Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IVc Sedimentin laatu Geologian tutkimuskeskus

RAPORTTI Dnro K583/42/2008 Kuopio Hanke 1802045 Markku Tenhola 3.11.2008 Talvivaara Projekti Oy Heikki Kovalainen Lahnasjärventie 73 88120 Tuhkakylä TALVIVAARAN JÄRVISEDIMENTTINÄYTTEIDEN OTTAMINEN JA NIIDEN LAADUN SELVITTÄMINEN Viite Tarjouspyyntö 10.6.2008 sekä neuvottelu Talvivaarassa 17.06.2008 Heikki Kovalaisen (Talvivaara Projekti Oy) ja Markku Tenholan (Geologian tutkimuskeskus) kesken. Aineisto Alueen neljästä järvestä otettiin yhteensä 35 järvisedimenttinäytettä. Näytteet otettiin profiilinäytteinä seitsemästä profiilista. Näytteistä tehtiin kemialliset analyysit, ph-määritykset ja hapetuspelkistyspotentiaalimittaukset. Kemialliset analyysit käsittivät kuivatusta näytteestä tehdyt kokonaisanalyysit (typpihappoliukoinen) sekä osittaisliuotukseen (ammoniumasetaattiliukoinen) perustuvat analyysit. Metallianalyysien lisäksi näytteistä määritettiin hiili, typpi, kuiva-aineen määrä ja hehkutushäviö %. Taustaa Talvivaara Oy:lle on myönnetty kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa. Luvassa edellytetään, että kaivostoiminnan vaikutuksia järvisedimentteihin tarkkaillaan Kalliojärvessä, Kolmisopessa, Jormasjärvessä ja Kivijärvessä. Sedimenteistä määritetään vähintään joka viides vuosi metallipitoisuudet, kuiva-ainepitoisuudet, hehkutushäviö ja ph. Talvivaara Oy:n toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskus (GTK) otti järvisedimenttinäytteitä edellä mainituista neljästä järvestä (kuva 1). Aikaisemmat GTK:n tekemät järvisedimenttitutkimukset Talvivaarassa käsittävät Härkälammen, Kaivoslammen, Hakosen, Salmisen, Kuusilammen ja Raatelammen (Uutela ym., 1995, Loukola- Ruskeeniemi ym., 1996, Loukola-Ruskeeniemi ym., 1998). Lisäksi Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen alueella on tehty järvisedimenttejä käsittelevä tutkimus (Mäkinen ja Kauppila, 2006). GTK:n tekemistä geokemiallista tutkimuksista vuosina 1981-1994 on valmistumassa raportti (Tenhola ym., 2008). Edellä mainittuja tutkimuksia käytetään hyväksi tulkittaessa kesän 2008 tuloksia.

2 Järvien kuvaus ja näytteenotto Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat Talvivaaran liuskejaksossa, jossa vallitsevat kivilajit ovat kiilleliuskeet, mustaliuskeet ja kvartsiitit. Kuusilammen ja Kolmisopen Ni-Cu-Zn -mineralisaatiot sijaitsevat mineralisoituneessa mustaliuskeessa. Kivijärvi ja Kalliojärvi sijaitsevat graniittigneissialueella edustaen kallioperän suhteen ns. taustapitoisuuksien alueita. Osa Jormasjärven valuma-aluetta on maatalousaluetta, mutta suurin osa talousmetsää ja suota. Järveen ei tule kuormitusta Lahnaslammen kaivosalueelta (Mäkinen ja Kauppila, 2006). Jormasjärvi sijaitsee kiilleliuskejaksossa, jossa välikerroksina on kapeita mustaliuskekerroksia. Näytteet otettiin järven pohjoisosasta, jossa veden syvyys oli 9,2 m ja eteläosan syvänteestä (syvyys 21,3 m, kuva 1). Kolmisopen valuma-alue on lähinnä talousmetsää ja suota. Järvi sijaitsee kiilleliuske- ja mustaliuskejaksossa sekä koillisosalta kvartsiitin päällä. Näytteet otettiin järven pohjois- ja luoteisosista, missä veden syvyydet olivat 11,5 ja 13,8 m (kuva 1). Kivijärvi on matala, karikkoinen ja karu järvi, jonka valuma-alue on osittain lajittunutta maalajia. Asutusta järven rannoilla ei ole. Kivijärvestä näytteet otettiin syvyyksiltä 6,3 m (eteläosa) ja 10,4 m (pohjoisosa). Kalliojärvestä otettiin vain yksi profiili keskeltä järveä (syvyys 5,6 m). Myös Kalliojärvi on karu ja asumaton järvi (yksi kesämökki). Kivijärvi ja kalliojärvi sijaitsevat pääosin graniittigneissejä käsittävällä kallioperäalueella. Kivijärvi ja Kalliojärvi ovat laajojen ojitettujen suoalueiden ympäröimiä. Kuva 1. Näytteenottopisteiden sijainnit Talvivaaran ympäristössä.

3 Mäkisen ja Kauppilan (2006) mukaan sedimentaationopeus on Jormasjärvessä n. 0,4 cm vuodessa. Näin ollen syvyys 9-10 cm vastaa noin vuotta 1977. Kolmisopessa sedimentaationopeus on hieman pienempi, 0,3 cm vuodessa. Ikämääritykset on tehty 210 Pb ajoitusmenetelmällä. Viidessä vuodessa (mahdollinen seurantajakso) sedimenttiä kertyy 1,5-2 cm. Sedimentaationopeus vaihtelee kuitenkin eri osissa järviallasta. Järvisedimenttiprofiileita otettiin Jormasjärvestä (2 kpl), Kolmisopesta (2 kpl), Kalliojärvestä (1 kpl) ja Kivijärvestä (2 kpl, kuva 1). Jokainen profiili muodostui viidestä osanäytettä, joten kokonaisnäytemäärä oli 35. Pintanäyte otettiin 0-2 cm:n syvyydeltä. Tämä, hyvin vesipitoinen näyte, kerättiin kolmesta samalta kohdin otetusta osanäytteestä. Tällä tavoin lisättiin näytteen edustavuutta sekä saatiin analyyseihin riittävä määrä ainesta. Näytteet yhdistettiin näytteenottopaikalla ottamalla ne samaan näytepussiin. Muut näytteet otettiin yksittäisinä näytteinä syvyyksiltä 2-4 cm, 4-6 cm, 6-10 ja 18-22 cm. Näytteet otettiin LIMNOS-näytteenottimella, jolla oli mahdollista ottaa häiriintymätön näyte sedimentin pinnasta sekä jakaa näyte 1 cm:n siivuihin (kuva 2). Sedimenttinäytteiden lisäksi otettiin vesinäyte välittömästi sedimentin yläpuolelta. Näytteestä tehtiin geofysikaaliset mittaukset, mutta vesinäytettä ei analysoitu. Sedimenttiprofiilit pyrittiin ottamaa järvien syvännekohdista. Näytteet pidettiin pakastettuina niiden analysointiin asti. Näytteet otettiin 18-20.08.2008 välisenä aikana. Kuva 2. Limnos-tyyppinen näytteenotin (vasen kuva) ja redox- ja ph arvojen mittaus sedimentistä (oikea kuva). Hapetus-pelkistyspotentiaali (redox) ja ph mitattiin paikan päällä sedimentistä. Mittaus tapahtui työntämällä mittaelektrodeja sedimentin pinnasta alaspäin häiriintymättömään sedimenttiin (kuva

