Muistio 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2016 Aika 8.6.2016 klo 10:00 13:00 Paikka Haikon Kartano, Porvoo Läsnä Juhani Järvelä pj. Oulun Energia Oy Riikka Hirvisalo-Oja Caruna Oy Esa Hyvärinen Fortum Oyj Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Jarmo Kurikka Nurmijärven Sähkö Oy Ilkka Latvala Metsä Board Oyj Pekka Manninen Helen Oy Jukka Mikkonen Stora Enso Oyj Jorma Myllymäki Elenia Oy Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Tuomas Timonen Kemijoki Oy Jussi Jyrinsalo siht. Fingrid Oyj Reima Päivinen Fingrid Oyj Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Poissa Stefan Sundman UPM-Kymmene Oyj 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Juhani Järvelä avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista. Toivottiin keskusteltavan myös Työ- ja elinkeinoministeriön asettamasta älyverkkotyöryhmästä ja pohjoismaisen taseselvityksen aikataulusta. Nämä käsiteltiin ajankohtaiskatsauksen (kohta 4) yhteydessä. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Todettiin kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen (vrt. viime kokouksen muistio) sitovan neuvottelukunnan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin 21.3.2016 pidetyn kokouksen 4.4.2016 päivätty muistio. 4 Katsaus Fingridin ajankohtaisiin asioihin Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertasi Fingridin suurimmat meneillään olevat verkkoinvestoinnit, eli Länsi-Suomen verkon kehittämisen ja Rautarouvan ajanmukaistamisen. Tuulivoiman liittämiseksi on myös meneillään useita sähköasemaprojekteja, joiden suhteen pidettiin tärkeänä, ettei Fingrid ota riskiä ennenaikaisista ja jopa turhista investoinneista. Kantaverkon nimeämiseen liittyen on odotettavissa markkinaoikeuden päätös 16.6. Rajaustilanteita tullee jatkossakin vastaan kantaverkon kehittyessä, kun sähköasemien syöttöjä varmennetaan esimerkiksi uusien
Muistio 2 (5) muuntojen avulla. Pohjoismainen taseselvitys viivästyy suunnitellusta lokakuusta ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle, syynä tietojärjestelmätoimittajan ongelmat. Tarkemmin aikataulusta kerrotaan kesän jälkeen. Loissähkön liittymispistekohtainen seuranta on osoittanut, että kantaverkkoon syötetään yhä enemmän loistehoa, mikä on johtanut pahimmillaan ajoittaisiin ylijännitetilanteisiin. Suurimpana selittäjänä lienee jakeluverkon kaapelointi. Kullekin kantaverkon liittymispisteelle määritettyjen rajojen ylittävästä loistehosta aletaan laskuttaa asteittain vuoteen 2019 mennessä, johon mennessä pyritään asiakkaiden kanssa käymään keskustelut jakeluverkkoon mahdollisesti tarvittavista investoinneista. Näiden kustannus saattaa olla kokonaisuudessaan merkittävä. Eurooppalaisen edunvalvonnan suhteen nähtiin tärkeänä, että Fingrid osallistuu aktiivisesti lainsäädäntötyöhön, mahdollisesti jopa Brysselistä käsin. Oli jopa esillä, että sijoitus Brysseliin voisi olla osa fingridiläistä urapolkua. Ministeriön perustama älyverkkotyöryhmä on aloittamassa toimintaansa. Työssä on keskeistä saada syntymään kulutusjoustoa mahdollisimman reaaliaikaisella tasolla. Tämä edellyttää tukku- ja vähittäismarkkinoiden saumatonta yhdistämistä, jotta hinta pääsee ohjaamaan suoraan kulutusta, eikä verkkoyhtiöiden tarvitse miettiä, kuka mitäkin kuormaa saa ohjata ja mihin tarpeeseen. Suurimpana työhön liittyvänä riskinä nähtiin, ettei työryhmä saa aikaan riittävän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Käytiin läpi Fingridin toukokuussa julkaiseman keskustelupaperin keskeinen sisältö. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua realistisista vaihtoehdoista, joiden avulla sähkömarkkinat saadaan toimimaan ilman, että ajaudutaan keskusohjaukseen, jossa kaikki merkittävät energiaratkaisut ja käytännön ohjaustoimenpiteet tehdään keskitetysti. Kommentteja on pyydetty 15.9. mennessä, ja sovittiin asiasta vielä muistutettavan ennen kyseistä ajankohtaa. Myös neuvottelukunta lupasi edesauttaa kommenttien saamisessa. Toivottiin paperin menevän kattavasti myös päättäjien käyttöön sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa, jottei jokainen maa tee omia päätöksiään muista erillään. Todettiin Suomen viiteryhmänä olevan pohjoismaiden lisäksi myös Baltian maat. Keskustelupaperi nähtiin tärkeänä avauksena. Keskusteltiin siitä, milloin tilanne uhkaa muuttua kriittiseksi ja todettiin, että Ruotsin ydinvoiman laajamittainen sulkeminen voisi olla tällainen tekijä. Jotta kuitenkin tällainen tilanne vältettäisiin, tulee sähkön markkinahinnan muodostua entistä reaaliaikaisemmin ja sen tulee antaa vaihdella nykyistä vapaammin. Ala ei saisi jarruttaa muutoksia, vaan toimijoiden tulisi aktiivisesti hakea uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi jakeluverkkoyhtiöt voisivat tarjota teknisiä mahdollisuuksia kuorman ohjaamiseen mahdollisimman lähellä käyttöajanhetkeä. Keskusteltiin myös rajasiirtoyhteyksien roolista ja siitä, että toimitusvarmuuden tavoitetasoa voi olla vaikeaa Suomen yksin määritellä ja tavoitella, sillä esimerkiksi Ruotsin tekemät ratkaisut vaikuttavat rajajohtojen kautta yhtä lailla lopputulokseen. Samoin keskusteltiin, kannattaako siirtokapasiteettia ottaa pois vuorokausimarkkinoilta ja osoittaa päivän sisäiseen käyttöön. Tähän ja muihin esille nostettuihin kysymyksiin toivotaankin sidosryhmien kommentteja. 5 Katsaus kantaverkon käyttötoimintaan Johtaja Reima Päivinen kertoi ensin käyttövarmuuden nykytasosta. Häiriökeskeytyksiä on nykyisellään keskimäärin noin 0,2 kpl liittymispistettä ja vuotta kohden. n Keskimääräinen
Muistio 3 (5) häiriökeskeytysaika per toimituspiste on pari minuuttia. Näistä aiheutuu laskennallista haittaa kansantaloudelle vuosittain 2-6 miljoonaa euroa. Keskusteltiin, että näiden lisäksi myös suunnitellut keskeytykset (noin 1000 kpl vuodessa) ja pikajälleenkytkennät aiheuttavat joissakin tapauksissa asiakashaittoja, jolloin niidenkin seurantaan ja hallintaan on panostettava. Varsinkin rajasiirtoyhteyksien häiriökeskeytykset voivat aiheuttaa suuriakin kansantaloudellisia haittoja hintaerojen tai jopa mahdollisen sähköpulan kautta. Käytiin esimerkkinä läpi 26.1.2016 tapahtunut rajajohtohäiriö, jonka yhteydessä käynnistettiin Fingridin omat varavoimalaitokset ja ostettiin kaikki saatavilla ollut säätösähkö. Toinen vakava häiriö tässä tilanteessa olisi johtanut suurella todennäköisyydellä kuormien