T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O. T o i m i n t a k e r t o m u s TVR

T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O T o i m i n t a k e r t o m u s 2 0 0 3 TVR

S ISÄLTÖ T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA... 4 T ULOT... 8 M ENOT... 9 R ISKIENHALLINTA...13 S U HDANNEPUSKURI...13 H ALLINTO...14 E DUSTUKSET...16 S OPIMUKSET...16 T ULOSLASKELMA...18 T ASE...19 T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...20 T ILINTARKASTUSKERTOMUS...29 L AINSÄÄDÄNTÖ...30 1

T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuoden aikana lähes ennakoidun mukaisesti. Työttömyyskassamenot kuitenkin ylittivät jonkin verran ennakoidun määrän ja työttömyysvakuutusmaksutulot hivenen alittivat talousarvioluvut. Sijoitustoiminnassa ylitettiin asetettu tuottotavoite. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin määrä ylitti kertomusvuoden alussa noin 300 miljoonalla eurolla lakisääteisen enimmäismääränsä. Työttömyysvakuutusrahasto oli tähän nojaten esittänyt tuntuvaa työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamista vuodelle 2003, minkä arvioitiin johtavan noin 160 miljoonan euron alijäämään. Alijäämää kertyi lopulta 255 miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen tarvitseman lisärahoituksen ohella alijäämää kasvatti eläkelaitoksille maksettava työeläkelisä, jonka määrän Eläketurvakeskus arvioi nousevan yli 40 miljoonaa euroa alkuperäisestä arviosta. Suhdannepuskurin koko laski vuoden 2003 loppuun mennessä noin 550 miljoonaan euroon, mikä ylittää sen lakisääteisen enimmäismäärän edelleen noin 50 miljoonalla eurolla. Työttömyysvakuutusrahaston talousarvio onkin tähän perustuen myös vuonna 2004 alijäämäinen, jotta puskuri saadaan enimmäisrajansa alapuolelle. Alijäämää arvioidaan kertyvän 170 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävien määrä kasvoi edelleen ja se näkyi myös henkilökunnan lisäyksenä. Rahaston rooli työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyn toimeenpanon ohjauksessa ja valvonnassa vahvistui. Rahasto antoi vuodelle 2003 työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi muutoinkin maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Rahaston toimisto neuvoi muutoinkin aiempaa enemmän maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Erityisesti uudet säännökset ikärajojen käyttöönotosta työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuudessa ovat aiheuttaneet paljon kyselyjä. Rahaston edustajat kävivät vuoden aikana kaikissa työttömyysvakuutusmaksun perintää hoitavissa tapaturmavakuutusyhtiöissä selvittämässä perinnän toimeenpanoa. Käyntien aikana saatettiin havaita, että työttömyysvakuutusmaksun perintä toimii yleisesti ottaen hyvin. Rahaston edustajat pyysivät kuitenkin joissakin yksittäistapauksissa lisätietoja ja antoivat täsmentäviä ohjeita perinnän asianmukaisesta hoitamisesta. Työttömyyskassojen rahoitus työllisti rahastoa aiempaa enemmän. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi työttömyyskassoille ennalta vahvistettua ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoiti myös kerran kuukaudessa kassojen valtionosuuksien maksatuksen sosiaali- ja terveysministeriön osalta. Rahaston tehtävät lisääntyvät vuoden 2004 alusta, kun myös työministeriön hallinnonalan työttö- T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2

myysetuuksien valtionosuuksien ennakot aletaan maksaa Työttömyysvakuutusrahaston kautta. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävänä on seurata jatkuvasti kassojen rahoitustarvetta ja maksaa tarvittaessa lisäennakoita tai leikata liikaa maksettuja ennakoita. Rahasto joutui lisäämään kertomusvuonna kassojen ennakkorahoitusta kasvaneiden työttömyysetuusmenojen vuoksi yli 35 miljoonaa euroa. Työttömyyskassat hakivat lokakuussa ennakkoja vuodelle 2004. Hakemukset osoittivat, etteivät työttömyyskassat juurikaan usko työttömyysasteen alentumiseen ja työttömyysmenojen vähentymiseen vuoden 2004 aikana. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminta vakiintui vuoden 2003 aikana ja oli yksittäisenä toimintona henkilökuntaa eniten työllistävä. Rahasto hoiti itse suurimman osan sijoitustoiminnasta. Työttömyysvakuutusrahaston toimistoa työllistivät aiempaa enemmän uuden työsopimuslain korvaussäännökset, joiden mukaan tuomioistuimen on kuultava rahastoa työsuhteen päättymistä koskevissa riita-asioissa. Lausumia annettiin 346 eli keskimäärin 29 kuukaudessa. Työsopimuslain korvaussäännöksiä sovelletaan myös silloin, kun työnantaja ja työntekijät sopivat työsuhteen päättymisestä johtuvista korvauksista. Tehtävien lisäystä tietää myös se, että vuoden 2004 alusta työntekijä, joka ei kuulu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, ja hänen työnantajansa voivat hakea vapautusta työttömyysvakuutusmaksusta Työttömyysvakuutusrahastolta. Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettua asetusta muutettiin vuoden 2004 alusta mm. siten, että rahaston asioita hoitavaa toimielintä kutsutaan johtokunnan sijasta hallitukseksi. Kertomusvuoden aikana rahaston henkilökunnassa tapahtui suuria muutoksia. Kaksi työntekijää jäi pois ja yksi lähti vuorotteluvapaalle. Uusia työntekijöitä palkattiin viisi, jolloin henkilökunnan määrä nousi kahdeksaan. Työttömyysvakuutusrahastolla oli lisäksi yhteinen tietohallintopäällikkö Koulutusrahaston kanssa. Rahastoon palkattiin vielä kaksi työntekijää vuoden lopulla lyhyisiin määräaikaisiin tehtäviin. Työttömyysvakuutusrahaston voimakkaana jatkunut kehitys ja työtehtävien lisäys on vaatinut hallinnolta ja henkilökunnalta monenlaista venymistä ja joustamista. Kiitän hallintoa asiallisesta ja tehokkaasta rahaston toiminnan ohjaamisesta. Henkilöstöä kiitän hyvin tehdystä työstä. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä rahaston tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. H EIKKI POHJA toimitusjohtaja T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 1. YLEISTÄ RAHASTON ASEMASTA JA TEHTÄVISTÄ Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan 1.9.1998, asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan 1.1.1999 sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan 1.12.1998. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. 2. RAHASTON RAHOITTAMAT ETUUDET Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Tässä mainitut etuudet työeläkelisää lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut työeläkelisämaksu. Työntekijän työeläkettä korotetaan ansiopäivärahojen ja ansiosidonnaisten koulutusetuuksien ajalta karttuvalla työeläkelisällä. Maksu määrätään siten, että se vastaa 80 % siitä määrästä, joka saataisiin, jos ansiopäiväraha- tai koulutusetuuspäiviltä vastaavilta päiviltä suoritettaisiin keskimääräistä työeläkevakuutusmaksua vastaava maksu. Vakuutusmaksun perusteena olevana palkkana käytetään sitä työansiota, jonka arvioidaan vastaavan ansiopäivärahan perusteena olevaa keskimääräistä palkkaa. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan joulukuun aikana. Työeläkelisän vakuutusmaksu maksetaan Eläketurvakeskukselle, joka jakaa sen edelleen ao. eläkelaitoksille. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 4

3. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN MAKSAMIEN ETUUKSIEN ENNAKKORAHOITUS Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2003 lopussa vahvistettiin työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen muutos, jolla myös työministeriön hallinnonalan työttömyysetuuksien (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuki) valtionosuuksien ennakot siirtyvät maksettavaksi Työttömyysvakuutusrahaston kautta 1.1.2004 alkaen. 4. JÄSENMAKSUN TASAUS PALKANSAAJAKASSOILLE Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2003 yhteensä 8,8 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 10 milj. ). Jäsenmaksun tasausta maksettiin 11 palkansaajakassalle. 5. PALKKATURVAN RAHOITUS Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/98) nojalla valtion palkkaturvame- noista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa työministeriölle laskun mukaan. RAHAVIRRAT TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTOSSA Työnantajat Tapaturmavakuutusyhtiöt Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Sosiaali- ja terveysministeriö TVR Työministeriö Sijoitustuotot TSL Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto Työministeriö Valtion eläkerahasto T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 5

6. KOULUTUSRAHASTON MYÖNTÄMIEN ETUUKSIEN RAHOITUS Rahasto vastaa vielä 31.12.2002 mennessä päättyneistä työsuhteista johtuvista erorahaetuuksista. Tämän lisäksi rahasto vastaa ammattitutkintostipendistä aiheutuvista menoista samoin kuin aikuiskoulutustuen ansio-osasta ja hallintokuluista. Nämä kaikki etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Erorahajärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä 1.1.2003 lukien ansiopäivärahajärjestelmään lisättiin mahdollisuus maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Korotettua ansio-osaa voi saada henkilö, joka on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on ollut palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta ja on ollut työssä vähintään 20 vuotta. Työttömyyskassa voi maksaa korotettua ansiopäivärahaa enintään 150 päivän ajan. Korotetun koulutuspäivärahan tai koulutustuen kestoa ei ole rajoitettu. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin korotetun ansio-osan menoista. 7. TILITYS KANSANELÄKELAITOKSELLE Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 17,3 % (edellisenä vuonna 17,2 %). 8. TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA Vuosi 2003 oli Työttömyysvakuutusrahaston kassavirran osalta ennakoitua heikompi. Talousarviossa asetettu tavoite noin 160 miljoonan euron alijäämästä ylittyi, kun työttömyyskassamenot olivat arvioitua suuremmat, työttömyysvakuutusmaksutulot alittivat ennakoidun määränsä ja työeläkelisämaksun määrä nousi tuntuvasti alkuperäisestä arviosta. Alijäämää kertyi kaikkiaan 255 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kannalta vuosi 2003 oli kaksijakoinen. Osakekurssit nousivat maaliskuusta alkaen tuntuvasti, kun taas korot laskivat alkuvuoden ja kääntyivät lievästi ylöspäin kesäkuussa. Rahaston sijoitukset tuottivat arvioitua paremmin. Vakaaseen ja hyvin ennakoitavaan tuottoon tähtäävä strategia tuotti 4,0 prosenttia vuonna 2003, kun edellisen vuoden tuotto oli ollut 2,9 %. Työttömyysvakuutusrahaston allokaatiossa tehtiin pieniä muutoksia vuoden aikana. Syksyllä joukkolainojen määrää pienennettiin vastaamaan suhdannepuskurin supistunutta kokoa. Sijoituksia kohdennettiin ensimmäistä kertaa indeksilainoihin, joissa kohde-etuuksina käytettiin sellaisia sijoituskohteita, joiden tuotot korreloivat heikosti Suomen kansantalouden syklien ja työttömyyden kehityksen kanssa. Rahaston allokaatiosalkkujen hallinnointi tapahtui ulkopuolisten varainhoitajien ja Työttömyysvakuutusrahaston toimiston hoitamina. Vertailutuotto ylittyi kaikissa näissä salkuissa. Rahaston hoitaman likviditeettisalkun tuotto oli hyvä ja vertailukelpoinen parhaitten lyhyen koron rahastojen kanssa. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 6