4 2). Mittaukset tehtiin kaikista osanäytteistä sekä myös välittömästi sedimentin päällä olevasta vedestä. ph- ja redox määritykset tehtiin Mettler Toledo tyyppisellä mittauslaitteistolla. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 3. Näytteiden analysointi Laboratoriossa näytteet kylmäkuivattiin ennen analyysejä. Alkuainemääritykset tehtiin ICP-OES laitteistolla typpihappouutoksesta (EPA Method 3051). Myös ammoniumasetaattiuuttoon (ph 4,5) perustuvat määritykset tehtiin ICP-OES laitteistolla. Uraanipitoisuudet analysoitiin ICP-MS laitteistolla sekä elohopea Hg-analysaattorilla. Näytteistä analysoitiin seuraavat alkuaineet, joiden pitoisuudet ylittivät määritysrajat: Al, As, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, S, Sr, Ti, V, Zn, U ja kokonaisrikki (Leco). Hiili- ja typpipitoisuudet määritettiin C-N-analysaattorilla ja kokonaisrikki Leco-analysaattorilla. Lisäksi näytteistä määritettiin hehkutushäviö % sekä kuiva-aineen määrä. Näytteet analysoitiin FINAS-akreditoidussa LABTIUM geolaboratoriossa Kuopiossa. Analyysitulokset on esitetty keskeisten alkuaineiden osalta taulukoissa 1-7 sekä kaikkien analysoitujen alkuaineiden osalta liitteessä 1. Väkevä typpihappouutto hajottaa kiilteet, savimineraalit, saostumamineraalit (esim. rauta-mangaanisaostumat) sekä sulfidimineraalit. Lisäksi uutossa hajoavat orgaaniset yhdisteet. Sen sijaan kestävät mineraalit kuten kvartsi, maasälvät, amfibolit ja pyroksenit eivät hajoa typpihappouutossa. Voidaan katsoa, että happoliukoiset alkuainepitoisuudet edustavat riittävän hyvin järvisedimenttien kokonaispitoisuuksia. Ammoniumasetaattiuutto (kemiallinen adsorptio) liuottaa vaihtokykyiset kationit, jotka ovat sitoutuneet (adsorboituneet) mineraaliaineksen tai orgaanisen aineksen pintakomplekseihin, sekä hajottaa myös karbonaatit sekä hydroksisaostumat. Tulokset Fysikaaliset ominaisuudet Järvisedimenttien hehkutushäviöprosentti vaihtelee välillä 19-47 % ja orgaanisen hiilen määrä välillä 10-27 %, mikä osoittaa että näytteet sisältävät runsaasti orgaanista ainesta (taulukot 1 ja 2). Keskimääräinen hehkutushäviöprosentin määrä Suomen järvissä on 40 % (järven pituus 200-1000 m) ja 21,3 % (järven pituus yli 1000 m, Tenhola, 1988). Vesipitoisuus ylimmässä näytteessä oli yleensä 93-95 % ja alemmissa näytteissä noin 85-90 %. Järvisedimentti oli kaikissa järvissä tummanruskeata liejua, jossa voitiin havaita n. 1-2 cm:n punaruskea pintakerros (taulukko 3). Hapettunutta kerrosta ei ollut Kalliojärvestä otetussa profiilissa. Kolmisopen keskiosan näytteissä todettiin sulfidiraitoja välillä 2-6 cm. Jormasjärven eteläosan syvänteestä (21,3 m) otettujen näytteiden ph-arvot (6,76-7,17) ovat selvästi suuremmat kuin pohjoisosan (9,2 m) näytteissä (6,37-6,70, taulukko 1). Sen sijaan välittömästi sedimentin yläpuolella olevan veden ph (7,02) on suurempi pohjoisosassa kuin eteläosan

5 Taulukko 1. Jormasjärven ja Kolmisopen järvisedimenttien kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % (LOI) ja hiilen sekä typen määrät (%). Kosteus % Kuiva-aine % LOI % C % N % Jormasjärven pohjoisosa JOP 0-2 cm 93,0 7,00 25,6 11,3 1,00 JOP 2-4 cm 87,2 12,8 19,7 10,2 0,85 JOP 4-6 cm 86,1 13,9 20,7 11,6 0,89 JOP 6-10 cm 88,8 11,2 21,4 11,7 0,96 JOP 18-22 cm 87,2 12,8 19,3 10,4 0,90 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 93,7 6,30 24,6 13,1 1,07 JOE 2-4 cm 93,8 6,20 26,9 14,3 1,13 JOE 4-6 cm 91,8 8,20 22,8 12,3 1,01 JOE 6-10 cm 88,6 11,4 19,7 10,5 0,84 JOE 18-22 cm 88,4 11,6 22,5 12,1 0,94 Kolmisopen koillisosa KOP 0-2 cm 95,1 4,90 30,7 15,9 1,25 KOP 2-4 cm 88,4 11,6 23,0 12,3 0,96 KOP 4-6 cm 84,5 15,5 20,6 11,3 0,85 KOP 6-10 cm 89,0 11,0 26,0 14,6 1,06 KOP 18-22 cm 87,3 12,7 30,4 17,0 1,26 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm 90,8 9,20 29,8 16,1 1,10 KOE 2-4 cm 84,6 15,4 21,1 11,4 0,76 KOE 4-6 cm 82,5 17,5 20,4 11,5 0,73 KOE 6-10 cm 84,8 15,2 23,4 13,1 0,84 KOE 18-22 cm 86,9 13,1 30,5 16,9 1,14 Taulukko 2. Kivijärven ja Kalliojärven järvisedimenttien kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % (LOI) ja hiilen sekä typen määrät (%). Kosteus % Kuiva-aine % LOI % C % N % Kivijärven pohjoisosa KIP 0-2 cm 94,9 5,10 40,7 22,5 1,88 KIP 2-4 cm 90,2 9,80 39,1 22,0 1,83 KIP 4-6 cm 89,8 10,2 38,5 21,7 1,79 KIP 6-10 cm 91,5 8,50 40,9 23,2 1,85 KIP 18-22 cm 90,7 9,30 36,9 21,0 1,70 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm 95,7 4,30 41,3 23,0 2,11 KIE 2-4 cm 89,1 10,9 41,1 22,7 2,11 KIE 4-6 cm 89,7 10,3 38,7 21,4 1,91 KIE 6-10 cm 92,0 8,00 40,3 22,9 2,03 KIE 18-22 cm 90,2 9,80 32,0 18,3 1,55 Kalliojärven keskiosa KA 0-2 cm 93,9 6,10 32,2 17,8 1,42 KA 2-4 cm 90,8 9,20 41,4 22,8 1,76 KA 4-6 cm 90,3 9,70 44,0 24,2 1,77 KA 6-10 cm 92,0 8,00 45,7 25,5 1,97 KA 18-22 cm 91,7 8,30 47,2 26,5 2,08

6 Taulukko 3. Järvisedimenttien ph, redox, järven syvyys, havainnot sedimentistä ja näytteenottopisteiden koordinaatit Talvivaaran alueella. Tunnus ph Redox Järven Havainnot mv syvyys m Sedimentistä ja koordinaatit Jormasjärven pohjoisosa Vesinäyte 7,02 120 9,2 x: 7109572 y: 3557435 JOP 0-2 cm 6,70 50,0 Hapettunut pintaosa, punaruskea JOP 2-4 cm 6,56 15,5 Ruskea, normaali JOP 4-6 cm 6,54 36,8 Ruskea, normaali JOP 6-10 cm 6,51 30,6 Ruskea, normaali JOP 18-22 cm 6,37 20,0 Ruskea, normaali Jormasjärven eteläosa Vesinäyte 6,09 147 21,3 x: 7106391 y: 7106391 JOE 0-2 cm 7,15-39,0 Hyvin tumman ruskea, ei juurikaan hapettumista JOE 2-4 cm 7,17-112 Hyvin tumman ruskea JOE 4-6 cm 6,89-80,0 Mustan ruskea JOE 6-10 cm 6,92-61,3 Mustan ruskea JOE 18-22 cm 6,76-52,5 Tumman ruskea Kolmisopen koillisosa Vesinäyte 5,69 85,4 11,5 x: 7104086 y: 3552139 KOP 0-2 cm 6,72 104 Hapettunut pintaosa, punaruskea KOP 2-4 cm 6,55 98,1 Ruskea, normaali KOP 4-6 cm 6,56 54,1 Ruskea, normaali KOP 6-10 cm 6,54 51,4 Ruskea, normaali KOP 18-22 cm 6,38 47,1 Ruskea, normaali Kolmisopen pohjoisosa Vesinäyte 5,68 x: 7103133 y: 3551333 KOE 0-2 cm 6,48-40,2 13,8 Hapettunut pintaosa, punaruskea KOE 2-4 cm 6,48 Ruskea, normaali, paikoin sulfidiraitoja KOE 4-6 cm 6,45-46,0 Ruskea, normaali, paikoin sulfidiraitoja KOE 6-10 cm 6,53-24,4 Ruskea, normaali KOE 18-22 cm 6,46-24,1 Ruskea, normaali Kivijärven pohjoisosa Vesinäyte 5,80 130 10,4 x: 7092875 y: 3544490 KIP 0-2 cm 6,20 59,0 Hapettunut pintaosa, punaruskea KIP 2-4 cm 6,20 46,0 Ruskea, normaali KIP 4-6 cm 5,95 38,0 Ruskea, normaali KIP 6-10 cm 5,97 45,0 Ruskea, normaali KIP 18-22 cm 6,27 34,6 Ruskea, normaali Kivijärven eteläosa Vesinäyte, eteläpää 5,67 158 6,3 x: 7091193 y: 3546215 KIE 0-2 cm 5,88 109 Hapettunut pintaosa, punaruskea KIE 2-4 cm 5,90 43,1 Ruskea, normaali KIE 4-6 cm 5,93 20,3 Ruskea, normaali KIE 6-10 cm 5,82 24,8 Ruskea, normaali KIE 18-22 cm 6,11 40,0 Ruskea, normaali Kalliojärven keskiosa Vesinäyte 6,03 189 5,6 x: 7101725 y: 3549169 0-2 cm 6,45 92,0 Ruskea, normaali 2-4 cm 6,28 38,0 Ruskea, normaali 4-6 cm 6,44 52,9 Ruskea, normaali 6-10 cm 6,50 32,6 Ruskea, normaali 18-22 cm 6,45 20,6 Ruskea, normaali

