminnallisia ja hemmottelevia tyhypäiviä. Touhukas tyhy-päivä nostaa hien pintaan ja virkistää mielen. Valittavissa on kaksi liikuntaa useista vaihtoehdoista. Lisukkeena tulee rentoutumista kylpylässä sekä noutopöydän nautintoja. Kuntotestit ja asiantuntijaluennot voidaan yhdistää osaksi tyhy-päivää tai varata erikseen. Kunnonpaikassa järjestetään lisäksi pitkäjänteistä, prosessinomaista, koko työyhteisöä koskettavaa työhyvinvointitoimintaa. Olemme koonneet yrityksenne valittavaksi kuusi erilaista työhyvinvoinnin kokonaisuutta, joista toiminta räätälöidään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan, Katriina Lahti sanoi. Valmiiksi räätälöidyt paketit Kysytyimpiä TYHY-ohjelmia ovat monipuoliset liikunnalliset aktiviteetit, kuntomittaukset sekä erilaiset terveyskasvatukselliset osuudet. Henkinen hyvinvointi, työn ja ajanhallinta, johtamismenetelmät, muutosvalmennus ja ikääntyvän työntekijän työhyvinvointi ovat myös usein käsiteltyjä aiheita. Tyhypäivä kruunataan usein elämysohjelmalla tai hemmotteluhoidoilla. Kunnonpaikka on räätälöinyt valmiita TYHY-paketteja. Valtteina kokemus ja monipuolisuus yrityksen yhteishengen luomiseksi Valtteinamme ovat vankka kokemus ja osaaminen, moniammatilliset työryhmät, monipuoliset tilat sekä kaunis ympäristö Kallaveden rannalla. Tule hakemaan Kunnonpaikasta hyvää oloa ja keinoja työpaikan yhteishengen kohottamiseen. Täällä pääsee varmasti irti jokapäiväisestä oravanpyörästä ja voi rauhoittua, Katriina Lahti lupasi. Järjestämme kaikki tilaisuudet muutaman henkilön palavereista aina suuriin kongresseihin saakka. Kunnonpaikassa on yhdeksän eri kokoista kokoustilaa sekä rantasauna takkatupineen. Suuremmissa kokouksissa voidaan käyttää liikuntasalia. Kokoustiloissa on Sonera HomeRun langaton internetyhteys. Kunnonpaikan toimitusjohtaja Katriina Lahti kantaa huolta varsinkin meidän monilukuisesta yrittäjäjoukosta. Muun meidän asiakkaamme ilmaisi monen yrittäjän elämänkaaren varsin osuvasti jaksaisipa yrittää eikä vain yrittäisi jaksaa. Siinä on elämän viisautta monelle. Meidän yhtenä päämääränä on, että yrittäjätkin saisivat täältä jaksamista ja työhyvinvointia, Katriina Lahti toteaa. Yrittäjä vetoaa ajan puutteeseen Haponkestävästä teräksestä tuotteita teollisuuteen SAVUPIIPUT SISÄPIIPUT TUULIVOIMALOIDEN TORNIT PAINEASTIAT VARASTOSÄILIÖT PROSESSISÄILIÖT LÄMMÖNVAIHTIMET Takojantie 16, 70900 Toivala, puh: 0207 209 370, fax: 0207 209 379, www.toivalankonepaja.fi KALLIONLOUHINTAA Avolouhinnat Kanaalilouhinnat Metriporaukset Tarkkuuslouhinnat Panostustyöt Käymme tutustumassa kohteesen veloituksetta. PÖLJÄN POMMI JA PAMAUS Ari Roivainen Hoikintie 196, 71820 Pöljä P. 040 561 9664 ari.roivainen@kolumbus.fi

6 YRITYSMAAILMA Suomen Tarvemetalli Oy on monipuolinen metallituotteiden tukku-ja vähittäismyyntiin erikoistunut rautakauppa Laaja varastovalikoima takaa että asiakkaamme saavat tuotteet nopeasti ja vaivattomasti. Kuljetuspalvelumme toimittaa tarvittaessa pienemmätkin erät suoraan asiakkaalle. Ammattitaitoinen henkilökunta on valmiina palvelemaan sinua Kouvolassa. Varastostamme löydät erilaiset terästuotteet, levyt, verkot, rst-putket, vanerit ja paljon muuta. Teemme yhteistyötä Air Liquiden kanssa, joten myös kaasut ja hapet saatavana meiltä! Tule tutustumaan tuotteisiimme ja tee kanssamme teräskauppoja, Tarvemetallista toivotettiin. Paljon yhteistyökumppaneita Teemme yhteistyötä Rautaruukki Oyj:n ja Metsätyö Oy:n kanssa ja varastostamme löytyy erilaiset RHS palkit, latat, kulmat, pyöröt, jne. Rautaruukin varastovalikoimasta voit katsoa tuotevalikoimamme tarkemmin. Myyntipihaltamme löytyy myös II-laatuna paljon erilaisia tuotteita jotka pystymme myymään edullisemmin asiakkaan käyttöön. Laaja valikoimamme kattaa eri kokoluokkaiset neliöputket, INP, UNP,HEA, HEB palkit, latta- ja kulmateräkset, putket, teräslevyt, verkkoja, alumiini/rst profiileja ja erilaisia levyjä muun muassa kuparista ja messingistä. Levyjä löytyy myös sinkittynä, huuli-ja reikälevyjä, Tarvemetallista lueteltiin. Pitkät perinteet romunkierrrätyksellä Metallinkierrätyksellä tai romumetallin talteenotolla on pitkät perinteet. Romun kierrättäminen uusioraaka-aineeksi säästää luonnonvaroja niin raaka-ainetuotannossa kuin myös energian kulutuksessa. Suomen Tarvemetalli Oy konsernin yritykset ovat erikoistuneet metallikierrätykseen sekä siihen liittyviin oheistoimintoihin. Romupihat Kouvolassa, Valkealassa, Parkanossa, Vaasassa ja Kuopiossa ottavat vastaan metalliromua, lisäksi Kouvolassa toimii käyttöraudan myyntipiste, raskaankaluston myynti- ja varaosaliike, sekä alumiinihitsaukseen, jäähdytinhuoltoon ja kiinteistönhuoltoon erikoistunut Finnrad Oy. Nyt tapahtuneella liiketoimintojen yhdistämisellä on tarkoitus yhä tehostaa raudan vähittäismyyntiä lisäämällä raudan määrää ja valikoimaa, Teemu Rautio Kuopion Hyötyjätteestä totesi. Meillä Kuopiossa romun kierrätys tehostuu muutenkin, sillä varastopihan asfaltointi saadaan kesällä valmiiksi, Rautio jatkoi. YHTEYSTIEDOT Suomen Tarvemetalli Oy, Kouvola Y-tunnus: 1019952-7 Tehontie 15 45200 KOUVOLA Fax. 05-321 3311 Puh. 05 321 1300 / 040-1350 509 / Reijo Härmä Puh. 050-3586 006 / Simo Villikka reijo.harma@tarvemetalli.fi simo.villikka@tarvemetalli.fi Kuopion Hyötyjäte, purut alusta loppuun Kuopion Hyötyjäte Oy on vuonna 1986 perustettu yritys, jonka toimipaikka sijaitsee Kuopion Kelloniemessä. Toimialanamme on romumetallien vastaanotto, esikäsittely ja toimitus uusioraaka-aineeksi, käyttöteräksien vähittäismyynti, teollisuuspurut sekä asuin- ja liikekiinteistöjen saneerauspurut, toimitusjohtaja Jouni Lempinen luetteli. Yrityksellä on tietenkin toiminnan mukaiset ympäristöluvat. Romu kierrätetään suurella prosentilla Runsaan 30 vuoden historian omaava Kuopion Hyötyjäte Oy kierrättää erilaiset rauta- ja metalliromut terästeollisuuden laatuvaatimusten mukaisesti. Ostamme ja otamme vastaan yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä metalliromut päivän hintaan. Tarvittaessa noudamme rauta- ja metalliromut, kupari-, messinkija pronssiromut, ruostumattomat ja haponkestävät romut, kupari-, alumiini- ja lyijykaapeliromut, maatalousromun, autonromut, akut ja muun muassa renkaat. Kuljetuskalustomme noutaa ja toimittaa tarvittavat lavat ja keräysastiat tarpeisiinne, Lempinen luetteli. Kotitalouksista kertyy monenlaista romua Otamme vastaan pienemmätkin erät kotitalouksilta syntyvää romua kuten vanhat, saunankiukaat, keskuslämmityskattilat, peltikatot, tyhjät öljytynnyrit, sähköliedet, auton osat, polkupyörät, tyhjät maalipurkit, säilyketölkit, paistinpannut, kannet, korkit, alumiinifoliot ja vuoat jne. Keräystuotteitamme ovat myös sähköelektroniikkaromu. Kierrätämme kaikenlaiset vanhat maatalousromut, olemme toteuttaneet eri kyläyhdistyksien ja maatilaisäntien ja koulujen kanssa erilaisia keräys kampanjoita jo monien vuosien ajan, Lempinen totesi. Autonromut, akut, renkaat Kuopion Hyötyjäte on Suomen Autokierrätys Oy:n virallinen vastaanottopiste ja voit tuoda autosi viimeiselle matkalle tänne autojen hautausmaalle ja me hoidamme autovanhuksesi paperit asianmukaiseen kuntoon. Lisätiedot löydät osoitteesta www.suomenautokierrätys.fi. Otamme myös vastaan vanhat renkaat, Rautio totesi. Purkupalvelut alusta loppuun Suoritamme vaativammatkin purkutyöt alusta-loppuun ammattitaidolla ympäri Suomea. Toiminta alkaa purkutöiden huolellisella suunnittelulla yhdessä tilaajan kanssa jonka jälkeen oma järeä ja monipuolinen kalusto ja ammattitaitoiset ihmiset takaavat onnistuneen lopputuloksen. Syntyvä purkujäte kuljetetaan kierrätysterminaaliimme jossa purkuromu lajitellaan terästeollisuuden laatuvaatimuksen mukaisesti, Jouni Lempinen kertoi. Soita ja kysy lisää. YHTEYSTIEDOT Kuopion Hyötyjäte Oy Vanttitie 5 70460 KUOPIO Puh: 017-3643 233 Fax: 017-3643 289 Osto, myynti kuljetustoiminnot ja urakat Teemu Rautio puh. 044 7178892 Sähköposti: toimisto@kuopionhyotyjate.fi Olemme avoinna ma - pe klo 7.30-16.00 Ylä-Savon yrityksiä palvellaan nyt yhdeltä luukulta Parhaillaan meneillään olevan Yhessä-hankkeen aikana Ylä-Savoon on luotu yritysportaali, josta löytyvät sekä neuvontapalvelut että tiedot koulutuksista, rahoituksista ja kehittämispalveluista. Yrityspalveluja tarjoaa noin 25 eri tahoa. Palveluja on satoja, jos erilaiset koulutukset lasketaan erillisiksi palveluiksi. Yrittäjän ei tarvitse tuntea näitä kaikkia, vaan yhteydenotto Ylä- Savon yhden luukun yrityspalveluihin riittää, kertoo projektipäällikkö Sari Karhu. Ylä-Savossa yrityspalveluja tarjoavat Yritys-Suomi Ylä-Savon toimijat eli Ylä-Savon Kehitys Oy, Pohjois-Savon TE-toimisto, Pohjois-Savon ELY-keskus, ProAgria Pohjois-Savo ry, Ylä-Savon Veturi ry ja Finnvera. Näiden lisäksi Yhessä-verkostoon kuuluvat Aluekehityssäätiö, Ylä-Savon ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Snellman Kesäyliopisto, Educa Works Oy, Etappi Open, Savon Yrittäjät ja paikalliset yrittäjäjärjestöt, Kuopion Kauppakamari sekä kaupungit ja kunnat. Maaseudun yrittäjille on vielä erikseen muutamia muita palveluntarjoajia. Yhden luukun periaate tarkoittaa myös uudenlaista toimintatapaa yrityspalvelujen tuotannossa. Koska palveluntarjoajia on paljon, ongelmana on ollut se, että kaikki katsovat asioita ainoastaan omasta näkökulmastaan. Hankkeessa on tavoitteena luoda palveluntarjoajien kesken verkostomainen toimintamalli. Verkoston jäsenet etsivät sopivia palveluja yritykselle ja tuottavat palvelut yhdessä silloin, kun asiantuntemusta tarvitaan useammalta taholta. Apua yritystoiminnan kaikkiin vaiheisiin Palvelu voi olla koulutusta eli ammattitaidon ja osaamisen kehittämistä, tai oman työn ja toiminnan parantamista. Kyseessä voi olla uusien tuotteiden, palveluiden tai liiketoimintamallin kehittäminen tai kannattavuuden tai laadun parantaminen. Yrityksen kasvaessa myös rekrytointiin tai kansainvälistymiseen löytyy apua. Yritysneuvonnassa saa apua tilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun silloin, kun yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia - esimerkiksi alalle tulee lisää kilpailua tai omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi, Karhu selvittää. Sari Karhu kannustaa yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. Varsinkaan monet pienet yrittäjät eivät tiedä, miten paljon mahdollisuuksia on tarjolla. Esimerkiksi yritystukia on jäänyt saamatta, kun on oltu liian myöhään asialla. Ei kannata jäädä yksin miettimään asioita. Yhden luukun yrityspalvelut auttavat yritystä menestymään, onpa sitten tavoitteena liiketoiminnan kasvu ja uusien työpaikkojen luominen tai kannattavan liiketoiminnan varmistaminen ja olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen. Kannattava yritys tuo tuloja myös yrittäjälle! Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoima hanke Ylä-Savon Kehitys Oy on elinkeinoelämän ja seitsemän kunnan omistama kehittämisyhtiö, jonka tavoitteena on luoda yrittäjyyttä ja elinvoimaa Ylä- Savoon. Yhtiö toimii hankehallinnoijana useissa EU- ja Tekesrahoitteisissa projekteissa. Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoiman Yhessä-hankkeen toteutusaika on 1.3.2012 31.12.2013. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 300 000 euroa. Rahoittajat ovat Pohjois-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, seuturaha ja toteuttajat. Hankkeen osatoteuttajat ovat Aluekehityssäätiö, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Toimintaan osallistuu myös muita koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajia sekä yrittäjäjärjestöjä ja yrityksiä. Toivomme, että yrittäjät hyödyntäisivät palveluja, ja antaisivat niistä palautetta. Tarkoituksena on, että yhden luukun yrityspalvelut jäävät elämään ja niitä kehitetään edelleen hankkeen päätyttyä, Sari Karhu sanoo. 0400 277 255 KONEPAJA puh. 040 5563 625, 040 5386 510 www.tuometall.fi Varkauden Jäähdytyslaite puh. 0500-372 702 Pajakalliontie 23 A, 78710 VARKAUS