rajoitukseen. Fingrid panostaakin rajasiirtoyhteyksien käytettävyyden parantamiseen strategisena hankkeena. Lisäksi tavoitteena on saada uusi yhteys Ruotsiin toteutettua mahdollisimman nopeasti, mutta ennen vuotta 2025 tämä tuskin toteutuu. Päivinen kertoi käyttötoiminnan toimintaympäristön muutoksista. Sähköjärjestelmän ominaisuudet muuttuvat, kun perinteiset tuotantomuodot korvautuvat uusiutuvilla. Viime vuonna Suomessa uusiutuvan tuuli- ja aurinkosähkötuotantokapasiteetin (asennettu) osuus huippukulutuksesta oli 8%, kun se oli Ruotsissa 23%, Tanskassa 101% ja Saksassa 102%. Saksassa tämä on johtanut suuriin vastakauppatarpeisiin ja naapurimaiden verkoissa tapahtuviin suuriin läpisiirtoihin. Pohjoismaissa tilanne on toistaiseksi hallinnassa, mutta sähköjärjestelmän haasteina ovat tehon riittävyys, tuotantokapasiteetin joustavuus ja tuotantokoneistojen liike-energia (jatkossa inertia). Keskusteltiin etenkin jälkimmäisestä, joka on edellytys sille, että järjestelmä selviää erilaisista häiriötilanteista taajuuden liikaa laskematta. Etenkin kesäaikaan tietyissä käyttötilanteissa verkossa saattaa ensi vuosikymmenellä olla niin vähän pyöriviä koneistoja, että suurimpien tuotantoyksiköiden tai Pohjoismaihin sähköä tuovien tasasähköyhteyksien äkillistä vikaantumista ei kestetä irrottamatta kulutusta taajuusrelein. Tilanne heikkenee entisestään, mikäli Ruotsissa suljetaan laajamittaisesti ydinvoimaa. Ratkaisuna on joko sopeuttaa suurimpien voimalaitosten tai siirtoyhteyksien tehot hetkittäin inertian määrään tai hankkia jostain puuttuva inertia. Jälkimmäinen voisi tarkoittaa voimalaitosten pyörittämistä ilman tehoajoa tai keinotekoisen inertian, esimerkiksi vauhtipyörien tai nopeaan tehonsäätöön kykenevien akustojen hankintaa tai inertian ostoa naapurijärjestelmistä. Tärkeä kysymys on, miten inertian määrään suhtaudutaan ja onko TSO:lla vastuu tietyn inertiamäärän ylläpidosta. Inertia on pohjoismainen suure, joten on löydettävä yhteinen pohjoismainen toimintamalli ja tekniset ratkaisut. Tehon riittävyyttä ja taajuuden hallintaa pyritään varmistamaan erilaisin reservein ja kysyntäjoustoa lisäämällä. Käytiin läpi eri reservilajit, joiden hankintaan Fingrid käyttää vuosittain 50-60 miljoonaa euroa. Näitä kustannuksia pyritään hallitsemaan luomalla ylikansallisia markkinapaikkoja reserveille ja kulut pyritään jatkossa kohdistamaan entistä paremmin suoraan tasepoikkeamille. Myös kulutusta tulisi saada eri markkinapaikoille mukaan, mitä Fingrid on pyrkinyt edesauttamaan erilaisten pilottihankkeiden muodossa. Tällaisia ovat mm. tukkupakastamon, hypermarkettien ja kotitalouksien sähkönkulutuksen joustomahdollisuuksien valjastaminen markkinoiden käyttöön. Myös jakeluverkkoyhtiöt voivat rakentaa tarvittavaa infraa joustooperaattoreiden tarpeisiin, kunhan ne perivät kyseisiltä toimijoilta kaikki vaadittavat kustannukset. Keskusteltiin myös sähköautojen roolista ja siitä, miten paljon pitkien välimatkojen Suomessa voidaan autojen latausta purkaa järjestelmän tarpeisiin. Puhuttiin, että aggregoidun kuorman tai virtuaalivoimalaitoksen tulee olla suuruusluokkaa 5 MW, jotta se on käytännössä hyödynnettävissä sähköjärjestelmän tarpeisiin.