7 syvänteessä (6,09). Kolmisopen koillisosassa ph vaihtelee välillä 6,38-6,72 ja pohjoisosassa välillä 6,45-6,53. Arvot ovat lähellä Jormasjärven koillisosan ph-arvoja. Vesinäytteiden ph-arvot ovat Kolmisopessa alhaiset 5,68 ja 5,69. Kalliojärvessä vesinäytteen ph on 6,03 ja sedimenttien 6,28-6,50. Kivijärvessä sedimentin ph-arvot ovat keskimäärin alhaisemmat kuin muissa järvissä, etenkin eteläpäässä, jossa ph-arvot vaihtelevat välillä 5,88-6,11 (taulukko 3). Hapetus-pelkistyspotentiaalin (redox) arvot ovat yleensä suurimmat sedimentin pintaosassa (0-2 cm), josta ne laskevat syvyyssuuntaan (taulukko 3). Negatiiviset redox-arvot osoittavat sedimentissä olevan pelkistävät olosuhteet Jormasjärven eteläosan syvänteessä (-39,0 - -80 mv) sekä Kolmisopen pohjoisosan näytteissä (-24,1 - -46 mv). Kolmisopen pohjoisosan pelkistäviä olosuhteita indikoivat myös sulfidiraidat. Suurin redox-arvo (189 mv) mitattiin Kalliojärven sedimentin yläpuolella olevasta vedestä. Yleensä sedimentin redox -arvot vaihtelevat muutaman kymmenen ja noin 100 mv:n välillä (taulukko 3). Alkuainepitoisuudet Järvisedimenttien As-, Cd-, Co-, Cu-, Ni-, Fe-, Mn-, Zn-, Pb-, U-, Hg- ja S -pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-7 sekä kaikkien analysoitujen alkuaineiden osalta liitteessä 1. Jormasjärvi Raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan molemmissa Jormasjärven profiileissa (taulukko 4). Pohjoisen profiilin pintaosan (0-10 cm) keskimääräinen happoliukoinen nikkelipitoisuus on 75 mg/kg ja eteläisen profiilin vastaava pitoisuus on 90 mg/kg. Pintaosan nikkelipitoisuudet ovat selvästi suuremmat kuin syvyydeltä 18-22 cm otettujen taustanäytteiden pitoisuudet, vastaavasti 67 ja 57 mg/kg. Suurimmat happoliukoiset nikkelipitoisuudet 105 mg/kg ja 98 mg/kg ovat pintanäytteissä, ja pitoisuudet pienenevät lähes tasaisesti (etenkin eteläsyvänteen profiilissa) siirryttäessä syvemmälle sedimenttiin (taulukko 4, kuva 2). Etenkin Jormasjärven pohjoisosassa syvyysvälillä 10 cm-pinta pitoisuudet kasvavat jyrkästi sedimentin pintaa kohti. Myös Co-, Mn-, Fe- ja Hg -pitoisuudet lisääntyvät pintaa kohti. Pitoisuuksien kasvu voi liittyä valuma-alueen metsien ja soiden ojituksen lisääntymiseen 1970-luvulta lähtien. Tällöin runsaasti orgaanista ainesta kuten myös rautaa ja mangaania kulkeutuu järveen. Sedimentin hapettunut pintaosa tulee näkyviin molemmissa profiileissa suurina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Tämä näkyy myös selvästi heikkouutokseen perustuvissa Fe- ja Mn -pitoisuuksissa. Myös pääalkuaineiden (esim. K, Na, Ca) pitoisuudet kasvavat pintaa kohti indikoiden orgaanisen aineksen lisäksi myös minerogeenisen aineksen kulkeutumista järvialtaaseen (liite 1). Myös Jormasjärven aikaisemmissa tutkimuksissa raskasmetalli- ja rikkipitoisuuksien on todettu olevan suuremmat sedimentin pinnassa kuin syvemmällä sedimentissä (Mäkinen ja Kauppila, 2006). Heidän mukaansa pitoisuudet kasvavat lähes tasaisesti noin 30 cm:n syvyydeltä pintaa

8 kohti, mutta aivan pintaosassa pitoisuudet pienenevät jyrkästi. Syynä tähän voi olla ylimmän sedimentin sekoittuminen (aallokko, virtaukset) ja sitä kautta alkuaineiden liukenevuuden kasvu sedimentistä veteen. Taulukko 4. Alkuainepitoisuudet Jormasjärven järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailuaineistona esitetään Jormasjärven pohjoisosan keskiarvopitoisuudet syvyyksiltä 0-8 cm ja 8-20 cm vuonna 2005 (Mäkinen ja Kauppila, 2006). As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Jormasjärven pohjoisosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg JOP 0-2 cm 9,26 2,24 31,9 35,7 105 83500 7530 422 35,0 2,14 0,19 16100 JOP 2-4 cm 9,64 2,16 23,1 38,8 83,6 70400 3920 447 47,5 2,44 0,18 16200 JOP 4-6 cm 5,93 2,23 12,8 32,5 56,2 38900 1650 326 31,7 2,44 0,16 28100 JOP 6-10 cm 5,92 2,32 11,2 38,5 55,0 47600 1670 461 27,0 2,63 0,14 25900 Keskiarvo 0-10 cm 7,69 2,24 19,8 36,4 75,0 60100 3693 414 35,3 2,41 0,17 21575 JOP 18-22 cm 5,81 2,25 10,8 41,9 66,8 54600 1540 514 8,31 3,06 0,11 16900 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 6,00 0,10 29,0 32,0 73,0 54550 1920 328 4265 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 7,00 0,10 32,0 27,0 60,0 57550 1993 314 3058 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 9,51 2,05 34,7 40,6 97,7 59900 3180 378 38,4 2,14 0,20 5520 JOE 2-4 cm 9,32 1,88 32,0 39,5 95,9 74700 3010 360 37,8 2,09 0,20 4390 JOE 4-6 cm 7,06 2,05 35,6 41,5 93,3 54400 2200 363 36,2 2,22 0,19 6070 JOE 6-10 cm 9,29 1,28 35,4 37,0 71,8 50400 1870 313 54,9 2,14 0,18 5030 Keskiarvo 0-10 cm 8,80 1,82 34,4 39,7 89,7 59850 2565 354 41,8 2,15 0,19 5253 JOE 18-22 cm 7,11 0,88 26,1 29,4 56,9 54700 1960 271 22,5 1,87 0,12 2780 Jormasjärven pohjoisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg JOP 0-2 cm <0,5 0,84 5,51 0,56 19,6 5040 3480 111 4,23 120 JOP 2-4 cm 0,60 0,39 4,76 0,22 12,1 3990 2590 82,2 10,2 70,1 JOP 4-6 cm 1,04 0,19 1,96 <0,1 5,54 2720 1340 29,7 11,3 46,3 JOP 6-10 cm 1,13 0,08 1,24 <0,1 3,81 2310 1170 24,0 5,81 40,8 Keskiarvo 0-10 cm 0,92 0,38 3,37 0,39 10,3 3515 2145 61,7 7,89 63,8 JOP 18-22 cm 1,04 <0,05 0,99 <0,1 3,94 2780 1190 21,8 1,39 41,6 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 0,71 0,05 14,5 <0,1 26,2 14800 2480 62,7 9,32 479 JOE 2-4 cm <0,5 0,08 12,3 <0,1 23,4 16600 2080 78,2 6,25 322 JOE 4-6 cm 0,86 <0,05 15,4 <0,1 25,8 17500 1820 56,4 10,9 560 JOE 6-10 cm 1,22 0,06 11,6 <0,1 13,3 11800 1420 36,4 19,4 331 Keskiarvo 0-10 cm 0,93 0,06 13,5 22,2 15175 1950 58,4 11,5 423 JOE 18-22 cm <0,5 <0,05 5,71 0,12 6,41 10600 1330 37,5 5,30 87,9 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 2,00 0,10 9,00 0,10 16,0 12650 1615 42,0 444 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 2,00 0,10 9,00 0,10 10,0 14590 1625 39,0 238 Kokonaisrikkipitoisuudet ovat keskimäärin 2-3 kertaa suuremmat pohjoisessa profiilissa kuin eteläprofiilissa eikä niissä ei voida todeta pitoisuuksien nousua pintaa kohti (taulukko 4). Kuitenkin, päinvastoin kuin kokonaisrikin kohdalla, liukoisen rikin (sulfaattisen rikin) määrät ovat moninkertaisesti suuremmat eteläprofiilissa kuin pohjoisprofiilissa. Molemmissa profiileissa helppo-