YRITYSMAAILMA 7 Agrimarket Kuopio on täyden palvelun talo Koko Suomen kattavaan S-ryhmän Agrimarket-ketjuun kuuluu 100 myymälää ympäri Suomea. Yksi ketjun myymälöistä on Agrimarket Kuopio, jonka yhteydessä ovat myös Multasormi-myymälä ja Konekeskus. Toimitilamme sijaitsevat Toivalassa, Takojantiellä noin kolmen hehtaarin tontilla hyvällä paikalla Kuopio-Joensuu -tien varrella, kertoo myymäläpäällikkö Pasi Korhonen. Agrimarketin valikoimiin kuuluvat mm. lannoitteet, kalkki-, kasvinsuojelu- ja säilöntäaineet, rehut, siemenet ja polttoaineet sekä harraste-eläintuotteet koirien ruokineen ja hevostarvikkeineen. Tarjolla ovat myös viljakaupan palvelut. Maatalouspuolella myymälämme tarjonta on laajin mahdollinen. Olemme täyden palvelun talo, sillä kokonaisuuteen kuuluvat myös pienkoneet, varaosatoiminnot ja jälkimarkkinointi. Samassa kiinteistössä toimivat myös edustamiemme merkkien huoltopalvelut. Agrimarket Kuopion valikoimassa on myös perusrakennustarvikkeita, sekä esimerkiksi kiukaita ja maaleja. Myös muita kuluttajatuotteita löytyy niin kotiin kuin mökillekin. Asiakaspalveluun ja -tyytyväisyyteen on panostettu paljon. Vakinaista henkilökuntaa on kymmenkunta, ja kesäaikana määrä triplaantuu, Korhonen selvittää. Talouden taantumasta huolimatta kauppa on käynyt Korhosen mukaan Agrimarket Kuopiossa tavoitteiden mukaisesti. Kevät oli kelien puolesta hyvä, mikä on näkynyt myös myynnissä. Ihan luottavaisesti katsotaan eteenpäin. Agrimarket Kuopio on avoinna kesäaikana huhtikuun puolesta välistä syyskuun loppuun arkisin klo 8.00 18.00 ja lauantaisin klo 9.00 15.00. Lokakuun alusta huhtikuun puoleen väliin myymälä on avoinna arkisin klo 8.00 17.00 ja lauantaisin klo 9.00 13.00. Multasormesta kaikki pihan ja puutarhan rakentamiseen Puutarhakaupan tuotteet saa Agrimarketien yhteydessä olevista Multasormi-myymälöistä, joita on eri puolilla Suomea 81. Puutarhapuoli on meillä erittäin vahva. Valikoimamme on suurin mahdollinen. Myymälämme on koko maassa neljän suurimman Multasormen joukossa. Myynti on kasvanut 7 8 prosenttia, kun kasvu on ollut alalla keskimäärin 4 5 prosenttia, Korhonen kertoo. Multasormi-myymälästä löytyvät kaikki pihan ja puutarhan perustamiseen tarvittavat tuotteet ja ideat. Henkilökuntaan kuuluu hortonomeja ja puutarhureita. Yhteistyökumppanin kautta tarjolla on myös pihasuunnittelupalvelua. Multasormi-myymälä vetää väkeä laajalta alueelta. Puutarhaan panostaminen on kasvava trendi. Asiakkaita käy sadan kilometrin säteeltä, Pasi Korhonen mainitsee. Agrimarket Kuopio sijaitsee Toivalassa Kuopio-Joensuu -tien varrella. Samassa yhteydessä ovat myös Multasormi-myymälä ja Konekeskus. paikkakunnilla. Kuopiossa on iso varasto, jossa on niin uusia koneita kuin vaihtokoneitakin. Kuopion Konekeskuksessa on asiakkaita palvelemassa Vartiaisen lisäksi kaksi myyjää ja konesihteeri, Vartiainen mainitsee. Tarjolla ovat konekaupan kärkimerkit, joista löytyvät kustannustehokkaat ratkaisut erilaisiin tarpeisiin. Traktorien mallisarjat uudistuvat noin kuuden vuoden sykleissä. Nyt on tullut markkinoille sellaisia traktoriuutuuksia, joiden vaihteistoja voidaan spesifioida asiakkaiden tarpeiden mukaan. Myös työkonepuolella on monenlaisia vaihtoehtoja, Vartiainen esittelee. Vartiaisen mukaan konemyynti on ollut traktorikauppaa lukuun ottamatta varsin tasaista. Traktorimyynti on laskenut läpi koko Suomen. Meillä on positiivista se, että myynti on laskenut keskimääräistä vähemmän. Näkymät ovat sellaiset, että työkonekauppa säilyy entisellä tasolla. Kilpailuvalttinamme on, että pystymme isona toimijana tarjoamaan laadukkaat merkit ja mallit sekä kattavat palvelut. Asiakasta ei jätetä ongelmineen yksin, vaan huolto- ja varaosapalvelu toimivat nopeasti. Myös jälkimarkkinointiin panostetaan paljon. Yhteiselo asiakkaan kanssa alkaa kaupanteon jälkeen, Marko Vartiainen sanoo. Konekeskuksesta kustannustehokkaat ratkaisut Multasormi-myymälästä löytyvät kaikki pihan ja puutarhan perustamiseen tarvittavat tuotteet ja ideat. Agrimarket Konekeskukset ovat konekaupan vetureita. Maatalouskoneiden, puimureiden ja traktoreiden lisäksi tarjolla on kuivureita, tienhoitokoneita sekä ympäristö- ja golfkoneita. Laajaan valikoimaan kuuluu myös kuluttajapuolen tuotteita, kertoo konemyyntipäällikkö Marko Vartiainen. Kuopion Konekeskuksen toimialueena on koko Itä-Suomi. Osaamiskeskuksia on eri Agrimarket Konekeskukset ovat konekaupan vetureita. RUISKUBETONOINNIN AMMATTILAINEN! AMMATTILAINEN! - Betola tuntee betonin! - Likolammentie injektointityöt - Betola tuntee 24, 70460 jälkivalutyöt betonin! KUOPIO - Puh. 010 281 0920 Likolammentie 24, 70460 KUOPIO www.betola.fi Puh. 010 281 0920 www.betola.fi

8 YRITYSMAAILMA Uudet tilat Kuopiossa Kallaveden Työterveys tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluja yrityksille ja julkisille yhteisöille Kallaveden Työterveys huolehtii asiakkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista kaikilla työterveyshuollon osa-alueilla. Tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä menestyvässä yrityksessä. Kallaveden Työterveys Kuopion toimipaikka on ollut kuluvan vuoden maaliskuun alkupuolelta lähtien osoitteessa Viestikatu 7. Käytettävissämme ovat nyt kaikin puolin asianmukaiset reilun 1000 neliön tilat, joiden suunnitteluun käytettiin aikaa noin vuoden verran. Sijainti ei tosin ole ihan keskustassa, mutta tänne on helppo tulla asioimaan. Parkkitilaa on paljon ja bussiyhteydet ovat hyvät, kertoo työterveyshuollon johtaja Riika Kellokoski. Muutto toteutettiin kahdessa päivässä. Palvelut keskeytettiin kuitenkin vain yhden päivän ajaksi, Kellokoski mainitsee. Kallaveden Työterveys tuottaa kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluja. Lakisääteisten palvelujen lisäksi tarjolla on työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluja. Henkilökunnan vahvuuteen kuuluu 44 työterveyshuollon ammattilaista. Röntgen löytyy samasta talosta ja laboratoriopalvelut saa pääterveysasemalta tai vieressä sijaitsevalta KYS:ltä. Asiakkaamme saavat meiltä täsmälleen samat Islabin laboratoriotutkimukset kuin terveyskeskuksen käyttäjätkin, Kellokoski valottaa. Painopiste ennaltaehkäisyssä Kallaveden Työterveyden ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluvat mm. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja kuntoutus- sekä työkykyarviot. Toiminnassa on mukana moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat työterveyslääkärin lisäksi työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi, Kellokoski kertoo. Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työn terveydelliset riskit ja kuormitus. Selvityksen pohjalta laaditaan asiakkaalle tavoitteellinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Terveystarkastuksia tehdään aina työsuhteen alkaessa ja muutoin määräajoin. Yleisimmät ongelmat ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, kuten selkä-, käsi-, ja polvivaivat. Toinen iso ryhmä ovat mielenterveysongelmat. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä, jonka avulla sairauspoissaolot vähenevät ja myös työurien pidentämiseen voidaan vaikuttaa. On tärkeää, että ongelmiin puututaan ajoissa, sillä maksajana on työnantaja. Kallaveden Työterveyden tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä menestyvässä yrityksessä. Terveyttä edistävään toimintaan kuuluvat ennakoiva ohjaus ja neuvonta. Järjestämme työyhteisöille esimerkiksi kehonhuolto-, laihdutus- ja liikuntaryhmiä sekä erilaisia työhyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja luentoja. Työfysioterapeutit tekevät työpaikkakäyntejä, ja työpaikoilla on myös psykologin palveluja ryhmätoimintana. Psykologin yksilövastaanotot ovat usein rajattu viiteen kertaan, ja ne on tarkoitettu työelämän ongelmien käsittelyyn. Järjestämme myös erilaisia kursseja, joiden sisältö räätälöidään työpaikan olosuhteiden ja tarpeiden mukaan, Kellokoski selvittää. Valttina vahva paikallisten olosuhteiden tuntemus Kallaveden Työterveys ry on sataprosenttisesti Kuopion kaupungin omistama yhdistys, joka on tuottanut työterveyshuoltopalvelut 1.1.2013 lähtien myös Nilsiään ja Maaningalle. Valttinamme on vahva paikallisten olosuhteiden tuntemus. Asiakkaita on nyt yhteensä noin 13 000, joista noin puolet on julkiselta sektorilta ja puolet yrityksistä, Riika Kellokoski kertoo. Helenan Soppa on viihtyisä lounaskahvila Kuopion kyljessä Toivalassa Takojantiellä sijaitseva Helenan Soppa aloitti toimintansa pari vuotta sitten. Asiakkaita on ollut mukavasti alusta lähtien. Suurin osa asiakkaista tulee lähialueelta. Tänne on myös rekkamiesten helppo tulla, sillä parkkitilaa riittää isoillekin autoille, kertoo yrittäjä Helena Stenroth, jolla on kokemusta alalta jo vuodesta 1975. Aloitin työurani kokkina ja kouluttauduin sittemmin työn ohella esimieheksi. 1990-luvulta lähtien toimin esimiestehtävissä muun muassa ravintolapäällikkönä, kunnes sitten perustin oman yrityksen. Ihan kuin söisi ravintolassa Lounaskahvila Helenan Soppa toimii väljissä tiloissa uudessa rakennuksessa. Asiakkaat ovat kiitelleet tiloja viihtyisiksi ja moderneiksi. Monet ovat sanoneet, että on ihan kuin söisi ravintolassa, Stenroth kuvailee. Lounaskahvilaan mahtuu enimmillään noin 120 ruokailijaa. Käytettävissä on myös kaksi kabinettia. Toiseen mahtuu 10 ja toiseen 20 henkilöä. Kunnon kotiruokaa Helena Stenrothin lisäksi lounaskahvilassa työskentelee vakituisesti kaksi henkilöä. Teemme kunnon kotiruokaa, mikä on osoittautunut selkeäksi myyntivaltiksi. Olemme saaneet ruoasta paljon hyvää palautetta. Ruoan valmistuksessa käytetään muun muassa Savo-Karjalan Lihan tuotteita. Esimerkiksi leipiä hankimme omalta paikkakunnalta. Leivomme myös paljon itse. Joka arkipäivä katetaan monipuolinen noutopöytä, josta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun. Lounaita saa myös mukaan. Keittoa ja ruokaisia salaatteja on tarjolla päivittäin. Lämminruokia on aina kahta erilaista. Pari kertaa kuukaudessa on torstaisin hernekeittoa, pannukakkua ja mansikkahilloa., Stenroth esittelee. Helenan Soppa tarjoaa joka arkipäivä maukasta, monipuolista kotiruokaa laadukkaista raaka-aineista. Kaukolämpöverkostojen rakentaminen Teemme myös LVI-asennus- ja luokkahitsaustöitä Avoinna myös tilauksesta Helenan Soppa on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7.30 15. Lounasta on tarjolla klo 10.30 14.00. Tilauksesta lounaskahvila on avoinna muinakin aikoina sopimuksen mukaan. Täällä voi pitää niin kokouksia, koulutustilaisuuksia kuin muitakin tapahtumia. Tarjoilut järjestetään aina asiakkaiden toiveiden mukaan, Helena Stenroth sanoo. Esko Lahti puh. 0400 577 348 Ahertajankatu 6, 78850 VARKAUS www.warmnet.fi WARMNET OY LÄMPÖVERKKOASENNUKSET NOSTURITYÖT PUH. 040-532 4696