SIJOITUSKOHTEIDEN TUOTOT 2003 2002 2001 Kotimaiset osakkeet Eurooppalaiset osakkeet Aasialaiset osakkeet 22,7% 12,0% 17,0% -13,0% -32,4% -25,3% -18,6% -17,4% 1,2% Rahamarkkina JVK (1-3 vuotta) JVK (Benchmark) 2,7% 2,8% 4,1% 3,8% 4,9% 9,8% 4,9% 6,3% 5,8% Kapitalisaatiosopimukset 3,8% 4,8% 5,4% TVR koko omaisuus 4,0% 2,9% 3,4% 9. RAHASTON TEHTÄVÄT TYÖSOPIMUSLAIN MUKAAN Uuden työsopimuslain (55/2001) 12 luvun mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa. Työttömyysvakuutusrahastolla on jutussa etua valvottavana vain, jos kantajalle on ko. työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään työttömyysvakuutusrahastolle pääsäännön mukaan 75 % kantajalle maksetusta työttömyyspäivärahasta työsopimuslain 12 luvun 3 :ssä säädetyin edellytyksin. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään työnantajan ja työntekijän välillä sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 346 (92) lausuntoa, joista viisi työtuomioistuimelle ja seitsemän hovioikeuksille. Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaalija terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 51,7 % (53,2 %), mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Vuonna 2003 Työttömyysvakuutusrahastolle tuomittiin tai sovittiin maksettavaksi 207. 875,85 euroa (94.026,92 euroa). Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista on 97.061,30 euroa. LAUSUMAT, SOPIMUKSET JA TUOMIOT / TSL-KORVAUKSET kpl 400 350 300 346 207 876 250 000 200 000 250 150 000 200 150 100 50 92 54 94 027 90 76 100 000 50 000 Lausumat (TVR) Sopimukset ja tuomioist. vahv. sovinnot Tuomiot (tiedoksitulleet) 0 2002 2003 0 Tsl-korvaukset T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 7

TULOT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2003 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (1038/2002). Se laski 0,6 prosenttiin (edellisenä vuonna 0,7 %) palkasta 840.940 euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 2,45 prosenttia (2,7 %). Työnantajan keskimääräinen maksu oli 1,93 % (2,11 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,6 prosenttia (0,7 %) palkkojen määrästä 840.940 euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,65 prosenttia (1,75 %). Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,6 prosenttia (0,7 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä 940 miljoonaa euroa, kun niitä edellisenä vuonna kertyi 1.020 miljoonaa euroa. PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli 0,2 % (edellisenä vuonna 0,4 %) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,07 prosenttia (0,15 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 107 miljoonaa euroa, kun sitä edellisenä vuonna kertyi 203 miljoonaa euroa. VAKUUTUSMAKSUT Milj. VAKUUTUSMAKSUTULO 3,50 % 2000 3,00 % 2,50 % 1600 2,00 % 1200 1,50 % 800 1,00 % 0,50 % 400 0,00 % 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004e 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004e Palkansaajat Työnantajamaksu Työnantajat keskim. Palkansaajamaksu VALTIONOSUUS Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle valtionosuuksien ennakkoa vuonna 2003 yhteensä 563 miljoonaa euroa. KORVAUKSET Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi rahastolle työnantajien työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella maksamia korvauksia 208 tuhatta euroa (94 tuhatta euroa). T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 8

SIJOITUSTEN TUOTOT Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eri pituisiin joukkovelkakirjoihin 144 miljoonaa euroa (140 milj. ), osakkeisiin 14 miljoonaa euroa (12 milj. ), sijoitusrahastoihin 28 miljoonaa euroa (20 milj. ), kapitalisaatiosopimuksiin 16 miljoonaa euroa (44 milj. ) ja rahamarkkinasijoituksiin 381 miljoonaa euroa (575 milj. ). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 24 miljoonaa euroa (18 milj. ). Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli 4,0 prosenttia (2,9 %). Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 586 miljoonaa euroa (795 milj. ). SIJOITUSTEN JAKAUMA 31.12.2003 25,6 % 6,3 % 2,7 % Rahamarkkina 65,4 % JVK Osakkeet Kapit. sopimukset MENOT ELÄKETURVAKESKUS Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (561/ 1998) tarkoitetun työeläkelisämaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen työeläkelisämeno oli 358 miljoonaa euroa (283 milj. ). Työeläkelisämaksua maksettiin kertymävuoden aikana ennakkona, ja lopullinen maksu oli ennakoitua suurempi. Erotus on kirjattu siirtovelkoihin. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen kertymävuotta seuraavan vuoden aikana. VALTION ELÄKERAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Valtion Eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Työeläkelisämaksumeno oli 2,0 miljoonaa euroa (2,4 milj. ). Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 9

KANSANELÄKELAITOS Työttömyysvakuutusrahasto tilitti Kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 18 miljoonaa euroa (31,5 milj. ) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. Lisäksi rahasto on kirjannut menoksi Kansaneläkelaitokselle edellisten tilikausien vakuutusyhtiötilityksistä kertyvää menoa 2.573.000 euroa. KOULUTUSRAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti Koulutusrahastolle kertomusvuoteen kohdistuvaa rahoitusta sekä vuoteen 2002 kohdistuvaa palkkasummaperusteista lisämaksua yhteensä 29 miljoonaa euroa (28 milj. ). TYÖMINISTERIÖ Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 19,3 miljoonaa euroa (21,6 milj. ). TYÖTTÖMYYSKASSAT Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisiin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustukiin ja vuorotteluvapaasta annetun lain (1305/2002) mukaisiin vuorottelukorvauksiin. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lisäpäivien menoista 94,5 %. Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille 8,8 miljoonaa euroa (10,1 milj. ). Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 817 miljoonaa euroa (717 milj. ). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 568 miljoonaa euroa (511 milj. ) ja työministeriön osuutena 60 miljoonaa euroa (54 milj. ). Vuoden 2003 aikana Suomessa toimi 42 työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 43,75 euroa (41,30 euroa) päivässä. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 10

PALKANSAAJAKASSAT 31.12.2003 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin tk Erityisalojen Toimihenkilöiden Esittävien taiteilijoiden Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan IAET-kassa Journalistien Julkisten alojen teknisten Kemian Kunnallisvirkamiesten Kunta-alan Lakimiesten Lähi- ja Perushoitajien Lääkärien Maa- ja Merialojen Toimihenkilöiden Merkonomien Metallityöväen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten Opettajien Palvelualojen Paperityöväen Luonnonvara-alan Puu- ja erityisalojen Rahoitus- ja Erityisalojen Rakennusalan Rautatieläisten Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Sosiaalialan korkeakoulutettujen Suomen Elintarviketyöläisten Suomen Merimies-Unionin Sähköalojen Tekstiili- ja vaatetustyöväen Teollisuuden toimihenkilöiden Terveydenhuoltoalan Vakuutusväen Valtion ja erityispalvelujen palkansaajien Valtion Virkamiesten Posti-ja logistiikka-alan Viestintäalan YTK-työttömyyskassa YRITTÄJÄKASSAT Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Suomen Yrittäjäin Milj. 1200 1000 800 600 400 200 0 TUKIMAKSUT KASSOILLE (TVR) 1999 2000 2001 2002 2003 Tukimaksut kassoille (TVR) Työttömyysaste % % 10,5 10 9,5 9 8,5 8 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 11

VAKUUTUSYHTIÖT Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (14) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 7,3 miljoonaa euroa (7,6 milj. ). TAPATURMAVAKUUTUSLAITOKSET A-Vakuutus Oy Keskinen Vakuutusyhtiö Fennia If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö Valtiokonttori Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö Ålands Ömsesidigt skadeförsäkringsbolag TILITYS STM:LLE VAKUUTUSMAKSUISTA VUOSILTA 1994-1998 Edellisten vuosien vakuutusmaksutilitysten oikaisuista johtuvaa vuosiin 1994 1998 kohdistuvaa menoa on kirjattu siirtovelaksi sosiaalija terveysministeriölle 8.431.000 euroa. HALLINTOKULUT Rahaston hallintokulut olivat 1,0 miljoonaa euroa (0,9 milj. ). TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Rahaston varsinaiset tulot olivat 1.611 miljoonaa euroa (1.742 milj. ) ja menot 1.890 miljoonaa euroa (1.660 milj. ). Sijoitustuottoja kertyi 27 miljoonaa euroa (30 milj. ) ja sijoituskuluja 4 miljoonaa euroa (13 milj. ), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 23,7 miljoonaa euroa (17,6 milj. ). Tilikauden alijäämä oli 255 miljoonaa euroa (ylijäämää 100 milj. ). Milj. 1500 1400 1300 1200 1100 1000 MENOJEN KEHITYS 1999 2000 2001 2002 2003 Menot, milj.euroa Työttömyysaste % % 10,5 10 9,5 9 8,5 8 Milj. 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 VARALLISUUDEN MUUTOS 1999 2000 2001 2002 2003 Varallisuuden muutos Työttömyysaste % % 11 10,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 12

RISKIENHALLINTA RISKIENHALLINNAN TAVOITTEET Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rahaston resurssit ja järjestelmät ovat riittävät rahaston toimintoja ajatellen. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskin toteutuminen ei oleellisesti vaikuta rahaston toimintoihin tai talouteen. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että rahaston ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa rahaston riskinkantokykyyn ja tavoitteisiin. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS- RAHASTON RISKINSIETOKYKY Rahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vakuutusmaksujen säätelyn avulla, joiden suuruutta voidaan nykyisen käytännön mukaan muuttaa vain kerran vuodessa. Näistä seikoista johtuen rahaston riskinsietokyky on varsin pieni. Sijoitustoiminnan muodostamat riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, ettei edes kaikkien riskien yhtäaikainen toteutuminen antaisi aihetta vakuutusmaksujen korotuksiin. SUHDANNEPUSKURI RAHASTON VARALLISUUSASEMA JA SUHDANNEPUSKURI Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1.1.2003 lukien muutetun 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen (vuoteen 2002 saakka tuottojen ja menojen) erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä SUHDANNEPUSKURI vuonna 2003 oli noin 500 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 613 miljoonaa euroa (851 milj. ). Rahastoon kertynyt ylijäämä (suhdannepuskuri) oli 553 miljoonaa euroa (808 milj. ). Siirtovelat olivat 60 milj. euroa (43 milj. ), johon sisältyy työministeriölle olevaa velkaa palkkaturvamaksusta 19,3 miljoonaa euroa (21,6 milj. ). Siirtosaamiset olivat 26 miljoonaa euroa (55 milj. ). Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston 22.10.2003 hyväksymän vuotta 2004 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan 31.12. 2004 noin 440 miljoonaa euroa. 2003 2002 2001 2000 Rahaston menot, milj. 1 322 1 149 1 217 1 306 Työttömyysaste % 9,0 9,1 9,1 9,8 Puskurin enimmäismäärä, milj. 529 455 481 480 Rahaston varallisuus, milj. 553 808 707 449 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 13