9 liukoisen rikin pitoisuudet ovat huomattavan suuret pintanäytteessä (0-2 cm). Jormasjärvessä luontainen taustapitoisuus (syvyys 18-22 cm) on nikkelillä 57-67 mg/kg, kuparilla 29-42 mg/kg ja sinkillä 271-514 mg/kg. Jormasjärvessä useimmat happouuttoon ja heikkouuttoon perustuvat raskasmetallipitoisuudet, kuten myös rikkipitoisuudet, ovat lähellä vuonna 2005 todettuja arvoja (taulukko 4). Pitoisuuksien vertailu on kuitenkin vaikeata, koska vuoden 2008 näytteet on otettu eri kohdista kuin vuonna 2005, joskin samasta osasta järveä. Vertailua vaikeuttaa myös se, että vuonna 2005 näytteet otettiin talvella ja vuonna 2008 kesällä. Metallit ovat pääosin niukkaliukoisessa muodossa, joko Fe-Mn-oksihydraateissa ja/tai sulfideina. Osa metalleista on kemiallisesti adsorboituneena orgaaniseen ainekseen, jota sedimentissä on runsaasti. Jormasjärven eteläprofiilin pintaosassa suurin osa (yli 70 %) mangaanista on sitoutunut löyhästi adsorptiofraktioon (taulukko 4), mistä johtuen se reagoi helposti mm. vuodenaikojen vaihteluun hapetus-pelkistys -olosuhteiden muuttuessa järven pohjalla. Syvyys cm Jormasjärvi, pohjoisosa 0 5 10 15 20 25 40 50 60 70 80 90 100 110 Ni mg/kg Syvyys cm Jormasjärvi, eteläsyvänne 0 5 10 15 20 25 50 60 70 80 90 100 110 Ni mg/kg Kuva 2. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Jormasjärven pohjoisosassa ja eteläsyvänteessä. Kolmisoppi Raskasmetallipitoisuuksissa ei ole suurtakaan eroa Kolmisopen koillisosan ja pohjoisosan välillä (taulukko 5). Happoliukoiset nikkelipitoisuudet koillisosan profiilissa vaihtelevat välillä 33,4-104 mg/kg ja pohjoisessa välillä 44,2-174 mg/kg. Suurimmat pitoisuudet (104 ja 174 mg/kg) todettiin pintanäytteissä. Koillisosan profiilissa (syvyys 0-10 cm) happoliukoiset nikkelipitoisuudet kasvavat lähes tasaisesti pintaa kohti tausta-arvosta 33 mg/kg arvoon 104 mg/kg ja pohjoisosassa arvosta 44 mg/kg arvoon 174 mg/kg (taulukko 5, kuva 3). Jyrkintä kasvu on syvyysvälillä 5 cm pinta. Nikkelin ohella kadmiumin, kuparin, raudan ja sinkin, uraanin ja rikin happoliukoiset ja heikkoliukoiset pitoisuudet nousevat pintaa kohti. Hapettunut sedimentin pintaosa tulee esiin kohonneina rautapitoisuuksina sekä happo- että heikkouutosmenetelmissä. Jormasjärvestä poiketen Kolmisopen mangaanipitoisuudet eivät ole muuta sedimenttiä suuremmat sedimentin pinnassa. Raudan ja mangaanin muodostamien oksihydraattien metalleja adsorboiva vaikutus näkyy selvimmin kohonneina arseeni- ja sinkkipitoisuuksina.

10 Molempiin uuttomenetelmiin perustuvat raskasmetallipitoisuudet ovat lähellä vastaavia pitoisuuksia Jormasjärvessä ja kuvastavat mustaliuskeita sisältävää kallioperää. Kolmisopen pohjoisen profiilin rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat huomattavasti suuremmat vuosina 1993 ja 2005 kuin vuonna 2008. Erot voivat johtua siitä, että näytteet on otettu eri vuosina eri kohdista, jolloin sedimentaatio-olosuhteet voivat olla erilaiset järvialtaan rakenteen sekä veden virtauksen myötä. Taulukko 5. Alkuainepitoisuudet Kolmisopen järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailupitoisuuksina esitetään Kolmisopen keskiosan pitoisuudet syvyyksiltä 0-8 ja 8-20 cm vuonna 2005 Mäkisen ja Kauppilan (2006) mukaan sekä syvyyksiltä 0-9 cm ja 10-23 cm vuonna 1993 Uutela ym. (2006) mukaan. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kolmisopen koillisosa Kokonaispitoisuudet mg/kg KOP 0-2 cm <5 1,19 14,3 41,7 104 42600 1090 258 33,4 2,46 0,17 2820 KOP 2-4 cm <5 0,90 21,6 34,3 88,2 32600 1120 234 30,8 2,23 0,16 2860 KOP 4-6 cm <5 0,93 20,5 31,7 65,3 31100 1170 231 38,1 2,21 0,17 3090 KOP 6-10 cm 5,65 1,50 25,9 28,9 50,6 36000 1460 295 40,6 2,19 0,19 4440 Keskiarvo 0-10 cm 1,13 20,6 34,2 77,0 35575 1210 255 35,7 2,27 0,17 3303 KOP 18-22 cm <5 0,59 18,1 24,9 33,4 29300 1480 189 21,2 2,18 0,14 2740 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm <5 1,45 23,3 62,7 174 39400 1040 403 30,7 2,93 0,15 4370 KOE 2-4 cm <5 0,58 19,3 30,9 66,7 30000 960 191 29,8 2,04 0,14 2820 KOE 4-6 cm <5 <0,5 22,7 29,5 51,3 33100 1000 174 34,6 2,36 0,13 3870 KOE 6-10 cm <5 1,01 28,5 27,1 44,2 34400 1080 213 37,5 1,99 0,15 3540 Keskiarvo 0-10 1,01 23,5 37,6 84,1 34225 1020 245 33,2 2,33 0,14 3650 KOE 18-22 cm <5 0,94 30,1 25,7 44,0 33200 1270 209 24,4 2,07 0,16 3500 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 5,00 1,00 46,0 27,0 55,0 97800 3945 323 3905 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 4,00 1,00 64,0 26,0 49,0 134000 5725 307 2765 Keskiarvo 0-9 cm, 1993 4,25 2,15 33,9 27,0 61,7 74822 5241 511 15,5 0,12 Keskiarvo 10-23 cm, 1993 2,39 2,10 85,8 29,1 109 69380 1259 587 4,65 0,09 Kolmisopen koillisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg KOP 0-2 cm <0,5 0,51 3,89 0,73 21,5 9830 701 106 8,85 2,46 301 KOP 2-4 cm 0,55 0,17 6,74 0,23 17,5 6900 771 66,6 10,0 2,23 158 KOP 4-6 cm 0,76 0,27 5,13 0,37 9,86 5310 823 71,3 14,1 2,21 83,6 KOP 6-10 cm 0,93 0,08 3,77 0,18 3,58 5860 1020 37,3 11,8 2,19 49,7 Keskiarvo 0-10 cm 0,74 0,26 4,88 0,38 13,1 6975 829 70,3 11,2 2,27 148 KOP 18-22 cm <0,5 0,06 3,38 0,15 2,25 5940 1090 22,2 5,03 2,18 34,6 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm <0,5 0,13 6,67 0,25 42,3 10600 695 119 8,72 247 KOE 2-4 cm 0,63 0,15 4,64 0,23 11,5 7520 717 54,5 10,5 128 KOE 4-6 cm 0,70 0,06 5,57 0,10 7,51 7420 684 28,9 12,1 133 KOE 6-10 cm 0,95 0,06 4,60 0,10 4,12 7480 743 31,2 12,2 86,4 Keskiarvo 0-10 cm 0,76 0,09 5,11 0,17 13,6 8114 743 51,6 9,83 128 KOE 18-22 cm <0,5 0,07 4,06 0,14 2,58 7550 877 24,3 5,65 45,4 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 1,00 0,10 19,0 1,00 14,0 21450 2490 33,0 262 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 1,00 0,10 26,0 1,00 10,0 22350 3630 35,0 135

11 Syvyys cm Kolmisoppi, koillisosa 0 5 10 15 20 25 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Ni mg/kg Syvyys cm Kolmisoppi, pohjoisosa 0 5 10 15 20 25 30 50 70 90 110 130 150 170 190 Ni mg/kg Kuva 3. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Kolmisopen koillis- ja pohjoisosassa. Kivijärvi Kivijärvi sijaitsee n. 15 km Talvivaaran liuskejakson länsipuolella, jossa valuma-alueen kivilaji on graniittigneissiä. Näin ollen järvi edustaa ns. taustapitoisuus järveä. Järvi on laajojen ojitettujen suoalueiden ympäröimä (mm. Iso- ja Pieni Juurikkasuo). Tällöin runsaasti orgaanista ainesta kulkeutuu järveen, mikä näkyy mm. orgaanisen hiilen selvästi suurempina määrinä kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa (taulukot 1 ja 2). Orgaanisen aineksen vaikutus näkyy mm. kohonneina Hgpitoisuuksina, koska elohopea adsorboituu voimakkaasti humukseen. Kivijärven raskasmetallipitoisuudet ovat erittäin alhaiset (taulukko 6). Esimerkiksi pohjoisosan nikkelipitoisuuksien keskiarvo syvyysvälillä 0-10 cm on 22 mg/kg, kun se Jormasjärvessä on 75 mg/kg ja Kolmisopessa 77 mg/kg. Sama voidaan nähdä myös kobolttipitoisuuksissa, jotka ovat Kivijärvessä noin kolme kertaa pienemmät kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa. Erot selittyvät sillä, että Kivijärvi sijaitsee graniittigneissialueella, kun taas Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat kiilleliuskeita ja mustaliuskeita käsittävällä alueella. Kuparipitoisuuksissa ei ole mainittavaa eroa eri järvien kesken. Kuten Jormasjärvessä ja Kolmisopessa myös Kivijärvessä eräät alkuainepitoisuudet (Cd, Co, Cu, Ni, Fe, Zn) nousevat lähes tasaisesti pintaa kohti. Kuvassa 4 on esitetty nikkelipitoisuudet Kivijärven sedimentin yläosassa. Mangaanipitoisuudet ovat Kivijärvessä erittäin alhaiset. Tämä johtuu alueen kallioperän alhaisista mangaanipitoisuuksista, mutta mahdollisesti myös verrattain alhaisista ph-arvoista (5,82-6,11), mikä puolestaan edesauttaa mangaanin liukenemista sedimentistä veteen. Orgaanisen aineksen osuus on selvästi suurempi Kivijärven sedimentissä kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa. Myös Kivijärvessä sedimenttien rautapitoisuudet ovat selvästi suuremmat hapettuneessa ja vesipitoisessa pintaosassa kuin muualla sedimentissä (taulukko 6).

