Verksamhetsberättelse 2003 Toimintakertomus
Innehållsförteckning/Sisällysluettelo Verkställande direktörens översikt 3-4 Toimitusjohtajan katsaus Ekorosk i korthet 5-14 Ekorosk lyhyesti Verksamhetsberättelse 15-19 Toimintakertomus Resultat- och balansräkning 20-22 Tuloslaskelma ja tase Noter angående tillämpade bokslutsprinciper 23-25 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Bokslutets datering och undertecknande 26 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Revisionsberättelse 27 Tilintarkastuskertomus
Verkställande direktörens översikt Ett avfallsbolag skall lyssna till signaler från tre nivåer: den lokala, den nationella och den europeiska. Den första representerar det kanske mest gripbara, den dagliga kommunikationen med avfallsproducenterna. På denna nivå är det renhållningens praktik som gäller. Problemen är förknippade med nedskräpning, tömning av avfallskärl, sortering och fakturering. För den enskilde avfallsproducenten är den nationella nivån mera avlägsen. Den nationella lagstiftningen och stadsrådets målsättningar skapar dock de ramar som i praktiken reglerar kommunernas och avfallsbolagens verksamhet. Längst bort både fysiskt och mentalt är EU och dess organisationer. För de långsiktiga strategierna är det dock EU som gäller. Ur de idéer som föds i kommunikationen mellan medlemsländerna formas de kompromisser eller medelvägar som småningom utmynnar i mer eller mindre bindande direktiv. I början av 1990-talet var strategierna tydliga och vägen rakt utstakad. Något mer än tio år senare lever fältet mer än någonsin. I Europa pågår en debatt om energiutnyttjande, bioavfallshantering och hygienkrav. En väsentlig juridisk fråga är var gränsen mellan avfall och produkt skall dras: kan avfall juridiskt sett ens bli en produkt på nytt? Frågan har särskild relevans i fråga om bränslehanteringen och kan få stor betydelse för de nationella strategierna den dag när gränsdragningen lyckas. På nationell nivå diskuteras gränserna för det kommunala ansvaret för avfallshantering: är det rimligt att kommunerna påläggs allt ansvar men har begränsade rättigheter? Finland är ett av de två länder i Europa som fortfarande tillämpar s.k. avtalsbaserat system vid insamlingen av avfall. I övriga länder skall kommunerna utsätta all insamling för tävlan. Sett ur lokalt perspektiv inverkar de stora linjedragningarna först på lång sikt. De nationella målen skall visserligen förverkligas inom bestämda tidsramar, men förändringar i rutiner, insamlingspraktiker och sorteringsdirektiv kräver anpassning och tid. De närmaste åren kommer att innebära en sakta förskjutning på en ännu tydligare uppdelning mellan vått och torrt. Vi kan räkna med att den svarta påsen reserveras för rent biologiskt avfall och den vita påsen för sådant avfall som lämpar sig för energiframställning. Soptippens roll i avfallshanteringen kommer ytterligare att förändras. På sikt kommer också följderna av direktiven för djuravfall och bioavfall att bli märkbara både på marknaden och i avfallshanteringen. Inom detta år beräknas också den lagförändring träda i kraft som innebär att ingen längre kan befrias från ordnad avfallstransport. Positivt är också att förändringen ger kommunerna möjlighet att anpassa taxorna till servicenivån. Under det gångna året genomfördes flera projekt med målsättningen att höja servicenivån. Det kanske viktigaste var att ett samarbete med organisationen Håll Skärgården Ren inleddes vilket medförde att insamlingen av avfall från skärgården kunde ordnas på ett rationellt sätt. Samtidigt påbörjades en omfattande ombyggnad av Ekopunkterna som i förlängningen innebär att alla insamlingspunkter ändras till s.k. djupuppbevaringskärl. Avgifterna för elektroniken slopades också från årsskiftet och bolaget förberedde ett fortsatt övertagande av faktureringen av alla avfallsavgifter. Ekorosk stod också i september för första gången som värd för ett arbetsmöte inom den internationella organisationen ISWA. De internationella kontakterna har också inneburit ett rikt erfarenhetsutbyte. Ekorosk har under de gångna åren befäst sin ställning som landets främsta avfallshanteringsorganisation, både vad beträffar servicenivå och återvinningsgrad. Tack vare en effektiv organisation har avgifterna, trots den höga servicenivån, i ett landsperspektiv kunnat hållas på en skälig nivå. Sorteringsnivån har stabiliserats vilket visar att sorteringen blivit en naturlig del av vardagen. I både positiv och negativ bemärkelse visar förhållandet samtidigt att rutiner är svåra att snabbt förändra, ännu behövs mycket arbete för att nå det ideala målet: att det dåligt sorterade materialets andel understiger 5-6%. Henry Nygård Vd 3
Toimitusjohtajan katsaus Jätehuoltoyrityksen tulee kuunnella signaaleja kolmelta eri tasolta: paikalliselta, kansalliselta ja eurooppalaiselta. Ensin mainittu on ehkä kaikkein konkreettisin, päivittäinen kommunikointi jätteentuottajien kanssa. Tällä tasolla on kyseessä kuinka puhtaanapitoa käytännössä harjoitetaan. Ongelmat liittyvät roskaamiseen, jäteastioiden tyhjentämiseen, lajitteluun ja laskutukseen. Yksityiselle jätteentuottajalle kansallinen taso on kaukaisempi. Kansallinen lainsäädäntö ja valtionneuvoston päämäärät luovat kuitenkin ne puitteet jotka käytännössä määräävät kuntien ja jätehuoltolaitosten toiminnan. Kauimpana sekä fyysisesti että henkisesti ovat EU ja sen organisaatiot. Pitkäjännitteiset strategiat ovat kuitenkin EU:n laatimia. Ne ideat jotka syntyvät jäsenmaiden keskinäisessä viestinnässä, muodostuvat ne kompromissit tai keskitiet jotka vähitellen johtavat enemmän tai vähemmän sitoviin direktiiveihin. 1990-luvun alussa strategiat olivat selkeät ja tie oli valmiiksi viitoitettu. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin kenttä elää enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Euroopassa käydään keskustelua energian talteenotosta, biojätteiden käsittelystä sekä hygieniavaatimuksista. Olennainen juridinen kysymys on missä raja jätteen ja tuotteen välillä tulisi vetää; voiko jätteestä oikeudellisesti edes syntyä uudestaan tuote? Kysymys on tärkeä polttoainekäsittelyä ajatellen ja saattaa merkityksellisesti vaikuttaa kansallisiin strategioihin sinä päivänä kun rajanveto onnistuu. Kansallisella tasolla pohditaan mihin kunnan vastuu rajoittuu jätehuollossa; onko hyväksyttävää että kunnalle määrätään kaikki vastuut mutta annetaan rajoitetut oikeudet? Suomi on toinen niistä Euroopan kahdesta maasta jotka käyttävät ns. sopimusperusteista jätteenkeräilyä. Muissa maissa kuntien tulee kilpailuttaa kaikki keräily. Kun katsellaan asiaa paikallisesta näkökulmasta, suuret linjavalinnat vaikuttavat vasta pitkällä tähtäimellä. Kansalliset päämäärät tulee toki toteuttaa tiettyjen aikarajojen sisällä, mutta muuttuneet rutiinit, keräilykäytännöt ja lajitteludirektiivit vaativat sopeuttamista ja aikaa. Lähivuodet tulevat tarkoittamaan siirtymistä selvempään jakoon märän ja kuivan jätteen välillä. Voimme odottaa, että musta pussi varataan puhtaasti biologista jätettä varten ja valkoinen pussi sellaiselle jätteelle joka soveltuu energiantuotantoon. Kaatopaikan merkitys jätehuollossa tulee muuttumaan entisestään. Tulevaisuudessa myös eläinjätteitä ja biojätettä koskevien direktiivien seuraukset tulevat olemaan huomattavia sekä markkinoilla että jätehuollossa. Tänä vuonna odotetaan myös lainmuutoksen astuvan voimaan, joka merkitsee ettei järjestetystä jätteenkuljetuksesta enää voi saada vapautusta. Myönteistä