HALLINTO HALLINTONEUVOSTO Valtioneuvosto nimitti 12.12.2001 työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi 1.1.2002 alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi: toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy teollisuusneuvos Rauno Mattila, Trafotek Oy toimitusjohtaja Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj johtaja Esko Tulikoura, Skanska Oy toimitusjohtaja Ari Karvonen, Ari Karvonen Ky toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Suomi Oy henkilöstöjohtaja Aino Toikka, SOK apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu henkilöstöjohtaja Pekka Palola, Tampere kaupunginjohtaja Matti Pelttari, Rovaniemi liikenneneuvos Heikki Lehtinen, Tampere hallituksen puheenjohtaja Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, KTV talouspäällikkö Seppo Berg, Metallityöväen Liitto ent. puheenjohtaja Maj-Len Remahl, PAM puheenjohtaja Mikko Mäenpää II puheenjohtaja Helena Rissanen, TU puheenjohtaja Risto Piekka (TT) (TT) (TT) (TT) (PT) (PT) (PT) (KT) (KT) (KT) (KiSV) (MTL) (SAK) (SAK) (SAK) (STTK) (STTK) (AKAVA) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana Matti Kyytsönen. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 14

JOHTOKUNTA Hallintoneuvosto valitsi 30.10.2002 johtokunnan jäseniksi vuodeksi 2003 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt (Janne Metsämäen eronpyyntö ja Kaija Kallisen valinta käsiteltiin 15.5.2003 pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa): osastopäällikkö Risto Alanko työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pääsihteeri Seppo Junttila sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen (16.5.-) johtaja Markku Koponen neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty lakimies Janne Metsämäki (-15.5.) toimitusjohtaja Arto Ojala johtaja Pertti Parmanne toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio TT KT STTK SAK PT AKAVA SAK PT SAK MTL TT KT KiSV Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 15

TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Arto Kuusiola. TOIMISTO Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut omissa tiloissa, Kalevankatu 12, Helsinki. HENKILÖSTÖ Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Rahaston sijoitustoimintaa ja taloutta hoiti talousjohtaja, KTM Tapio Oksanen apunaan salkunhoitaja, KTM Sami Lahtinen 30.11.2003 saakka ja KTM Petteri Vaarnanen 19.1.2004 lukien. Sijoitustoiminnan maksuliikennettä ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Tuire Tuomola 31.3.2003 saakka ja sen jälkeen yo-merkonomi Kaija Viertola. Työttömyyskassojen ennakoita ja maksuliikennettä sekä kirjanpitoa hoiti yomerkonomi Tuija Pahikka-aho 30.4.2003 saakka ja hänen vuorotteluvapaansa alettua yo-merkonomi Soile Vesa. HSO-sihteeri Outi Verronen on toiminut palkanlaskijana ja johdon sihteerinä 19.3.2003 alkaen. Lähinnä työsopimuslakiasioita käsitteleväksi osa-aikaiseksi (60 %) lakimieheksi valittiin oik.yo. Sanna Kujala 24.3.2003 alkaen. Toimistosihteerinä ja lakimiehen avustajana toimi yo-merkonomi Maarit Sandberg. Tietohallintopäällikön tehtäviä hoiti osa-aikaisesti (30 %) Koulutusrahaston tietohallintopäällikkö Pirkko Levänen. EDUSTUKSET Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Heikki Pohja edusti rahastoa sosiaali- ja terveysministeriön eri lainvalmisteluhankkeissa ja eduskunnan valiokuntien kuulemistilaisuuksissa. SOPIMUKSET Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton kanssa allekirjoitettiin 5.12.2002 vuotta 2003 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2004 koskeva sopimus allekirjoitettiin 25.11.2003. Sosiaali- ja ter- veysministeriö vahvisti sopimuksen 22.12.2003. Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 16

AVAINLUVUT Vakuutusmaksutulo Muut tulot (STM) Maksuprosentit - palkansaajamaksu - työnantajamaksu alempi - työnantajamaksu ylempi Menot yhteensä, milj. euroa - Työttömyysskassat (TVR) - Työttömyysskassat (STM) - Eläketurvakeskus (työeläkelisä) - Koulutusrahasto - Kansaneläkelaitos - Työministeriö (palkkaturva) - Hallintokulut Yli- /alijäämä Sijoitusten tuotto- % käyville arvoille Suhdannepuskuri, milj. euroa - Rahamarkkinasijoitukset - Joukkolainat - Osakkeet - Muut sijoitukset 2003 1047 564 0,20 0,60 2,45 1890 876 568 358 29 20 19 1,0-255 4,0 553 381 144 36 19 2002 1 223 519 0,40 0,70 2,70 1 660 771 511 283 28 32 22 0,9 100 2,9 808 574 140 38 44 2001 1 455 367 0,70 0,80 3,10 1 583 773 366 314 34 58 20 0,6 259 3,4 707 456 180 31 40 2000 1576 1,00 0,90 3,45 1292 856 319 22 70 16 0,3 298 3,8 449 283 113 20 33 1999 1 765 1,35 0,90 3,85 1 340 921 301 16 82 12 0,2 435 3,6 150 435 0 0 0 KASSOJEN MAKSAMAT ETUUDET, TVR:N OSUUS milj. euroa ja %-osuus kaikista 2003 2002 2001 2000 1999 milj. %- osuus milj. %- osuus milj. %- osuus milj. %- osuus milj. %- osuus Koulutuspäivärahat 5,9 0,7 % 3,3 0,4 % 4,6 0,6 % 4,2 0,5 % 6,0 0,7 % Lomautuspäivärahat 141,7 16,2 % 108,1 14,0 % 78,3 10,1 % 73,0 9,2 % 85,1 10,0 % Lisäpäivien päivärahat 123,7 14,1 % 148,0 19,2 % 203,6 26,3 % 220,0 27,7 % 271,7 31,9 % Muut päivärahat 487,9 55,7 % 413,2 53,6 % 389,6 50,4 % 402,9 50,6 % 389,6 45,7 % Vuorottelukorvaus 36,7 4,2 % 29,0 3,8 % 30,4 3,9 % 24,4 3,1 % 19,8 2,3 % Aikuiskoulutustuki 50,9 5,8 % 46,7 6,1 % 41,5 5,4 % 49,0 6,2 % 56,1 6,6 % Lapsikorotus 8,5 1,0 % 7,2 0,9 % 9,3 1,2 % 7,4 0,9 % 9,4 1,1 % Jäsenmaksujen tasaus 8,8 1,0 % 10,1 1,3 % 11,3 1,5 % 9,5 1,2 % 9,2 1,1 % Hallintoapurahat 11,9 1,4 % 4,8 0,6 % 5,0 0,6 % 5,1 0,6 % 5,6 0,7 % Yhteensä 875,9 770,4 773,6 795,5 852,5 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 17