12 Syvyys cm Kivijärvi, pohjoisosa 0 5 10 15 20 25 0 10 20 30 40 Ni mg/kg Syvyys cm Kivijärvi, eteläosa 0 5 10 15 20 25 0 10 20 30 40 50 60 Ni mg/kg Kuva 4. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Kivijärven pohjois- ja eteläosassa. Taulukko 6. Alkuainepitoisuudet Kivijärven järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kivijärven pohjoisosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg KIP 0-2 cm <5 0.95 8.12 40.4 31.7 26200 478 102 53.8 3.33 0.25 3610 KIP 2-4 cm 5.39 0.61 6.22 30.2 22.7 18000 445 103 60.8 2.93 0.23 3360 KIP 4-6 cm 7.47 0.88 6.69 27.5 19.7 17500 462 110 69.2 2.46 0.24 3250 KIP 6-10 cm <5 0.67 4.91 21.7 12.4 17000 533 102 54.3 2.22 0.19 3240 Keskiarvo 0-10 cm 6.43 0.77 6.49 30.0 21.6 19675 480 104 59.5 2.73 0.23 3365 KIP 18-22 cm <5 0.51 4.48 15.2 8.50 17800 557 76.3 5.45 1.94 0.11 2320 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm 7.33 1.10 8.87 43.4 49.3 20400 507 160 47.6 2.19 0.21 3460 KIE 2-4 cm 6.56 0.84 6.72 38.2 37.0 17000 450 124 44.2 2.22 0.22 3330 KIE 4-6 cm 6.48 1.06 4.99 28.3 20.8 12700 427 119 61.3 1.88 0.23 2740 KIE 6-10 cm <5 0.67 3.97 24.4 12.9 11200 421 55.0 34.3 1.76 0.16 2480 Keskiarvo 0-10 cm 6.79 0.92 5.69 30.0 25.7 14540 438 98.6 46.9 1.84 0.18 2766 KIE 18-22 cm <5 <0.5 3.90 15.5 8.45 11400 387 35.0 <5 1.14 0.08 1820 Kivijärven pohjoisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg KIP 0-2 cm 0.54 0.19 2.02 0.46 3.21 6440 299 26.3 18.2 136 KIP 2-4 cm <0.5 0.12 1.53 0.22 1.81 4420 305 22.1 21.3 85.6 KIP 4-6 cm 0.51 0.12 1.32 0.15 1.26 3860 313 15.9 23.4 64.9 KIP 6-10 cm <0.5 <0.05 0.99 <0.1 0.56 3920 371 6.07 16.6 40.5 Keskiarvo 0-10 cm 0.52 0.14 1.46 0.28 1.71 4660 322 17.6 19.9 81.8 KIP 18-22 cm <0.5 <0.05 0.86 <0.1 0.30 4330 377 3.52 0.90 25.1 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm <0.5 0.25 2.35 0.41 7.11 4260 334 51.3 16.2 163 KIE 2-4 cm <0.5 0.09 1.83 0.23 4.88 3530 304 25.3 14.4 88.1 KIE 4-6 cm <0.5 0.12 1.22 0.12 1.88 2700 299 14.5 22.8 54.0 KIE 6-10 cm <0.5 0.09 1.03 <0.1 0.90 2670 315 4.43 11.9 28.5 Keskiarvo 0-10 cm 0.14 1.61 0.26 3.69 3290 313 23.9 16.3 83.4 KIE 18-22 cm <0.5 <0.05 0.81 <0.1 0.43 2750 288 1.04 <0.5 16.7

13 Kalliojärvi Kalliojärvi sijaitsee Kolmisopen länsipuolella noin 1 km:n päässä liuskejakson länsikontaktista. Ympäristön kivilaji on graniittigneissiä. Järvi on karu, oligotrofinen järvi, jossa ranta-asutusta ei juuri ole. Järvisedimentti on normaalin ruskeata liejua, jossa muista järvistä poiketen ei todettu hapettunutta sedimentin yläosaa (ks. taulukko 3). Kuten Kivijärvessä myös Kalliojärven ympäristössä on runsaasti ojitettuja suoalueita, joista orgaanista ainesta kulkeutuu runsaasti järveen. Kalliojärven orgaanisen hiilen määrät ja LOI-arvot ovat vielä hieman suuremmat kuin Kivijärvessä (taulukko 2). Kalliojärven raskasmetallipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kivijärvessä (taulukko 7). Pintaosan nikkelipitoisuuksien keskiarvo on 17 mg/kg, kun se Kivijärvessä oli 22 mg/kg. Jormasjärvessä nikkelipitoisuuksien keskiarvot olivat 75-90 mg/kg ja Kolmisopessa 77-84 mg/kg. Kivijärven tavoin mangaanipitoisuudet ovat erittäin alhaiset Kalliojärvessä. Myös Kalliojärvessä nikkelipitoisuudet kasvavat sedimentin pintaa kohti (kuva 5). Vertailujärvenä on esitetty Salminen, joka sijaitsee noin 500 m Kalliojärven eteläpuolella. Näytteet tästä järvestä otettiin GTK:n toimesta vuonna 1993 (Uutela ym., 1995). Alkuainepitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa molemmissa järvissä, joskin pintaosan keskimääräiset As-, Co, Ni-, Fe-, Mn- ja Zn pitoisuudet ovat noin kaksi kertaa suuremmat Kalliojärvessä kuin Salmisessa. Taulukko 7. Alkuainepitoisuudet Kalliojärven järvisedimenttiprofiilissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailujärvenä esitetään Salminen, joka sijaitsee noin 500 m Kalliojärven eteläpuolella (Uutela ym., 1995). Salmisen keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysväleillä 0-9 cm ja 9-23 cm. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kalliojärven keskiosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg KA 0-2 cm 6.20 <0.5 4.97 27.7 22.1 23600 363 57.5 38.1 3.45 0.15 2510 KA 2-4 cm 6.29 0.69 9.91 28.0 18.1 28000 482 91.3 63.3 3.69 0.20 3640 KA 4-6 cm 8.55 0.78 11.1 25.1 16.7 27800 501 99.3 65.7 3.64 0.23 3630 KA 6-10 cm 6.98 1.02 4.89 22.8 10.1 25100 514 86.4 52.1 3.74 0.23 2960 Keskiarvo 0-10 cm 7.01 0.83 7.72 25.9 16.8 26125 465 83.6 54.8 3.63 0.20 3185 KA 18-22 cm <5 <0.5 3.08 23.7 8.98 25100 609 43.5 19.4 3.56 0.14 2770 Keskiarvo 0-9 cm, 2.44 0.75 2.86 28.8 9.43 10119 208 49.5 50.1 0.34 9-23 cm, Salminen (1993) 0.97 0.37 2.15 24.0 6.64 7565 211 18.7 11.2 0.17 Kemiallinen adsorptio, mg/kg KA 0-2 cm 0.53 <0.05 0.85 0.16 0.51 5540 202 6.46 11.5 52.2 KA 2-4 cm 1.16 <0.05 1.67 0.21 1.28 9040 322 11.0 19.0 80.1 KA 4-6 cm 0.91 <0.05 1.54 <0.1 0.66 8910 342 8.98 19.3 70.3 KA 6-10 cm <0.5 <0.05 0.83 <0.1 0.30 9020 373 3.35 14.1 43.9 Keskiarvo 0-10 cm, 0.87 1.22 0.19 0.69 8128 310 7.45 16.0 61.6 KA 18-22 cm <0.5 <0.05 0.63 <0.1 0.26 8760 435 0.79 3.65 30.3