Muistio 4 (5) Seuraavaksi Päivinen kävi läpi käytön verkkosääntöjä ja niiden aiheuttamia käytännön muutoksia. Esimerkiksi merkittäville toimijoille asetetaan 24 tunnin toiminta-aikavaatimus valtakunnallisten sähkökatkojen aikana. Tämä merkitsee tietoliikenneyhteyksien ja puheviestinnän varmentamista monessa kohteessa. Ponnistus on koko alalle merkittävä haaste ja sille on annettu viiden vuoden siirtymäaika. Muita merkittäviä muutoksia ovat mm. taseselvitysjakson lyheneminen ja Energiaviraston roolin kasvaminen erilaisten käyttötoiminnan periaatteiden hyväksyjänä. Kantaverkkoyhtiöt velvoitetaan myös alueelliseen yhteistyöhön, joka Pohjoismaissa toteutetaan Kööpenhaminaan perustettavan käytönsuunnitteluyksikön kautta. Fingridin on tarkoitus lähettää yksikköön kaksi työntekijää. Käytönsuunnitteluyksikkö aloittaa operatiivisen toimintansa vuoden 2017 lopulla ja on palveluntoimittaja, joka vastaa alueellisesta siirtokapasiteettien ja käyttövarmuuden laskennasta sekä siirtokeskeytysten koordinoinnista. Komissio tuntuisi haluavan antaa alueellisille yksiköille muitakin tehtäviä, mutta tämä ei ole kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmissa. 6 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Reima Päivinen kertoi ensin Fingridin strategisista riskeistä, joita arvioidaan sekä yhteiskunnan että yhtiön toiminnan kannalta. Fingridissä on määritelty keskeiset uhkakuvat, joihin varaudutaan siten, että yhtiön toiminta pystytään palauttamaan kokonaan tai osittain riskin toteutuessa. Varautumisessa pyritään mahdollisimman suureen konkretiaan siten, että varautumissuunnitelmia tärkeämpiä ovat säännölliset harjoitukset ja niistä oppiminen. Äärimmäisenä varautumisen asteena on poikkeusoloja varten tehtävä valmiussuunnittelu, jota tehdään yhteistyössä alan yritysten ja viranomaisten kesken Voimatalouspoolin kautta. Fingrid hoitaa poolia Huoltovarmuuskeskuksen kanssa solmittuun sopimukseen perustuen. Poikkeusoloissa äärimmäisessä tilanteessa varaudutaan sähköjärjestelmän keskitettyyn ohjaukseen Fingridin valvomosta käsin, mikäli tukkusähkömarkkinat eivät toimi. 7 Itsearvio neuvottelukunnan kokouksesta ja mahdolliset kehittämisideat 8 Muut asiat Tehtiin lyhyt itsearvio kokouksesta. Käsiteltyjä aiheita pidettiin hyvinä ja ajankohtaisina. Etenkin sähkömarkkinoiden keskustelupaperia pidettiin hyvänä ja konkreettisena avauksena aiheesta, jossa tarvitaan nopeaa herättelyä. Kokous avasi sopivasti näitä aiheita edelleen, jotta neuvottelukunnan jäsenet pystyvät jatkamaan keskustelua omissa viiteryhmissään. Tärkeänä yhteisenä viestinä on, että pitkässä juoksussa markkinavaihtoehto voittaa aina säätelyyn perustuvan vaihtoehdon. Markkinoiden eri kehittämisehdotuksiin liittyvät kustannukset nähtiin tärkeänä nostaa selkeästi esiin jatkotyössä. Myös tehotasapainon hallinnan systeeminäkökulma on tärkeää tietoa, eli todettiin kaikkien osapuolten olevan syytä varautua "töpselisähkön" häiriöihin. Todettiin kokouksen olleen jälleen hyvin keskusteleva, kuten puheenjohtaja muistutti tämän vuoden teemana olevan. Ideana esitettiin, että johonkin tulevaan kokoukseen voisi kutsua mukaan myös esim. poliittisen päättäjän mukaan keskustelemaan. Ei muita asioita.
Muistio 5 (5) 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään maanantaina 12.9.2016 klo 13-16. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja