1 Oulun yliopiston ATK-keskuksen tiedote 3/2000
6(66,2±6V\\VNXX 6LVlOW Johtajan katsaus... 3 Onko ADSL-etätyöliittymästä hyötyä?... 5 Laitehuolto ja kierrätys... 8 ATKK:n mikroluokat entistä ehommiksi...13 Onnistunut ratkaisu PÄÄOMA... 14 SAS versio 8 rantautuu Ouluun...16 Niksinarikka: ATK-maisterin Excel-nixejä Nro 6...18 Säpinää«...24 Juosten halki Suomen lomamatkako?...25 ATK-keskus palvelee... 29 Puhelinluettelo... 40 Atk-yhdyshenkilöt...42 ATK-keskuksen ylläpitämät atk-tilat -kartta... 46 -XONDLVLMD Oulun yliopisto ATK-keskus PL 7600 90014 Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/atkk/ 7RLPLWXV 8OOD6DUNNLQHQSXK8OOD6DUNNLQHQ#RXOXIL.DQQHQNXYDVVDQHXYRMDW5LVWR/HLQRQHQSXKHOLPHVVDMD-XKD5HPDKO MDNDPDVVDNl\WWlMlWXQQXNVLDMD<'DDWDQODKMRLWWDPLD NRPSLDLVLD XXVLOOHRSLVNHOLMRLOOH 2
-RKWDMDQNDWVDXV Ã Esko Vakkilainen 6XXQWDQDXXGHQODLVHWSDONNDXVMlUMHVWHOPlW Viime kesänä voimaan tullut korkeakoulujen atk-alan työsuhteita koskeva uusi palkkausjärjestelmä edustaa uudenlaista, uusien tuulien mukaista, entistä avoimempaa toimintamallia, josta ensimmäiset kokemukset tullaan saamaan tänä syksynä ja niitä varmaan käytetään apuna uudistettaessa palkkausjärjestelmiä yliopiston muilla aloilla. Tavoitteena uudessa palkkausjärjestelmässä on parantaa tuloksellista toimintaa yliopiston atk-tehtävissä ja kannustaa henkilöstön osaamisen kehittymistä ja motivoitumista. Uuden järjestelmän perusajatus on se, että työtehtävät luokitellaan viiteen vaativuusluokkaan ja vaativuusluokan tarkistaminen tapahtuu vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa työntekijän ja esimiehen välillä. Kullekin vaativuusluokalle on määritelty palkan alaraja. Työntekijän henkilökohtaisen osaamisen, vastuun ja työtuloksen perusteella voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa työntekijälle alarajan ylittävää palkkaa. Mitään ikä- tai palvelusvuosilisiä palkkausjärjestelmä ei tunne. 3
Perinteiseen ikä- ja palvelusvuosijärjestelmään verrattuna uusi palkkausjärjestelmä korostaa henkilökohtaista työstä suoriutumista, vastuun ottamista, työn ja itsensä kehittämistä, mutta vaatii varmasti enemmän esimiestyötä ja hallinnointia. Palkkabudjetteja laadittaessa on varauduttava palkkausjärjestelmän vaatimiin liukumiin. Uuden palkkausjärjestelmän on tarkoitus entistä paremmin vastata nykyisen työelämän ja yhteiskunnan vaatimuksiin, mutta kilpailtaessa osaavasta atk-henkilöstöstä ei tämä anna vielä yliopistolle riittäviä mahdollisuuksia. Palkkojen alarajat eri työn vaativuusluokissa ovat kovin matalat ja vaikka niiden päälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, ovat korkeakoulujen atk-alan palkat VM:n selvityksen mukaan tehtävästä riippuen 15-30% jälkeen jääneitä. Uusi järjestelmä ei tuo ratkaisua palkkatasoeroon yksityisiin atk-markkinoihin verrattuna, emmekä jatkossakaan kykene kilpailemaan koulutetusta, pätevästä ja kokeneesta henkilöstöstä yritysmaailman kanssa nykyisen työvoimapulan vallitessa. Tänä syksynä käyttöönotettavan uuden palkkausjärjestelmän piiriin tulee yliopistossamme noin 100 henkilöä. +HQNLO NXQWDPXXWRNVLD Tietohallintopäällikkö Pentti Korhonen jäi osa-aikaeläkkeelle keväällä. ATK-keskuksen ensimmäiset osa-aikaeläkkeelle siirtyjät ovat Paula Kesti 1.10. ja Eino Tienari 1.11. lähtien. Keskitetyistä tietokonepalveluista vastaavana toimii tätänykyä Tomi Leppikangas Jyrki Lukkarin aloitettua jaksottaisen vuorotteluvapaan. Uusina työntekijöinä tiimissä ovat jo keväällä aloittanut Pietari Hyvärinen sekä 1.9. mukaan tullut Jarkko Seppä. Henkilötyöpalveluissa lopettivat keväällä Ari Särkilahti ja Janne Peräaho; tilalle on tullut Marko Lång. Janne Suokas on siirtynyt mikrotukipisteen päävastaavaksi, josta tehtävästä Jani Saukkoriipi siirtyy yleisötyöasemien image-ylläpitäjäksi. Mikrotukipisteessa jatkaa kesäharjoittelijana toiminut Janne Keskitalo. Teknisten tukipalvelujen laitehuolto- ja kierrätyspisteessä on aloittanut 1.9. Hannu Häkkinen. Neuvonnan päivystyksessä jatkaa kesäharjoittelijana taloon tullut Juha Remahl toukokuussa lopettaneen Susanna Peltolan tilalla. 4
2QNR$'6/HWlW\ OLLWW\PlVWlK\ W\l" Metsänhoitaja Mauri Puoskari Kuten edellisestä Sessiosta on voinut lukea 2XOXQ \OLRSLVWRQ $7.NHVNXV WDUMRDD \KWHLVW\ VVl 2XOXQ 3XKHOL PHQ232<NDQVVD\OLRSLVWRQODLWRVWHQKHQNLO NXQQDOOHPDKGROOL VXXGHQ VDDGD '6/\KWH\V MROOD NRWRQD ROHYD WLHWRNRQH YRLGDDQ OLLWWll NLLQWHlVWL \OLRSLVWRQ YHUNNRRQ.DLNNL \OLRSLVWRQ YHUNNR UHVXUVVLWQlN\YlWMDRYDWVDPDOODWDYDOODNl\WHWWlYLVVlNXLQW\ SDL NDOODNLQ7lOOlOXRGDDQK\YlWWHNQLVHWPDKGROOLVXXGHWP\ VHWlW\ V NHQWHO\\Q Hankinpa tuollaisen DSL-liittymän ja puhelinlaskuun ilmaantui uusi rivi, jolla luki yrityksen etätyöliittymä. IT-alalla on usein paljon kuitenkin kaikenlaista hypeä niin mitä hyötyä DSL-liittymästä sitten on käytännössä? Varmaan monen muunkin kuin minun perimmäinen syy nopean yhteyden hankintaan on paremmat webin selailumahdollisuudet. Nopeita yhteyksiä voi hankkia muiltakin operaattoreilta, mutta OPOYn/ATK-keskuksen yhteyden etuna on se että, kotikoneen IP- 5