YRITYSMAAILMA 9 Palvelukeskus Akuliina Monipuolinen vanhusten palvelukeskus Palvelukeskus Akuliina on Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry:n omistama, vuonna 1998 toimintansa aloittanut yksityinen vanhustenhuollon palveluja tuottava yksikkö Siilinjärven keskustassa. Palvelutaloyhdistys on Vanhustyön Keskusliiton jäsenjärjestö. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Siilinjärven kunnan, terveydenhuollon kuntayhtymän ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. -Toiminnan tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään ja siten säilyttää elämäntapansa ja yksilöllisyytensä. Palvelukeskuksessa on 29 asuntoa, joista seitsemän on invamitoitettuja toiminnanjohtaja Leena Korhonen kertoo. Akuliina muodostuu nimistä Aku ja Karoliina. Molemmat henkilöt asuivat aikoinaan taloissaan tonteilla, joille rakennettiin palvelukeskus. Yhdistettynä nimistä tulee Akuliina. Siinä on kaksi osaa savolaisuutta ja yksi osa karjalaisuutta. -Tarjoamme itsenäistä elämää ikääntyville ja vammaisille turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Palveluasumiseen ei kuulu yövalvontaa, mutta turvapuhelimen kautta on välitön avunsaanti turvattu. Kunnassa toimii yöpartio. Asunnot ovat vuokra-asuntoja. Vuokran lisäksi peritään sähkö- ja vesimaksut sekä peruspalvelumaksu. Palvelut tukevat itsenäistä asumista Palvelutaloyhdistys tuottaa kotihoito ja kotiin annettavia palveluja sekä tukipalveluina mm. siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalveluja. -Jokaisen asukkaan tai asiakkaan palvelujen tarve on yksilöllinen ja tarvittavista palveluista sovitaan tekemällä palvelusuunnitelma. Palvelujen tavoitteena on tukea kotona selviytymistä sekä huolehtia elämän laadusta fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla, Korhonen selventää. Yhdistyksen tuottamien palvelujen kustannuksiin saa kotitalousvähennyksen sen ehtojen mukaisesti. Ateriapalvelut Akuliinan ateriapalveluista vastaa viihtyisä lounaskahvila Siilin Sapuska, joka palvelee päivittäin talon asukkaiden lisäksi myös kaikkia muita siilinjärveläisiä. Keskellä kylää sijaitsevan lounaskahvilan toiminnasta vastaa yrittäjä Elsa Jalkala. -Päivittäin on tarjolla aamiainen ja lounas. Lisäksi ateriapalvelu toimii koteihin ja työpaikoille kuutena päivänä viikossa. Lounas- ja kahvilatarjoilun lisäksi keittiömme harjoittaa tilausleivontaa sekä pitopalvelua talon viihtyisissä tiloissa tai vaikkapa asiakkaan kotina. Tilat ja pitopalvelu ovat yksityisten sekä yhteisöjen käytettävissä mm. kokouksiin ja perhejuhliin. Lounasta tarjoillaan arkisin klo 10-13 ja sunnuntaisin klo 11-13. Taajama-alueella on myös ruuan kotiinkuljetus. Ikäihmisten kohtauspaikka Palvelukeskus Akuliina on kohtauspaikka, eräänlainen senioritori siilinjärveläisille. Toiminnassa on mukana laaja yhteistyöverkosto, mm. järjestöt, kansalaisopisto, seurakunnat, vapaaehtoistoimijat ja monet muut tahot. Viikko-ohjelmaan sisältyy erilaisia tapahtumia, joista ilmoitellaan paikallislehti Uutis-Jousessa. Yhteystiedot: Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Palvelukeskus Akuliina Kasurilantie 13 71800 Siilinjärvi p. 044 366 2341 / 044 366 2346 email: palvelutalo@akuliina.net www.akuliina.net E. Hartikainen Oy Merkittäviä urakoita Siilinjärven kaivoksella E. Hartikainen Oy:llä on lähes viidenkymmenen vuoden kokemus vaativasta maarakennusurakoinnista Suomessa. Tänä päivän yhtiö on yksi Suomen suurimmista maarakennusalan urakoitsijoista työllistäen noin 350 henkilöä eri puolella maata. Tällä hetkellä E. Hartikainen on urakoimassa mm. Siilinjärven kaivoksella, missä yhtiö huolehtii kaivoksen kivenajosta sekä käynnistyneestä padon laajennushankkeesta. Saarisen avolouhos Vuosikymmenien kokemus maarakennusurakoitsijana ja luottamus yhtiön toimintaan ovat tuoneet yhtiölle valtakunnan tasolla merkittäviä hankkeita. Liiketoiminnan vahvuutena ovat erityisesti kaivosurakointi sekä teollisuuden pohja- ja infrarakentaminen. Osaava henkilökunta, vahva ja järeä kalusto sekä luotettava kumppanuus ovat E. Hartikainen Oy:n maarakennuksen menestyksen tekijöitä. Ulkopuolisina laadun mittareina yhtiöllä on toiminnan vahvuutta kuvaavat korkeimmat saavutettavissa olevat luottoluokitukset - Maanrakennusalan Neuvottelukunnan palkinto sekä Rakentamisen Laatu RA- LA ry:n hyväksyntä ja pätevyys. Urakointia koko Suomen alueella Maarakentamisen erikoisosaaminen ja kalusto siirtyvät joustavasti eri urakointikohteisiin Suomessa. Yhtiön huomioi urakointikohteiden muuttuvat tuotantovaatimukset kalustoa säännöllisesti uudistamalla. Samalla se ylläpitää toiminnan parasta tuottavuutta ja tehokkuutta. Kaluston reaaliaikaiset tiedonsiirto- ja paikannustietojärjestelmät ovat maarakennusurakoinnissa arkipäivää. Yhtiöllä on omat raskaan maarakennuskaluston korjaamot Joensuussa, Siilinjärvellä, Talvivaarassa, Sotkamossa ja Särkijärven avolouhos Polvijärvellä. Korjaamot takaavat, että maarakennusurakat voidaan viedä läpi sovitun aikataulun mukaisesti. 10 vuotta kestävä poraus- ja louheensiirtourakka Siilinjärven kaivoksella -Siilinjärven kaivoksilla meillä on menossa 10-vuotinen maansiirtourakka, joka alkoi vuoden 2012 alusta. Urakka käsittää poraustyötä, louheen ajoa Särkijärven ja Saarisen avolouhoksilta. Tälle vuodelle arvioitu kokonaisajomäärä on 8,1 miljoonaa mottia. Kohteessa työskentelee kalustoa noin 80 yksikköä, käsittäen poraus-, kuormaus- ja ajokalustoa sekä koneita, joilla teemme tienhoitoa, rikotusta ja louheen vastaanottoa, kertoo vastaava työnjohtaja Hannu Kauppinen. Siilinjärven kaivoksen patourakka työllistää noin pari vuotta Vuoden 2013 alussa E. Hartikainen aloitti merkittävän sivu-urakan. Urakka käsittää Siilinjärven kaivoksen uuden pato-osuuden rakentamista noin kilometrin verran sekä vanhan padon levittämistä ja korottamista. Myöskin aikaisemmat kaivoksen padot ovat E. Hartikaisen toteuttamia, joten tarvittavaa kokemusta yhtiöltä löytyy runsaasti. -Patotyömaa on Mustin alueella, jossa tehdään ensin pintamaan raivaustöitä. Kaikki löysät materiaalit poistetaan ja tilalle ajetaan moreenisydän. Patoon tehdään vielä louhosverhous, kertoo työmaapäällikkö Heikki Aspholm. Patorakenteista tulee Aspholmin mukaan sen verran leveät, että niitä voidaan vielä tarvittaessa korottaa myöhemmin. Urakka on kestoltaan noin pari vuotta. Nyt käynnissä on alueen raivaus, seuraavassa vaiheessa aloitetaan varsinainen massansiirto, joka käsittää mm. 300 000 kuutiota pelkkää moreenia. Alueen raivauksessa hyödynnetään dumpperikalustoa, jonka jälkeen kiviautokalusto tulee mukaan massansiirtoihin. Alueella käytettävä kaivinkoneet ovat 35 65-tonnisia. -Työmaa-alueella työskentelee tällä hetkellä lastaus- ja raivauskalustoa kuusi yksikköä ja ajokalustoa kymmenestä kahteentoista yksikköä, kaikki kahdessa vuorossa. Yhteensä alueella on noin 20 25 työkonetta. Työmiehiä urakka työllistää noin 40. www.hartikainen.com

10 YRITYSMAAILMA Suomen Liukuestepinnoitus torjuu liukkautta vastaan Suomen Liukuestepinnoitus on osa Insaco Oy yhtiötä. Olemme 100% suomalaisomistuksessa oleva yhtiö. Insaco Oy on saneerausrakentamisen spesialisti, joka on toiminut vuodesta 2008 Kuopiossa. Näin työtehtävissäni lukuisia vaaratilanteita johtuen liukastumisista niin työmailla kuin vapaa ajallakin. Mietin, että liukkauteen on apua saatava ja lopulta löysin siihen ratkaisun. Grip Antislip on jo maailmanlaajuisesti hyvin tunnettu valmistaja mutta Suomessa tuotteet eivät ole olleet myynnissä aikaisemmin, toimitusjohtaja Toni Tanskanen kertasi tämän vuoden alussa perustetun Suomen Liukuestepinnoituksen alkumetrejä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tuotteisiin jonka ovat myös asiakkaamme todenneet, tarkoituksenamme on levittäytyä koko Suomeen ja samalla laajentaa henkilöstöämme sekä kouluttaa se alan ammattilaisryhmäksi, Tanskanen totesi. Suomen Liukuestepinnoitus on profiloitunut vaativaan liukkauden torjuntaan sisä- ja ulkotiloissa. Olemmekin Suomen ainut koulutettu GriP AntiSlip tuotteen asentaja ja myyjä. Olipa liukas kohteesi sitten missä päin Suomea tahansa, me hoidamme lattian turvalliseksi! Kaikki palvelumme sekä ratkaisumme perustuvat maailman parhaaseen sertifioituun liukuestepinnoite tuotteeseen sekä sitoutuneen ja motivoituneen koulutetun henkilöstömme ammattitaitoon. Myös aikatauluissa pysyminen on meille kunnia-asia. Tietoa tuotteistamme ja asiakkaistamme GriP AntiSlip pinnoite on turvallinen, esteettinen ja kestävä. Rakeinen disperssiopohjainen väritön pinnoite on valmistettu liuotteettomasta materiaalista. Tuote on ympäristöystävällinen eikä se vahingoita aiempaa pintaa. Sen voi jopa tarvittaessa poistaa maalinpoistoaineellamme. Pinnoite ei myöskään muuta pinnoitettavan alustan ulkonäköä! Tuotetta voidaan käyttää mm. kylpyhuoneissa, hotelleissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, uimahalleissa, kylpylöissä, kuntosaleilla, ostoskeskuksissa, sisäänkäyntialueilla, portaissa, rampeilla, terasseilla, parvekkeilla, veneissä, teollisissa ympäristöissä, joissa veden lisäksi myös öljy aiheuttaa liukastumisen vaaran kuten keittiöt, tuotantohallit, varastot, autopesulat, panimot jne.. Asiakkaitamme ovat mm olleet McDonald`s, UPM-Kymmene Oyj, Hilton, Lassila & Tikanoja Oyj, Atlas Hotel ja lisäksi uimahalleja ja kotitalouksia. GriP AntiSlip liukuestepinnoite on sertifioitua turvallisuutta korkeimmalla standardilla. GriP AntiSlip on ainoa liukuestepinnoite maailmassa joka on täysin testattu ja sertifioitu kertoo Insaco Oyn toimitusjohtaja Toni Tanskanen. Lisätietoa tuotteista löytyy nettisivuiltamme, jos tiedät liukkaan paikan ja haluaisit sen turvalliseksi, ota yhteyttä minuun! Toni Tanskanen 040-5821429 www.liukuestepinnoitus.fi Ole järkevä ja estä liukastumisesta johtuva tapaturma! Tilaa Suomen Liukuestepinnoitus paikanpäälle. Agrimarket ammattilaisen valinta Älä odota liukastumista, tilaa Suomen Liukuestepinnoitus paikanpäälle! Agrimarket on maanviljelijän ykkösvalinta. Meiltä löydät maatalous- ja konekaupan laadukkaan ja monipuolisen tuote- ja palveluvalikoiman kaikkiin tuotantosuuntiin. Meiltä löytyy myös rakentamisen perusrakennustarvikkeet: työkalut, maalit, rakennusmateriaalit, aggregaatit jne. Agrimarketista löydät myös laadukkaat koiranruoat sekä tuotteita hevosten hoitoon. Multasormi on puutarhaharrastajan erikoismyymälä, josta löydät kaikki tuotteet pihan perustamiseen, hoitoon ja kunnossapitoon. Tervetuloa kaupoille! Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, puh. 010 76 83860 www.agrimarket.fi Oppipojankuja 7 H 2, 70780 KUOPIO puh. 040-582 1429 www.liukuestepinnoitus.fi