on myös se, että muutos antaa kunnille mahdollisuuden sopeuttaa taksat palvelutason mukaiseksi. Kuluneena vuotena toteutettiin useita hankkeita joiden tavoitteena oli parantaa palvelutasoa. Ehkä tärkein näistä hankkeista oli Pidä Saaristo Siistinä Ry:n kanssa tehty yhteistyö jonka ansiosta saaristossa suoritettava jätteidenkeräily voitiin järjestää järkevällä tavalla. Samanaikaisesti aloitettiin huomattava ekopisteiden uudistamistyö joka jatkossa merkitsee, että kaikki keräilypisteet muutetaan ns. syväkeräysastioiksi. Elektroniikkajätteistä aikaisemmin peritty maksu myös poistettiin vuodenvaihteessa ja yhtiö valmistautui jatkamaan kaikkien jätemaksujen laskuttamisen siirtämistä yhtiölle. Ekorosk toimi syyskuussa ensimmäistä kertaa kansainvälisen järjestön ISWA:n työkokouksen isäntänä. Kansainväliset yhteydet ovat myös sisältäneet rikkaan kokemustenvaihdon. Ekorosk on menneenä vuotena lujittanut asemaansa maan parhaimpana jätehuoltoyrityksenä, sekä palvelutasoltaan että hyötykäyttöasteeltaan. Tehokkaan organisaation ansiosta maksut ovat korkeasta palvelutasosta huolimatta, maanlaajuisesti katsoen, pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Lajittelutaso on vakiintunut mikä osoittaa että lajittelu on tullut luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Toisaalta olosuhteet näyttävät, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä, että rutiineja on vaikea muuttaa nopeasti, vielä tarvitaan suurta työpanosta jotta saavuttaisimme ihanteellisen päämäärämme; että huonosti lajitellun materiaalin määrä alittaisi 5-6 %. 4
EKOROSK I KORTHET EKOROSK LYHYESTI Insamlade avfallsmängder (t/år) 2002-2003 Kerätyt jätemäärät (t/vuosi) 2002 2003 AVFALLSTYP JÄTELAJI 2002 2003 Deponiavfall Loppujäte 19109 19219 Asbest Asbesti 193 214 Riskavfall Riskijäte 152 138 Slakteriavfall Teurastamojäte 4 975 Livsmedelsavfall Elintarvikejäte 0 21 Specialavfall Erityisjäte 0 176 Aska Tuhka 7443 8255 Jord Maa-aines 4359 14001 Förorenad jord Pilaantunut maa 225 1427 Grovsortering Karkealajittelu 2016 2315 Tegel Tiili 65 204 Stubbar Kannot 540 959 Asfalt Asfaltti 6419 5371 Trä Puu 2422 2991 Impregnerat trä Kyllästetty puu 88 100 Betong Betoni 583 504 Glas Lasi 408 457 Metall Metalli 2420 2882 Oljig jord Öljyinen maa 3429 6034 Oljigt vatten Öljyinen vesi 323 307 Slam från läderfabriker Nahkatehtaiden lietteet 4985 4771 Vått & Torrt Märkä & Kuiva 15285 15827 Vått Märkä 3671 3490 Torrt Kuiva 4237 3572 Problemavfall Ongelmajäte 227 366 SER-skrot SER-romu 122 395 TILLSAMMANS YHTEENSÄ 78725 94972 5
Ab Ekorosk Oy geografisk omfattning Ekorosks verksamhetsområde omfattar idag fjorton kommuner; nämligen städerna Jakobstad, Karleby och Nykarleby samt kommunerna Oravais, Alahärmä, Pedersöre, Larsmo, Kronoby, Kaustby, Vetil, Kelviå, Lochteå, Kortesjärvi, Evijärvi. Se nedanstående karta. Totalt betjänar företaget nu ca. 116 000 personer eller ung. 47 000 hushåll. Ab Ekorosk Oy alueellinen kattavuus Ekoroskin toiminta-alue käsittää tänään neljätoista kuntaa; nimittäin Pietarsaaren, Kokkolan ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Oravaisten, Alahärmän, Pedersören, Luodon, Kruunupyyn, Kaustisen, Vetelin, Kälviän, Lohtajan, Kortesjärven ja Evijärven kunnat. Katso alla olevaa karttaa. Yritys palvelee nyt noin 116 000 asukasta tai lähes 47 000 kotitaloutta. 6
Miljösystemet Ab Ekorosk Oy började under året, tillsammans med fyra andra finländska avfallsbolag, bygga upp ett miljösystem (ISO 14001) inom ramen för ett projekt lett av Efektia Ab. Projektet inleddes i början av år 2002 och planeras vara avslutat i februari år 2004. Hela personalen har deltagit i projektets olika skeden. Eliisa Sillanpää från Citec Ltd har fungerat som sekreterare och sammanställare av dokumenten. Miljösystemet har följande uppbyggnad: Ympäristöjärjestelmä Ab Ekorosk Oy aloitti menneenä vuotena, yhdessä neljän muun suomalaisen jätehuoltoyrityksen kanssa, ympäristöjärjestelmän rakentamista (ISO 14001). Projektin vetäjänä toimii Efektia Ab. Projekti käynnistyi vuoden 2002 alussa ja valmistunee helmikuussa 2004. Koko henkilökunta on osallistunut projektin eri vaiheisiin. Citec Ltd:n Eliisa Sillanpää on toiminut sihteerinä ja asiakirjojen laatijana. Ympäristöjärjestelmä rakentuu seuraavasti: MILJÖPOLICY / YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Lagstadgade och övriga krav Lakisääteiset ja muut vaatimukset Miljöaspekter Ympäristönäkökohta Konsekvensbedömning Vaikutusten arviointi Övergripande och detajerade mål Päämäärät ja tavoitteet Program: styrmedel, ansvar, tidtabeller Ohjelma: ohjauskeinot, vastuut ja aikataulut Uppföljning och fortsatt förbättring Seuranta ja jatkuva parantaminen De övergripande miljömålen för de kommande åren är: att utveckla avfallshanteringen enligt principen för hållbar utveckling att minska mängden avfall som går till slutdeponering att minimera de negativa miljökonsekvenser som avfallet och avfallshanteringen kan medföra att maximera utnyttjandet av avfallet som en resurs Arbetsinstruktioner har uppgjorts för alla funktioner. Detaljerade miljömål 2004 Årligen utarbetas miljömål och miljöprogram för de olika miljöaspekter som företaget anser vara av största betydelse. För verksamhetsåret 2004 gäller följande miljömål: att förbättra sorteringsanläggningen så att antalet felsorterade svarta och vita påsar minskar att förbättra hanteringen av lakvattnet på soptippen att öka mängden biogas från deponin att minska det avfall som deponeras att bygga ut nätet av ekopunkter med djupbevaringskärl för undvikande av nedskräpning Tulevien vuosien keskeiset päämäärät ovat seuraavat: jätehuollon kehittäminen kestävän kehityksen puitteissa loppusijoitukseen menevien jätteiden vähentäminen jätteen ja jätteidenkäsittelyn negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi jätteen hyödyntämisasteen maksimointi Työohjeet on laadittu kaikille toiminnoille. Ympäristötavoitteet 2004 Ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelma laaditaan vuosittain niille ympäristönäkökohdille jotka yrityksen mielestä ovat merkityksellisimpiä. Toimintavuoden 2004 ympäristötavoitteet ovat seuraavat: parantaa lajittelulaitosta jotta väärinlajiteltujen mustien ja valkoisten pussien määrä vähentyisi parantaa kaatopaikan suotovesien käsittelyä lisätä loppusijoituksessa syntyvän biokaasun määrää vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää laajentaa ekopisteiden verkostoa syväkeräysastioilla jotta vältyttäisiin roskaamiselta 7