osoite on muiden Oulun yliopiston koneiden kanssa samassa nimialueessa. Jos ADSL- yhteyttä tosiaan haluaa käyttää etätyöntekoon, tämä tarjoaa mahdollisuuden elektronisessa muodossa olevien tieteellisten aikakausijulkaisujen lukuun myös kotoa. Nykyään lehtien lukuoikeus kun on useimmiten annettu IP-numeron perusteella. Muiden operaattorien IP-osoitteita käytettäessä joutuu turvautumaan jonkinlaiseen kiertotiehen: Ottamaan SSH- yhteys NXXVL, VDDUQL tai muuhun koneeseen, jossa Netscape on käytettävissä. Kotikoneessa täytyy olla X- palvelinohjelma (exceed, XFree86 tai vastaava), jolla voidaan avata X- pääteyhteys ja käyttää yliopiston osoitteella olevan Unix- koneen Netscape ja Adobe Acrobat ohjelmia. Suoralla ADSLyhteydellä sivujen lautausnopeus kotikoneen näytölle on tietenkin aivan toista luokkaa. Lukemisen lisäksi yliopiston työtekijän toinen tärkeä toiminto on tieteenalasta ja työtehtävästä riippumatta kirjoittaminen. Tämäntyyppistä etätyötähän on voinut tehdä tähänkin asti. Miten sitten kiinteä ADSL- yhteys parantaa tilannetta? Jokaiselle on varmaan muodustunut vuosien kuluessa oma tomintarutiininsa. Aika monet tuntuvat siirtelevän tiedostoja kodin ja työpaikan välillä ftp:llä tai vastaavaalla. Minusta se on kuitenkin sen verran työlästä, että hyvin harvoin noin olen tehnyt. Sen sijaan yli toistakymmentä vuotta, ensin DOS ja sitten OS/2 koneelta, olen ottanut pääteyhteyden Unixkoneeseen ja tehnyt työt siellä. Tämän vuosituhannen lähestyessä siirryin kuitenkin käyttämään Windows 2000 järjestelmää ja Officen toimisto-ohjelmia, kun ne tulivat edullisesti yliopiston henkilökunnan saataville Microsoftin Campus-sopimuksen myötä. Toisaalta, jos toimisto-ohjelmista pitäisi maksaa tuhansia markkoja, tuskin olisin kuitenkaan siirtynyt Office 2000:n käyttäjäksi. Uusien työkalujen myötä työtapojakin joutui muuttamaan. Vuoden verran käytin ZIP- levyjä, joille talletin tai kopioin kotona tai työpaikalle ne työt, joita halusin jatkaa toisella koneella. ADSL:n myötä kopioiminen verkon yli tulee tietenkin vanhaan modeemiyhteyteen verratuna huomattavasti nopeammaksi, mutta kiinteä yhteys tarjoaa parempiakin työtapoja. Niinpä voin käyttää kotona suoraan työpaikan palvelimilla sijaitsevia kotihakemistojani: K- levy, joka on atk-keskuksen Windows NT palvelimella U- levy, joka on jaettu Unix-palvelimesta (honka) sambaohjelmalla. 6
Jos olisi käytössä myös kannettava mikrotietotokone ja langaton verkkoyhteys, sama kotihakemisto voisi olla käytettävissä paikasta riippumatta. Etätyönteko on sitten jo varsin sujuvaa, kun aina on saatavilla oikea ja ajantasalla oleva versio työn alla olevista tiedostoista sekä Unix- että Windows- koneissa. Mieluummin tietenkin käyttäisin vain yhtä ainoaa kotihakemistoa, joka olisi yhteinen sekä Unix että Windows 2000 koneissa. Ryhmä- ja tiimityössä työryhmän yhteinen hakemisto on myös verraton helpotus, kunhan vain kirjoitus- ja lukuoikeudet järjestetään sopivalla tavalla. Ei liene mitenkään tavaton tilanne, että tärkeitä tietoja katoaa joko laitevian tai todennäköisesti useimmin erehdyksen vuoksi. Harvempi kuitenkaan on niin säntillinen, että muistaisi tai viitsisi ottaa varmuuskopioita riittävän säännöllisesti. Sekä Unix- että Windowspalvelimista varmuuskopiot tehdään kuitenkin työpaikan puolesta päivittäin. Siten tallettamalla omat tiedostot palvelimelle voi olla huoleton tietojen säilymisen suhteen (ohjelmathan voi aina asentaa uudelleen). Varmuustalletuksen lisäksi olisi usein tarvetta myös tiedostojen arkistointiin, kun käytettävissä oleva levytilakiintiö pyrkii ajan myötä aina täyttymään ja varmuustalletusten tiedostoja ei säilytetä kovinkaan pitkiä aikoja. Paljon puhuttu paperiton toimisto ainakin on täyttä hypeä, mutta ADSL- yhteydellä kotitoimistonkin tulostukset sujuvat vauhdikkaasti. Mustesuihkutulostimet ovat kyllä edullisia ja tekevät suhteellisen siistiä tulostusjälkeä, mutta hitaita ne ovat lasertulostimiin verrattuna. Kiinteässä verkossa myös ATK-keskuksen nopeat laatu- ja väritulostimet ovat käytettävissä kotoa käsin (ja niinpä mielenkiintoisesta elektronisen lehden arikkelista saa kätevästi aamuksi työpaikalle myös paperikopion). Parannettavaakin toki vielä on; yhteisten levyjen ja varmuustalletusja arkistointijärjestelmän ja kannettavien tuen lisäksi myös ohjelmien jakelussa. Windows 2000 järjestelmässä ohjelmistojen asennus ja päivitys voitaisiin automatisoida etäasennusten ja ryhmäkäytäntöjen (group policy) avulla, mutta näin pitkälle ei yliopistossa kuitenkaan vielä ole päästy (ehkä kuitenkin joskus sekin on todellisuutta). 7
/DLWHKXROWRMDNLHUUlW\V Aimo Keränen KE1110 tilassa toimivan laitehuolto- ja kierrätyspisteen palveluihin kuuluvat: mikrotietokoneiden ja niiden oheislaitteiden huolto ja korjaus takuuajan päätyttyä koneiden päivitykset ja laajennukset tarvittaessa käytettyjen mikrotietokoneiden kierrätys: kierrätyskuntoon saattaminen = tarvittaessa korjaus, ohjelmistojen poistaminen/asennus ja lisensiointi huolto- ja takuuneuvonta. Laitteistoviat takuun voimassaoloaikana hoidetaan aina laitteen käyttäjän tai hankinnan suorittajan toimesta suoraan laitteiston myyjäliikkeen kautta. Palvelut ovat pienimuotoista neuvontaa lukuunottamatta maksullisia: minimiveloitus 1h (150mk) tarvikkeet ja varaosat laskutetaan erikseen vaihto-osia käytettäessä vaihtotyö veloitetaan kierrätykseen menevien mikrotietokoneiden myyntihinta muodostuu kokoamisen sitomasta työpanoksesta ja mahdollisesti hankituista ohjelmalisensseistä koneen kierrätettäväksi luovuttaja ei saa korvausta /DLWWHHQYLRLWWXHVVD 2QNRWDNXXDLNDDMlOMHOOl" Huoltoon tulee jatkuvasti, ainakin 'tyrkylle', takuuhuoltoon kuuluvia laitteita, ja niiden selvittely on aikaa vievää ja joskus turhauttavaakin työtä kaiken muun lisäksi! Jotkut jälleenmyyjäliikkeet näyttävät olevan haluttomia lähettämään esim. monitoreita eteenpäin maahantuojalle tai niiden osoittamaan huoltoon ja asiakkaan tulisi vaatia huoltosaatteet nähtäville, jolloin selviäisi mitä laitteelle on mahdollisesti tehty huollossa. Harvoin esiintyvän vian kohdalla käy joskus 8