YRITYSMAAILMA 11 Metsäenergian tukipolitiikkaan olisi saata selvyys ja selkeät ratkaisut. Valtiovallan tempoileva toiminta energiapuun kohdalla on häiritsevä ja vakaata kehitystä haittaava tekijä. Viime syksynä tapahtunut haketustuen lopettaminen vaikutti heti negatiivisesti. Energiatukea on vatvottu useita vuosia eikä vieläkään ole tietoa mitä tapahtuu. Epävarmuus häiritsee puukauppaa ja koko alan kehitystä, toteaa Kaskihake Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Siponen. Pohjoissavolaisten koneyrittäjien bioenergiayhtiö Kaskihake Oy edistää metsäenergian hyötykäyttöä Pohjois-Savossa Kaskihake Oy on pohjoissavolaisten koneyrittäjien vuonna 2007 perustama bioenergiayhtiö. Verkostoyhtiön yli 50 osakasta edustavat vahvaa osaamista koko bioenergiaketjussa mukana on mm. metsäkone-, haketus-, kuljetus-, turve-, ja lämpöyrittäjiä. Merkittävin osa osakkaista oli alun perin Koneyrittäjäliiton Pohjois-Savon alueen jäseniä, valtaosa niistä metsäkoneyrityksiä ja ne ovat suurin yksittäinen ryhmä edelleenkin. Kaskihakkeen tavoitteena on lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta yhteistyössä energiantuottajien ja metsänomistajien kanssa. Metsäenergian hyötykäytön edistäminen ja alueen metsäkonekapasiteetin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen myös energiapuun hakkuussa ovat tärkeitä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen on joskus ollut tiukkaa. Sen verran hajanainen pohjoissavolainen metsäenergiamarkkina on viime vuosina ollut. Nyt näyttää hieman paremmalta. Yrittäjillä on uskoa siihen, että metsäenergian käyttö tulee lisääntymään ja myös alan logistiikka kehittyy myönteiseen suuntaan. Energiapuuta nuorista metsistä Kaskihake Oy:n toimintaan kuuluu energiapuun hankinta ensiharvennuskohteissa. Lisäksi yhtiö ostaa pysty- tai hankintakaupalla puuta ja tekee energiapuuta, toimittaa jonkin verran kuitupuuta metsäteollisuudelle ja tukkipuuta sahoille. Pääasiassa olemme tehneet harvennuksia ja hakkuita nuorten metsien hoidossa. Teemme myös kanto- ja latvusmassakauppaa. Toimitamme energiapuuta ja haketta energian tuottajille sekä omassa maakunnassa että sen ulkopuolelle. Metsäenergia on selkeä voimavara Tuomo Siponen pitää energiapuun tulevaisuudennäkymiä Pohjois-Savossa lupaavina. Maakunnassa on meneillään merkittäviä hankkeita, jotka edistävät energiapuun käyttöä. Esimerkiksi Kuopion Energia on investoinut vahvasti metsäenergiaan. Iisalmessa suunnitellaan öljynjalostamoa ja Savon Voima on investoinut eri puolilla maakuntaa aluelämpölaitoksiin, joissa metsäenergia on yksi tuotantomahdollisuus. Metsäenergiaa ei Suomessa arvosteta tarpeeksi. Se on selkeä voimavara. Toisaalta, kun kuitupuun kysyntä on hiipumassa, osa puusta ohjautuu tulevaisuudessa energiantuotantoon. Näin voidaan turvata myös laadukkaan sahatavaran saanti mekaaniseen puunjalostukseen. Energiantuotannon punainen lanka on mielestäni se, että nuoret metsät hakataan kuntoon: saadaan energiapuuta ja sen jälkeen ne tuottavat hyvää saha- ja kuitupuuta. Myös puun korjuukustannukset pienenevät. Energiapuun logistiikkaa on kehitettävä Kaskihake Oy:n toiminta ja palvelut Siponen toteaa, että energiapuun keräämisen logistiikkaa on syytä Pohjois-Savossa kehittää. Meneillään on hanke, jossa Kaskihakkeen lisäksi osallistuvat alueen metsänhoitoyhdistykset, Ponsse ja jotkut energiantuottajat. Energiapuun keruuta on kehitettävä ja selkeytettävä. Ala toimii pienillä katteilla, logistiikkaa ja mittausmenetelmiä on kehitettävä, jotta saadaan aikaan kaikille osapuolille kannattavaa liiketoimintaa. Ei ole järkevää, että hakkeen kuljetusyksiöt seilaavat ympäri maakuntaa ja merkittävä osa työajasta kuluu tien päällä. Myös terminaaleja eli välivarastointia on kehitettävä niin, että energiapuun toimitusvarmuutta käyttäjille voidaan lisätä. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös kuinka energiapuuta mitataan ja voidaanko energiapuuta tietoisesti kasvattaa. Onko sellaisia kohteita, joissa energiapuun tuottaminen on kannattavaa. energiapuun osto pysty- ja hankintakaupalla energiaranka, latvusmassa, kannot, puunjalostuksen sivutuotteet leimikon suunnittelu nuoren metsän hoitohakkuut metsäkuljetus ja varastointi haketus ja kaukokuljetus yhteistyö peltoenergian ja turpeentuottajien kanssa polttohakkeen myynti Kaskikaudella Savossa oli talojen perustamia kaskiyhtiöitä joissa tulos jaettiin sen mukaan montako miestä ja kirvestä kukin talo kaskityömaalle lähetti. Kaskihake Oy on nykyaikainen kaskiyhtiö yrittäjineen ja koneineen. Tavoitteena hyvinvoiva työntekijä menestyvässä yrityksessä Kesto: 1.3.2012-28.02.2014 Projektipäällikkö: Onni Piippo Puh: 0400 793373 sähköposti: onni.piippo@ysao.fi Huolehdimme asiakkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ennalta ehkäisevällä otteella kaikilla työterveyshuollon osa-alueilla. Palvelupakettiin voi yhdistää myös sairaanhoidon. Kallaveden Työterveys Viestikatu 7, 70600 Kuopio Maaningan toimipiste Satamatie 10, 71750 Maaninka Tuusniemen toimipiste Harjutie 1, 71200 Tuusniemi Nilsiän toimipiste Pisantie 10, 73300 Nilsiä Ajanvaraus (017) 218 222, www.kallavedentyoterveys.fi

12 YRITYSMAAILMA Navitas Kehitys Oy:n hankkeet tarjoavat yrityksille monipuolisia toimitiloja Varkauden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy:llä on meneillään kaksi hanketta, joiden tarkoituksena on tarjota monipuolisia toimitiloja yritystoiminnan käyttöön. Totemi-hanke toimisto-, liike- ja tuotantotilaa Navitas Kehitys Oy:n hallinnoiman TOTEMI hankkeen tavoitteena on Varkauden rakennemuutosalueella (Varkaus-Leppävirta-Joroinen) vapautuneiden ja vapautuvien toimisto-, teollisuus-, ja liiketilojen kartoitus, muutossuunnitelmien valmistelu ja uusien toimijoiden hakeminen. Alueella on tyhjillään toimisto-, tuotanto- ja liiketilaa noin 40 000 neliömetriä. Lisäksi Stora Ensolta vapautuneita, pääosin tuotantotiloja on noin 80 000 neliömetriä, joista nopeasti käyttöön otettavissa 35 000 40 000 neliötä. Yrityskäyttöön sopivat puutalot sijaitsevat kompaktilla alueella aivan tehdasalueen kupeessa. Alue on vehreä, idyllinen ympäristö ja ainutlaatuinen säilynyt puutalokokonaisuus Itä-Suomessa ja yrityksille erilainen ja innostava toimintaympäristö. TOTEMI-hankkeen kautta tyhjillään olevat tilat on kartoitettu, tiloihin on tehty kuntokartoitukset sekä muutossuunnitelmat ja tätä kautta on selvitetty minkälaiseen yritystarpeeseen ne parhaiten soveltuvat, jotta voisimme markkinoinnin kautta hakea tiloihin uutta yritystoimintaa. Tarjolla olevat liike-, toimisto- ja tuotantotilat antavat erinomaisia mahdollisuuden monipuoliseen yritystoimintaan., kertoo Navitas Kehitys Oy:n yritysasiamies ja Totemihankkeen projektipäällikkö Osmo Kokkonen. Kun yritykset ovat kiinnostuneita vapaana olevista tiloista, voimme tilantarvesuunnittelun kautta tehdä yrityskohtaisia muutossuunnitelmia ja näin etsiä heille yritystoiminnan kannalta parhaan mahdollisen tilaratkaisun. Vaikka vapaana olevia tiloja on paljon ja aina ensisijaisesti pyritään hyödyntämään olemassa olevia tiloja, ne eivät silti suoraan poista uusrakennustarvetta, vaan joissakin tapauksissa yrityksen tarpeiden mukaan - myös uutta tilaa pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Uudisrakennushankkeissa ja nykyisten tilojen muutostöissä Navitas Kehitys Oy tekee yhteistyötä Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n kanssa, joka palvelee alueen elinkeinoelämää järjestämällä teollisuus- ja toimitiloja yritysten käyttöön ja näin ollen toimii usein tilojen rakentajana ja toteuttajana. Vanha Varkaus-hanke toimitiloja arvokkaissa puutaloissa Vanha Varkaus-hankkeen yrityskäyttöön sopivat puutalot sijaitsevat kompaktilla alueella aivan tehdasalueen kupeessa. Alue on vehreä, idyllinen ympäristö ja ainutlaatuinen säilynyt puutalokokonaisuus Itä-Suomessa ja yrityksille erilainen ja innostava toimintaympäristö. Tiloja voidaan joustavasti muunnella erilaisten yritysten käyttöön, kertoo Vanha Varkaushankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Vanha Varkaus on Varkauden museotoimen ideoima ja hallinnoima hanke, jonka tarkoituksena on löytää kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin puutaloihin uusia käyttömahdollisuuksia ja käyttäjiä. Hankealueena on Varkaudessa ns. Savontien mutkan alue ja siellä sijaitsevat kiinteistöt. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Hankkeen tarkoituksena on parantaa alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevuutta ja saavutettavuutta etsimällä alueen rakennuksiin uusia käyttäjiä ja käyttömuotoja. Tavoitteena on säilyttää ja ennallistaa alueen Kuljetuspalvelut Pohjois-Savon alueella Vanha Varkaus-hankkeen kiinteistöt sijaitsevat Savontien mutkan alueella. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. rakennettu kulttuuriympäristö toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa asukkaat, yrittäjät ja yritykset viihtyvät. Hankealueella on yhteensä 25 kiinteistöä, joista Tienvarsi I ja II, Tienhaara I ja II, Koivulat I-IV, Siskola ja Peltola sijaitsevat toiminnassa olevan StoraEnson tehdasalueen kyljessä Ahlströminkadun ja Satakunnankadun varrella. Nämä puutalot sijaitsevat muodostavat yhtenäisen korttelin aivan tehtaiden kupeessa. Ne ovat vanhoja työläisten asuinrakennuksia, jotka sopivat erilaisten yritysten toimitiloiksi. Yrityskäyttöön sopivia puutaloja on tällä hetkellä viisi. Korkeatasoista toimistotilaa Varkaudessa keskellä kansainvälistä suurteollisuutta. Yrityskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat 500 1000 kerrosneliömetrin puutaloja, jotka sopivat parhaiten pienimuotoisen yritystoiminnan tarpeisiin. Taloissa on aiemmin toiminut esimerkiksi käsityöyrityksiä, mutta ne sopivat erinomaisesti muun muassa insinööri- tai arkkitehtitoimistojen käyttöön. Talot ovat ulkokuoreltaan suojeltuja eli niiden ulkoasu on säilytettävä ennallaan, mutta sisätiloja voidaan muunnella varsin vapaasti käyttötarkoituksen mukaan. Olemme keskustelleet sekä ELY-keskuksen että Museoviraston kanssa ja niiden heidän näkemyksensä mukaan uusien käyttötarkoitusten ja käyttäjien edellyttämiin muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti. Vanha Varkaus-hankkeeseen on saatu rahoitusta Euroopan Unionin aluerakennerahastosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta. Kokonaisbudjetti on 423 000 euroa ja siitä 70 % on saatu Pohjois-Savon ELY:ltä, kuntarahoitusta on 18 % ja loppu on yksityistä rahoitusta. Käytännössä hankeen toteutus aloitettiin toukokuussa 2011 ja se jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Tähän mennessä olemme laatineet aluesuunnitelman, tehneet kaikista rakennuksista kuntoarviot ja laatineet kunnostus- ja tilasuunnitelmia kolmeen kohteeseen. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on lisätä alueen matkailullista vetovoimaa, kertoo Laura Leppänen. Osmo Kokkonen Navitas Kehitys Oy osmo.kokkonen@ navitaskehitys.fi 040 558 8108 Navitas Kehitys Oy Laura Leppänen laura.leppanen@ navitaskehitys.fi 040 545 2514 www.navitas.fi Jakelu-, reitti-, muutto- ja maa-aineskuljetukset Pyöräkonepalvelut Kaivinkonetyöt Vaihtolavat Nosturityöt 20 metriin asti Puh. 0400 277 226, 040 561 7009 0500 277 226, fax (017) 282 0044 laiju@dnainternet.net Sorsakoskentie 17, 79130 SORSAKOSKI puh. 050 5949 027, fax 0204 39 8276 www.sk-tools.com

Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä ABOWE-hanke: YRITYSMAAILMA 13 Kehittyneitä menetelmiä jätteiden biologiseen hyötykäyttöön Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi kansainvälistä ABOWE-hanketta (Implementing Advanced Concepts for Biological Utilization of Waste). ABOWE on Euroopan Unionin Itämeren ohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on testata kehittyneitä menetelmiä jätteiden biologiseen hyötykäyttöön sekä edistää liiketoiminnan syntymistä näiden ympärille. Hankkeen toiminnallinen vaihe kestää syyskuuhun 2014. Euroopan aluekehitysrahaston hanke on jatkoa viime joulukuussa päättyneelle kolmivuotiselle REMOWE -hankkeelle (Regional Mobilizing of Sustainable Waste-to-Energy Production), josta saatiin myönteisiä kokemuksia. REMOWE:ssa etsittiin uusia innovaatioita jätteiden energiahyötykäyttöön, ABOWE:ssa mennään eteenpäin konkreettisin toimin. Esiin nousi kaksi teknologiaa, joita nyt ABOWE:ssa pilotoidaan, kertoo projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksiköstä. Uusia mahdollisuuksia jätteiden käsittelyyn Jääskeläinen toteaa, että hanke tuo uusia mahdollisuuksia orgaanisten jätteiden käsittelyyn ja jalostukseen. Hankkeen taustana on se, että jätelait kiristyvät ja jätteiden käsittelyn vaatimukset kasvavat. Jätteiden polttamisen rinnalle kehitetään muita menetelmiä hyötykäyttöön. Biokaasu on yksi vaihtoehto ja Savonia on aiemmin tehnyt selvityksiä Savossa biokaasulaitoksen toteuttamisesta. Orgaanisten jätteiden jalostaminen lannoitteiksi on myös mahdollista. ABOWE testaa mahdollisuuksia syntetisoida muita aineosia, jotka voivat olla kokonaistaloudellisempia kuin kaasu- tai lannoitekäyttö. ABOWE -hanke on mukana synnyttämässä uutta teollista osaamista prosessibiotekniikassa ja mikrobien ja niiden entsyymien hyödyntämisessä ja tätä kautta lisäämässä alueellista hyvinvointia. Kumppaneita kuudesta Itämeren maasta Savonian kumppaneina molemmissa hankkeissa ovat saksalainen Ostfalia University of Applied Sciences Wolfenbüttelissa, Marshal Office of Lower Silesia Puolassa, Klaipeda University Liettuassa, ruotsalainen Mälardalen University, Estonian Regional and Local Development Agency (ERKAS) Virossa sekä Itä-Suomen yliopisto. Itä-Suomen yliopiston ympäristöinformatiikan ryhmä selvittää kohdealueiden biohajoavien jätteiden määrän ja tarkastelee kyseisten teknologioiden kestävyyttä huomioiden EU:n ilmastopoliittiset tukimahdollisuudet syntyville biopolttoaineille ja kemikaaleille. Savoniaa pyydettiin jatkohankkeen vetäjäksi ja kaikki REMOWE:n hankealueet ovat olleet mukana rakentamassa ABOWE:n suunnitelmaa. Hankekokonaisuus on hyvin mielenkiintoinen ja Savonian Teknologia- ja ympäristöalan eri osastojen osaamista hyödynnetään saumattomassa yhteistyössä laitoksen prosessi-, mekaniikka-, layout-, automaatio- ja sähkösuunnittelussa sekä ympäristöteknologiassa. Savonia investoi biojalostamon liikuteltavaan pilottilaitokseen, josta Finnoflag Oy on tehnyt yleissuunnitelman. Tämän pohjalta pilottilaitoksen teknisen suunnittelun ja rakentamisen toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun Teknologia- ja ympäristöala. Laitoksen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. ABOWE-hankkeen toteuttajia: vasemmalta Risto Rissanen, Juhani Mikkonen, Anssi Suhonen ja Asmo Jakorinne, Savonia-ammattikorkeakoulusta, Elias Hakalehto, Finnoflag Oy:stä, Ari Jääskeläinen ja Andrey Reznikov, Savonia-ammattikorkeakoulusta, Kevin King Finnoflag Oy:stä, Toni Hirvonen, Savoniaammattikorkeakoulusta, Antti Lipsanen, Granlund Oy:stä, Juha Jokelainen Samplion Oy:stä ja Osmo Miinalainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Lisäksi Savonia saa arvokasta kokemusta laitoksessa pilotoitavasta bioprosessista. ABOWE-hanke kokoaa yhteen Savonian monialaista osaamista ja hankkeessa tehdään hyvin konkreettista kansainvälistä yhteistyötä Itämeren alueella. Hanke toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun energia-, ympäristö- ja turvallisuuspainoalan strategisia tavoitteita toteaa painoalan koordinaattori, tutkimuspäällikkö Eero Antikainen. Hankkeessa pilotoidaan Finnoflag Oy:n biojalostamoteknologiaa ABOWE:ssa edistetään kahden REMOWE:ssa esille nousseen teknologian hyödyntämistä. Hankkeen suomalaisena lähtökohtana on REMOWE:n innovaatioprosesseissa parhaiten pärjännyt siilinjärveläisen Finnoflag Oy:n biojalostamoteknologia. Bioprosessin kehittäjä on dosentti Elias Hakalehto. Finnoflag Oy on kehittänyt uudentyyppisen biojalostamon, jossa orgaanisia jätteitä käsitellään luonnonmukaisella tavalla, kertoo Jääskeläinen. Biojalostamoteknologian avulla jalostetaan orgaanisten jätteiden käsittelyä luonnonmukaisella tavalla, samaan tapaan kuin mikrobit hoitavat luonnossa. Jätemateriaaleista tuotetaan arvokkaita kemikaali- ja energiatuotteita, hyödyntämällä mikrobeja ja niiden entsyymejä. Tavoitteena on sopeuttaa ihmisen talous luonnon talouteen, käyttämällä samoja prosesseja kuin luonnossa. Ihmisen ja luonnon yhteistoiminnalla voidaan välttää ympäristöongelmien kasaantumista ja suunnitella ekologisesti kestäviä tapoja tuottaa energiaa ja kemikaaleja. Savonian johtaman hankkeen rinnalla saksalainen Ostfalian ammattikorkeakoulu investoi toisen REMOWE:ssa esille tulleen teknologian eli kuivamädätyksen pilottilaitokseen, jota testataan Liettuassa, Virossa ja Ruotsissa. Liikkuva pilottilaitos valmistuu syyskuussa Savonia investoi biojalostamon liikuteltavaan pilottilaitokseen, josta Finnoflag Oy on tehnyt yleissuunnitelman. Tämän pohjalta pilottilaitoksen teknisen suunnittelun ja rakentamisen toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun Teknologia- ja ympäristöala. Pilottilaitteisto toteutetaan suomalaisin voimin ja rakennetaan Savonian koneosastolla. Ensimmäiset laitteet ja komponentit on jo hankittu, samoin 12-metrinen kontti, jonka sisään laitos rakennetaan. Laitoksen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Pilottilaitosta testataan Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa erilaisilla jätteillä. Pilottilaitos menee ensin testeihin Savon Sellulle, jonka puhdistamolietteitä on tarkoitus käsitellä. Lounais-Puolassa yhteistyökumppanina on paikallinen jätteenkierrätyslaitos ja Ruotsissa Västeråsin lähellä toimiva broilerifarmi. Laitoksen bioprosessissa käsitellään erilaisia orgaanisia jätteitä ja tuloksena on mm. teollisuuden kemikaaleja ja polttoaineita. Prosessissa syntyy myös kiinteitä aineita, jotka soveltuvat lannoitteiden valmistukseen. On toki huomattava, ettei kyseessä ole teollisen mittakaavan laitos, joka tuottaisi valmiita tuotteita. Prosessissa syntyvää lientä tullaan lähettämään jatkokäsittelyyn Ostfalian ammattikorkeakouluun. Se kehittää ns. Downstream-prosessointia, jossa bioprosessissa muodostuneita aineita saadaan erotelluksi toisistaan. Hankkeen aikana tutkitaan myös jätteiden biologisen hyötykäytön taloudellista kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia eri maissa. Tässä työssä Savonia Business eli liiketoiminta-ala on asiantuntijana merkittävällä tavalla mukana. Savonia Business kehittää paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa liiketoimintamalleja ja järjestää investoijatilaisuuksia. Tähtäimenä on kutsua potentiaalisia investoijia ja teknologioiden hyödyntäjiä tutustumaan pilotoituihin teknologioihin ja niiden tuomiin investointimahdollisuuksiin. Pilotointikohteille laaditaan investointimuistiot, jotka esitellään investoijatilaisuuksissa. Tavoitteena on mahdollistaa seuraavan pilotointimittakaavan tai täyden mittakaavan laitoksen investointi, kertoo TKI-asiantuntija Tuomo Eskelinen. Lisätietoja Abowe-hankkeesta projekti-insinööri/ projektikoordinaattori Ari Jääskeläinen puh. 044 785 5571 ari.jaaskelainen@savonia.fi Matti Tossavainen Ky Lavettikuljetukset Puh. 0400 377 572 Laukaansuontie 17, 70870 Hiltulanlahti

14 YRITYSMAAILMA Siilin Putkipojat Oy: LVI-työt kokonaisvaltaisesti Risto Mäkipelto LVI-töissä 45 vuotta Siilinjärven alueen pientalot ovat sen verran iäkkäitä, että remontit ovat ajankohtaisia. 70- luvun kerros- ja rivitalot ovat myös putkistoremontin tarpeessa. Liikevaihdostamme remontit antavatkin tätä nykyä yli 50 prosenttia, toimitusjohtaja Risto Mäkipelto totesi tämän hetken työtilanteesta. Siilin Putkipojat työllistää asennuspuolella Mäkipellon lisäksi neljä työntekijää ympäri vuotisesti. Näin kesäisin väkimäärä hieman nousee. Yrityksen yhteydessä olevassa Hanakat myymälässä normaalivahvuus on yksi henkilö. Risto Mäkipelolla kotitantereet Siilinjärvellä vetivät se verran kovasti puoleensa, että veri veti jatkamaan isänsä jalan jäljillä LVI-alalla. Isänsä oli jo tunnettu putkimies seudulla ja hänen poikansa Pekkakin suoritti LVI-alan koulutuksen jo ennen armeijaan menoa. Siilinjärvellä kaikki tunsivat isäni ja sitä kautta tutustuivat myös minuun. Isäni perintönä minulla oli varsin hyvä pohja lähteä yrittäjäksi. Teemme LVI- alan hommia laidasta laitaan. Vettä jo kolmannessa sukupolvessa Siilin Putkipojat Oy:n nykyinen johtaja Risto Mäkipelto naurahtikin ja sanoi, että heillä on vettä jo kolmannessa polvessa. Risto Mäkipelto itse aloitti LVIalan työt jo lähes 45 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran taisin olla töissä vieraan palveluksessa jo vuonna 1969. Työnantaja oli tuolloin Pieksämäen Putki ja Lämpö, Risto Mäkipelto muisteli. Myöhemmin työmaat olivat pääsääntöisesti eteläisessä Suomessa, mutta ulkomaankeikatkin ovat kuuluneet Mäkipellon elämään useamman vuoden ajan. Tätähän sitä pitää tehdä, minkä osaa, Risto hymähti. Kotipaikka veti puoleensa Siilinjärvellä, kotipuolessa vietin silloin tällöin viikonloppuja ja ihmiset alkoivat kysellä, joutaisinko tekemään pikkuhommia ja tarjouksia tuli vähän isommistakin työmaista isän peruja. Mietiskelin, että leipä taitaisi irrota täällä Siilinjärvelläkin. Toiminimellä aloin urakoida 1985 ja neljä vuotta myöhemmin yhtiömuodoksi tuli osakeyhtiö, Mäkipelto kertoili Siilijärven Putkipojat Oy:n alkutaipaleesta. Kokonaisvaltainen palvelu on tavaramerkkimme. Myös erilaisten lämpöpumppujen (ilma, vesi, maa, pelletti)myynti ja asennus kuuluvat toimenkuvaamme. Lämpöpumput ovatkin lyöneet itsensä läpi viime vuosina. Asennustöissä meillä on kolme vierasta työntekijää itseni lisäksi, Mäkipelto kertoi. Toimialueena Siilin Putkipojilla on pääsääntöisesti Siilinjärvi ja lähikunnat. Kotitalousvähennys putoaa selvästi Saneerauspuolella toiminta on ollut vilkasta. Kotitalousvähennys on ollut hyväksi. Kuinka paljon vähennystä saa? Vuonna 2013 vähennyksen enimmäismäärä oli 2 000 euroa vuodessa. Puolisot voivat saada kotitalousvähennystä vuonna 2013 yhteensä 4 000 euroa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa. Hallitus sopi 21.3.2013 pitämässään kehysriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon vuoden 2014 alussa Kotitalousvähennys tehdään verosta, eli jos vähennystä saa 1 500 euroa, tarvitsee vuoden aikana maksaa 1 500 euroa vähemmän veroa kuin ilman kotitalousvähennystä. Jos vähennyksen on vaatinut vasta veroilmoituksella, vaikuttaa määrä suoraan verotuksen lopputulokseen 1 500 euron verran. (Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotulosta, jolloin vaikutus on vähäisempi.) Kotitalousvähennyksen laskeminen riippuu siitä, oletko maksanut työstä palkkaa työntekijälle vai korvauksen yritykselle laskua vastaan. Jos ostat työn ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saat vähentää 45 % (v. 2011 määrä oli 60%) arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaat henkilön työsuhteeseen, saat vähentää 15 % (v. 2011 määrä oli 30%) maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut Onneksi tämä vähennys on pudottanut kilpailusta myös epärehelliset pimeän työn tekijät, Mäkipelto totesi. Hanakat myymälä 150 neliön Hanakat- myymälä palvelee siilinjärveläisiä osoitteessa Oppipojantie 7. Risto Mäkipellon mukaan tilaa voisi myymälässä olla enemmänkin, mutta onneksi tavara kulkee nykyisin nopeasti. 25 kilometrin päässä Kuopiossa on laajemmat varastot ja sieltä tavara tulee varsin nopeasti. Mitä sitten Kuopiosta ei löydy, niin Hanakat- keskusvarastostakin illalla tilattu tuote on aamulla jo Kuopiossa, Mäkipelto kertoi. Hanakat- myymälöitä Suomessa 80 kappaletta Hanakat on n. 80:n itsenäisen yrittäjän muodostama valtakunnan laajin LVI-myymäläketju. Asiantuntija, jonka tavoitteena on olla paikkakunnan johtava kuluttajille suunnattujen LVI-ratkaisujen ja kokonaispalveluiden toteuttaja. Meillä on tahtotila: haluamme, että asiakkaidemme on helppoa asioida kanssamme. Siksi olemme tehneet asioinnista niin vaivatonta kuin mahdollista. Hän saa samasta paikasta niin oikeat tuotteet kuin niihin asiantuntevan asennuksen ja opastuksen. Hanakoiden ajatuksena on, ettei se tarjoa vain tavaroita hyllystä vaan tutkii mitä asiakas tarvitsee, etsii hänelle yhdessä juuri sen oikean ratkaisun, nivouttaa sen aikataulullisesti kokonaisuuteen ja asentaa tarvittavat laitteet paikoilleen, käyttövalmiiksi. Näin asiakkaallemme syntyy selkeää säästöä edullisuuden lisäksi niin virheiden kuin ylimääräisten tavaroiden ostamisen välttämisestä, asioinnin vaivattomuudesta kuin energian käytön vähenemisestä. Meille on tärkeää pitkäaikainen asiakkuussuhde. Olemme auttamassa aina, kun asiakkaamme tarvitsee apua. Ongelmien syntyessä tai tarpeiden ilmaantuessa hän tietää, mihin tulla. Ja kun laitteet alkavat tarvita huoltoa, hän tietää kenen puoleen kääntyä. Hän ei koskaan ole asiansa kanssa yksin. Siilin Putkipojat Oy - Hanakat, SIILINJÄRVI Aukioloajat: MA-PE 8.30-16.30, Oppipojantie 7 71800 Siilinjärvi Puhelin: (017) 462 4500 Fax: (017) 462 4501 Anna palautetta, ota yhteys tai pyydä tarjous! putkipojat@luukku.com Toimitilaratkaisut Yrityskehitys Hanketoiminta Alkavien ja toimivien yritysten yritysneuvontapalvelut Wredenkatu 2, 78250 Varkaus www.navitas.fi info: 040 736 3001