Rådgivning och information Avfallsrådgivning Avfallsrådgivningen till såväl enskilda avfallskonsumenter som företag och föreningar sköttes under året av de tre heltidsanställda informatörerna (en informationskoordinator, en informatör, en företagsinformatör). I brev till skolor, andra läroinrättningar, organisationer och föreningar samt företag/industri erbjöd informatörerna sig att ge information och upplysningar i avfallsärenden. Sammanlagt gjorde informatörerna 39 besök i olika skolor och läroinrättningar och vid dessa tillfällen informerades 1730 elever om avfallshanteringen. Andra målgrupper var olika föreningar ss. marthor och byaråd. Till dessa gjordes 12 besök. Åhörarantalet var då sammanlagt 276. Ekorosks anläggning i Pirilö gästades under året av 56 grupper (främst skolor) med totalt 1526 deltagare. Företagsinformatören besökte under året 32 företag och gav goda råd och information om hur företaget bäst kan ordna sin avfallshantering. Vid olika läroinrättningar (38 st) har avfallsflödena analyserats samt lämpliga lösningar på avfallsproblemen rekommenderats till de ansvariga. Även eleverna har informerats om gällande sorteringsdirektiv. Informationstillfällen för speciella yrkesgrupper, såsom jordbrukare, ordnades 15 gånger. Antalet åhörare vid dessa tillfällen har varit i genomsnitt ca. 100 st. Föreläsningarna som hållits för jordbrukare ingår i dessas miljöskolningsdagar. Publikationer I början av maj delades broshyren Din kommuns avfallsguide ut till alla hushåll, kommungårdarna, turistinformationsbyråer och till biblioteken. Denna guide förmedlade viktig information till hushållen bl.a. angående avfallssorteringen, ekopunkternas och återvinningsstationernas placering och öppettider i resp. kommun samt prisuppgifter och uppgifter om befintliga avfallskärl för fritidsbosättningen. Även uppgifter angående, i området verksamma, transportföretag och avfallsnämndens kontaktuppgifter, framgick av broschyren. I avfallsguiden redogjorde man även för årets insamlingskampanjer. Ekorosks kundtidning Roskpost/Roskaposti delades även detta år ut till alla hem och hushåll (upplaga 50 000). Syftet med medlemstidningen är att förmedla information till avfallsproducenterna om avfallshanteringen, aktualiteter (tex. insamlingskampanjer), eventuella nyheter och förändringar. Strax före julen mottog hushållen dessutom en årskalender med nyttig information om avfallshan- Neuvonta ja tiedottaminen Jäteneuvonta Sekä yksityisille jätteentuottajille että yrityksille ja järjestöille suunnatun jäteneuvonnan hoitivat vuoden aikana kolme kokopäivätoimista tiedottajaa (tiedotuskoordinaattori, tiedottaja ja yritystiedottaja). Kouluille, muille oppilaitoksille, järjestöille sekä yhdistyksille lähetetyissä kirjeissä tiedottajat tarjosivat tietoja ja neuvoja jätehuollosta. Tiedottajat tekivät yhteensä 39 käyntiä eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Näissä tilaisuuksissa 1730 opiskelijaa saivat tietoa lajittelusta ja muista jätehuoltoon liittyvistä asioista. Muita kohderyhmiä olivat eri yhdistykset kuten esim. Martat ja kyläyhteisöt. Mainituille ryhmille pidettiin 12 tiedotustilaisuutta. Kuulijoita oli yhteensä 276. Ekoroskin laitoksella Pirilössä vieraili kuluvana vuotena 56 ryhmää (lähinnä kouluja) joissa osallistujia oli yhteensä 1526. Yritystiedottaja kävi 32 yrityksessä neuvomassa yrittäjiä siitä, miten yrityksen jätteidenkäsittely järjestetään järkevimmin. Eri oppilaitosten (38 kpl) jätevirrat on analysoitu ja sopivia ratkaisuja jäteongelmiin on ehdotettu asiasta vastaaville. Myös oppilaita on informoitu voimassa olevista lajitteluohjeista. Eri ammattiryhmille, kuten maanviljelijöille, järjestettiin 15 eri tiedotustilaisuutta. Kuuntelijoita oli tällöin keskimäärin n.100 /tilaisuus. Maanviljelijöille pidetyt tiedotustilaisuudet kuuluvat heidän ympäristökoulutukseen. Julkaisuja Toukokuun alussa esite Kuntasi jäteopas jaettiin kaikkiin kotitalouksiin, kunnantaloihin, turisti-infopisteisiin ja kirjastoihin. Mainittu esite sisälsi tärkeää tietoa jätteiden lajittelusta kotitalouksissa, kunkin kunnan ekopisteiden ja hyötykäyttöasemien sijainnista sekä viimeksi mainittujen aukiolo-ajoista, maksuista sekä vapaa-ajan asuntojen jäteastioista. Tiedot kuntien alueella toimivista kuljetusliikkeistä sekä jätelautakunnan yhteystiedot löytyivät myös oppaasta. Myös vuoden keräilykampanjat esitettiin jäteoppaassa. Ekoroskin asiakaslehti Roskpost/Roskaposti jaettiin myös tänä vuonna kaikkiin koteihin ja talouksiin (painos 50 000). Asiakaslehden tavoitteena on antaa tietoa jätteentuottajille jätteidenkäsittelystä, ajankohtaisuuksista (esim. keräyskampanjat), mahdollisista uudistuksista ja muutoksista. Juuri ennen joulua kotitalouksille jaettiin kalenteri joka sisälsi hyödyllistä tietoa jätteenkäsittelystä. Kalenteria kaunisti eräiden toiminta-alueella toimivi- 8
teringen. Kalendern pryddes av bilder gjorda av ett antal konstnärer från verksamhetsområdet. Hushållens respons på kalendern var mycket positiv vilket sporrar till en uppföljare. Broschyrerna Jordbrukets avfall samt Byggnadsavfall genomgick en förnyelse och delades ut till bl.a. kommunernas tekniska verk. en taiteilijoiden tekemät kuvat. Kotitalouksien palaute oli hyvin myönteinen mikä innostaa jatkoon. Esitteet Maatalouden jäte ja Rakennusjäte uudistettiin ja jaettiin mm. kuntien teknisiin virastoihin. Press, radio och TV Lehdistö, radio ja televisio Ekorosk publicerade kontinuerligt olika pressmeddelanden under året. I pressen behandlades Ekorosk i ung. 120 artiklar. Några radioprogram (regionala program, riksprogram) sändes även angående avfallshanteringen enligt Ekorosk-modellen. Under året skildrades en textilinsamling i Kortesjärvi i TV- programmet Ajankohtainen Kakkonen. Ekorosk julkaisi säännöllisesti lehdistötiedotteita vuoden aikana. Sanomalehdissä Ekoroskia käsiteltiin noin 120 artikkelissa. Muutama radio-ohjelma missä Ekoroskmallista jätehuoltoa käsiteltiin, lähetettiin myös (alueelliset ohjelmat ja valtakunnanohjelmat). Kortesjärvellä toteutetusta tekstiilinkeräilykampanjasta lähetettiin lyhyt kooste TV-ohjelmassa Ajankohtainen kakkonen. Ekorosk sköter om fritidsbebyggelsens avfallshatering Ekorosk huolehtii vapaa-ajan asuntojen jätehuollosta Samarbetsorganisationen för avfallshanteringsbolagen i gamla Vasa län (JYT) utarbetade 1999 en omfattande plan för samordningen av fritidsbebyggelsens avfallshantering. Målsättningen med utredningen var att skapa en enhetlig grund för hela områdets avfallshantering. Verkställandet av projektet inom Ekorosks ansvarsområde, i syftet att slutligen kunna ordna fritidsbosättningens avfalls- Jätelaitosten yhteistyöorganisaatio vanhan Vaasan läänin alueella (JYT) laati 1999 laajan suunnitelman vapaaajan asuntojen jätehuollon yhtenäistämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli luoda yhtenäinen perusta koko alueen jätehuollolle. Projektin toimeenpaneminen Ekoroskin vastuualueella, tavoitteena että voisi lopuksi järjestää vapaa-ajan asutuksen jätehuollon kaikissa 14 kunnas- 9
hantering i alla 14 kommuner, framskred under verksamhetsåret så att fritidsbebyggelsens avfallshantering ordnades i Karleby, Larsmo, Kronoby, Pedersöre, Jakobstad, Nykarleby och Oravais. För att effektivera verksamheten ingick Ekorosk ett samarbetsavtal med Håll Skärgården Ren r.f. Från de ca 100 st insamlingspunkter som var ämnade för fritidsbebyggelsen insamlades 100 ton avfall. Metallskrotsinsamling för fritidsbosättningen/mk Metallskrotsinsamlingen för fritidsbosättningen ordnades i juni månad i samarbete med Håll Skärgården Ren rf i följande kommuner: Karleby, Larsmo, Jakobstad, Kronoby, Pedersöre, Nykarleby och Oravais. Totalt insamlades 24 ton metallskrot. Återvinningsstationerna Ekorosk upprätthöll 21 bemannade återvinningsstationer under året. För mottagning av problemavfall, returpapper och -papp, glas, metall, trämaterial, brännbart avfall (ss. plaster och styrox samt papper och papp som inte lämpar sig som returråvara), el- och elektronikskrot, trädgårdsavfall (kvistar, ris, löv), samt deponiavfall (ss. stenar, betong, gips, keramik, porslin, isoleringsull, PVCplaster ss.avloppsrör, golvmattor, våttapeter, kabelskydd samt textilier och skor). Stationerna är bemannade servicepunkter som är öppna under bestämda tider. Personalen på Återvinningsstationerna ger information och goda råd i sorterings- och återvinningsfrågor. Den 7 januari 2003 öppnades den 21:a återvinningsstationen på Terminalgatan i Karleby. På bilden