niin, että jälleenmyyjä testaa laitteen ja palauttaa sen takaisin asiakkaalle viallisena. Nykyisin on useimmilla näytöillä ja keskusyksiköillä 36kk takuu ja joillakin 37kk. (Tulostimilla ja oheislaitteilla aika vaihtelee, mutta useinmiten se on vain vuosi) 3 vuotta (36kk) on pitkä aika, ja monesti takuun voimassaolo unohdetaan tyystin. 0LWHQWDNXXQYRLPDVVDRORQYRLLWVHNLQWDUNLVWDD Jos ostopapereita ei löydy, takuutiedot voivat löytyä myyjäliikkeestä. Kannattaa ainakin soittaa. Usein viimeistään sarjanumerosta näkee laitteen iän, jos papereita ja ostolaskuja ei löydy. Lisäksi laitteen päiväys on aina jopa kuukausia vanhempi kuin toimituspäivä, josta takuu lasketaan! Etsi siis aina paperit! Oikea toimituspaikka on AINA myyjäliike, joka hoitaa asian eteenpäin maahantuojalle. Toisen suunnan rahtikulut säästyvät, kun laite viedään myyjäliikkeeseen. Laita mukaan kunnon saatetiedot niin viasta kuin omista yhteystiedoista. On käynyt niinkin, että omistajaa tiedustellaan laitteelle, joka on viety takuuhuoltoon Linnanmaalta! On siinä aluetta kerrakseen selvitellä MISTÄ ja KENEN kampe on kyseessä! Monisanaisuus ei ole pahasta kuvattaessa vikaa, joka esiintyy harvoin vaikkapa laitteen lämmetessä. Se perinteinen "savu karkasi" on aika vähän, jos laite on vain mennyt virrattomaksi tai ei käynnisty oikein. Laite on käytettävä takuuaikana huollossa niin monta kertaa, että se tulee kuntoon! Ei nosteta sitä viallisena hyllyyn ja anneta takuun hapantua! Sitkein tapaus lienee Nokian näyttö, joka vaati 5 käyntiä ja alkuperäistä siinä lienee enää kuoret! 3 kertaa näyttö sai valohoitoa (=säädetty,tarkistettu), 1 kerran koneisto uusittiin ja viidennellä kerralla viallinen kuvaputki vaihdettiin. Tapaus on lähinnä vitsiä muistuttava juttu, mutta tosi. 9
0RQLWRUHLVWD Monitoreissa (17" ja suuremmat) on lähes kauttaaltaan 36kk takuu. Myös useimmat 15" esim. Panasonic, Acer, Nokia. Esim. Panasonic -monitorit ovat suurimmaksi osaksi vielä takuutavaraa ja numerointi menee näin: esim. S/N FB7433921 osoittaa valmistusvuoden 199(7) ja (4) -kuukauden heinä/elokuu jne. Nokian monitoreissa tyyppikilpi on useissa malleissa sen alapuolella. Nokian monitorit voi toimittaa suoraankin Elektroniikkatie 4 Oulu (Teknologiakylässä) p. 08 8155050, samoin Acer -monitorit. Nokian monitorit ovat nykyään ViewSonic -merkillä! Ja sivut löytyvät http:// www.nokia.fi/disclaimer.html tai suoraan http://www.viewsonic.com/ (jos löytyvät). Monitoreiden takuuhuollot hoitaa Powermill Helsingissä ja sivut löytyvät osoitteesta http://www.powermill.fi/ Monitoreita ei useinkaan kirjata laiterekisteriin ja se aiheuttaa ongelmia ostopäivätietoja selvitettäessä. Usein käy niinkin, että toimitettu monitorimalli onkin aivan erilainen kuin papereissa lukee ja esim. OEM Acerin monitoreita ei kukaan tahdo myymäkseen tunnustaa, vaikka niitä Acereina myytiin ja kyseessä on sama monitori samoin takuuehdoin! Sekaanusten estämiseksi olisi kaikkien laitteiden SARJANUMEROT kirjattava lähetteisiin ja laskuihin myös. Tapana näyttää olevan useinkin jättää lähetteet pakkauslaatikoiden muovitaskuihin ja ne menevät roskiin. Siis sarjanumerointi myöskin monitoreiden osalta on tärkeätä muistaa hoitaa kunnolla. Monitoreita huollettaessa rahtikulut voivat nousta suuriksi, koska useat huollot vaativat kuljetuksen gargona tai kuljetusliikeiden kautta noutopalveluna. Toimita viallinen monitori takuuhuoltoon aina jälleenmyyjälle. Käytä aina kunnollista pakkauslaatikkoa. Tarvittaessa vahtimestarit hoitavat kuljetuksen ja monitorin kuvaputki kannattaa suojata naarmuuntumista vastaan teippaamalla siihen vaikka A4 paperiarkki..hvnxv\nvln LVWl POMI-merkkisissä on aina pieni tarra koneen takana mallia "9711" eli vuosi ja kuukausi. Takuuhuollon aikana mahdollisesti häipyvät tiedostot ja kovalevyn sisällöt ovat AINA asiakkaan vastuulla! Eniten vikaantuvat osat eli tuulettimet laitteen sisällä KUULUVAT takuuseen, koska keskusyksiköillä on pitkä takuu. 10
Takuu koskee myöskin kellon paristoja. Myyjät sanovat niiden olevan kulutustavaraa... (Vaikka niinhän me kaikki.) Kellon paristojen tietää olevan loppumaisillaan, jos kello EI KÄY ETEENPÄIN, kun virta on pois päältä esim. yön yli. BIOS-päivityksiä tehtäessä BIOS-koodi ja koodausohjelma kannattaa varmistaa laitteen myyjältä, jos ei muuten ole varma asiasta; väärä ohjelma tai väärä BIOS-koodi voi johtaa emolevyn vaihtoon. Yleensä myyjäliikkeen huoltokaverit ovat joutuneet tekemään päivityksiä ja valmiin levykekopion voi saada helpostikin. Uusia ohjelmistoja asennettaessa tulee vastaan tilanteita, joissa hommat tökkäävät tai asennus ei ota onnistuakseen. Älä tuhraa aikaa asentamalla ohjelmistoa uudelleen ja uudelleen, vaan PÄIVITÄ BIOS ensin. Versiot tulevat tiuhaan tahtiin, ja koneessasi voi olla monta kymmentä kertaa vanhempi versio kuin tuorein saatavilla oleva! Hankittaessa nk. "kloonimikroja" eli tietokoneita, jotka kootaan haluttuun kokoonpanoon, niistä puuttuu usein selkeä sarjanumerointi. Tämä hankaloittaa laitteen identifiointia myöhemmin ja selkeintä olisi merkitä keskusyksikkö varusteineen yhteisellä sarjanumerolla ostopäivätietoineen sekä takuuajan pituus ja myyjäliike. 7XORVWLPHW Tulostimissa on normaalisti vuoden takuu. Vikatilanteissa takuuaikana toimitusosoite on jälleenmyyjä ellei sieltä neuvota huollon sijaintia. Joillakin tulostimilla lähin huolto on Helsingissä, joten varmista tämä asia ennen tulostimen hankintaa. Käyttäjän kannattaa kuitenkin ensin lukea käsikirjasta ohjeet ongelmatilanteisiin, jolloin useimmat ongelmat selviävät. Mustesuihkutulostimissa ongelma on värin kuivuminen, jos laitetta ei käytetä päivittäin. Kesälomien jälkeen vaihdetaan paljon väripatruunoita aivan turhaan kun ei tiedetä mitä pitäisi tehdä tukkeutuneelle, kuivuneelle mutta väriä sisältävälle patruunalle. Lähes kaikki värinesteet ovat vesiliukoisia ja esim. HP:n tulostimissa kannattaa värisäilö irroittaa ja pyyhkiä kuivunut väri pois lämpimällä vedellä ja pumpulipuikolla sekä tulostinpäästä että ns. puhdistuskumeista. Ohjeet löytyvät usein käsikirjasta. Kertakäyttöpään ollessa kyseessä ei tällä toimenpiteellä hävitä mitään jos puhdistaminen ei johda haluttuun lopputulokseen. Väripatruunan sisäl- 11
lön määrää voi arvioida painon ja hölskymisen perusteella kevyesti ravistamalla. Lasertulostimissa kannattaa seurata tulostusmääriä sivulaskurin avulla ja sen saa usein tulostettua testisivun mukana. Jos kasetti vioittuu tai alkaa sotkea ennen värijauheen loppumista tai tulostussivumäärä jää hyvin pieneksi, on reklamointi paikallaan. Jos kasetti alkaa sotkemaan ja ongelma häviää uudella kasetilla, on VIAL- LISEN kasetin mukaan AINA liitettävä esimerkkisivu viasta. Jos tulostusjäljessä on ongelmia kasetin vaihdosta huolimatta, kannattaa ensin selvittää käsikirjasta puhdistustoimenpiteet. Lasertulostimissa on yleensä mukana pieni harja, jolla voi olla käyttöä tietyissä tilanteissa. Kasetin mukana on yleensä ohjeet toimenpiteistä vaihdon yhteydessä. Kasetin vuotaessa laitteen sisälle se on puhdistettava imuroimalla huollossa. Tulostusjäljestä voi päätellä aika pitkälle ongelman syyn ja näin kannatta soittaa vaikka allekirjoittaneelle ennen toimenpiteitä huollon suhteen. +XRP Entisen DataRasterin myymien laitteiden takuuasioissa voin antaa neuvoja miten menetellä. Tapio Nurkkala voi myöskin neuvoa miten menetellä viallisen tuotteen kanssa p. 040 5555166. /LVl\NVLlMDNRPPHQWWHMDYRLOlKHWWllWDNDLVLQNLQSlLQ: $LPR.HUDQHQ#RXOXIL 6 0DFYDDULR.LHUUlW\VWlWlPlNLQ Kalle Rissanen askarteli vapaa-aikanaan vanhasta Mac ista akvaarion eli Macvaarion! Macvaariossa asustavat Lasse Luuranko ja taistelukala Calactican, kapteeni Apollo Ohjeet rakentamisen löytyivät www:stä: http://www.microserve.net/hac/interesting/macquarium/macquarium.html 12
$7..QPLNUROXRNDWHQWLVWlHKRPPLNVL Raine Vakkuri ATK-keskuksen mikroluokkia on reivattu kesän aikana parempaan kuntoon sekä mikroja että kalusteita uusimalla. ATK-keskuksen ylläpitämät mikroluokat on nyt ensimmäistä kertaa vanhimpien luokkien osalta jo lähes 15 vuotisen historian aikana varustettu varta vasten mikroluokkiin suunnitelluilla mikropöydillä ja tuolitkin on pääosin uusittu. Mikrot on kokonaan uusittu luokissa YL124 ja KO130 hankkimalla AOpen Intel Pentium III 733 MHz mikrot 192 Mt keskusmuistilla, 20 Gt kiintolevyillä, äänikortilla ja Nokian 17 Trinitron-putkisilla kovaäänisnäytöillä varustettuina. Luokkien mikroihin asennetaan Windows 2000 käyttöjärjestelmä ohjelmistoineen, joten tekninen valmius luokissa uusimpien ohjelmistovälineiden, internetin sekä multimedian käyttöön on hyvä. Luokka YL124 on nyt varustettu 18 oppilaspaikalla ja opettajan koneella, joten nyt on parempi mahdollisuus opettaa aikaisempaa hiukan isompaakin oppilasryhmää. Myös KO101 ja L9A-luokan koneiden prosessoreita ja muisteja on päivitetty, joten nissä on niinikään valmius Windows 2000:n käyttöönottoon. Kaikissa luokissa on käytettävissä dataprojektorit. Koska myös ilmastointi on saatu ATK-keskuksen ylläpitämissä. mikroluokissa vihdoin viimein varsin hyvälle tolalle, antavat uusitut luokat opettajille mahdollisuuden opettaa mahdollisimman modernissa, ergonomisessa ja viihtyisässä opetusympäristössä. Luokkien vanhoja koneita on kierrätetty siirtämällä niitä käytäville kioskimikroiksi. Geokadulle on saatu lisäksi 15 uutta kioskimikropaikkaa. Osa kioskimikroista tulee vanhojen Silicon Graphics Indyunix-työasemien tilalle, jotka on puolestaan siirretty konetekniikan kirjastoon. 13
2QQLVWXQXWUDWNDLVX±3bb20$ Jaana Koivuranta $7.NHVNXVMlUMHVWllWLHWRWHNQLLNDQSHUXVNXUVVHMDMDYDDWLYDD DVLDQWXQWLMDNRXOXWXVWD 7\ PPHOlKW NRKWDQDRQWXRWWDDSDOYHOXMDVHNl\OLRSLVWRODLVLOOH HWWl\OLRSLVWRQXONRSXROLVLOOHKHQNLO LOOH.RXOXWWDMLQDWRLPLYDWWLHWRWHNQLLNDQDPPDWWLODLVHWK\YLQ YDUXVWHOOXLVVDNRXOXWXVOXRNLVVD 7lOOlWDYRLQXVNRPPHVDDYXWWDYDPPHODDGXOOLVHVWLSDUKDLPPDQ ORSSXWXORNVHQVHNlS\VW\YlPPHMDWNRVVDNLQSDUDQHYLLQ VXRULWXNVLLQ Kurssitarjontamme koostuu kalenterikursseista, tilauskursseista ja asiakaskohtaisesti räätälöidyistä kurssikokonaisuuksista. Järjestämme kalenterikursseja syyskuusta toukokuuhun ja tilauskursseja sekä asiakaskohtaisesti räätälöityjä kursseja järjestämme myös kesäisin. Koulutamme joko meidän moderneissa koulutustiloissamme tai vaihtoehtoisesti asiakkaan omissa tiloissa. Kouluttajamme ovat tietotekniikan ammattilaisia ja he käyvät käytännönläheisin esimerkein läpi ohjelmistojen toiminnallisuutta. Kursseillemme osallistuvat sekä yliopiston henkilökunta että yliopiston ulkopuoliset henkilöt. Julkaisemme koulutuskalenterin joka syksy ja kevät. Syksyn-2000 koulutuskalenteri on juuri julkaistu sekä tilattavana esitteenä että www-sivuillamme www.koulutus.oulu.fi..rxoxwxvndohqwhulnxuvvlw Kurssitarjontamme on laaja ja olemme jakaneet sen selkeästi erottuviin osiin. Käytämme koulutuksessa ohjelmistojen viimeisimpiä versioita ja jokaisella kurssilaisella on oma tietokone käytössä. Kurssitarjontamme koostuu sekä perus- että jatkokursseista. Järjestämme kurssit koulutuskalenteriin merkittyinä päivinä ja kurssilaiset tulevat eri laitoksilta ja yrityksistä. 14
7LODXVNXUVVLW Tilauskurssimme perustuvat kalenterikurssien kurssivalikoimaan, mutta järjestämme kurssit asiakkaille sopivina päivinä ja rajatulle joukolle. Järjestämme kurssin joko meidän omissa tiloissamme tai asiakkaan tiloissa. $VLDNDVNRKWDLVHVWLUllWlO LWlYlWNXUVVLW Suunnittelemme asiakaskohtaisten kurssien koko kurssisisällön yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tällä tavalla saamme kurssin vastaamaan juuri asiakkaan vaatimuksia. Järjestämme kurssin joko meidän omissa tiloissamme tai asiakkaan tiloissa. 7HUYHWXORD\OOlSLWlPllQDWNWDLWRMD.RXOXWHWWXKHQNLO NXQWDRQ\ULW\NVHQSDUDVWDSllRPDD -DDQD.RLYXUDQWD 15