YRITYSMAAILMA 15 Rakennusmääräykset ohjaavat kalliisiin ja hyödyttömiin ratkaisuihin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n mukaan uudet rakennusmääräykset ohjaavat rakentajia kustannustehottomiin valintoihin, joista ei ole mitään hyötyä ympäristölle. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n mukaan heinäkuussa voimaan astuneet rakennusmääräykset pakottavat uusien omakotitalojen rakentajat valitsemaan taloihinsa perusteettoman raskaita ja kalliita lämmitysratkaisuja. Määräykset kannustavat maalämpöpumppujen ja muiden vesikiertoisten lämmitysratkaisujen hankintaan, vaikka vähän energiaa kuluttaviin, hyvin eristettyihin taloihin riittää huomattavasti kevyempi ja edullisempi tavallinen sähkölämmitys. Hausjärvelle 132-neliöistä passiivitaloa rakentava Tuomas Virtanen kertoo laskeskelleensa, että vuoden kylmimpinä Passiivitaloa rakentavan Tuomas Virtasen mielestä suora sähkölämmitys on ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitysratkaisuksi. kuukausina talon lämmitysenergian tarve tulee olemaan noin 3 kilowattia tunnissa. Näin laskien talon lämmityskulut jäävät alle 500 euroon vuodessa. Passiivitalossa lämmitystä tarvitaan vain vuoden 3 4 kylmimmän kuukauden aikana, eikä silloinkaan päivittäin. Muuten kaikki tarvittava lämpö saadaan hukkalämpönä kodinkoneista ja talon asukkaista, Virtanen kertoo. Virtasen mukaan lämpöpumppuja varmatoimisempi ja rakennuskustannuksiltaan kaikkia muita lämmitystapavaihtoehtoja edullisempi suora sähkölämmitys on ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitystavaksi. Uusiin rakennusmääräyksiin sisältyvä kokonaisenergiatarkastelu ja laskennalliset energiakertoimet uhkaavat kuitenkin pudottaa erittäin vähän energiaa kuluttavan rakennuksen energialuokan huonompaan B-sarjaan. Energialuvun laskentakaavat ovat täysin järjettömiä. Öljyn polttamisesta saa 1,7 kertaa paremman lämmön tuotantotapa-kertoimen kuin sähkölämmityksestä, ja risujen polttamista pidetään jo 3,4 kertaa ympäristöystävällisempänä, vaikka Suomessa suurin osa sähköstä tuotetaan täysin hiilidioksidineutraalisti, Virtanen ihmettelee. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja Olli- Heikki Kyllösen mukaan uudet rakennusmääräykset rankaisevat Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja. ihmisiä perusteettomasti järkevistä, taloudellisista ja ympäristöystävällisistä valinnoista. Uudet rakennusmääräykset nostavat jopa öljylämmityksen sähkölämmitystä paremmaksi valinnaksi. Tätä ei voi millään logiikalla perustella ainakaan ympäristöystävällisyydellä tai energiatehokkuudella. Samalla kun liikenteessä sähkön käyttö osataan nähdä ympäristöystävällisenä valintana, niin rakentamisessa kaikki tosiasiat käännetään päälaelleen, Kyllönen sanoo. Lisätietoja: - Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja, puh. 09 547 610, olli-heikki.kyllonen@stul.fi - Arto Saastamoinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö, puh. 041 453 4065, arto.saastamoinen@stul.fi - Tuomas Virtanen, sähköinsinööri, omakotitalon rakentaja, tuomas.virtanen@racx.fi Monipuolista palvelua kirjapainosta! Offsetpaino Jälkikäsittely Pikapaino Postituspalvelut Kevama Oy Itkonniemenkatu 65, 70500 Kuopio GSM 044 791 8426 marjut.weeman@kevama. www.kevama.

16 YRITYSMAAILMA Siilinjärvellä rakennetaan vilkkaasti liike- ja teollisuustiloja Siilinjärven kannalta Puolustusvoimien uudistukset ovat merkittävä seikka. Rissalan varuskuntaan on tulossa noin 80 uutta toimihenkilöä ja myös lisää varusmiehiä. Osa laajennuksista on tehty ja ensi vuonna Rissalaan tulee lisää Hornet-koneita ja henkilöstöä. Myös Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan yksikkö tulee Rissalaan ja elävöittää osaltaan tienoota. Kansainväliset operaatioita ja harjoituksia hoidetaan täältä. Myös kansainväliset sotilasvierailut lisääntyvät, kertoo Siilinjärven yritysasiamies Heikki Simonen. Aktiivinen yrityskunta Siilinjärvi on aktiivinen yrityskunta, jossa toimii noin 950 yritystä. Merkittävimmät työllistäjät ovat kemianteollisuus ja kaivostoiminta, ilmailu ja maanpuolustus, betoniteollisuus sekä matkailu. Tunnetuimpia siilinjärveläisiä yrityksiä ovat Yara Suomi Oy, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy sekä Kylpylähotelli Kunnonpaikka. Siilinjärvi ja Kuopio muodostavat yhtenäisen ja taajaan asutun, runsaan 108 000 asukkaan työssäkäyntialueen. Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Siilinjärven kunta on vuosittain mukana noin 20 seudullisissa EU-ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa. EU-hankkeiden lisäksi kunnalla on omia hankkeita, joista suurimmat ovat Rissalan yrityskylän ja muiden yritysalueiden rakentamishankkeet. Kuntaan rakennetaan kolme uutta markettia ja teollisuustiloja Simonen toteaa, että liiketilarakentamisessa näkymät ovat varsin myönteiset. Parhaillaan kunnassa on valmisteilla kolmen marketin rakennushankkeet, joista kaksi tulee kunnan keskustaan ja yksi Vuorelaan. Kolmen marketin myötä kuntaan on tulossa 11 000 12 000 uutta myymäläneliötä. Uudet liiketilat ja kaupalliset palvelut tulevat hyvään tarpeeseen, koska maakunnallisesti vertailtuna Siilinjärvellä on ehkä vähiten myymäläneliöitä asukasta kohden ja toisaalta POIS eniten uusien kauppojen tarvetta. Kunnan asukasmäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti noin 150 asukkaalla vuodessa. Huomattava työpaikka-alue on Siilinjärven Toivalan ja lentokentän välimaastossa sijaitseva Rissalan yrityskylä. Parasta aikaa meneillään on noin 4000 teollisuushallin rakentaminen SP stainless Oy:lle, joka on siirtämässä ja laajentamassa toimintaansa Rissalan yrityskylään. Yritys valmistaa putkistoja ja laitteita pääasiassa prosessiteollisuuden tarpeisiin. Uusi laivayhteys matkustajasataman ja Kunnonpaikan välille Siilinjärvellä kehitetään myös matkailutoimintaa. Tänä kesänä aloitettiin laivaliikenne Siilinjärven matkustajasataman ja Kylpylähotelli Kunnonpaikan välillä. Roll Risteilyjen m/s Princess Anne risteilee kesällä 25.6. - 3.8.2013 tiistaista lauantaihin reitillä Kuopion matkustajasatama - Vuorela, Kunnonpaikan laituri - Kuopion matkustajasatama. Laiva kiertää vasta valmistuneiden Kallan siltojen alitse. Kyseessä on mielenkiintoinen lyhyt reitti Kallaveden maisemissa. Se tarjoaa kuntalaisille ja matkailijoille mukavia elämyksiä ja on uusi lisä seudun kesämatkailupalveluihin. Asuinrakentamisen edellytykset kunnossa Siilinjärven kunta on kiinnittänyt huomiota myös asuinrakentamiseen sekä kaavoitus- ja tonttipolitiikkaan. Kunnan tonttitilanne on nykyään parempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Olemme saaneet hankituksi hyviä tontteja asunrakentamisen käyttöön esimerkiksi Toivalasta ja kunnan keskustasta. Viime vuonna kuntaan valmistui ennätysmäärä uusia asuntoja ja suunta näyttää myönteiseltä myös jatkossa. Metsäkoulun lähelle suunnitellaan varsin suurta asuinaluetta, jonka rakentaminen lähtenee liikkeelle vuonna 2014. Metsäurakointi VELJEKSET RAUTIAINEN OY Esa Rautiainen 040 749 6512 Keijo Rautiainen 0400 346 655 velj.rautiainen@luukku.com Viemärijärjestelmän säiliöiden ja imeytyskenttien kaivut Teiden rakentamiset ja perusparannustyöt Rakennusten pohjien kaivut Rantojen ruoppaukset Energiapuun korjuu Etsitkö yrityksellesi sijoittumispaikkaa? Ylä-Savon seudulla, Iisalmessa ja ympäristökunnissa, yrityksille on tarjolla runsaasti tontteja ja toimitiloja kaupallisiin ja teollisuustarkoituksiin. Tontit ja toimitilat ovat kilpailukykyisiä, hinnaltaan edullisia ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Yläsavolainen teollisuus on monialaista ja innovatiivista. Alueella on menestyvä teknologiatoimialan keskittymä. Joukossa on globaalisti toimivia yrityksiä, joihin alihankkijat voivat verkostoitua. Myös maatalouden investointitaso on korkea ja tuotantotilat huippuluokkaa. Tulevaisuuden kasvualoja ovat puunjalostusteollisuus, ympäristöliiketoiminta ja hyvinvointiyrittäjyys. Tervetuloa Ylä-Savoon! Väliköntie 4, 70700 Kuopio Puh. 017 282 8925 Sijoittumisneuvonta yhdeltä luukulta Yläsavolaiset ja seudulle sijoittuvat yritykset saavat kattavasti ja vaivattomasti yritystoiminnan kehittämistä tukevat palvelut yhdeltä luukulta - yhden kontaktin kautta! Sijoittuvalle yritykselle tarjoamme apua mm. toimitilojen ja osaavan henkilöstön löytämiseksi sekä muissa käytännön järjestelyissä. Ota yhteyttä tai tutustu verkossa: puh. 0400 102 201 yrityspalvelut@yla-savo.fi www.ylasavonkehitys.fi/yrityspalvelut