T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 940 127 097,32 1 019 471 121,17 Viivästys- ja yliaikakorot 2 381 400,76 592 721,19 Tulot työnantajamaksuista yhteensä 940 508 498,08 1 020 063 842,36 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 3 106 527 588,45 202 864 144,59 Viivästys- ja yliaikakorot 4 53 091,51 117 742,37 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä 106 580 679,96 202 981 886,96 STM tulot 563 490 784,70 518 717 348,15 TSL:n mukaiset korvaukset 5 60 766,36 94 026,92 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä 1 610 640 729,10 1 741 857 104,39 MENOT Eläketurvakeskus 6-358 107 741,30-283 075 230,64 Valtion Eläkerahasto 7-1 957 185,00-2 428 990,42 Kansaneläkelaitos -20 273 000,00-31 500 000,00 Koulutusrahasto 8-28 970 872,00-27 961 242,76 Työministeriö 9-19 254 146,50-21 612 232,03 Työttömyyskassat (TVR) 10-816 542 305,70-716 518 189,86 Työttömyyskassat (TM) 11-59 822 009,25-54 291 607,33 Työttömyyskassat (STM) 12-568 121 823,52-511 176 487,20 Edell.vuoden kulujen korjaukset 0,00-2 909 212,09 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset 13-7 254 454,70-7 631 826,73 Tyött.vak. 1994-1998 osuus STM:lle -8 431 000,00-13 179,76 Rahaston hallintokulut 14-1 033 829,96-905 629,66 Rahaston varsinaiset menot yhteensä -1 889 768 367,93-1 660 023 828,48 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA -279 127 638,83 81 833 275,91 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot 15 27 472 419,57 30 424 995,67 Sijoituskulut 16-3 803 858,00-12 796 864,46 Sijoitustuottojen netto 23 668 561,57 17 628 131,21 Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston korkoutus 17 524 424,92 347 926,15 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -254 934 652,34 99 809 333,27 T ULOSLASKELMA 18

T ASE 31.12.2003 31.12.2002 VASTAAVAA Viite PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 18 40 814,86 30 274,27 Aineelliset hyödykkeet 19 833 175,51 836 659,32 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet 20 2 826 251,90 2 715 180,75 Noteeratut osakkeet 21 13 495 921,53 12 001 669,67 Sijoitusrahastot 22 27 835 390,43 20 082 570,73 Kapitalisaatiosopimukset 23 16 218 907,86 43 508 356,27 Joukkovelkakirjat 24 144 378 894,49 139 844 772,29 Rahamarkkinasijoitukset 25 381 210 390,19 574 768 840,05 Omaisuudenhoitotilit 112 106,71 1 898 647,30 Sijoitusomaisuus yhteensä 586 077 863,11 794 820 037,06 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset 26 26 093 508,09 55 472 521,08 Rahat ja pankkisaamiset 2 985,37 57 847,23 Rahoitusomaisuus yhteensä 26 096 493,46 55 530 368,31 YHTEENSÄ VASTAAVAA 613 048 346,94 851 217 338,96 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta 807 730 433,15 707 921 099,88 tilikaudelta -254 934 652,34 99 809 333,27 Kertynyt yli-/alijäämä 552 795 780,81 807 730 433,15 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat 27 60 252 566,13 43 486 905,81 Vieras pääoma yhteensä 60 252 566,13 43 486 905,81 YHTEENSÄ VASTATTAVAA 613 048 346,94 851 217 338,96 T ASE 19

T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2003 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTEET TULOSLASKELMA JA TASE Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. TULOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden vakuutusmaksujen määrän ja sopimuk- sen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. PERINNÄSSÄ OLEVAT SAAMISET Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna 2003. PERINNÄSSÄ OLEVAT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 2003 2002 Uudet erääntyneet 693,37 304,43 Normaaliperinnässä 488,91 426,39 Pakkoperinnässä 2 662,29 607,03 Erikoisperinnässä 709,80 1 135,92 Perinnässä olevat 4 554,36 2 473,78 Velkasaneerauksessa 1 257,39 611,62 Konkurssivalvonnassa 1 699,50 1 110,74 Yhteensä 7 511,26 4 195,85 T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 20

PERINNÄSSÄ OLEVAT PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 2003 2002 Uudet erääntyneet 255,15 250,99 Normaaliperinnässä 142,61 507,27 Pakkoperinnässä 1 046,47 722,43 Erikoisperinnässä 169,92 644,63 Perinnässä olevat 1 614,15 2 125,34 Velkasaneerauksessa 663,99 385,46 Konkurssivalvonnassa 882,45 593,26 Yhteensä 3 160,59 3 104,06 MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET TUKIMAKSUT TYÖTTÖMYYSKASSOILLE Työttömyyskassamaksujen ennakot maksetaan kassoille kuukausittain edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn budjetin mukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto toimittaa TVR:lle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Vuoden 2002 kirjanpidossa edellä mainittua jaksotusta ei ole tehty. Lisäksi hallintokuluapurahoja ei vielä vuonna 2002 ole sisällytetty ennakkomaksuihin. Näin ollen vuoden 2003 kassamaksuihin sisältyy vuoden 2002 eriä yhteensä 1,5 milj. euroa saamista. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksien ennakoihin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ennakot ministeriöltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Vakuutusyhtiöiden hoitokorvaukset kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausitilitysten mukaisesti. Rahaston hoitomenot on kirjattu suoriteperusteisesti. Palkkaturvamaksu kirjataan työministeriön arviolaskun perusteella ilman korkoutusta. Rahaston hallintokulut kirjataan suoriteperusteisesti. MAKSUT ELÄKETURVAKESKUKSELLE JA VALTION ELÄKERAHASTOLLE SEKÄ NIIDEN KORKOUTUS Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut veloitukset laskuperustekorkoa T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 21

käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikkiin edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston maksujen korkoutus. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Vuoden 2002 tilinpäätöksessä on siirrytty ensimmäistä kertaa suunnitelman mukaisiin poistoihin. Poistot on laskettu käyttöomaisuuden arvioidun pitoajan mukaan. Rahaston toimiston remonttikustannukset on jaksotettu 10 vuoden pitoajalle, atk-laitteet ja ohjelmat 3 vuoden ja konttorin kalusteet 3 vuoden pitoajalle. Vuoden 2003 tilinpäätös on laadittu tätä käytäntöä soveltaen. markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Vuosien 2002 ja 2003 arvonalennusten erotus on kirjattu sijoitustuotoksi. SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. VAKUUTUSYHTIÖIDEN KAPITALISAATIOSOPIMUKSET Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoitustuottojen vähennykseksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. RAHAMARKKINASIJOITUKSET Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. SIJOITUSTEN ARVOSTUS OSAKKEET Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku- ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 22

T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 1 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan vak.maksut yksityiset 930 511 954,71 1 009 122 422,50 Työnantajan vak.maksut yksit. osaomistajat 5 825 270,77 6 562 512,70 Työnantajan vak.maksut valtion liikelaitokset 3 789 871,84 3 777 771,57 Ylimääräiset vakuutusmaksut 0,00 8 414,40 Vakuutusmaksut yhteensä 940 127 097,32 1 019 471 121,17 2 Työnant. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot RahL 22 :n mukaiset viivästyskorot 381 400,76 592 721,19 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0,00 0,00 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä 381 400,76 592 721,19 3 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut 105 751 731,43 201 675 909,54 Palkansaajan vakuutusmaksut osaomistajat 775 857,02 1 188 235,05 Vakuutusmaksut yhteensä 106 527 588,45 202 864 144,59 4 Palkans. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot RahL 22 :n mukaiset viivästyskorot 53 091,51 117 742,37 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0,00 0,00 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä 53 091,51 117 742,37 5 TSL:n mukaiset korvaukset Kuluvan tilikauden tuomiot 207 875,85 94 026,92 TSL jaksotussaamiset 20 136,40 14 767,28 Kaudelle rahana tuloutuneet 228 012,25 108 794,20 Stm:n osuus -147 109,49 0,00 josta vuoden 2002 tilitys 51,7 % 50 048,19 0,00 Kuluvan kauden STM tilitysvaraus -97 061,30 0,00 TSL:n mukaiset korvaukset yhteensä 60 766,36 94 026,92 6 Eläketurvakeskus Edellisen vuoden tasausmaksu 12 843 234,00-28 732 769,36 Kuluvan tilikauden maksu 332 400 000,00 337 200 000,00 ETK po jaksotus 12 864 507,30-25 392 000,00 Eläketurvakeskus yhteensä 358 107 741,30 283 075 230,64 7 Valtion Eläkerahasto Edellisen vuoden tasausmaksu 773 539,00-1 291 009,58 Kuluvan tilikauden maksu 1 186 646,00 4 440 000,00 VER po jaksotus -3 000,00-720 000,00 Valtion eläkerahasto yhteensä 1 957 185,00 2 428 990,42 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 23

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 8 Koulutusrahasto Edellisen vuoden tasausmaksu 2 970 872,00 1 892 114,17 Kuluvan tilikauden maksu 26 000 000,00 26 069 128,59 Koulutusrahasto yhteensä 28 970 872,00 27 961 242,76 9 Työministeriö Edellisen vuoden tasausmaksu -42 503,14-12 955,74 Kuluvan tilikauden maksu 19 296 649,64 21 625 187,77 Työministeriö yhteensä 19 254 146,50 21 612 232,03 10 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) Jäsenmaksujen tasaus, kuluva vuosi -8 799 997,00-10 091 270,00 Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi -202 045,57 954 882,72 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi -5 389 452,04-4 244 175,93 Koulutuspäivärahat, jaksotus -348 295,88 0,00 Lomautusajan päivärahat, edell. vuosi -1 146 549,87 2 841 114,14 Lomautusajan päivärahat, kuluva vuosi -143 445 410,21-110 928 207,45 Lomautusajan päivärahat, jaksotus 2 856 780,83 0,00 Lisäpäivärahat, edellinen vuosi 7 911 630,85 14 340 759,32 Lisäpäivärahat, kuluva vuosi -134 503 586,81-162 349 022,25 Lisäpäivärahat, jaksotus 2 921 038,19 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi -486 081,69 6 953 909,58 Muut päivärahat, kuluva vuosi -482 594 970,29-420 121 614,67 Muut päivärahat, jaksotus -4 770 367,80 0,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi 662 932,56-683 095,40 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi -35 945 545,12-28 360 683,08 Vuorottelukorvaukset, jaksotus -1 388 876,40 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -5 005 756,45-4 830 786,84 Hallintokuluapurahat, kuluva vuosi -6 867 753,00 0,00 Tukimaksut (TVR) yhteensä -816 542 305,70-716 518 189,86 11 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TM) Aikuiskoulutustuki, edellinen vuosi -242 592,16-213 999,84 Aikuiskoulutustuki, kuluva vuosi -50 660 536,00-46 467 794,00 Lapsikorotukset, edellinen vuosi 643 548,27 1 129 106,53 Lapsikorotukset, kuluva vuosi -9 096 641,00-8 315 160,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -465 788,36-423 760,02 Tukimaksut (TM) yhteensä -59 822 009,25-54 291 607,33 12 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi -305 422,57 978 923,65 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi -5 352 708,03-4 205 939,63 Koulutuspäivärahat, jaksotus -375 997,38 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi 4 802 771,47 0,00 Muut päivärahat, kuluva vuosi -523 840 929,35-486 823 236,77 Muut päivärahat, jaksotus -526 015,01 0,00 Muut päivärahat ja vuorottelukorv. edell. vuosi 0,00 8 844 120,73 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi 322 228,53 0,00 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi -31 639 791,80-25 139 783,62 Vuorottelukorvaukset, jaksotus -891 825,02 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi -5 005 755,36-4 830 571,56 Hallintokuluapurahat, kuluva vuosi -5 308 379,00 0,00 Tukimaksut (STM) yhteensä -568 121 823,52-511 176 487,20 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 24