6$6YHUVLRUDQWDXWXX2XOXXQ Arto Muhli SAS tuote on elänyt Euroopassa hiljaiseloa jo muutaman vuoden, sillä versiota 7 ei koskaan tuotu tänne. Keväällä ilmestyneen SAS V8:n mukana siirryttiin aivan uuteen versionumeroon edelleen tutun tuntuisen tuotteen mukana. SAS V8 ei eroa ulkoisesti paljoakaan aikaisemmasta 6.12 versiosta käytössämme olevien tuotteiden osalta. Porautumalla hieman pintaa syvemmälle voidaan havaita kuitenkin suuriakin parannuksia ohjelmiston rakenteessa. Saamme kuulla näistä ominaisuuksista yksityiskohtaisemmin tämän lehden ilmestymisaikoihin Oulussa järjestettävässä SAS-seminaarissa. 8QL[6$69RQDVHQQHWWX Ohjelmisto on asennettu saarni.oulu.fi koneeseen, josta se käynnistyy komennolla VDV. Vanhat 6.12, 6.11 ja 6.09 versiotkin ovat vielä käytettävissä. Ohjeita ohjelmista saat komennolla XVDJHVDV. 6$6QYXRURYDLNXWWHLQHQNl\WW Vuorovaikutteinen SAS:n käyttö vaatii työasemalta X-ikkunointipalvelun. X-ikkunointi voidaan toteuttaa esim. HCL-Exceed ohjel- 16
mistolla, jota on saatavissa ATK-keskuksesta. Linux-käyttöjärjestelmissä X-ikkunointi asennetaan yleensä jo käyttöjärjestelmän mukana. Tietoturvasyistä X-ikkunointi pitää tunneloida SSH:lla. Ohjeita osoitteesta: http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/ssh/ssh.html tai http://cc-stat.oulu.fi/sas/new/ 6$6RKMHOPLHQVXRULWWDPLQHQWDXVWDDMRQD Vanha ja hyväksi todettu tapa käyttää SAS-ohjelmistoa on sasohjelmien kirjoittaminen suosikkieditorilla ja tallentaminen.sas tunnisteella. Ohjelmat voidaan sitten suorittaa komennolla sas8 ohjelma.sas. SAS tuottaa hakemistoon, josta ohjelma suoritettiin, tiedostot ohjelma.lst ja ohjelma.log, mikäli ohjelma oli virheetön. Virhetilanteessa tulostuu ainoastaan lokitiedosto ohjelma.log, jonka virheilmoituksista voi päätellä, missä kohtaa ohjelmassa virhe oli. Myös Windows-versiossa ohjelmia voidaan suorittaa tausta-ajona. Tästä enemmän internetosoitteessa: http://ccstat.oulu.fi/sas/new/ 6$69IRU:LQGRZVRQMRMDNHOXVVD Windows-ympäristössä toimivaa SAS-ohjelmistoa on saatavana ATK-keskuksesta. Ohjelmisto on ainakin toistaiseksi hieman suppeampi, kuin Unixympäristössä käytettävä versio. Mikro-versiosta puuttuvat matriisikieli IML ja aikasarja-analyysi ETS. Muilta osin ohjelmisto on sama kuin Unixversio. Työasemalle asennettavan Windows-version etuna on verkkoyhteyksistä riippumaton työskentely. Joitakin käyttäjiä miellyttää myös aineistojen hallinnan helppous omalla työasemalla, kun aineistoja ei tarvitse siirrellä käyttöjärjestelmästä toiseen. Lisäksi aineistojen vaihtaminen esim. Excel, Access tai SPSS ohjelmista suuntaan tai toiseen onnistuu Windows-versiolla vaivattomammin. 6$69IRU/LQX[NHQWWlWHVWDXNVHVVD Tulevia uutuuksia SAS:lta on ohjelmiston porttaus Linux-käyttöjärjestelmään. Olen kohta kuukauden testannut SAS V8.2 ohjelmistoa Linux-ympäristössä, ja uskoisin ainakin tilastotieteilijöiden pitävän tuotteesta, kunhan se tulee yleiseen levitykseen. Mielipiteeni testauksen tässä vaiheessa on, että Linux-SAS on parasta, mitä R:n jälkeen on Linuxiin tullut. 17
1LNVLQDULNND 1LNVLQDULNDVVDMXONDLVWDDQDWNW\ WlKHOSRWWDYLDNLNNRMD UDWNDLVXMDHULODLVLLQRQJHOPLLQ $WNPDLVWHULQ([FHOQL[HMlQUR 3DDYR0RLODQHQ 0DWHPDWLLNDQNDDYDW([FHODVLDNLUMDVVD Erilaisten menetelmien tieteellisten varsinkin - NXYDDPLVHVVD käytetään usein matematiikasta tuttuja merkintätapoja ja kaavoja. Menetelmän laskennallinen WRWHXWXV taas on monesti helpointa tehdä Excelillä. Tällöin Excel-asiakirjan sivusta eli laskenta-arkista saadaan huomattavasti havainnollisempi ja käyttäjäystävällisempi kun siihen (näkymättömien Excel-kaavojen) selityksiksi lisätään menetelmää kuvaavat matemaattiset kaavat. Normaaliin laskenta-arkin soluun vähänkin mutkikkaamman matemaattisen kaavan kirjoittaminen ei kuitenkaan onnistu, ainakaan helposti. Sama pätee tekstilaatikko-objektiin, jota käytetään paljon muunlaisten lisukkeiden esittämiseen. 0LWHQVDDGDDQPDWHPDDWWLVHWNDDYDWODVNHQWDDUNLOOD" Vastaus on lyhyesti: Käyttämällä kaavojen kirjoittamiseen Excelissä olevaa omaa kaava-editoria, 0LFURVRIW(TXDWLRQ -työkalua. Seuraavassa esimerkissä on luotu yksinkertainen laskenta-asetelma, jota kuvaavat matemaattiset kaavat on haluttu näkyviin. Miten tämä on saatu aikaan? Tässä yhteydessä ei puututa siihen, miten Excelkaavat on luotu (koska se on tässä tapauksessa triviaalia). Oleellista nyt on oppia kaava-editorin käyttö. 18
0LWHQWlOODLVHW PDWHPDDWWLVHW NDDYDWVDDYDDQ ([FHOLQODVNHQWD DUNLOOH" Sivuhuomautus: Arkilla lasketaan kuvitellun tai kehitetyn tuotteen ns. taloudellinen arvo. Syöttötietoina annetaan Β-kerroin (=myyntihinnan ja valmistushinnan haluttu suhde), markkinoilla olevan halvimman vastaavan tuotteen arvo ja tuotteen valmistushinta. Käytetty menetelmä on kuvattu Tapani Jokisen 7XRWHNHKLW\V-kirjassa sivuilla 83-87. B-kertoimen arvoa muutetaan vieressä olevalla säätimellä o,o5-askelluksella. 19
Matemaattisen kaavan sijoittaminen arkille aloitetaan kaava-objektin lisäämisellä haluttuun paikkaan. Tämä tehdään Excelin,QVHUW _ 2EMHFW -komennolla: 9DOLWVHVROXMRQND OlKHOOH NDDYD WXOHH.DDYDQ VLMDLQWLDYRL P\ KHPPLQ PXXWWDD 9DOLWVH,QVHUW_ 2EMHFW NRPHQWR Objektilueeteloa vierittämällä löytyy 0LFURVRIW (TXDWLRQ kaavojen kirjoitusapuneuvo, kaava-editori: 9DOLWDDQOLVlWWlYlQ REMHNWLQW\\SSLMDW\ NDOX MROODVHWHKGllQHOLNDDYD HGLWRUL 20
.DDYDHGLWRULQYDOLQWDluo laskenta-arkille kaava-objektin eli tilan, johon kaava muodostuu käyttäjän seuraavaksi antamien ohjeiden mukaan. Näytölle ilmestyy myös (TXDWLRQ-apuikkunan, josta käyttäjä valitsee kaavan eri osat yksitellen tarpeen mukaan. 7LODNDDYDREMHNWLMRKRQ NDDYDPXRGRVWXX Pieni suorakaide kaava-objektissa osoittaa muokattavana olevan kohdan kaavassa. Kreikkalaiset aakkoset (kaavan ensimmäinen alkio, B) saadaan Equation-ikkunan Greek Characters valikosta (2 kpl: isot tai pienet kirjaimet). 21