YRITYSMAAILMA 17 Lämpöpumppujen määrä ylitti jo puoli miljoonaa Suomi on iso maa, jossa on vähän asukkaita. Ilmastomme vuoksi lämmitykseen tarvitaan paljon energiaa. Energiaa siihen tarvitaan reilut 100 TWh/a. Esimerkiksi tulevien uusien ydinvoimaloiden yhden yksikön tuotanto on n. 10 TWh/a tai Suomen tuulivoimalaitoksenohjelman (800 kpl a 3 MW, v. 2020) tuotanto olisi 6 TWh/a. Lämmityksen energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvaa energiaa käyttävien lämmitysmuotojen lisäämisellä on kiire. Siitä pitävät huolen paitsi energian hinnan nousu myös EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet, joihin Suomi on direktiivein sitoutunut. Lämpöpumpuilla on tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin 400 miljoonaa euroa, erittäin kannattavasti. Jo 540.000 lämpöpumppua ottaa lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Vaikka maalämpöpumppujen määrät laskivat hieman edellisvuodesta, isompien pumppujen määrät kasvoivat reilulla neljänneksellä. Tämä merkitsi euromääräistä ja saadun uusiutuvan energiamäärän kasvua vuoteen 2011 verrattuna. - Suomalaiselle kuluttajalle lämpöpumppu on uskomattoman kannattava sijoitus puhutaanpa sitten rakentajasta tai saneeraajasta. Lisäksi kannattaa huomioida, että lämpöpumppu nostaa talon arvoa useimmiten enemmän kuin siihen sijoitetun rahan verran. Tällä hetkellä, tuskin tulevaisuudessakaan, rahalle ei saa mistään vastaavaa tuottoa lähes 0-riskillä. Ja tuleepahan samalla tehtyä se elämänsä suurin ympäristöteko, SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen toteaa. Euroopan paras lämpöpumppumarkkina -Suomen tilanne on herkullinen lämpöpumppualalle. Varsinaisia pahoja kilpailijoita ei ole näkyvissä. Öljylämmitys on Suomessa kallista ja hinnat ovat edelleen nousussa. Kaasuverkkoa ei ole. Kaukolämpö ulottuu vain rajatulle alueelle ja taistelee kustannuspaineissaan. Auringosta ja tuulesta saadaan uusiutuvaa energiaa, mutta lämmittämisen kannalta usein vähän ja väärään aikaan. Myöskään pellettilämmitys ei näytä kelpaavan laajassa mitassa suomalaiselle talon rakentajalle eikä lämmittäjälle. Sähkö sen sijaan on kohtuullisissa hinnoissa, kun sen hinnan voi lämpöpumppua käyttäen voi jakaa kolmella. Ja monesti talon viilennysratkaisu tulee vielä kaupan päälle, Hirvonen muistuttaa. -Noin puolet uusista pientalorakentajista päätyykin jo lämpöpumppuratkaisuun. Silti kasvupotentiaali ja sen myötä säästömahdollisuudet ovat valtavat: 500 000 suorasähköllä lämpiävää taloa, 220 000 öljylämmittäjää, 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää maksavat lämmitysenergiastaan 12 18 senttiä / kwh. Lämpöpumppulämmityksen hinta painuu tilanteesta ja lämpöpumpusta riippuen 3 6 senttiin / kwh. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekeminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta, Hirvonen sanoo. -Vuonna 2012 maalämpöpumppuja myytiin 13 000 kpl, mikä oli 7 % vähemmän kuin jytkyvuonna 2011. Isompien kohteiden kuten rivi- ja kerrostalojen määrät kuitenkin kasvoivat lähes 30 %, mikä euromääräisesti merkitsi jopa kasvua alalle. Tämä on uskomattoman hyvä tulos, kun muistetaan, että edellisen vuoden maalämpöpumppujen kasvu oli 72 %, energia-avustus käytännössä poistui, kotitalousvähennys pieneni ja talouden sekä ihmisten talousvire on mitä on, ja talouden vire vaikutti eniten ilmalämpöpumppujen myyntiin. 45.000 ilmalämpöpumppua oli 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ilma/vesi lämpöpumppujen myynti pysyi ennallaan 1000 kappaleessa. Poistoilmalämpöpumput menevät uusiin taloihin Suomen Lämpöpumppuyhdistys, SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Niitä myytiin 1900 kpl hieman 2011 vuotta vähemmän. Suomalaiset sijoittavat lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa euroa. Syykin on selvillä. Sijoituksen tuotto on useimmiten yli 10 % /vuosi. Säästyneen polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa, kun Suomen jo puoli miljoonaa lämpöpumppua keräävät lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta. -Pientalorakentajista yli puolet päätyykin lämpöpumppuratkaisuun. Suurin potentiaali on kuin kuitenkin olemassa olevat talot. 220 000 öljylämmittäjää, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää ja 500 000 suorasähkölämmittäjää, jotka maksavat lämmitysenergiastaan useimmiten kaksin-kominkertaisesti lämpöpumppulämmitykseen verrattuna. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta, hehkuttaa Jussi Hirvonen. -Erittäin nopeasti kasvava ryhmä on öljylämmitteiset rivi- ja kerrostalot, joihin investoidaan yli 1000 lämpöpumppua vuodessa. Myös isot kauppakohteet kuten Tampereen Ikea, Kouvolan Veturi, Porin Puuvilla hakevat säästöä kasvaviin energiakuluihinsa investoimalla lämpöpumppujärjestelmiin. Samaiset järjestelmät ikään kuin kaupanpäälliseksi huolehtivat myös tilojen jäähdytystarpeista, Hirvonen täsmentää. Kehittämisellä menestykseen -Suomen lämpöpumpputoimiala on kehittynyt nopeasti, mutta voidaan sanoa, että se seisoo juuri nyt suuren menestyksen ovella. Myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä n. 400 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla haasteet ovat kovat, Hirvonen korostaa. -Koko toimialan, suunnittelijoiden, valmistajien, asentajien ja huoltoliikkeiden on kyettävä toimimaan yhdessä ajaakseen suomalaisen talonomistajan asiaa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry on alan keskeisenä yhteistyöelimenä ottanut paikkansa kehityksen kärjessä ja listannut neljä avainmenestystekijää, joita se kehittää jäsenistön tuella. Nämä ovat: Järjestelmälaadun kehittäminen koko arvoketjussa, täsmällisen informaation jakamisesta ja oikean pumpputyypin valinnasta mitoitukseen, laadukkaaseen asennukseen ja huoltoon Asiakaskohtaamisten määrän ja laadun parantaminen Jakelutien kehittäminen mahdollisimman toimivaksi ostajan kannalta Toimintaympäristöön vaikuttaminen informaation ja lobbauksen avulla, jotta järkevät, markkinaehtoisesti toimivat lämpöpumppuratkaisut eivät jää keinotekoisten ja kalliisti tuettujen energiamuotojen varjoon -Tavoitteiden saavuttamiseksi SULPU kehittää parhaillaan koulutusohjelmia, tuotteiden laatumerkintöjä, organisoi alan keskusteluja, tiedottaa päättäjiä ja tiedotusvälineitä ja vaikuttaa keskeisimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä selvityksissä ja lainsäädäntöhankkeissa, toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen määrittelee. Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, 050-5002751, jussi.hirvonen@sulpu.fi

18 YRITYSMAAILMA Laatumittarit tulevat rakennustyömaille Rakennusteollisuus RT käynnisti runsas vuosi sitten Rakennusteollisuuden laatupolku -hankkeen selvittämään rakentamisen laadun nykytilaa ja tuottamaan työkaluja laatuongelmien poistamiseksi. Samalla todettiin, että tulosten saavuttaminen edellyttää laatuasioiden nostamista kaikkien rakentamisen osapuolten ja tekijöiden huomion kohteeksi. Näin tehtiin työturvallisuusasioissakin ja tulosta syntyi. Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro. Rakennusteollisuus RT:n Laatupolku -hankkeessa tuotetaan työkaluja rakentamisen laatuun liittyvien ongelmien poistamiseksi ja laadun parantamiseksi. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty työmaille laadunmittausmenetelmä, jonka avulla voidaan rakentamisvaiheessa kiinnittää entistä tehokkaammin huomiota mahdollisiin, syntymässä oleviin laatuvirheisiin. Ensimmäiset yritykset ovat jo ottaneet laatumittarin käyttöön. Laatupolku-hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja -tapoja sekä saatuja tutkimustuloksia esiteltiin Kuopiossa 16.1.2013 käynnistyneellä Rakennusteollisuuden Laatupäivä-kiertueella, jonka Rakennusteollisuus RT järjestää yhdessä Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa. Kiertueen tilaisuuksissa jaetaan ajankohtaista tietoa ja käytännön kokemuksia laadunhallinnan haasteista ja ratkaisuista. Samalla on tarkoitus virittää keskustelua alan eri toimijoiden kesken laadun parantamisen keinoista ja mahdollisuuksista. Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille rakennusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät rakennusliikkeissä, suunnittelutoimistoissa, tilaajina tai viranomaisina sekä alan opiskelijoille. Rakentamisen laatu puhututtaa alan ammattilaisia - Rakennusteollisuuden laatupolku -hanketta käynnistettäessä todettiin, että tulosten saavuttaminen edellyttää laatuasioiden nostamista kaikkien rakentamisen osapuolten ja tekijöiden huomion kohteeksi. Hanke muodostuu useista konkreettisista osahankkeista, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti ja laajasti alalla käyttöön, toteaa rakentamisen kehittämisestä Rakennusteollisuus RT:ssä vastaava johtaja, tekniikan tohtori Jukka Pekkanen. Laatupolku-hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin verkkohaastattelu, johon osallistui lähes tuhat alan eri ammattilaista. Tyypillisiksi syiksi laatuongelmiin kyselyssä koettiin rakennushankkeisiin usein turhaankin leivottu kiire, vajavainen tuote- ja tuotannonsuunnittelu sekä heikko työmaan johtaminen. Nyt uusia hyväksi havaittuja laadunparantamiskäytäntöjä on muutamassa pilottikohteessa jo kokeiltu hyvin tuloksin ja ne viedään käytäntöön jokaiselle Rakennusteollisuus ry.n jäsenurakoitsijan työmaalle. Rakentamisen laatu syntyy rakennuttajan, urakoitsijan ja työntekijöiden yhteistyönä Laatupolku-hanke on käynnistymässä kevään aikana muun muassa Kuopion teatteritalon laajennus- ja uudisrakennustyömaalla. Kohde on varsin vaativa ja rakennustyön aikana on ollut pakko sopeutua erilaisiin muuttuviin tilanteisiin. Kuopion teatteritalon työmaan vastaava mestari Pentti Leskinen kiteyttää hyvän laadun tekijät oman pitkän rakennusalan kokemuksensa perusteella. - Mielestäni rakentamisen laatu lähtee hyvästä suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa tehdään kaikki rakentamista koskevat keskeiset päätökset. Hyvä suunnittelu ja tätä kautta tapahtuva rakenneratkaisujen valinta edesauttaa merkittävästi rakennuksen toteutusvaiheessa, Leinonen korostaa. -Hyvin suunniteltu rakennus on toimiva kokonaisuus, jonka eri osat on suunniteltu toimimaan yhteen. Työn huolellinen ja vastuullinen toteuttaminen takaa hyvän lopputuloksen, Pentti Leinonen määrittelee hyvän rakentamisen laadun tekijöitä. Luotettavat laatutyömaat näyttävät esimerkkiä Rakentamisen hyvä laatu on siis muutakin kuin virheettömyyttä se on myös kestävyyttä ja rakennusten muunneltavuutta, turvallisuutta ja rakennuksen käyttäjän huomioimista, energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Hyviä laatuun liittyviä konkreettisia työkaluja löytyy myös Rakentamisen Laatu RALA ry:stä, joka osallistuu aktiivisesti Laatupolku-hankkeeseen. Toiminnanjohtaja Tuula Råmanin mukaan rakennusalalla on monia vastuullisesti toimivia yrityksiä, joilla on tahtoa rakentaa laadukkaasti. Niissä projektit otetaan haltuun alusta alkaen ja hoidetaan jämäkästi loppuun asti. - Laatu ymmärretään kokonaisvaltaisesti osana tuottavuutta ja turvallisuus osana laatua. Läpinäkyvyys ja avoimuus Lisätietoja: johtaja Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 050 527 6966 toiminnanjohtaja Tuula Råman, Rakentamisen Laatu RALA ry, puh. 0400 607429 puolestaan lisäävät luotettavuutta, Råman toteaa. Kokonaisvaltaista laadunhallintaa ja harmaan talouden tehokasta torjuntaa varten RALA ja RT ovat yhdessä Rakennusliiton, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliiton RAKLI ry:n ja Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa kehittäneet Luotettava laatutyömaakonseptin. Tuottavuutta ja laatua vahvasti yhdistävässä Laatupolun osahankkeessa on selvitetty elementtirunkorakentamisen laadun ja tuottavuuden kehittämismahdollisuudet. Niiden perusteella on koottu esimerkilliset toimintatavat, joiden testaaminen on käynnistymässä muutamassa rakennushankkeessa. Toimintatapojen ohjeistus levitetään koko alan hyödynnettäväksi kuluvan vuoden aikana. Helsingin Kalasatamaan nousee kantakaupunkimaisia umpikortteleita. Asuinrakennuksiin on tulossa kivijalkaliikkeitä,kahviloita ja ravintoloita. Valokuvaaja: Tommi Ahlberg Kuopion Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus valmistuu kesällä 2014.