14 Syvyys cm Kalliojärvi, keskiosa 0 5 10 15 20 25 5 10 15 20 25 Ni mg/kg Kuva 5. Kalliojärven järvisedimenttiprofiilin nikkelipitoisuudet. Tulosten tarkastelua ja suositukset Järvisedimenttinäytteet pyrittiin ottamaan järvien syvännekohdista, koska tällöin sedimentaatioolosuhteet ovat rauhalliset ja alkuaineiden pysyvyys sedimentissä on suurempaa kuin matalan veden alueilla. Myös syvänteiden usein pelkistävät olosuhteet edesauttavat metallien sitoutumista sedimenttiin. Rantavyöhykkeissä tai matalissa järvissä esim. tuulen pintasedimenttiä sekoittava vaikutus voi olla merkittävää, mikä vaikeuttaa pitoisuusvaihtelujen seurantaa. Edustavan näytteen saamiseksi pintasedimentti (0-2 cm) yhdistettiin kolmesta osanäytteestä. Tarkat koordinaatit tekevät mahdolliseksi uusintanäytteenoton tekemisen samoista pisteistä. Järvisedimenttien ph-arvot vaihtelivat jonkun verran eri järvien kesken, mutta saman profiilin näytteiden ph-arvot olivat yleensä hyvin lähellä toisiaan. Suurimmat arvot (ph 7,2) mitattiin Jormasjärven eteläsyvänteen pintaosassa ja pienimmät arvot (5,8-6,1) Kivijärven eteläosan sedimentissä. Pelkistävät olosuhteet todettiin Jormasjärven eteläsyvänteessä (redox välillä -39 mv ja -112 mv) sekä Kolmisopen pohjoisosan profiilissa (välillä -24 m ja -46 mv). Kallioperän kivilajit heijastuvat järvisedimenttien kemiallisessa koostumuksessa. Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat kiilleliusketta ja mustaliuskeita käsittävällä kivilajialueella, jossa metallipitoisuudet (esim. Ni, Cd, Co, Zn) ovat moninkertaiset verrattuna graniittigneissialueella sijaitseviin Kivijärveen ja Kalliojärveen. Keskimääräiset happoliukoiset nikkelipitoisuudet vaihtelivat eri osissa Jormasjärveä välillä 90-75 mg/kg ja Kolmisopessa välillä 77-84 mg/kg, kun taas Kivijärvessä pitoisuudet olivat 22-26 mg/kg ja Kalliojärvessä 17 mg/kg. Jormasjärven ja Kolmisopen happoliukoiset nikkelipitoisuudet vastaavat lähes Talvivaaran alueen kiilleliuske- ja mustaliuskejaksossa sijaitsevien järvisedimenttien taustapitoisuuksia esim. Kolmisopessa (85 mg/kg), Kaivoslammessa (124 mg/kg) ja Raatelammessa (72 mg/kg, Tenhola ym., 2008).. Yleensä raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmat vesipitoisessa pintanäytteessä, jossa myös orgaanisen aineksen määrät olivat suuremmat kuin muualla sedimentissä. Punertavan ruskeaa pintasedimenttiä luonnehtivat myös suuremmat rautapitoisuudet sekä usein myös suuremmat mangaanipitoisuudet kuin alempana sedimentissä.

15 Yhtenä selvänä tuloksena oli alkuainepitoisuuksien, etenkin nikkelipitoisuuksien, voimakas kasvu pintaa kohti. Kasvu alkaa yleensä jo 18-22 cm:n syvyydeltä, mutta on voimakkainta välillä 10 cm ja pinta. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää suo- ja metsäalueiden ojituksen sekä yleensä maankäytön lisääntymistä valuma-alueella. Tällöin myös minerogeenista materiaalia kulkeutuu runsaasti järveen, mikä näkyy mm. kohonneina Na, K ja Ca pitoisuuksina. Metallipitoisuuksien kasvu kohti sedimentin pintaa on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa Jormasjärvessä ja Kolmisopessa (Mäkinen ja Kauppila, 2006), joskin heidän mukaansa pitoisuudet laskevat aivan ylimmissä näytteissä. Eri vuosina otettujen järvisedimenttinäytteiden pintaosan raskasmetallipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Kuitenkin rauta- ja mangaanipitoisuudet Jormasjärvessä ja Kolmisopessa olivat huomattavasti suuremmat talvella vuosina 2003 ja 2005 kuin kesällä vuonna 2008. Erot voivat johtua alusveden ja sedimentin erilaisista hapetus-pelkistysolosuhteista talvi- ja kesänäytteenotossa. Myös se, että näytteitä ei ole otettu täysin samoista paikoista eri vuosina aiheuttaa tuloksiin erilaisuutta. Jatkossa seurantatutkimukset tulisi kohdistaa ennen kaikkea sedimentin yläosaan (0-2 cm), missä voidaan todeta mahdolliset ihmisen toiminnasta aiheutuvat muutokset. Tämä myös sen vuoksi, että sedimentaationopeus on järvisedimenteissä alhainen (Jormasjärvessä ja Kolmisopessa 0,3-0,4 cm vuodessa). Kuitenkin syvemmältä otettuja näytteitä tarvitaan vertailunäytteinä. Jotta seurantanäytteet olisivat vertailukelpoisia, tulisi ne ottaa kesällä ja mahdollisimman samoista kohdin kuin vuonna 2008. Kuopiossa 7.11.2008 Markku Tenhola geologi Kirjallisuus: Loukola-Ruskeeniemi, K., Tenhola, M., Paukola, T., Uutela, A., (1996). Mustaliuskeiden vaikutus vesistöihin Sotkamon Talvivaarassa. English summary: Environmental impact of black shales on watercourses at Talvivaara, Sotkamo, eastern Finland. Vuoriteollisuus 54. vuosikerta. Vuorimiesyhdistys, 49-53. Loukola-Ruskeeniemi, K., Uutela, A., Tenhola, M., Paukola, T., 1998. Environmental impact of metalliferous black shales at Talvivaara in Finland, with indication of lake acidification 9000 years ago. J. of Geochem. Explor. 64, 395-407.

16 Mäkinen, J., Kauppila, T., 2006. Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset. Raportti no. S 41/3433/2006/1. Geologian tutkimuskeskus, 59 s. Tenhola, M., 1988. Alueellinen geokemiallinen järvisedimenttikartoitus Itä-Suomessa. English summary: Regional geochemical mapping based on lake sediments in eastern Finland. Report of Investigation 78. Geological Survey of Finland, 42 s. Tenhola, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., Einsalo, K., 2008. Environmental impact of the Talvivaara Ni-Cu-Zn deposit during 1981-1994, eastern Finland. Käsikirjoitus. Uutela, A., Tenhola, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., 1995. Diatom flora and chemical composition of lake sediments in the vicinity of the Talvivaara Ni-Cu-Zn deposit, Finland: evidence for acidification 9000 years ago. Current Research 1993-1994 (toim. S. Autio), Special Paper 20. Geological Survey of Finland, 115-123.

GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 16.09.2008 13:06:59 Kuopio Tenhola Markku PL 1237 70211 Kuopio FINLAND ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 213846 VIITE: 1802045va402Tenhola Markku PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTETYYPPI: Järvisedimentti NÄYTTEITÄ: 35 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ 13 35 201 35 201P 35 26 35 503 35 + 503M 35 + 503P 35 + 810L 35 814G 35 818G 35 + 820L 35 + 822L 35 90 35 94 35 Labtium Oy Lea Hämäläinen Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Labtium Oy PL 57 PL 1500 02151 ESPOO 70211 KUOPIO Puh. 01065 38000 Puh. 01065 38000 Fax 01065 38289 Fax 01065 38489 Kansilehti 213846 1/9