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 13 Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuista -5 155 115,65-5 395 504,50 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista -2 099 339,05-2 236 322,23 Hoitokorvaukset yhteensä -7 254 454,70-7 631 826,73 14 Rahaston hallintokulut Palkat -353 281,15-283 480,20 Johtokunnan ja hallintoneuvoston palkkiot -52 740,00-48 868,00 Tel-maksut -57 342,05-57 902,76 Muut vakuutusmaksut 181,92-13 868,77 Sosiaaliturvamaksut -12 074,50-10 265,04 Muut henkilöstökulut -3 633,08-2 861,53 Henkilöstökulut yhteensä -478 888,86-417 246,30 Remonttikulut 0,00-29 911,46 Atk-kulut -121 393,11-112 240,54 Muut kulut -249 593,57-216 320,97 Poistot aineett. ja aineell. hyödykkeistä -188 933,94-129 910,39-559 920,62-488 383,36 Vuokratuotot 4 979,52 0,00 Hallintokulut yhteensä -1 033 829,96-905 629,66 SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 15 Tuotot Osinkotuotot 554 117,82 437 249,71 Korkotuotot 19 306 434,78 25 272 754,15 Muut tuotot 23 928,53 682 196,71 Myyntivoitot 4 309 659,54 4 032 795,10 Arvonalennusten palautus 3 278 278,90 0,00 Tuotot yhteensä 27 472 419,57 30 424 995,67 16 Kulut Korkokulut -88 746,20-439 988,57 Muut kulut -183 682,30-288,00 Myyntitappiot -3 315 280,11-9 588 362,94 Arvonalennukset -216 149,39-2 768 224,95 Kulut yhteensä -3 803 858,00-12 796 864,46 Sijoitustoiminnan nettotuotto 23 668 561,57 17 628 131,21 17 Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston korkoutus Eläketurvakeskus hyvityskorko 13 062 681,63 13 258 324,63 Eläketurvakeskus veloituskorko -12 551 169,71-13 094 123,97 Valtion Eläkerahasto hyvityskorko 56 878,00 374 602,99 Valtion Eläkerahasto veloituskorko -43 965,00-190 877,50 ETK:n ja Valtion Eläkerahaston nettokorkoutus 524 424,92 347 926,15 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 25

T ASEEN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 18 Aineettomat hyödykkeet 1.1. 30 274,27 16,82 Atk-ohjelmat 38 403,62 45 168,66./. poistot -27 863,03-14 911,21 Aineettomat hyödykkeet 31.12. 40 814,86 30 274,27 19 Aineelliset hyödykkeet 1.1. 57 775,37 16,81 Toimistokalusteet 12 536,65 37 197,93 Koneet 10 633,31 17 041,34 Atk-laitteet 32 920,19 31 975,81 Autot 72 575,00 0,00 Koneet ja kalusto yhteensä 186 440,52 86 231,89./. poistot -71 632,35-28 456,52 Koneet ja kalusto 31.12. 114 808,17 57 775,37 Toimitilojen peruskorjaukset 1.1. 778 883,95 865 426,61 Peruskorjaukset 28 921,95 0,00./. poistot -89 438,56-86 542,66 Toimitilojen peruskorjaukset 31.12. 718 367,34 778 883,95 Aineelliset hyödykkeet 31.12. 833 175,51 836 659,32 20 Kiinteistöosakkeet 2 826 251,90 2 715 180,75 SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO JA KIRJANPITOARVO 21 Noteeratut osakkeet Markkina-arvo 15 082 666,34 12 447 161,63 Kirjanpitoarvo 13 495 921,53 12 001 669,67 Erotus 1 586 744,81 445 491,96 22 Sijoitusrahastot Markkina-arvo 28 884 230,17 20 123 751,50 Kirjanpitoarvo 27 835 390,43 20 082 570,73 Erotus 1 048 839,74 41 180,77 23 Kapitalisaatiosopimukset Markkina-arvo 16 218 907,86 43 508 356,27 Kirjanpitoarvo 16 218 907,86 43 508 356,27 Erotus 0,00 0,00 24 Joukkovelkakirjat Markkina-arvo 147 875 091,99 148 239 413,74 Kirjanpitoarvo 144 378 894,49 139 844 772,29 Erotus 3 496 197,50 8 394 641,45 25 Rahamarkkinasijoitukset Markkina-arvo 382 291 799,82 576 859 854,12 Kirjanpitoarvo 381 210 390,19 574 768 840,05 Erotus 1 081 409,63 2 091 014,07 T ASEEN LIITETIEDOT 26