Kaavan seuraava merkki, yhtäläisyysmerkki, voidaan kirjoittaa suoraan näppäimistöltä. Tässä vaiheessa kaava näyttää seuraavalta: Seuraava osa kaavassa sisältää osoittajan ja nimittäjän eli osamäärän, joka saadaan)udfwlrqdqgudglfdowhpsodwhv -valikosta: )UDFWLRQDQGUDGLFDOWHPSODWHV ±YDOLNNRMRVWDYDOLWDDQ HQVLPPlLQHQYDLKWRHKWR Tässä vaiheessa kaava näyttää jo seuraavalta: Osoittajan M-kirjain kirjoitetaan näppäimistöltä normaalisti. Tässä vaiheessa kaava on:. 22
Indeksit ovat matemaattisten kaavojen olennainen osa. Ne saadaan 6XEVFULSWDQGVXSHUVFULSW7HPSODWHV -valikosta: 6XEVFULSWDQG VXSHUVFULSW7HPSODWHV ±YDOLNNRMRVWD YDOLWDDQ DODLQGHNVLYDLKWRHKWR. Alaindeksiä edustava H-kirjain kirjoitetaan näppäimistöltä. Tässä vaiheessa kaava näyttää seuraavalta:. Seuraavaksi aktivoidaan nimittäjä klikkaamalla nimittäjää edustavaa pientä suorakulmiota ja kirjoitetaan V-kirjain näppäimistöltä. Tällä tavalla jatketaan kunnes kaava on valmis. Myöhemmin kaavan korjaamiseen päästään klikkaamalla kaavaobjektia, jolloin kaava-editori apuikkunoineen aktivoituu. Sitten aktivoidaan kaavasta se osa, jota halutaan muuttaa ja jatketaan yllä kuvatulla tavalla. Kaava-objektin tartuntakahvoista kaava voidaan siirtää arkilla toiseen paikkaan ja sen kokoa ja muotoa voidaan muuttaa. 23
6lSLQll«Jorma Heikka Perinteiset neuvonnan syyssäpinäpäivät vietettiin taas syyskuussa. Päivien ohjelma koostui pääasiassa uusien opiskelijoiden käyttäjätunnusten noutamisesta neuvontapäivystyksestä. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden säpinäpäiviä varten tehtiin noin 2000 uutta käyttäjätunnusta. Lisäksi päivillä tehtiin tunnukset niille edellisenä vuonna hyväksytyille opiskelijoille, jotka siirsivät opintojensa aloittamista tähän syksyyn. Näistä reilusta 2000 tunnuksesta neuvonnan kautta jaetaan noin 1600 kpl. Uusi käyttäjätunnus oli noudettavissa noin viikon kuluttua siitä, kun opiskelija oli ilmoittautunut läsnäolevaksi. Uutuutena edellisvuosiin oli, että uudet opiskelijat saattoivat itse tarkistaa neuvonnan aulassa sijaitsevalta päätteeltä, onko heidän tunnuksensa tehty. Jos tunnus oli tehty, otettiin jonotusnumero ja jäätiin odottamaan omaa vuoroa - ja maaliman ovet aukovaa Unixkoneen käyttäjätunnusta. Kukin uusi opiskelija sai käyttäjätunnuksensa lisäksi $7..,QIRQ. Infossa, nimeltään 8XGHQRSLVNHOLMDQVHO YLW\PLVRSDV DWNYLLWDNRVVD, kerrottiin lyhyesti ATK-keskuksen palveluista, käyttäjätunnuksista, tietoturvasta, kirjautumisesta ATKkeskuksen Unix- ja mikrotietokoneille, sähköpostista ym. yhdestä ja toisesta hyödyllisestä asiasta. Vanhoista opiskelijoista säpinäpäiville joutuivat osallistumaan virkansa puolesta pienryhmäohjaajat sekä ne opiskelijat, joille kesä on tehnyt tepposensa ja saanut aikaan salasanan unohtumisen tai peräti tunnuksen lukitsemisen liian helpon salasanan takia. Parhaimpina tai pahimpina päivinä ;-) uusia tunnuksia jaettiin n. 200 kpl. Ajoittain paikalle tarvittiin 3 päivystäjää, joista kaksi jakoi tunnuksia ja yksi vastaili puhelimeen ja sähköposteihin. Tästä huolimatta varmaankin moni apuva kaipaava joutui ihmettelemään, miksi puhelin ei vastaa? Jonottamisesta huolimatta tunnusten jakaminen ja muu asiointi sujui kohtuullisen rauhallisesti. 24
-XRVWHQKDONL6XRPHQ±ORPDPDWNDNR" Rauno Soudunsaari Yksi varmimmista kevään merkeistä on kun laitoksella pyydetään miettimään tulevan kesän vuosiloman ajankohtaa. Tällöin tulee usein miettineeksi samalla, että kuinkahan sen ansaitsemani virkistäytymishetken nyt tällä kertaa viettäisin. Viettäisinkö loman löhöämällä riippukeinussa, lähtisinkö matkalle, kiertäisinkö sukulaiset vai tekisinkö lopultakin ne vuosia sitten kesken jääneet remonttihommat. Lomanviettotapoja on varmasti yhtä monta kuin on lomailijaakin. Se mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle. Itse aloitin menneen kesän lomani toiminnallisesti osallistumalla kuntoilijoiden suosimaan Suomi juoksee viestiin yliopiston henkilökunnasta kootussa juoksujoukkueessa. 6XRPLMXRNVHHYLHVWL Suomi juoksee viesti ei ole kilpailu vaan kuntoliikuntatapahtuma, jossa suuri osuus on myös viihteellä ja viihdyttämisellä. Viesti käynnistyy Utsjoelta ja etenee noin viidessä ja puolessa vuorokaudessa halki Suomen päättyen Helsinkiin. Viestiin osallistuu yleensä yritysten, kuntien, virastojen ym. muodostamia joukkueita. Joukkueiden kokoa eikä määrää ole rajoitettu. Joukkueesta vain yksi kerrallaan vie joukkueensa viestiä eteenpäin. Todellisille elämäntapajuoksijoille on varattu ylimääräisiä paikkoja letkan hänniltä. Viestissä edetään siistissä parijonomuodostelmassa juosten, kunkin joukkueen edustaja omalla paikallaan. Etenemisvauhti on keskimäärin 5 min 20 s / km eli noin 10 km tunnissa vaihtoineen, 24 tuntia vuorokaudessa. Lepovuorossa olevat joukkueen jäsenet huoltavat viestinviejäänsä, kannustavat, kyselevät vointia, järjestävät viihdykettä omalle sekä myös muille juoksijoille. Toisinaan matkanvarrella näkeekin taidolla tehtyjä esityksiä. Myös viestin järjestäjien puolesta on järjestetty erilaista ohjelmaa ja viihdykettä väsyneille kulkijoille. Matkan varrelle on järjestetty teemaosuuksia, joihin pukeudutaan teemaan mukaisesti. Teemaosuus on leikkimielinen kilpailu, jossa taustajoukot yrittävät kaikin keinoin tukea omaa juoksijaansa esit- 25