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 213846 Raportointipäivä: 16.09.2008 13:06:59 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 01.09.2008-15.09.2008 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 13 Näytteen kuivaus kylmäkuivaustekniikalla 201 1 M ammoniumasetaattiuutto, ph 4.5 26 Mineraalisen näytteen seulonta <2mm fraktioon 503 Typpihappoliuotus mikroaaltouunissa, EPA3051 90 Erillinen punnitus 94 Märkäpunnitus + 503M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 201P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla + 503P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla 814G 818G Kosteuden tai kuiva-aineen määritys gravimetrisesti Hehkutushäviön määritys gravimetrisesti (550 C) + 820L C- ja N-määritys hiili-typpianalysaattorilla + 822L Hg:n määritys pyrolyyttisesti Info 213846 2/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K Mg Mn Mo Na Ni P näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P L08099841 JOP-080-2 1030,0 <0.5 <0.5 83,1 0,21 2690 0,84 5,5 1,1 0,6 5040 181 394 3480 <0.2 64,8 19,6 27 L08099842 JOP-082-4 1060,0 0,6 <0.5 81,9 0,23 2290 0,39 4,8 1,1 0,2 3990 128 288 2590 <0.2 37,6 12,1 30 L08099843 JOP-084-6 1180,0 1,0 <0.5 69,4 0,20 2190 0,19 2,0 1,5 <0.1 2720 98 260 1340 <0.2 30,8 5,5 43 L08099844 JOP-086-10 1520,0 1,1 <0.5 71,7 0,21 2270 0,08 1,2 1,7 <0.1 2310 91 281 1170 <0.2 36,0 3,8 71 L08099845 JOP-0818-22 1290,0 1,0 <0.5 89,6 0,22 2290 <0.05 1,0 1,6 <0.1 2780 105 322 1190 <0.2 42,2 3,9 86 L08099846 JOE-080-2 1680,0 0,7 <0.5 80,7 0,27 2310 0,05 14,5 2,2 <0.1 14800 212 286 2480 <0.2 51,4 26,2 85 L08099847 JOE-082-4 1490,0 <0.5 <0.5 76,7 0,25 2230 0,08 12,3 2,1 <0.1 16600 192 261 2080 <0.2 43,6 23,4 88 L08099848 JOE-084-6 1870,0 0,9 <0.5 85,8 0,28 2190 <0.05 15,4 2,6 <0.1 17500 373 256 1820 <0.2 40,5 25,8 94 L08099849 JOE-086-10 1250,0 1,2 <0.5 74,2 0,21 1680 0,06 11,6 1,9 <0.1 11800 137 206 1420 <0.2 29,9 13,3 62 L08099850 JOE-0818-22 1060,0 <0.5 <0.5 70,9 0,13 1500 <0.05 5,7 1,7 0,1 10600 134 185 1330 <0.2 30,4 6,4 54 L08099851 KOP-080-2 1160,0 <0.5 <0.5 42,0 0,16 2030 0,51 3,9 1,4 0,7 9830 177 245 701 <0.2 50,7 21,5 93 L08099852 KOP-082-4 1030,0 0,6 <0.5 52,8 0,14 1790 0,17 6,7 1,5 0,2 6900 111 210 771 <0.2 29,3 17,5 62 L08099853 KOP-084-6 918,0 0,8 <0.5 55,7 0,13 1560 0,27 5,1 1,8 0,4 5310 89 179 823 <0.2 26,8 9,9 54 L08099854 KOP-086-10 919,0 0,9 <0.5 50,5 0,12 1760 0,08 3,8 0,8 0,2 5860 71 203 1020 <0.2 35,6 3,6 52 L08099855 KOP-0818-22 972,0 <0.5 <0.5 53,3 0,11 1920 0,06 3,4 0,8 0,1 5940 244 236 1090 <0.2 56,6 2,3 57 L08099856 KOE-080-2 1390,0 <0.5 <0.5 48,1 0,17 1740 0,13 6,7 1,4 0,3 10600 107 218 695 <0.2 29,8 42,3 94 L08099857 KOE-092-4 872,0 0,6 <0.5 47,6 0,13 1530 0,15 4,6 0,9 0,2 7520 72 183 717 <0.2 24,3 11,5 63 L08099858 KOE-104-6 766,0 0,7 <0.5 41,9 0,11 1320 0,06 5,6 0,8 0,1 7420 56 152 684 <0.2 22,5 7,5 53 L08099859 KOE-116-10 759,0 1,0 <0.5 39,1 0,10 1420 0,06 4,6 0,8 0,1 7480 55 169 743 <0.2 28,6 4,1 44 L08099860 KOE-1218-22 909,0 <0.5 <0.5 44,2 0,10 1640 0,07 4,1 0,8 0,1 7550 67 219 877 <0.2 52,3 2,6 51 L08099861 KIP-080-2 1040,0 0,5 <0.5 88,1 0,13 2610 0,19 2,0 1,4 0,5 6440 220 433 299 <0.2 62,6 3,2 79 L08099861U KIP-080-2 951,0 <0.5 <0.5 86,1 0,10 2550 0,15 1,9 1,1 0,3 6030 217 425 293 <0.2 59,3 3,1 72 L08099862 KIP-092-4 923,0 <0.5 <0.5 73,7 0,10 2830 0,12 1,5 0,9 0,2 4420 170 529 305 <0.2 44,2 1,8 54 L08099863 KIP-104-6 896,0 0,5 <0.5 63,9 0,10 2640 0,12 1,3 0,8 0,2 3860 140 507 313 <0.2 44,2 1,3 46 L08099864 KIP-116-10 1000,0 <0.5 <0.5 56,9 0,09 2720 <0.05 1,0 0,8 <0.1 3920 92 492 371 <0.2 47,2 0,6 48 L08099865 KIP-1218-22 881,0 <0.5 <0.5 44,9 0,06 2340 <0.05 0,9 0,6 <0.1 4330 76 436 377 <0.2 54,0 0,3 56 L08099866 KIE0-2 943,0 <0.5 <0.5 71,0 0,11 2910 0,25 2,4 1,0 0,4 4260 214 391 334 <0.2 61,8 7,1 62 L08099867 KIE2-4 839,0 <0.5 <0.5 72,3 0,10 2770 0,09 1,8 0,9 0,2 3530 197 402 304 <0.2 38,3 4,9 52 L08099868 KIE4-6 741,0 <0.5 <0.5 56,2 0,09 2390 0,12 1,2 0,7 0,1 2700 104 366 299 <0.2 37,2 1,9 34 L08099869 KIE6-10 832,0 <0.5 <0.5 46,3 0,09 2220 0,09 1,0 0,7 <0.1 2670 68 319 315 <0.2 39,1 0,9 35 L08099870 KIE18-22 917,0 <0.5 <0.5 35,9 0,07 1610 <0.05 0,8 0,6 <0.1 2750 45 240 288 <0.2 31,9 0,4 51 L08099871 KA0-2 644,0 0,5 <0.5 54,4 0,08 2160 <0.05 0,9 0,6 0,2 5540 142 336 202 <0.2 49,7 0,5 52 L08099872 KA2-4 764,0 1,2 <0.5 61,3 0,11 2660 <0.05 1,7 1,2 0,2 9040 109 419 322 <0.2 48,3 1,3 66 L08099873 KA4-6 649,0 0,9 <0.5 55,8 0,08 2580 <0.05 1,5 0,6 <0.1 8910 88 417 342 <0.2 48,2 0,7 62 L08099874 KA6-10 614,0 <0.5 <0.5 46,3 0,07 2680 <0.05 0,8 0,5 <0.1 9020 66 431 373 <0.2 61,2 0,3 49 L08099875 KA18-22 692,0 <0.5 <0.5 47,0 0,07 2700 <0.05 0,6 0,5 <0.1 8760 51 471 435 <0.2 76,3 0,3 61 Tulokset 213846 3/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L08099841 JOP-080-2 L08099842 JOP-082-4 L08099843 JOP-084-6 L08099844 JOP-086-10 L08099845 JOP-0818-22 L08099846 JOE-080-2 L08099847 JOE-082-4 L08099848 JOE-084-6 L08099849 JOE-086-10 L08099850 JOE-0818-22 L08099851 KOP-080-2 L08099852 KOP-082-4 L08099853 KOP-084-6 L08099854 KOP-086-10 L08099855 KOP-0818-22 L08099856 KOE-080-2 L08099857 KOE-092-4 L08099858 KOE-104-6 L08099859 KOE-116-10 L08099860 KOE-1218-22 L08099861 KIP-080-2 L08099861U KIP-080-2 L08099862 KIP-092-4 L08099863 KIP-104-6 L08099864 KIP-116-10 L08099865 KIP-1218-22 L08099866 KIE0-2 L08099867 KIE2-4 L08099868 KIE4-6 L08099869 KIE6-10 L08099870 KIE18-22 L08099871 KA0-2 L08099872 KA2-4 L08099873 KA4-6 L08099874 KA6-10 L08099875 KA18-22 Pb S Sb Sr Ti V Zn U Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P + 503M + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P 4,2 120,0 <2 15,70 0,59 0,5 111,00 2,140 24400 9 <5 219,0 1,1 5460 2,2 31,9 55,2 35,7 10,2 70,1 <2 13,40 0,58 4,2 82,20 2,438 25800 10 <5 203,0 1,3 5120 2,2 23,1 59,2 38,8 11,3 46,3 <2 12,30 0,62 6,0 29,70 2,439 21500 6 <5 154,0 0,9 4180 2,2 12,8 47,9 32,5 5,8 40,8 <2 12,70 0,80 7,5 24,00 2,632 27900 6 <5 178,0 1,2 4420 2,3 11,2 54,5 38,5 1,4 41,6 <2 12,70 0,53 7,8 21,80 3,061 30800 6 <5 184,0 1,3 3980 2,3 10,8 60,1 41,9 9,3 479,0 <2 14,30 2,43 11,9 62,70 2,135 24600 10 <5 205,0 1,2 4960 2,1 34,7 55,5 40,6 6,3 322,0 <2 14,00 2,29 10,5 78,20 2,091 23400 9 <5 204,0 1,1 4960 1,9 32,0 52,7 39,5 10,9 560,0 <2 13,60 2,82 14,1 56,40 2,221 26000 7 <5 209,0 1,2 4970 2,1 35,6 59,4 41,5 19,4 331,0 <2 