de totala avfallsmängder från stationerna. Återvinningsstationernas verksamhet har fortsatt i stort sätt som under de tidigare åren. Några mindre förändringar har dock skett. Bl.a. har separat insamling av impregnerat trä inletts. Transporterna från ÅV-stationerna för tiden 1.7.2003-30.6.2006 lades ut på offert. Avfallstömningarna vid de 21 stationerna sköttes under nämnda tid av 7 olika transportörer. Ekorosks personal övertog skötseln av stationerna i Kortesjärvi, Alahärmä och Terjärv. Ekopunkterna Ekorosk tillhandahåller 233 ekopunkter för hushållens returpapper, returglas, returmetaller och batterier. På grund av att ekopunkterna som bygger på ett system med tre eller flera 600 liters kärl för ovannämnda avfallsfraksa, eteni toimintavuoden aikana niin pitkälle, että vapaaajan asuntojen asukkaiden jätehuolto järjestettiin Kokkolassa, Luodossa, Kruunupyyssä, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Uusikaarlepyyssä ja Oravaisissa. Toiminnan tehostamiseksi Ekorosk solmi yhteistyösopimuksen Pidä saaristo Siistinä ry:n kanssa. Sadasta vapaa-ajan asunnoille tarkoitetuista keräilyastioista kerättiin 100 tonnia jätettä. Vapaa-ajan asunnoille suunnattu metalliromunkeräily Metalliromun keräilykampanja vapaa-ajan asutukselle järjestettiin kesäkuun aikana yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä Ry:n kanssa seuraavissa kunnissa, Kokkola, Luoto, Pietarsaari, Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Oravainen. Yhteensä kerättiin 24 tonnia metalliromua. Hyötykäyttöasemat Vuonna 2003 Ekoroskilla oli 21 miehitettyä hyötykäyttöasemaa joissa otettiin vastaan ongelmajätteitä, keräyspaperia ja -pahvia, lasia, metallia, puujätettä, poltettavaa jätettä (kuten muoveja ja styroksia sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia), sähkö- ja elektroniikkajätettä, puutarhajätettä (risuja ja oksia, lehtiä), sekä loppusijoitettavaa jätettä (kuten kivet, betoni, kipsi, posliini, keramiikka, eristysvilla ja pvc-muovi, esim. viemäriputket, märkätapetit, kaapelisuojat sekä tekstiilejä ja kenkiä). Asemat ovat miehitettyjä palvelupisteitä, jotka ovat avoinna tiettyinä aikoina. Hyötykäyttöasemien henkilökunta antaa tietoa ja hyviä neuvoja lajittelu- ja hyötykäyttökysymyksissä. Tammikuun 7. päivänä 2003 avattiin 21. hyötykäyttöasema Terminaalikadulla Kokkolassa. Hyötykäyttöasemien toiminta on kautta vuosien jatkunut lähes muuttumattomana. Pienempiä muutoksia on kuitenkin tapahtunut. Mm. kyllästetyn puujätteen erilliskeräily on käynnistetty. Hyötykäyttöasemilta tapahtuvat kuljetukset kilpailutettiin ajalle 1.7.2003 30.6.2006. Tyhjennykset hyötykäyttöasemilta hoitavat mainittuna aikana 7 eri jätteenkuljetusyritystä. Kortesjärven, Alahärmän ja Teerijärven hyötykäyttöasemien hoito siirtyi Ekoroskin henkilökunnalle. Ekopisteet Ekoroskilla on 233 ekopistettä kotitalouksien keräyspaperille, lasille, pienmetallille sekä paristoille. Koska ekopisteet ovat tähän asti koostuneet kolmen tai useamman 600 litran astiasta systeemistä yllämainittuja jäteja- 10
KOMMUN/KUNTA Alahärmä Evijärvi Jakobstad/Pietarsaari Kaustby/Kaustinen Karleby/Kokkola Kortesjärvi Kronoby/Kruunupyy Kelviå/Kälviä Larsmo/Luoto Lochteå/Lohtaja Nykarleby/Uusikaarlepyy Oravais/Oravainen Pedersöre Vetil/Veteli ANTAL EKOPUNTER/EKOPISTEIDEN LUKUMÄÄRÄ 13 10 23 12 52 7 17 15 7 8 22 9 16 14 tioner ( holkar för batterier) har konstaterats vara något opraktiska i vissa avseenden (bl.a. kräver dessa täta tömningar vilket ger merkostnader, skräp blåser runtomkring insamlingspunkterna), har Ekorosk beslutat genomföra en ombyggnad av ekopunkterna. Ombyggnaden av ekopunkterna inleddes redan våren 2002 i Karleby och har sedan dess fortsatt i andra medlemskommuner. Arbetet har skett/sker i nära samarbete med kommunerna. Ibland har placeringen av ekopunkterna ändrats pga. att de gamla ekopunkterna medfört tex. trafikfara eller medfört olägenheter för trafiken. Förnyandet av ekopunkterna inleddes med att de gamla 600 liters kärlen för returpapperinsamling ersattes med djupinsamlingskärl, i vissa fall containrar. Därefter har även de andra kärlen bytts ut undan för undan. Vid slutet av år 2003 hade sammanlagt alla kommuner försetts med en till flera ekopunkter baserade på djupinsamlingskärl. keita varten ( pöntöt paristoille), on kuitenkin todettu, että ekopisteet ovat tietyissä suhteissa epäkäytännöllisiä (vaativat mm. tiheän tyhjennysvälin ja tuuli levittelee roskia pisteen ympärille), tästä syystä Ekorosk on päättänyt uudistaa ekopistejärjestelmän. Ekopisteiden uudistamistyöt aloitettiin Kokkolassa jo keväällä 2002 ja ovat sen jälkeen jatkuneet toisissa jäsenkunnissa. Työ on suoritettu yhteistyönä kuntien kanssa. Joskus tietyn ekopisteen sijaintia on jouduttu muuttamaan esim. sen takia, että vanha ekopiste on saattanut aiheuttaa liikennevaaran tai on muuten häirinnyt liikennettä. Ekopisteiden muutosrakentaminen on pantu alulle siten, että vanhat 600 litran paperinkeräysastiat korvattiin syväkeräysastioilla, jossain paikoissa konteilla. Tämän jälkeen myös muut astiat on vaihdettu yksi toisen jälkeen. Vuoden 2003 lopussa kaikki kunnat olivat saaneet yhden tai useamman, syväkeräysastioista rakentuvan ekopis- 11
Totala antalet nya, kompletta ekopunkter i området var 45. De förnyade ekopunkterna består av djupinsamlingskärl som går långt ner i marken och rymmer ca. 5 m3 avfall. Fördelarna med detta insamlingssystem är bl.a. att kärlen tillåter färre tömningar än tidigare kärl vilket sparar kostnader och att slutna kärl av ovannämnda typ inte tillåter ofog med insamlat material, inte heller kommer vinden åt att sprida ut tex. pappersavfallet. teen. Kokonaismäärä uusia, täydellisiä ekopisteitä oli koko alueella 45. Uudistetut ekopisteet koostuvat syväkeräysastioista jotka upotetaan syvälle maan sisään ja joiden tilavuus on n. 5 m³. Tämän järjestelmän etuina ovat mm. että syväkeräysastiat sallivat harvemman tyhjennysvälin kuin aikaisemmat astiat, joka säästää kustannuksia ja että suljetut säiliöt eivät anna mahdollisuuksia ilkivallantekoon kerätyllä materiaalilla, eikä tuulikaan pääse levittämään esim. paperijätettä. Problemavfall Ongelmajätteet Till kommunens skyldigheter hör enligt avfallslagen att ordna återvinning eller behandling av problemavfall från bosättning samt från jord- och skogsbruk. Detta har företaget ordnat så att alla ÅV-stationer fungerar som mottagningsplatser för problemavfall. Dessutom ordnades insamlingskampanjer tillsam- Jätelain mukaan kunnan velvollisuuksiin kuuluu vastata asumisesta syntyvän sekä maa- ja metsätaloudesta tulevien ongelmajätteiden hyötykäytöstä tai käsittelystä. Tämän Ekorosk on järjestänyt niin, että kaikki hyötykäyttöasemat toimivat ongelmajätteiden vastaanottopaikkoina. Lisäksi yritys järjestää säännöllisesti ongelmajät- AVFALLSTYP Spillolja Emulsioner Fast oljigt avfall Brännolja Kondensatorer Lösningsmedel Kylvätska Tryckfärg Målavfall Aerosoler Syror Fotograferingskemikalier Kvicksilver Lysrör Ni-Cd batterier Batterier Bilbatterier Skyddskemikalier Läkemedel Laboratoriekemikalier Oindentifierat CFC-medel Riskavfall Kylskåp SER-skrot Data- och TV-skärmar TILLSAMMANS 12 JÄTELAJI Jäteöljy Emulsiot Kiinteä öljyinen jäte Polttoöljy Kondensaattorit Liuotinjäte Jäähdytysneste Painoväri Maalijäte Aerosolit Hapot Valokuvauskemikaalit Elohopea Loisteputket Ni-Cd akut Paristot Akut Torjunta-aineet Lääkeaineet Laboratoriokemikaalit Tuntematon CFC-aineet Riskijäte Kylmäkalusteet SER-romu Kuvaputkilaitteet YHTEENSÄ kg 91210 1042 20586 303 134 9885 264 68 78423 10559 533 81 37 6530 710 17389 121096 1015 6056 55 230 43 365 220512 69514 104388 761028