tämällä hauskoja aiheeseen liittyviä iskulauseita tai esityksiä. Parhaat esitykset palkitaan osuuden päätteeksi. Eräs tällainen teema, ja yksi mielenkiintoisimmista, on erotiikkaosuus. (LDLYDQ N\OPLOWllQ Valmistautumisemme vajaan viikon kestävään tapahtumaan alkoi jo joskus talvella Tietopistossa olleesta liikuntatiedotuksesta. Tiedotuksessa ilmoitettiin yliopiston henkilökunnasta koottavan joukkueen, joka tulisi osallistumaan lauantaina 1.7. alkavaan Suomi juoksee viestiin. Kevään aikana joukkue muotoutui tulevaan kokoonpanoonsa. Porukalla järjestettiin kokoontumisia, joissa mietittiin rahoitusta ym. käytännön asioita, ja tehtiin yhteislenkkejä. Jokainen tahollaan rakensi omaa kuntoaan pala palalta sekä pyrki hoitamaan itse kullekin sovitun tehtävän. Osallistuimme toukokuussa suurella ryhmällä myös Oulu-maratonille, jossa olikin hyvä testata kevään mittaan kertyneiden kilometrien vaikutusta juoksukuntoon. 3HUMDQWDLQD SDOORSLKDOWD SRKMRLVHHQ Lähtöpäivän aamun (30.6) koittaessa mieliala oli korkealla, oltiinhan lähdössä suureen seikkailuun. Reissussa ei varmasti aika tulisi pitkäksi ja tekemistä riittäisi vuorokaudet ympäriinsä. Kokoonnuimme yliopiston ns. pallopihalle missä pakkasimme autot, liimasimme sponsoritarrat autoihin ja otimme sponsorikuvat. Lähtölounaan jälkeen, täyden vatsan ja iloisen puheensorinan saattelemana, käänsimme autojemme keulat kohti Saariselkää. Siellä olisi majoituspaikkamme ja tukikohtamme seuraavat kaksi yötä. Saariselältä tulisimme tekemään partioreissumme pohjoiseen. /DXDQWDLQDOlKW ODXNDXV8WVMRHOWDNOR Lauantaiaamuna 1.7. suuntasimme kohti Utsjokea, jossa viestin lähtölaukaus ammuttiin klo 12.00. Utsjoki olikin ensimmäinen virallinen paikka jossa edustimme ja toimme mainiota yliopistoamme paikkakunnan tietoisuuteen. Täällä saimme myös heti näkyvyyttä ja julkisuutta maanlaajuisesti Suomen kuvalehden rehtorillemme tekemän haastattelun muodossa. Toimittaja oli bongannut rehtorimme valmistautumassa ensimmäiselle osuudelleen. 26
Olimme jakaneet joukkueemme kolmeen ryhmään ja kukin ryhmä tulisi hoitamaan noin 120 kilometrin osuuden kerrallaan. Yhden ryhmän hoitaessa osuuttaan jäi toisille ryhmille aikaa tutustua nähtävyyksiin, lomallahan oltiin. Jotkut viettivät aikaa majapaikassamme, rohkeimmat ja karskimmat karpaasit kävivät uimassa lohien kanssa kilpaa Tenojoen hyytävän kylmässä vedessä, kiertelivät Norjan puolella, ihmettelivät pohjoisen jylhiä maisemia, vaelsivat Kaunispään rinteillä yms.. Joukkueemme osalle lankesi pohjoisessa myös yksi juoksijoiden juomahuolto. Juomahuoltopiste järjestettiin tarkoituksella paikassa josta Sodankylän geofysiikan observatorion isot lautasantennit näkyisivät huoltopisteelle. Ennalta olimme valmistautuneet huoltotapahtumaan valmistelemalla esityksen observatoriosta, joka luettiinkin johtoautosta juoksijoille. Tarjosimme suolakurkkuja ja urheilujuomaa, rehtorin huolehtiessa saksofonillaan huoltopisteen musiikista ja tunnelmasta. Maanantai-iltana viesti saapui Ouluun Pohtolle. Siellä joukkueellemme oli järjestetty lehdistötilaisuus ja sinne olikin pyydetty kaikki kynnelle kykenevät. Pohtolta rehtorimme ja Teknologiakylän toimitusjohtaja Pertti Huuskonen veivät yliopiston viestiä rintarinnan kohti Oulun keskustaa. Ennalta olimme sopineet tästä poikkeusjärjestelystä, jossa kaksi yliopiston edustajaa juoksevat vierekkäin. Tälle matkalle olimme myöskin valmistelleet esityksen yliopiston ja teknologiakylän välisestä yhteistyöstä, joka sitten matkanvarrella saatettiinkin juoksijoiden tietoisuuteen. Niin matka eteni kilometri kilometriltä ja tunti tunnilta kohti Helsinkiä. Välillä sateessa ja välillä polttavassa auringonpaisteessa. Minulle mieleenpainuvimpia hetkiä juoksuosuuksilta olivat kirkkaat ja aikaiset aamuntunnit, jolloin juoksijoiden tossujen äänten rytmittämänä luonnon oma lintuorkesteri konsertoi ylistyslauluaan taivaanrannan takaa nousevalle auringolle. Matkan edetessä väsymys alkoi painaa valvottujen öiden, muutenkin vähäisen unen ja juostujen kilometrin myötä. Lisäksi viikon sämpylä-, banaani- ja vesikuuri potki vastaan aina vaan enemmän. Viikon aikana oli ollut tilaisuus nauttia vain pari lämmintä ateriaa ja pari käristemakkaraa. 27
Väsymyksestä huolimatta tunnelma ja olo oli hyvä. Loukkaantumisiltakin oli vältytty, lukuun ottamatta muutamia pieniä rakkoja jalkapohjissa. Joitakin vähäisiä materiaalitappioita kuitenkin tuli, esimerkiksi yhdet päälle istutut silmälasit. 7RUVWDLLOWDQD+HOVLQNLLQ Saavuimme torstaina 6.7. klo 20.00 Helsingin Senaatintorille. Tällä viimeisellä osuudella oli mukana kaikki vähänkin juoksukuntoiset, joten parijonossa oli useita satoja kuntoilijoita, jotka komeasti saapuivat torille päätöstilaisuuteen tuttavien ja muun yleisön ihailevien katseiden sekä aplodien saattelemina. Senaatintorilla iloinen onnistumisen tunnelma oli käsin kosketeltavissa, olihan takana 1200 kilometriä taivallusta halki Suomen. Taipaleella monta hauskaa juttua kuultiin ja uutta tuttua saatiin. Torilla, kaikkien juhlallisuuksien jälkeen, alkoikin joukkueemme vaiheittainen paluu normaaliin elämään käristemakkaroiden ja räiskäleiden muodossa. Perjantaina 7.7. pakkasimme tavaramme, söimme aamiaisen ja suuntasimme kohti Oulua. Paluumatkan aikana kertailtiin tapahtumaa ja tehtiin jo uusia suunnitelmia seuraavaa kesää varten. Taas oli yksi mieleenpainuva reissu takana ja repullinen uusia ikimuistettavia kokemuksia mukana. 28
$7.NHVNXVSDOYHOHH 3$/9(/83,67((7 1HXYRQWD-Atk-keskuksen aula $WN\\QOLLWW\YlW\OHLVHWQHXYRWMD RKMHHWNl\WW OXYDWRSSDDWRKMHOPDW«0LNURWXNLSDOYHOXW 0LNURWXNLSLVWH<7 2SDVWXVMDWXNLPLNURWLHWRNRQHLGHQ Nl\W VVlYLUXVWRUMXQWDRKMHOPLHQ P\\QWLODLWWHLGHQYXRNUDXV (WlWXNLSLVWH</ 0LNURWLHWRNRQHLGHQHWlNl\W QWXNL Avoinna: ma 9-14, ti-pe 9-15.45 Puhelin: 553 Sähköposti QHXYRQWD#RXOXIL Avoinna: ñ. ma-pe 9-14 lukuk.aik.: ma 12-17, ti-to 9-17,pe 9-16, la 10-14 Puh: 553 Sähköposti:PODEUD#RXOXIL Avoinna virka-aikana Puh: 553, 040 589 2244 Sähköposti: HWDWXNL#RXOXIL 7<g6.(17(/<7,/$7 0LNURODERUDWRULRW 0LNURODERUDWRULR7) 0DFLQWRVKODERUDWRULR7) 0LNURNl\WlYl 8QL[W\ WLODW 8QL[ODERUDWRULR7. - 8QL[OXRNND 7. 6lKN SRVWLSllWWHHWÃVäylällä.LRVNLPLNURW 0LNURYl\Ol- pääaulasta Geokadulle johtavalla pikkuväylällä - *HRNDWX - 0LNURDXOD- Tekniikan aula - 0LNURSDUYL- pääaulan pohjoispäässä II -kerroksessa YTHS:n vieressä,qg\w konetekniikan osastokirjasto Avoinna: ma-to 8-17, pe 8-16, la 10-14 Mikrolaboratoriossa TF103 iltatyöskentelyä ma-pe klo 17-22.30. Opiskeluoikeuden tarkistus! Avoinna: ma-to 8-17, pe 8-16, la 10-14 TK142-luokka käytettävissä opetuksen ulko-puolella Käytettävissä ulko-ovien aukioloaikoina 29