10,50 2,00 11,7 36,40 2,138 25500 9 <5 199,0 1,0 4690 1,3 35,4 60,2 37,0 5,3 87,9 <2 9,17 1,53 7,8 37,50 1,868 23200 7 <5 194,0 1,0 3920 0,9 26,1 48,3 29,4 8,9 301,0 <2 12,00 3,27 8,5 106,00 2,460 19400 <5 <5 172,0 0,9 5540 1,2 14,3 47,6 41,7 10,0 158,0 <2 10,80 2,62 9,8 66,60 2,233 19100 <5 6 169,0 0,8 5770 0,9 21,6 48,3 34,3 14,1 83,6 <2 9,67 2,24 8,7 71,30 2,207 19300 <5 <5 162,0 0,7 5300 0,9 20,5 48,8 31,7 11,8 49,7 <2 10,30 1,64 7,3 37,30 2,192 17300 6 <5 149,0 0,7 4690 1,5 25,9 40,7 28,9 5,0 34,6 <2 10,80 1,67 7,6 22,20 2,182 15600 <5 <5 146,0 0,7 4330 0,6 18,1 34,6 24,9 8,7 247,0 <2 11,10 3,79 10,8 119,00 2,927 18100 <5 <5 164,0 0,9 4930 1,5 23,3 43,0 62,7 10,5 128,0 <2 9,68 2,59 9,6 54,50 2,038 15200 <5 <5 136,0 0,7 4450 0,6 19,3 39,8 30,9 12,1 133,0 <2 8,26 2,17 8,6 28,90 2,356 16100 <5 <5 133,0 0,6 4320 <0.5 22,7 42,7 29,5 12,2 86,4 <2 8,51 1,67 7,1 31,20 1,993 14900 <5 <5 121,0 0,6 4220 1,0 28,5 38,2 27,1 5,7 45,4 <2 9,72 1,72 7,7 24,30 2,073 14200 <5 <5 129,0 0,6 3620 0,9 30,1 30,2 25,7 18,2 136,0 <2 21,90 2,79 9,7 26,30 3,331 15700 <5 <5 234,0 0,7 4710 0,9 8,1 40,8 40,4 17,2 132,0 <2 21,40 2,64 9,2 24,30 3,040 15900 5 <5 233,0 0,6 4730 <0.5 8,0 40,9 40,4 21,3 85,6 <2 23,30 2,33 9,1 22,10 2,930 12400 5 <5 169,0 0,6 4560 0,6 6,2 29,4 30,2 23,4 64,9 <2 21,60 2,17 8,7 15,90 2,459 12200 7 6 155,0 0,6 4510 0,9 6,7 29,0 27,5 16,6 40,5 <2 21,20 2,21 9,4 6,07 2,218 12000 <5 <5 149,0 0,5 4470 0,7 4,9 27,0 21,7 0,9 25,1 <2 16,80 1,34 7,6 3,52 1,940 11100 <5 <5 124,0 0,3 3920 0,5 4,5 23,5 15,2 16,2 163,0 <2 22,60 2,11 7,9 51,30 2,186 14200 7 <5 190,0 0,6 4800 1,1 8,9 37,3 43,4 14,4 88,1 <2 21,90 1,70 7,0 25,30 2,216 12700 7 <5 175,0 0,5 4460 0,8 6,7 32,8 38,2 22,8 54,0 <2 18,70 1,72 6,6 14,50 1,875 10400 6 <5 132,0 0,4 3810 1,1 5,0 28,1 28,3 11,9 28,5 <2 16,70 1,87 7,2 4,43 1,762 9380 <5 <5 105,0 0,5 3360 0,7 4,0 27,4 24,4 <0.5 16,7 <2 11,80 1,26 7,1 1,04 1,137 9000 <5 <5 84,1 0,4 2540 <0.5 3,9 24,1 15,5 11,5 52,2 <2 16,60 1,73 7,1 6,46 3,453 12900 6 <5 150,0 0,7 5120 <0.5 5,0 32,8 27,7 19,0 80,1 <2 20,50 1,95 10,2 11,00 3,692 11500 6 <5 172,0 0,6 4920 0,7 9,9 25,1 28,0 19,3 70,3 <2 19,20 1,55 7,8 8,98 3,643 10500 9 <5 155,0 0,5 4570 0,8 11,1 24,3 25,1 14,1 43,9 <2 18,70 1,47 6,6 3,35 3,742 8470 7 <5 127,0 0,4 4170 1,0 4,9 19,5 22,8 3,7 30,3 <2 18,00 1,23 5,9 0,79 3,561 9060 <5 <5 135,0 0,4 4260 <0.5 3,1 20,3 23,7 Tulokset 213846 4/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L08099841 JOP-080-2 L08099842 JOP-082-4 L08099843 JOP-084-6 L08099844 JOP-086-10 L08099845 JOP-0818-22 L08099846 JOE-080-2 L08099847 JOE-082-4 L08099848 JOE-084-6 L08099849 JOE-086-10 L08099850 JOE-0818-22 L08099851 KOP-080-2 L08099852 KOP-082-4 L08099853 KOP-084-6 L08099854 KOP-086-10 L08099855 KOP-0818-22 L08099856 KOE-080-2 L08099857 KOE-092-4 L08099858 KOE-104-6 L08099859 KOE-116-10 L08099860 KOE-1218-22 L08099861 KIP-080-2 L08099861U KIP-080-2 L08099862 KIP-092-4 L08099863 KIP-104-6 L08099864 KIP-116-10 L08099865 KIP-1218-22 L08099866 KIE0-2 L08099867 KIE2-4 L08099868 KIE4-6 L08099869 KIE6-10 L08099870 KIE18-22 L08099871 KA0-2 L08099872 KA2-4 L08099873 KA4-6 L08099874 KA6-10 L08099875 KA18-22 Fe K Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Sr Ti V Zn S Kosteus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 810L 814G 83500 2630 5990 7530 2,4 330 105,0 1880 35,0 1660 <10 33,7 1210 73,6 422,0 0,16 93,00 70400 2830 6390 3920 2,2 329 83,6 1970 47,5 1510 <10 32,1 1330 78,5 447,0 0,16 87,20 38900 2170 5180 1650 1,6 230 56,2 1680 31,7 2300 <10 25,3 1140 60,1 326,0 0,28 86,10 47600 2130 4900 1670 2,9 230 55,0 3040 27,0 2420 <10 27,1 1220 73,9 461,0 0,26 88,80 54600 2200 5270 1540 2,8 225 66,8 3880 8,3 1520 <10 24,2 1150 77,3 514,0 0,17 87,20 59900 2940 6340 3180 1,5 339 97,7 1960 38,4 5020 <10 31,2 1270 82,9 378,0 0,55 93,70 74700 2760 5840 3010 1,7 314 95,9 2170 37,8 4070 <10 30,9 1200 83,4 360,0 0,44 93,80 54400 3430 6810 2200 2,0 367 93,3 1870 36,2 5600 <10 31,3 1350 85,6 363,0 0,61 91,80 50400 3230 7240 1870 2,1 361 71,8 1570 54,9 4640 <10 29,3 1400 80,4 313,0 0,50 88,60 54700 2250 4980 1960 2,2 271 56,9 1960 22,5 2650 <10 24,4 1050 67,1 271,0 0,28 88,40 42600 2800 5890 1090 1,2 357 104,0 1970 33,4 2620 <10 33,1 1380 79,8 258,0 0,28 95,10 32600 2830 6200 1120 1,8 379 88,2 1400 30,8 2680 <10 32,4 1430 76,4 234,0 0,29 88,40 31100 2810 6220 1170 2,2 376 65,3 1270 38,1 2930 <10 31,4 1480 74,3 231,0 0,31 84,50 36000 1890 4480 1460 2,5 276 50,6 1660 40,6 4230 <10 27,3 1140 71,1 295,0 0,44 89,00 29300 1530 3370 1480 2,4 244 33,4 1770 21,2 2550 <10 25,0 944 69,0 189,0 0,27 87,30 39400 2420 5380 1040 1,8 296 174,0 1780 30,7 4080 <10 27,8 1340 81,6 403,0 0,44 90,80 30000 2190 5170 960 2,0 264 66,7 1220 29,8 2720 <10 23,9 1340 69,4 191,0 0,28 84,60 33100 2300 5520 1000 2,1 262 51,3 1120 34,6 3730 <10 23,4 1420 68,7 174,0 0,39 82,50 34400 1860 4510 1080 2,2 247 44,2 1180 37,5 3200 <10 22,8 1220 63,2 213,0 0,35 84,80 33200 987 2890 1270 3,4 186 44,0 1510 24,4 3300 <10 20,9 819 67,7 209,0 0,35 86,90 26200 2130 4150 478 3,3 240 31,7 1890 53,8 3360 <10 36,8 956 76,0 102,0 0,36 94,90 26100 2120 4180 475 2,8 252 31,6 1900 52,9 3340 <10 36,8 960 75,8 106,0 0,36 18000 1130 2670 445 3,4 158 22,7 1570 60,8 3140 <10 36,3 625 66,6 103,0 0,34 90,20 17500 1060 2530 462 3,4 172 19,7 1550 69,2 3220 <10 35,9 641 68,6 110,0 0,33 89,80 17000 701 1850 533 2,9 145 12,4 1760 54,3 3120 <10 35,7 547 78,0 102,0 0,32 91,50 17800 457 1430 557 2,1 125 8,5 1790 5,5 2440 <10 29,7 411 66,1 76,3 0,23 90,70 20400 1780 3200 507 2,0 225 49,3 1900 47,6 3350 <10 37,5 727 70,0 160,0 0,35 95,70 17000 1460 2750 450 1,8 179 37,0 1760 44,2 3220 <10 35,5 622 60,4 124,0 0,33 89,10 12700 1000 2060 427 2,2 128 20,8 1300 61,3 2640 <10 30,2 496 55,2 119,0 0,27 89,70 11200 627 1500 421 1,2 106 12,9 1380 34,3 2370 <10 25,9 471 56,9 55,0 0,25 92,00 11400 426 1320 387 1,3 86 8,5 1320 <5 1730 <10 18,7 403 51,0 35,0 0,18 90,20 23600 1530 3850 363 1,1 259 22,1 1520 38,1 2340 <10 33,4 1120 64,0 57,5 0,25 93,90 28000 875 2240 482 3,1 170 18,1 1780 63,3 3370 <10 36,7 653 78,6 91,3 0,36 90,80 27800 788 2000 501 2,5 139 16,7 1700 65,7 3390 <10 33,5 588 65,3 99,3 0,36 90,30 25100 444 1200 514 1,3 97 10,1 1500 52,1 2790 <10 30,6 329 57,2 86,4 0,30 92,00 25100 316 1070 609 1,6 116 9,0 1820 19,4 2640 <10 30,5 297 56,6 43,5 0,28 91,70 Tulokset 213846 5/9