mans Oy Ekokem Ab och Lassila & Tikanoja Oyj. Kampanjerna var avsedda för såväl den fasta bosättningen som för fritidsbebyggelsen. Allt problemavfall som insamlades överlämnades till L & T för vidare transport och behandling. Behandlingen skedde främst vid problemavfallsanläggningen Ekokem i Riihimäki. En betydande förändring under verksamhetsåret var att också det sk. SER- skrotet kom att klassificeras som problemavfall. Med SER-skrot avses aggregat som innehåller farliga komponenter. Exempel på sådana aggregat är kylskåp, datorer och annan elektronisk utrustning. Fr.o.m. 1.1.2003 ingick kostnaderna för behandlingen av dessa i den fasta avfallsavgiften. Effekten av denna taxaförändring kan avläsas i de stora avfallsmängderna i tabellen nedan. Insamling av vått och torrt avfall teiden keräyskampanjoita yhdessä Oy Ekokem Ab:n sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Järjestetyt kampanjat oli tarkoitettu sekä vakituiselle asutukselle että vapaa-ajan asutukselle. Kaikki kerätyt ongelmajätteet luovutettiin L & T:lle poiskuljetusta ja jatkokäsittelyä varten. Käsittely tapahtui ensisijaisesti Ekokemillä Riihimäellä. Huomattava muutos kuluneena vuotena oli myös se, että ns. SER-romu luokiteltiin ongelmajätteeksi. SER-romulla tarkoitetaan vaarallisia komponentteja sisältäviä laitteita. Esimerkkejä ovat jääkaapit, tietokoneet ja muu elektroniset laitteet. 1.1.2003 lähtien tämäntyyppisten jätteiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset sisällytettiin kiinteään jätemaksuun. Tämän muutoksen tulos näkyy selvästi suurissa jätemäärissä alla olevassa taulukossa. Märkien ja kuivien jätteiden keräily Den optiska sorteringsanläggningen i Pirilö, Jakobstad utgör själva hjärtat i Ekorosks återvinningssystem. Anläggningen togs i bruk 1993 och genomgick en ombyggnad för att motsvara de moderna behoven år 2002. Anläggningens kapacitet är minst 10 ton per timme men behandlar idag något mera än så. Sorteringsanläggningen tar emot köksavfall från ca. 47 000 hushåll och skiljer med hjälp av en optisk avläsare brännbart avfall som packats i ljusa påsar från vått, komposterbart avfall packat i svarta påsar. Efter den källsortering som utförs i hemmen och där alltså köksavfallet packas i svarta resp. ljusa plastkassar läggs de båda fraktionerna i ett och samma sopkärl på bostadens tomt. Sopkärlet töms regelbundet av en packande sopbil som levererar soppåsarna till Pirilöanläggningen. Efter att ha sorterats i anläggningen går de ljusa påsarna med brännbart avfall direkt över till Ab Ewapower Oy (som ligger bredvid sorteringsanläggningen) för pelletering. Av det torra avfallet tillverkas alltså bränslepellets som transporteras till olika förbränningsanläggningar. På detta Vuosi Vått & torrt Torrt Vått Deponi Grovsortering Papper Glas Metall Flis År Märkä & kuiva Kuiva Märkä Loppusijoitus Lajittelu Paperi Lasi Metalli Hake 2000 t/år 9230 2855 2400 15299 3404 5445 245 1625 1242 kg/inv 131,9 40,8 34,3 218,6 48,6 99,0 3,3 21,7 11,7 2001 t/år 10337 3527 3112 20926 3814 11923 311 1625 1242 kg/inv 131,1 44,7 44,5 197,4 54,5 103,7 4,1 21,7 11,7 2002 t/år 15285 4237 3671 19454 4437 12852 408 3048 1466 kg/inv 132,9 36,8 31,9 169,2 38,6 111,8 3,5 26,5 12,7 2003 t/år 15674 3551 3513 19201 5298 12852 735 3341 1466 kg/inv 136,3 30,9 30,5 167,0 46,1 111,8 6,4 29,1 12,7 Pirilössä, Pietarsaaressa sijaitseva optinen lajittelulaitos on Ekoroskin lajittelujärjestelmän sydän. Laitos otettiin käyttöön 1993 ja uudistettiin vastaamaan ajanmukaisia tarpeita vuonna 2002. Laitoksen kapasiteetti on vähintään 10 tonnia jätettä tunnissa, mutta käsittelee tänään hieman enemmän. Lajittelulaitoksessa otetaan vastaan noin. 47 000 kotitalouden keittiöjätteet. Nämä lajitellaan optisen lukijan avulla poltettaviin jätteisiin (pakattuina vaaleisiin pusseihin) ja märkään kompostoituviin jätteisiin (pakattuina mustiin pusseihin). Kodeissa tapahtuvan syntypaikkalajittelun jälkeen, missä keittiöjätteet siis pakataan mustiin ja vaaleisiin pusseihin, molemmat jakeet laitetaan samaan asunnon pihassa olevaan jäteastiaan. Jäteastia tyhjennetään säännöllisesti pakkaavalla jäteautolla joka kuljettaa jätepussit Pi- Grovsortering Lajittelu rilön 6000 lajittelulaitokseen. 5000 Lajittelun jälkeen kuivajätteet ohjataan suoraan Ab 4000 Ewapowerin Oy:n pelletointilaitokseen (joka sijaitsee lajittelulaitoksen 2000 vieressä) pelletoitavaksi. Kuivajätteestä 3000 valmistetaan 1000 siis polttoainepellettejä jotka kuljetetaan eri 0 polttolaitoksiin. Tällä tavoin kuivajätteestä saadaan läm- t/år t/v 2000 2001 2002 2003 t/år 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vått & torrt Torrt Vått 2000 2001 2002 2003 kg/as/v 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Märkä & kuiva Kuiva Märkä 2000 2001 2002 2003 Nyttoavfallsmängder Hyötyjätemäärät Vått & torrt Märkä & kuiva 13 s 200,0 Metall Metalli t/v 18000 16000 14000 12000
sätt utvinns alltså värmeenergi ur det torra avfallet. Det komposterbara avfallet körs till Avfallsservice Stormossens i Korsholm biogasanläggning. Stormossen använder det våta avfallet vid produktionen av biogas. Av bilderna nedan framgår det att mängden insamlat avfall per capita hållit sig på samma nivå (135 kg/inv/år) som tidigare år trots att den absoluta mängden insamlat avfall naturligtvis ökat i och med att Karleby, Kelviå och Lochteå anslutit sig till Ekorosk åren 2001/2002. pöenergiaa. Kompostoituva jäte kuljetetaan Jätehuolto Stormossenin biokaasulaitokseen joka sijaitsee Mustasaaressa. Stormossen käyttää märkäjätettä biokaasutuotannossa. Alla olevista kuvista käy ilmi, että kerätty jätemäärä asukasta kohti on pysynyt samana (135 kg/as./vuosi) vaikkakin kerätyn jätteen kokonaismäärä on tietysti lisääntynyt Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan liityttyä Ekoroskin toimialueeseen vuosina 2001/2002. Grovsortering Lajittelu t/år t/v 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 160,0 140,0 Grovsorteringen 120,0 100,0 För att minska den avfallsmängd som levereras till deponi tog man i Pirilö år 1997 i bruk en grovsorteringscen- 80,0 60,0 tral för osorterat avfall såsom bygg- och rivningsavfall. 40,0 Grovsorteringen tar främst emot avfall från industri och 20,0 byggarbetsplatser och sorterar 0,0 ut det återvinnbara avfallet medan det återstående restavfallet deponeras på avstjälpningsplatsen i Karleby. Samma funktion finns numera också på Storkohmo avstjälpningsplats. Vått & torrt De återvinnbara fraktionerna är brännbart avfall (sk. 18000 REF) som levereras till Ewapowers pelleteringsfabrik, 16000 träavfall och metallskrot. Tex. 14000 gipsskivor, tegel, betong 12000 och andra stenmaterial samt fönsterglas går till deponi. kg/as/v t/år t/v 10000 8000 6000 4000 2000 0 Karkealajittelu Märkä & kuiva Kuiva Märkä 2000 Jotta loppusijoitukseen vietävää 2001 jätemäärää voitaisiin vähentää, otettiin Pirilössä 2002 vuonna 1997 käyttöön, karkeajätteen lajittelukeskus lajittelemattomalle rakennus- ja 2003 purkujätteelle. Karkealajitteluun otetaan ensisijaisesti vastaan teollisuudesta ja rakennustyömailta tulevaa jätettä ja siitä lajitellaan hyötykäyttöön soveltuvat materiaalit ja jäljelle jäävä loppujäte sijoitetaan Storkohmon kaatopaikalle. Samanlaista toimintaa suoritetaan nykyään myös Storkohmon kaatopaikalla. Hyötykäyttöön kelpaavat jätelajit ovat poltettava jäte (ns. REF) joka toimitetaan Ewapowerin pelletointilaitokseen sekä puujäte ja metalliromu. Esim. kipsilevyt, tiilet, betoni ja muut kiviainekset sekä ikkunalasit menevät loppusijoitukseen. Märkä & kuiva 2000 2001 2002 2003 Vått & torrt Märkä & kuiva kg/inv/år kg/as/v 137,0 136,0 135,0 134,0 133,0 132,0 131,0 130,0 129,0 128,0 2000 2001 2002 2003 14
Verksamhetsberättelse Toimintakertomus Allmänt Avfallshanteringens långsiktiga mål formuleras i praktiken av EU:s olika direktiv och deras nationella tolkning. På europeisk plan har under 2003 inletts en diskussion om avfallsdefinitionen: vad är avfall? Vad är produkt? När blir råvaran avfall till produkt på nytt? Frågorna är främst juridiska, men tolkningen kan i framtiden få omvälvande betydelse för både avfallslagstiftningen och den praktiska verksamheten. Strategiskt viktiga frågor som fortfarande väntar på lösningar och detaljerade nationella tolkningar är förbehandlingskravet, bioavfallsbehandlingen och frågan om energiutvinning ur källsorterat avfall. De flesta avfallsverk har fått dröja med sitt strategiska arbete på grund av bristen på instruktioner från de centrala myndigheterna. Vad innebär t.ex. bestämmelsen att merparten av bioavfallet skall tas bort från de avfallsströmmar som deponeras? Vad innebär förbehandling? Var dras gränserna? Det nationella intresset har fokuserat på resultatet av den av miljöministeriet tillsatta arbetsgruppen för granskning av spelreglerna inom avfallshanteringen. Viktiga frågor är här var gränsen för det kommunala ansvaret dras? Hur skall skyldigheterna förbindas till rättigheter? Skall de avfallstyper som är intressanta för marknaden falla utanför det kommunala ansvaret? Blir kommunens framtida uppgift att ta hand om det som ingen annan vill ha, d.v.s. det som har negativt värde? Genom det utvecklingsarbete som de kommunala avfallsbolagen under 1990-talet utfört har avfallshanteringen i Finland snabbt uppnått en internationellt sett relativt hög nivå. De skärpta reglerna och de goda resultaten har dock fått följder av den typ som ovan nämnts och som inte kunnat beaktas i lagstiftningen. I och med sorteringskravet har vissa avfallsfraktioner fått ett positivt marknadsvärde vilket lett till att marknadskrafterna ställt allt ökade krav på att avfallshanteringen avmonopoliseras. Genom att stämpla kommunernas outsorcing (externalisering) som monopol har de privata intressena i vissa fall lyckats dölja sina egna mål: strävan efter en ledande monopolartad marknadsposition. Kampen om avfallet har i Skandinavien tagit olika former: i en del fall har kommunernas ansvarsområde noggrannare definierats, i andra fall har den s.k. marknaden getts ökat utrymme. Resultaten kan ännu inte till alla delar överblickas, men helt klart är att kommunen fortfarande fått ta den ledande rollen. Samtidigt ligger alla ris- Yleistä Jätehuollon pitkäntähtäimen päämäärät muodostuvat käytännössä EU:n erilaisista direktiiveistä ja niiden kansallisista tulkinnoista. Euroopan tasolla vuonna 2003 on herätetty keskustelua jätteen määrittelystä: mikä on jätettä? Mikä on tuote? Milloin jäteraaka-aineesta tulee uudelleen tuote? Kysymykset ovat pääasiallisesti juridisia, mutta juuri tulkinta voi tulevaisuudessa saada aikaan mullistavan merkityksen sekä jätelainsäädännössä että käytännöllisessä toiminnassa. Strategisesti tärkeitä kysymyksiä, jotka odottavat vielä ratkaisuja ja yksityiskohtaisia kansallisia tulkintoja ovat esikäsittelyvaatimukset, biojätteiden käsittely, ja kysymys syntypaikkalajitellun jätteen energiahyötykäytöstä. Useimmat jätelaitokset ovat joutuneet lykkäämään strategista työtään viranomaisten ohjeistuksen puuttuessa. Mitä esim. tarkoittaa säädös että suurin osa biojätteestä pitää poistaa niistä jätevirroista jotka loppusijoitetaan. Mitä esikäsittely pitää sisällään? Mihin vedetään raja? Kansallinen kiinnostus on keskittynyt ympäristöministeriön asettaman työryhmän tuloksiin jätehuollon pelisääntöjen tarkastamisesta. Tärkeitä aiheita tässä ovat että mihin kunnallisen vastuun raja vedetään? Kuinka velvollisuudet sidotaan oikeuksiin? Putoavatko markkinoita kiinnostavat jätelajit pois kunnallisesta vastuusta? Jääkö kunnan huolehdittavaksi jäte jota kukaan muu ei halua, ts. se jäte jolla on negatiivinen arvo? Kehitystyön ansiosta jota kunnalliset jätehuoltolaitokset 90-luvun aikana ovat tehneet, on Suomessa saavutettu kansainvälisesti katsottuna suhteellisen korkea taso. Tiukentuneet säädökset ja hyvät tulokset ovat kuitenkin saaneet aikaan sen mitä edellä mainittiin ja jota ei voitu lainsäädännössä ottaa huomioon. Lajitteluvaatimuksen mukana ovat tietyt jätelajit saaneet positiivisen markkina-arvon, joka on johtanut markkinavoimien aina vaan kasvavaan vaatimukseen siitä että jätteen käsittelyn monopolisointia pitäisi vähentää. Leimaamalla kuntien ulkoistaminen monopoliksi on yksityinen taho joissain tapauksissa onnistunut piilottamaan oman päämääränsä, halun monopolinluontoiseen määräävään markkina-asemaan. Taistelu jätteestä on Skandinaviassa saanut uusia muotoja: osassa tapauksissa kuntien vastuualueet on tarkemmin määritelty, toisissa tapauksissa ovat nk. markkinat antaneet lisää tilaa. Tulosta ei vielä kaikilta osin tarkastella, mutta varmaa on että kunnat tulevat jatkossakin 15
ker hos kommunerna: vem tar t.ex. hand om problemen när en privat intressent upphör med sin verksamhet med olönsamhet som motivering eller vid en konkurs? En friare marknad kräver också ett delat ansvar. På rättigheter måste också följa skyldigheter. Utsikter Ab Ekorosk Oy har som en av de ledande avfallshanteringsbolagen i Finland goda förutsättningar att möta kommande skärpta avfallshanteringskrav och en ökad konkurrens. På längre sikt måste dock bolaget söka sin plats beträffande den marknadsorienterade delen av verksamheten. Så länge detaljerade nationella direktiv saknas förblir dock strategierna till denna del otydliga. De direktiv som träder i kraft år 2005 får omfattande följder för avfallshanteringen i hela landet. Inom Ekorosk-området kan dock de uppgjorda linjedragningarna betraktas som hållbara, sorteringen kan fortgå som tidigare och de skärpningar av hanteringsbestämmelserna som kan förutses kan utgå från befintliga praktiker. Samarbetet inom den s.k. anskaffningsringen har utmynnat i ett val av samarbetspartner. Valet har dock av de förlorande parterna förts till marknadsdomstolen och domstolens beslut kommer att bli avgörande för hanteringen av ärendet i fortsättningen. Bolaget kommer inte att göra några bindande avtal med någon part förrän alla rättsprövningar är klara. Verkställigheten av detta projekt och andra motsvarande i landet kan inte heller ske inom den tidsram som lagen stipulerar. Detta innebär att alla i branschen engagerade kommuner och företag blir tvungen att söka interimistiska lösningar. Hur dessa kommer att se ut kan ingen part ännu förutspå. Ab Ekorosk Oy kommer att precisera sina strategier efter att de ovan nämnda frågorna fått en avgörande lösning. På lokalt plan strävar bolaget att höja servicenivån och effektiviteten hos insamlingssystemen. Bolagets möjligheter till uppföljning förbättras under det närmaste året genom ett ökat faktureringssamarbete med transportörerna. Samarbetet förbättrar också möjligheterna till en effektiv rapportering till berörda myndigheter. Beträffande verksamheten på Storkohmo avstjälpningsplats kommer denna att utvärderas under kommande verksamhetsperiod, särskilt med tanke på de förändrade förhållanden som uppstår när samarbetet inom bränslehanteringen utvidgas. ottamaan johtavan roolin. Samanaikaisesti vastaa kunta kaikista riskeistä: kuka esim. ottaa ongelmat hoitaakseen kun yksityisen tekijä lopettaa toimintansa syyttäen kannattamattomuutta tai konkurssin sattuessa? Vapaammat markkinat vaativat myös jaetun vastuun. Oikeutta pitää seurata myös vastuu. Näkymät Ab Ekorosk Oy eräänä johtavana jätteenkäsittelylaitoksena Suomessa omaa hyvät edellytykset kohdata kiristyvät jätteenkäsittelyvaatimukset sekä kasvavan kilpailun. Pitkällä tähtäimellä yhtiön täytyy kuitenkin etsiä paikkansa myös markkinalähtöisessä toiminnan osa-alueella. Kansallisten yksityiskohtaisten direktiivien puuttuessa tulevat strategiat tämän osalta olemaan epäselvät. Ne direktiivit jotka astuvat voimaan vuonna 2005, aiheuttavat mittavat seuraamukset koko maan jätteenkäsittelylle. Ekorosk-alueella voidaan tehtyjä linjanvetoja pitää luotettavina, lajittelu jatkuu entisellään ja jätemääräyksien kiristyminen joka on odotettavissa, voidaan jatkaa nykyisestä käytännöstä. Yhteistyö nk. hankintarenkaassa toi mukanaan yhteistyökumppanin valinnan. Häviävän osapuolen tyytymättömyys johti kuitenkin asian viemiseen markkinaoikeuteen ja oikeuden päätös tulee olemaan ratkaiseva asian jatkokäsittelyssä. Yhtiö ei tule tekemään mitään sitovia päätöksiä asian kannalta ennen kuin tuomioistuin on päätöksensä tehnyt. Tämän ja muiden samankaltaisten projektien täytäntöönpanoa maassa ei voida toteuttaa lain säätämissä aikarajoissa. Tämä tarkoittaa että kaikki alalla olevat kunnat ja yritykset ovat pakotettuja etsimään väliaikaisratkaisuja. Mitä se tuo tullessaan, sitä ei mikään osapuoli voi ennustaa. Ab Ekorosk Oy tulee tarkentamaan strategiaansa sen jälkeen kun mainitut kysymykset ovat saaneet ratkaisunsa. Paikallisella tasolla pyrkii yhtiö korottamaan palvelutasoansa ja tehoa keruusysteemeissä. Yhtiön mahdollisuudet seurantaan paranevat lähivuosina lisääntyvän laskutusyhteistyön johdosta urakoitsijoiden kanssa. Yhteistyö parantaa myös mahdollisuuksia tehokkaaseen raportointiin viranomaisille. Toimintaa Storkohmon kaatopaikalla tullaan tarkastelemaan tulevana toimintavuotena, erityisesti ajatellen muuttunutta tilannetta joka syntyy kun yhteistyö polttokäsittelyssä laajenee. 16
Investeringar Investeringarnas totalsumma uppgick under året till ca 356 358, varav ca 27 493 i byggnader, i maskiner 14 886 och i inventarier 11 233, ca 31 581 i asfaltbeläggningar, ca 112 135 i återvinnigstationerna, ca 108 780 i ekopunkter och 4 545 i Adb-program. Investoinnit Investointien yhteissumma nousi viime vuonna n. 356 358, josta 27 493 rakennuksiin, n. 14 886 koneisiin, kalusteisiin n. 11 233, n. 31 581 asfaltointiin, hyötykäyttöasemiin n. 112 135, n. 108 780 ekopisteisiin ja 4 545 Atk-ohjelmiin. Styrelse, verkställande direktör, revisorer Styrelsen för Ab Ekorosk Oy har under året bestått av följande personer: Gustav Hofman (Nykarleby) ordf., Håkan Blomqvist (Jakobstad) viceordförande, Olli Ahllund (Jakobstad), Tommy Olin (Pedersöre), Tage Torrkulla (Kronoby), Timo Prittinen (Larsmo), Arto Alpia (Kaustby), Tapani Palo (Alahärmä), Erkki Finni (Kortesjärvi), Eino Pihakari (Karleby), Tauno Kivelä (Karleby) och Pertti Kankkunen (Kelviå). Till styrelsemötena har också kallats suppleanter för övriga ägarkommuner enligt följande: Hannu Vallbacka (Evijärvi), Leila Bergman (Oravais), Mikko Heikkilä (Vetil) och Jouko Lehikoinen (Lochteå). Som verkställande direktör har fungerat Henry Nygård och som bolagets revisorer Bengt Petterson CGR och Kjell Fellman. Verksamhet Befolkningsunderlaget i bolagets verksamhetsområde uppgår vid årsskiftet till ca 112 500 personer, vilket motsvarar ca 48 000 hushåll. Antalet kommuner i vilka bolaget ansvarar för avfallshanteringen är 14. I början av året togs den nya återvinningsstationen i Karleby i bruk. Senare under året stängdes den gamla stationen på Storkohmo avstjälpningsplats. Kontrollen av inkommande avfall skärptes också på Storkohmo så att inget lass med blandat avfall längre får köras direkt på soptippen. Kostnaderna för hanteringen ökar något genom åtgärden men minskar samtidigt på avfallsskatten. Under året färdigställdes också en utredning av nyttoanvändningen av gasen från tippen. De besvärande luktproblemen från läderfabriksavfallet har kunnat avlägsnas genom mindre investeringar i utrustningen på mottagningen. Kontrakt på hanteringen av problemavfall i hela verksamhetsområdet tecknades med L&T. I sorteringshallen har sorteringsresultatet förbättrats och kapaciteten väsäntligt ökas genom mindre omläggningar och ombyggnader. För närvarande kan allt sorterat avfall omhändertas under ordinarie arbetstid. Under året har också ett tiotal Ekopunkter byggts om så att de tidi- Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Ab Ekorosk Oy:n hallitus on koostunut seuraavista henkilöistä: Gustav Hofman (Uusikaarlepyy) puh.joht., Håkan Blomqvist (Pietarsaari) varapuh.joht., Olli Ahllund (Pietarsaari), Tommy Olin (Pedersöre), Tage Torrkulla (Kruunupyy), Timo Prittinen (Luoto), Arto Alpia (Kaustinen), Tapani Palo (Alahärmä), Erkki Finni (Kortesjärvi), Eino Pihakari (Kokkola), Tauno Kivelä (Kokkola) ja Pertti Kankkunen (Kälviä). Hallituksen kokouksiin on kutsuttu myös muiden omistajakunnista varajäsenet: Hannu Vallbacka (Evijärvi), Leila Bergman (Oravainen) ja Mikko Heikkilä (Veteli) ja Jouko Lehikoinen (Lohtaja). Toimitusjohtajana on toiminut Henry Nygård ja yhtiön tilintarkastajina Bengt Pettersson KHT ja Kjell Fellman. Toiminta Asukaspohja yhtiön toiminta-alueella on vuodenvaihteessa n. 112 500 henkilöä, joka vastaa noin 48 000 kotitaloutta. Kuntien lukumäärä joissa yhtiö vastaa jätehuollosta on 14. Vuoden alussa otettiin uusi hyötykäyttöasema Kokkolassa käyttöön. Myöhemmin vuoden mittaan suljettiin vanha asema Storkohmon kaatopaikalla. Tulevan jätteen tarkastusta kiristettiin myös Storkohmossa, niin ettei yhtään sekajätelastia saa enää suoraan ajaa kaatopaikalle. Käsittelyn kustannukset nousivat tämän johdosta mutta toisaalta jäteveron määrä laskee. Vuoden aikana valmistui myös tutkimus kaatopaikan kaasun hyötykäytöstä. Haitallinen hajuongelma joka on tullut nahkatehtaiden lietteistä, on voitu myös poistaa pienillä investoinneilla vastaanotossa. Sopimus koko toiminta-alueen ongelmajätehuollosta on allekirjoitettu L&T kanssa. Lajitteluhallilla on lajittelutulos parantunut ja kapasiteetti on noussut huomattavasti pienien muutosten ja korjausten avulla. Nykyisellään voidaan kaikki lajiteltu jäte käsitellä normaalina työaikana. Vuoden aikana on myös kymmenkunta ekopistettä muutettu siten että aikaisemmat muoviastiat on korvattu syväkeräysastioilla. Muutos 17