YRITYSMAAILMA 19 Työnantajat ja työntekijät: prosentti bkt:sta infraan VTT:n tuoreen selvityksen mukaan infran kunnossapidon määrä on vähentynyt Suomessa. Vuoden 2002 tasosta on tultu alas roimat 13 prosenttia. Samanaikaisesti euron ostovoima on laskenut öljyn ja energian hinnannoususta riippuvaisella alalla. RT, INFRA ja Rakennusliitto ovat esittäneet hallituksen kehysriiheen lisärahoitusta perusväylänpitoon sekä pidemmällä aikavälillä väyläpanostusten nostamista yhteen prosenttiin bkt:sta. INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö - Kehityssuunta on hyvin huolestuttava. Samaan aikaan kun rakenteet rapistuvat ja vaativat entistä enemmän ylläpitoa, infran kunnosta huolehditaan vuosi vuodelta vähemmän, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo. Työnantajaliitto RT, infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry sekä työntekijäpuolta edustava Rakennusliitto ry vetoavat yhdessä hallitukseen, jotta kehityskulku otettaisiin vakavasti ja panostus infraan vakiinnutettaisiin viimeinkin riittävälle tasolle. - Ehdotamme, että etenkin väyläinfran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettäisiin jatkossa prosentti bruttokansantuotteesta vuosittain. Tällä noin kahden miljardin panoksella rapistumisen kierre saadaan pysäytettyä ja Suomen infrarakenteiden kunto palaa lähelle kilpailijamaiden tasoa, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lupaa. Miljoonalla eurolla 15 työpaikkaa Ensiavuksi vielä tämän hallituskauden aikana tarvitaan 200 miljoonan euron panostus väyläinfraan. Puolet menisi kunnossapidon vuosittaiseen tasokorotukseen, puolet elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeimpiin täsmäinvestointeihin. Infrarakenteita ovat muun muassa tiet, kadut ja radat sekä vesi- ja energiahuoltoverkostot. Miljoonan euron panostus infraalalle luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi. Luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologia- tai metsäteollisuudessa. - Infra-ala luo työpaikkoja joustavasti ja tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Selvitysten mukaan peräti joka kolmas infraan sijoitettu euro palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua lisäämään, joten tällä alalla liikkuvasta rahasta pääsee hyötymään todella moni suomalainen, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vertaa. Perinteisen maarakentamisen (väylät ja kunnallistekniikka) määrä päätyi viime vuonna prosentin verran plussalle, vaikka kustannusten nousu oli kaksinkertainen inflaatioon nähden. Työllisten määrä kasvoi viisi prosenttia ja tehdyt työtunnit seitsemän prosenttia. Infra-alan yritysten toimintaa haittaa eniten alhainen hintataso. Yhdistettynä korkeaan kustannustasoon se aiheuttaa kannattavuusongelmia. Sen sijaan rahoitusongelmia yrityksillä ei merkittävämmin ole. Vähäinen työkanta huolettaa joka neljättä alan yritystä, kireät aikataulut vaivaavat joka viidettä. Pula ammattihenkilöstöstä on helpottunut mutta se on edelleen joka neljännen yrityksen huolena etelässä, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Häme ja Keski-Suomi. Hämeessä suhdannetilanne oli talvikautena maan keskimääräistä tasoa jonkin verran parempi. Keski-Suomen tilannetta voi luonnehtia heikoksi. Hämeessä käyttöaste oli maaliskuussa 68 prosenttia, Keski-Suomessa selvästi alle 50 prosenttia. Rakentamisen määrän kasvua odotti Hämeessä lähes puolet yrityksistä ja supistumista viidesosa. Keski-Suomessa viidesosa yrityksistä arvioi rakentamisen kasvavan vuodentakaiseen nähden, mutta yli puolet ennakoi supistumista. Kunnossapidon työmäärä laskee selvästi molemmilla alueilla. Alueiden erot näkyvät toimintaa haittaavien tekijöiden arvioinneissa. Keski-Suomessa merkittävimmiksi haitoiksi koetaan työkannan niukkuus ja tarjouspyyntöjen vähyys. Hämeessä suurimmat haitat ovat alhaiset urakkahinnat ja kustannustason nousu. Päällystettyjä alemman asteen teitä kaavaillaan muutettavaksi sorateiksi. Onko siinä mitään järkeä? Sorateitä ryhdyttiin pinnoittamaan 1970-luvun lopulla hoitokustannusten ja pölyämisen vähentämiseksi. Tyypillisiä menetelmiä oli kaksi. SOP-pintauksessa ohut murskekerros liimattiin soratien pintaan bitumisella sideaineella. Pehmeä asfalttibetoni PAB on puolestaan vähäliikenteisten teiden joustava ja hiljainen päällyste. Suomen maantieverkosta SOP-teitä on pari prosenttia. PAB-teiden osuus on liki 40 prosenttia. Nyt näitä heikkokuntoisia teitä suunnitellaan muutettavan sorateiksi. Ely-keskukset ovat puristuksessa päällysteen ja soran välissä, sillä nykyrahoitus ei riitä päällysteiden uusimiseen. Matkailu ja kuljetukset kärsijöinä Keski-Suomen ely-keskus teetti konsulttiyhtiö Pöyry CM:llä selvityksen alueensa alemman asteisten SOP- ja PABpäällysteisten teiden kunnosta sekä arvion soratieksi muuttamisen hinnasta. Selvityksen mukaan huonokuntoisia SOP- tai PAB-teitä tulisi muuttaa sorateiksi, jos vuorokausiliikenne (KVL) jää alle 250 moottoriajoneuvon ja tienpätkä on yli kilometrin mittainen. Edellisestä tien päällystyksestä pitää olla kulunut 12 vuotta. Myös alueen nykyinen ja tuleva elinkeinorakenne sekä asukasmäärä vaikuttavat päätöksiin soratieksi muuttamisesta. Keski-Suomessa viiden tieosuuden päällysteet olivat niin huonossa kunnossa, että otamme ne työn alle ilmeisesti ensi kesänä, ely-keskuksen ylläpitovastaava Eino-Matti Hakala arvioi. Yksi osuuksista on viisi kilometriä pitkä Simulankoskentie Lievestuoreen ja Laukaan välillä. Hakala lohdutti tien käyttäjille suunnatussa asukastilaisuudessa, ettei päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi ole elyllekään mieluista. Sitä pyritään välttämään viimeiseen asti. Syy on yksinkertaisesti se, että tiemäärärahat eivät riitä kehnoimmassa kunnossa olevien vähäliikenteisten teiden päällystämiseen. Kyläläisten mielestä paikattukin päällystetty tie on parempi kuin pölyävä, kuoppainen soratie. Paikallisen matkailuyrittäjän mukaan Rautalammin reitille on suunnitteilla lomanviettopaikkoja ja virkistyskalastusta. Simulankoski on Rautalammin reitin viimeinen koski; harva turisti viitsii ajella kesällä pölyävää ja kuoppaista hiekkateitä tänne peräkylille, matkailuyrittäjä pohti. Kuljetusyrittäjä Harri Koljonen vastustaa viimeiseen asti päällystettyjen teiden muuttamista sorateiksi. Kokemusta on sorateillä ajosta niin henkilö- kuin kuorma-autolla. On aika raakaa politikointia, kun syrjäkylät jätetään huonojen teiden varaan. Loputkin asukkaat kaikkoavat. Kansanedustajilta saa myötätuntoa, mutta toimenpiteet puuttuvat, Koljonen tuumaa. Kollega Markku Lahtisella on kuorma-autoja ja maansiirtokoneita. Hänen mukaansa päällysteet ovat repaleisia ja vaativat korjausta, mutta sorateiksi väyliä ei pidä missään nimessä muuttaa. Isäukko aloitti autohommat vuonna 1953 ja minä jatkoin vuodesta 1982. Kyllä tässä on aivan riittävästi kokemusta hiekkateistä ja niiden hoidosta. Luvassa vakavahenkisiä keskusteluja? Eduskunnassa tieasiat valmistellaan päätettäväksi pääasiassa valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. Kyllä tiestön kiihtyvä rapautuminen ja määrärahojen riittämättömyys on vakavan pohdinnan paikka. Tämä keskustelu on käytävä liikenneviranomaisten, liikenneministeriön ja eduskunnan kesken, sanoo liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd). Rajamäki joukkoineen on päättänyt käydä vakavahenkiset keskustelut muun muassa liikenneviraston kanssa saadakseen selkeät laskelmat ja suunnitelmat siitä, miten liikennepoliittisessa selonteossa sovitut, erityyppisten teiden kunnossapitoon tarvittavat niukat eurot kohdennetaan. Pidän erittäin tärkeänä valtiovarainvaliokunnan lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus antaa kevään 2013 kehyspäätöksen jälkeen valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikenneverkon kehittämisohjelmien toteuttamisesta ja rahoituksen turvaamisesta. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa istuva kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) läksyttää liikenneministeri Merja Kyllöstä Itä- ja Pohjois-Suomen syrjimisestä. Niiltä vietiin 10 miljoonaa vuosittaisesta päällystysmäärärahasta. Perusteluna oli, että Etelä-Suomessa on kolme prosenttia huonommassa kunnossa olevat tiet. Millä mittarilla saa näin tarkat luvut, Rossi ihmettelee. Varkautelaisen Rajamäen ja kuopiolaisen Rossin mielestä hallituksen tulisi puolivälitarkastelussaan käydä huolella läpi myös liikennepoliittista selontekoa. Rajamäen mukaan tiestön kuntoon laitto on 1,5 miljardiin euroon kasvaneesta korjausvajeesta huolimatta jäänyt hurskaitten puheitten tasolle. Kaikki puoluekannasta huolimatta tunnustavat, että määrärahat ovat kaukana tarpeesta, mutta kenelläkään ei ole ollut rohkeutta tai riittävää määrätietoisuutta pistää asiaa kuntoon. Hän on silti ollut aistivinaan, että ymmärrys tiestön merkityksestä talouselämän osana kasvaa ja toivoo, että valtiovarainministeriö lopettaa tiemäärärahojen jatkuvat nipistykset. Meidän on pakko turvata harvaanasutussa maassa kilpailukykyinen logistinen verkosto ennen kaikkea pääväylillä, mutta emme saa antaa alemmanasteisenkaan tieverkon heikentyä. Taloudellista toimeliaisuutta on runsaasti myös Kehä III:n ulkopuolella. Tiet ensin kuntoon ja sitten vasta rekkojen kokonaispainot ylös, Rossi ja Rajamäki linjaavat. Työnantajat ja työntekijät ehdottavat: Prosentti bruttokansantuotteesta infraan Infratoimialan työnantajia edustava INFRA ry ja työntekijäpuolta edustava Rakennusliitto ry vetoavat yhdessä hallitukseen, jotta infran rahoitus vakiinnutettaisiin lopulta riittävälle tasolle. Ehdotamme, että infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään jatkossa prosentti bkt:stä. Tällä noin kahden miljardin vuosipanoksella rapistumisen kierre saadaan pysäytettyä ja maan infrarakenteiden kunto palaa lähelle kilpailijamaiden tasoa, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lupaa. Infrarakenteita ovat teiden lisäksi esimerkiksi radat sekä vesi- ja energiahuoltoverkostot. Miljoonan euron panostus infraalalle luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi. Luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologia- tai metsäteollisuudessa. Infra-ala luo työpaikkoja joustavasti ja tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Selvitysten mukaan peräti joka kolmas infraan sijoitettu euro palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua lisäämään, joten tällä alalla liikkuvasta rahasta pääsee hyötymään todella moni suomalainen, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vertaa. Koko liikenneverkon (maantiet, kadut, radat) laskennallinen korjausvelka on 2,5 miljardia euroa. Ensiavuksi vielä tämän hallituskauden aikana tarvittaisiin 200 miljoonan euron panostus infraan. (AG) Luet lisää faktaa aiheesta: www.infra.fi

20 YRITYSMAAILMA Siilinjärvi jatkaa reipasta kasvuaan. on kuopiolainen kiinteistöhuoltoalan yritys jolla on jo yli 30 vuoden kokemus kiinteistönhoidosta. Toimimme perheyrityksenä. Toiminta-alueenamme Kuopiossa ovat Itkonniemi, Männistö, Saarijärvi, Puijonlaakso, Särkiniemi, Kelloniemi, Neulamäki, Levänen ja tietenkin Päiväranta. Toimimme myös Siilinjärven alueella. Palvelemme seuraavasti: Kiinteistöjen hoitopalvelut ja huollot Kulutusseurannat myös graafisena Siivouspalvelut, myös suursiivoukset ja remonttien jälkisiivoukset Ulkoalueitten hoito Koneurakointi Lumityöurakointi, myös lumenajo omalla kalustolla Päivystys 24 h Kuopion Talonmiehet Oy Itkonniemenkatu 22 A, 70500 KUOPIO, puh. 0400 674 590 24h, 0400 429 767 siivoustyö posti@kuopiontalonmiehet.fi, www.kuopiontalonmiehet.fi Nyt asukkaita on jo 21500, ja yrityksiä yli 900. Työllisyysasteemme on maakunnan paras. Olisiko Sinunkin yrityksellesi toimintaedellytyksiä täällä? Vapaa-ajanpalvelut kunnossa Kunnolliset vapaa-ajanpalvelut ovat tärkeä tekijä yrityksillekin, kun ne joutuvat entistä enemmän panostamaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Siilinjärveltä löytyy mm. kaksi kylpylää, hiihtokeskus, kaksi golfkenttää, jäähalli, ja toistasataa erilaista yhdistystä, jotka tuottavat virikkeitä asukkaille. Yritystontteja Ensi kesän rakentamiseen tarjoamme yrityksille tontteja Rissalasta, Radantauksen alueelta ja Jukolasta. Tontit ovat esirakennettuja. Asuintontteja Seuraa ilmoittelua! Seuraavat tonttijaot ovat Panninniemellä. Tarjolla on myös omarantaisia tontteja. Ota yhteyttä: Yritysasiamies Heikki Simonen, puh. 044 740 1130 ja tonttisihteeri Tarja Kuvaja, puh. 017 401 407 SIILIN PUTKIPOJAT OY Oppipojantie 7, 71800 SIILINJÄRVI puh. 0400 672 905, fax 017-462 4501 putkipojat@luukku.com Palvelemme ma - pe 7.30-15.00 Lounasta tarjolla klo 10.30-14.00 Joka arkipäivä HelenanSopasta maukasta, monipuolista kotiruokaa laadukkaista raaka-aineista. Lounaat myös mukaan! Lounaskahvila Helenan Soppa Takojantie 17, 70900 Toivala Puh. 040 736 7462, helena@helenansoppa.fi www.helenansoppa.fi