gare plastkärlen ersatts med djupkärl. Ombyggnaden ingår som ett led i ett mer omfattande standardhöjningsprogram. Beträffande fritidsbebyggelsens avfallshantering togs ett betydande steg då ett samarbete inleddes med organisationen Håll Skärgården Ren. Avsikten med samarbetet är att insamlingstjänster också skall kunna erbjudas i skärgården. Insamlingen på fastlandet utvidgades beträffande fritidsbebyggelsen till Jakobstad, Nykarleby och Oravais kommuner. Underhandlingarna rörande övertagandet av faktureringen av transportavgifterna kunde slutföras under året. Underhandlingarna om ett nytt avtal med Stormossen som innebär en förbättrad möjlighet att följa upp kostnaderna kunde också slutföras, men avtalet hade inte ännu vid årsskiftet godkänts av ASJ:s styrelse. Under året har i alla kommuner ordats insamling av textiler, samt insamling av skrot. Arbetet på miljösystemet har fortsatt. Beträffande det externa arbetet kan noteras att bolagets vd som styrelsemedlem deltagit i Avfallsverksföreningens verksamhet samt på europeiskt plan i ISWA:s arbetsgrupp för avfallsprevention och återvinning. Företagets ekonomiska resultat kan betecknas som gott, särskilt kan noteras att de omläggningar av vissa processer som bolaget genomfört också minskat på de direkta kostnaderna. Avfallsavgifterna har täckt de kostnader som behandlingen medför. I bokslutet har värdet på aktierna i Ewapower Ab Oy:s nedskrivits. Personal Bolaget hade vid årsskiftet följande fast anställda: verkställande direktör, kontorschef, två driftschefer, tre informatörer, fyra kontorister, sju verksskötare samt fem heltidsanställda skötare av återvinningsstationer. Tillfällig personal har utnyttjats vid behov. Styrelsens förslag angående årets resultat Till bolagsstämmans förfogande står: Vinst från tidigare år 106 401,83 Räkenskapsperiodens vinst 55 975,36 Totalt 162 377,19 Styrelsen föreslår att av räkenskapsperiodens vinst på 55 975,36 kvarstår som fritt eget kapital i bolaget och att ingen dividend utbetalas för räkenskapsåret. on seurausta ohjelmasta joka huomattavasti korottaa standardia. Vapaa-ajan asuntojen jätehuollossa tehtiin merkittävä askel kun yhteistyö aloitettiin Pidä Saaristo Siistinä organisaation kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on että keräyspisteitä voidaan tarjota myös saaristossa. Mantereella keräystä on laajennettu myös Pietarsaareen, Uusikaarlepyyhyn ja Oravaisiin. Neuvottelut kuljetuslaskujen laskutuksen siirrosta saatiin myös päätökseen vuoden aikana. Neuvottelut uudesta sopimuksesta Stormossenin kanssa, joka sisältää paremman mahdollisuuden seurata kustannuksia, saatiin myös päätökseen, mutta sopimusta ei vielä vuodenvaihteessa ollut hyväksytty ASJ:n hallituksessa. Vuoden aikana on kaikissa kunnissa järjestetty tekstiilien ja romun keräyskampanjoita. Työ ympäristöjärjestelmän osalta on jatkunut. Ulkoisesta työstä mainittakoon että yhtiön toimitusjohtaja on osallistunut hallituksen jäsenenä Jätelaitosyhdistyksen toimintaan sekä Euroopan tasolla ISWA:n työryhmään jätteen synnyn ehkäisystä ja hyötykäytöstä. Yhtiön taloudellinen tulos arvioidaan hyväksi, erityisesti voidaan todeta että muutokset määrätyissä prosesseissa jotka yhtiö on tehnyt, ovat myös vähentäneet suoria kustannuksia. Jätteenkäsittelymaksut kattavat ne kustannukset jotka aiheutuvat käsittelystä. Tilinpäätöksessä on Ewapower Ab Oy:n osakkeiden arvo alaskirjattu. Henkilöstö Yhtiön vakinaiseen henkilöstöön kuuluivat vuodenvaihteessa: toimitusjohtaja, toimistopäällikkö, kaksi käyttöpäällikköä, kolme tiedottaja, neljä konttoristia, seitsemän laitoshoitajaa sekä viisi kokopäivätoimista hyötykäyttöaseman hoitajaa. Tarvittaessa on hyödynnetty tilapäishenkilöstöä. Ab Ekorosk Oy:n hallituksen vuoden 2003 tulosta koskeva ehdotus Yhtiökokouksen käytössä on: Voitto aikaisemmilta vuosilta 106 401,83 Tilikauden voitto 55 975,36 Yhteensä 162 377,19 Hallitus ehdottaa että tilivuoden voitto 55 975,36 jätetään yhtiön vapaaksi omaksi pääomaksi ja että osinkoa ei jaeta tilivuodelta. 18
Ewapower Ewapowers pelleteringsfabrik skadades i en brand den 20.1.2003. Återuppbyggandet av pelleteringsfabiken blev klar i november. Kostnaderna för återuppbyggnad av fabriken till den nivå den var före branden blev 3,47 milj.. Den totala kostnaden för återuppbygganden inklusive avbrottsersättning blev 3,58 milj. vilket ersattes helt av brandförsäkringen. Av de 200 000 som reserverats för egna förbättringsarbeten användes 185 915. Av dessa medel användes 156 753 till en sprinkleranläggning som täcker hela fabriksbyggnaden och 29 162 till egna förbättringsarbeten. Pelletsproduktionen har efter branden kommit igång planenligt och merparten av den pellets som produceras levereras till Alholmens Kraft Ab i Jakobstad. En mindre mängd levereras också till Kainuun Voima i Kajana. Ewapower Ewapowerin pellettitehdas vaurioitui tulipalossa 20.1.2003. Pellettitehtaan uudelleenrakentaminen valmistui marraskuussa. Tehtaan uudelleenrakentamisen kustannukset nousivat 3,47 milj.. Uudelleenrakentamisen kokonaiskustannukset jotka sisältävät keskeytyskorvauksen nousivat 3,58 milj., jonka palovakuutus korvasi kokonaisuudessaan. Siitä 200 000 joka oli varattu parannustöihin, käytettiin 185 915. Tästä summasta käytettiin 156 753 sprinklerilaitteisiin joka kattaa koko tehdasrakennuksen ja 29 162 omiin parannustöihin. Pellettituotanto on palon jälkeen käynnistynyt suunnitelmien mukaan, ja suurin osa pelleteistä on toimitettu Alholmens Kraft:lle Pietarsaareen. Pieni osa määrästä toimitetaan myös Kainuun Voimalle Kajaaniin. 19
Resultaträkning / tuloslaskelma 01/01/2003-31/12/2003 01/01/2002-31/12/2002 O m s ä t t n i n g 6 287 252,71 5 551 706,72 L i i k e v a i h t o Övriga rörelseintäkter 50 517,06 2 718,30 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Aineet ja palvelut Material, förnödenh. och varor Aineet, tarvikkeet ja tavarat Inköp under räkenskapperioden -3 387 240,85-3 222 679,35 Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material, förnödenh. och varor -3 387 240,85-3 222 679,35 Yhteensä Material och tjänster totalt -3 387 240,85-3 222 679,35 Aineet ja palvelut yhteensä Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden -712 969,75-717 535,61 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader -126 653,90-126 032,29 Eläkekulut Övriga lönebikostnader -52 763,73-61 158,32 Muut henkilösivukulut Lönebikostnader totalt -179 417,63-187 190,61 Henkilösivukulut, yhteensä Personalkostnader totalt -892 387,38-904 726,22 Henkilöstökulut, yhteesä Avskrivningar o nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan -401 218,57-391 915,26 Suunnitelman mukaiset poistot Nedskrivningar av tillgångar -100 912,76 - Arvonalentumiset pysyvien Bland bestående aktiva Vastaavien hyödykkeistä Avskrivningar o nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Totalt -502 131,33-391 915,26 Yhteensä Övriga rörelsekostnader -1 181 945,00-852 654,07 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst (-förlust) 374 065,21 182 450,12 Liikevoitto (-tappio) Fin. intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Intäkter från andra företag 149,59 - Tuotot muilta yrityksiltä Intäkter från övriga pladeringar bland 149,59 - Tuotot muista pysyvien vastaavien bestående aktiva sijoituksista Ränte o fin. intäkter övriga 20 942,34 8 009,54 Muut korko- ja rahoitustuotot Övr. ränte- o finansiella int. 20 942,34 8 009,54 Muut korko- ja rahoitustuotot Ränte o fin. kostn. övriga -166 734,66-140 815,49 Korko- ja muut rahoituskulut Ränte- o övr. finansiella kostn -166 734,66-140 815,49 Korko- ja muut rahoituskulut Fin. intäkter och kostnader -145 642,73-132 805,95 Rahoitustuotot ja -kulut Vinst / förlust före extraordinära poster 228 422,48 49 644,17 Voitto / tappio ennen satunnaiseriä Vinst / förlust före boksl.dispositioner 228 422,48 49 644,17 Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja och skatter ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskr.differens -151 936,28-39 212,92 Poistoeron muutos Bokslutsdispositioner totalt -151 936,28-39 212,92 Tilinpäätössiirrot yhteensä Vinst före skatter 76 486,20 10 431,25 Voitto ennen veroja Inkomstskatter -20 510,84-3 106,54 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 55 975,36 7 324,71 Tilikauden voitto / tappio ============= ============= 20