7XRWWHHW 2KMHOPLVWRW 2SSDDWMDNLUMDW &'WXRWDQWR /DVHUNDVHWLW Painos loppunut. Uusi versio 2.0 valmistunee 11/00. ATK-keskus on solminut lisenssisopimuksia useiden ohjelmistotoimittajien kanssa. Ohjelmia pystytään myymään laitoksille, opiskelijoille ja henkilökunnalle edullisesti. Myyntihinnastot: http://cc-www.oulu.fi/hinnasto/hinnat.htm Myynti:.LUVWL+HLNNLQHQSXK tai QHXYRQWDSXK PC & Internet ohjelmistot -CD:n, jossa on mm. YLUXVWRUMXQWDRKMHOPDW, GNU:n Fortran 77, Dislin (grafiikkakirjasto), JDK ym., saa hintaan á 40 mk PLNURWXNLSLVWHHVWl WDLQHXYRQQDVWD,OPDLVHNVL ATKK:n IWSSDOYHOLPHOWD http://cc-www.oulu.fi/jakelu/ mm. edellämainitut virustorjuntaohjelmat. Mm. ATK-keskuksessa tuotetut oppaat: - Unix käytön perusteet, - SPSS (10.0, 9.0, 8.0) for Win perusteet, - SPSS for Windows menetelmiä - SPSS Data Entry käytön opas - Fortran 77 ja 90 Ohjelmointi Unix-koneissa (Oulun yliopiston). Myynti: QHXYRQWD. Hinnastot: http://cc-www.oulu.fi/hinnasto/oppaat.htm CD-tuotanto, YL125 Suuremmatkin sarjat nopeasti ja edullisesti. $KWL6HSSlQHQSXK Täyttökasetit laserkirjoittimiin YDKWLPHVWDULOWDSXK (vain yliopiston yksiköille) 30
+HQNLO SDOYHOXW 1LPHQPXNDLQHQVlKN SRVWL (WXQLPL6XNXQLPL#RXOXIL $VHQQXVMD\OOlSLWR 8QL[MlUMHVWHOPlW 0DXUL3XRVNDULSXK 0LNURWLHWRNRQHHW.DOOH5LVVDQHQSXK 3XKHOLQYHUNNR -RUPD/lPVlSXK.RXOXWXV -DDQD.RLYXUDQWDSXK 6RYHOOXVNHKLW\VW\.DUL0XVWDMlUYLSXK 7LODVWROOLQHQ WLHWRMHQNlVLWWHO\ 5LVWR/HLQRQHQSXK $UWR0XKOLSXK 0LNURWLHWRNRQHLGHQ KDQNLQWDMDNRQVXOWRLQWL 5DLQH9DNNXULSXK KXROWRMDNLHUUlW\V $LPR.HUlQHQSXK 7LHWRNRQHYHUNNR 5DLPR6DORSXK 7LHWRWXUYDOOLVXXVDVLDW.DLVX5DKNR7LHWRKDOOLQWR WLHWRWXUYDSllOOLNN SXK Tietokonejärjestelmien asennus-, käyttöjärjestelmänvaihto-, huolto- yms ylläpitotehtävät. Muutokset yliopiston puhelinverkossa Monipuoliset tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttöön liittyvät, maksulliset lyhytkurssit.- Kurssikalenterin mukaan tai tilauksesta. Ohjelmistopainotteisiin kehittämishankkeisiin: konsultointi, suunnittelu ja ohjelmointi, sovelluksien hankinta, asentaminen ja käyttöönotto, sovelluksien ylläpidon organisointi ja koordinointi. Tietojen keruun suunnittelu, tutkimus- ja haastattelulomakkeiden laadinta, tallennus, tilastoanalyysit sekä opastus ongelmatilanteissa. Yhteydenotot riittävän ajoissa, mielellään jo ennen tietojen keruun aloittamista. Mikro- ja oheislaitemarkkinat. Mikrojen ja oheislaitteiden huolto ja korjaus takuuajan päätyttyä. ATK-keskus koordinoi yliopiston verkon rakentamista, laitteiden liittämistä verkkoon sekä verkkopalvelujen kehittämistä. Yliopiston tietoturvallisuusasiat; koordinointi, kehittäminen, ongelmien käsittely. Palomuuriasiat. 31
7LHWRNRQHHW 81,;3$/9(/,1.21((7 7XWNLPXNVHHQMDKHQNLO NXQQDQNl\WW Q 1LPL 7\\SSL 0XLVWL.l\WW WDUNRLWXV NRLYX Sun Enterprise 450 1536 Mt posti, informaatiopalvelut OHKPXV Sun Enterprise 4000 2560 Mt laskenta, paikkatietokannat VDDUQL Sun Ultra 2 512 Mt tilastollinen laskenta WDPPL Sun Enterprise 450 512 Mt tietokannat NXXVL Sun SPARCstation 10/512 176 Mt matemaattinen laskenta KRQND Sun Enterprise 3000 1280Mt levypalvelin 2KMHOPLVWRWÃABAQUS, ANSYS, BMDP, DISSPLA, Fortran 77, Fortran 90, Pascal Framemaker, Gnuplot, IMSL, Mathematica, MATLAB, NAG, ORACLE, SAS, ARC/INFO, IDL, sunperf, C, C++, DISLIN, R, Octaveà 2SHWXNVHHQMDRSLVNHOXXQ 1LPL 7\\SSL 0XLVWL.l\WW WDUNRLWXV SDMX SGI Origin 2000 1536 Mt posti, informaatiopalvelut WXRPL Intel PIII 2x500 512 Mt posti, informaatiopalvelut KDDSD SGI Origin 200 256 Mt matemaattinen laskenta 2W SGI O2 256Mt työasemia ODVWXW Intel PII 350 128 Mt työasemia LQG\W SGI Indy 64/80Mt Työasemia 2KMHOPLVWRW Gnuplot, Mathematica, Maple V, MATLAB, sgimath, Fortran77, Fortran 90, Pascal, C, C++, DISLIN, Rà 7\ VNHQWHO\WLODWà 8QL[ODERUDWRULR7. 8QL[OXRNND7.,5,6,QG\W\ DVHPDW Linux- ja SGI O2 -työasemat, skanneri HP Scanjet 4c SGI O2-työasematVaraukset: Eino Tienari 553 3069 (ti-to), neuvonta 553 3080 (ma, pe) Konetekniikan osastokirjastossa 32
&6&WLHWHHOOLQHQODVNHQWD2\QNRQHHW 1LPL 7\\SSL.l\WW WDUNRLWXV FDSHU DEC Alpha 8400 skalaarilaskenta FHGDU SGI Origin 2000 matemaattinen laskenta YR[RSP SGI Power Challenge posti, informaatiopalvelut WH Cray T3E rinnakkainen ohjelmointi /XSDKDNHPXNVHW$7.NHVNXNVHQQHXYRQWDWDL 3DXOD0lNL9lONNLOlSXKÃPDNL#FVFIL 0,.527,(72.21((7 0LNURODERUDWRULRW 0LNURODERUDWRULR7) - n. 30 Pentium II - PC -mikroa - 3 kpl HP Laserjet 5M kirjoitinta 0DFLQWRVKODERUDWRULR7) - 8 kpl IMac eja - 2 kpl Power-PC-Macintosh-mikroja - postscript-laserkirjoitin HP L-jet 5M - skanneri MS-Windows-NT-työskentelyyn. Ohjelmistot: Microsoft Office (MS-Word, Excel, Powerpoint), Bentley Microstation CAD, CorelDraw 8.0, Photoshop 4.0 + lukuisia muita ohjelmia ja kääntäjiä. Ohjelmistot: Microsoft Office (Word, Excel, Powerpoint) ja Claris-ohjelmistoja 0LNURNl\WlYlmikrotukipisteen) - 8 kpl Pentium-mikroja - 2-puoleisesti tulostava laserkirjoitin Windows-NT -työskentelyyn: Microsoft Office, WP Suite 7.0, Paint Shop Pro 0LNUROXRNDW.2 LQRDVWDDQRSHWXVNl\W VVl </ DLQRDVWDDQRSHWXVNl\W VVl /$ DLQRDVWDDQRSHWXVNl\W VVl - 15 kpl Wings Abit BE6- Intel Pentium III 650MHz -mikroja - Postscript-laserkirjoitin ja dataprojektori - 19 kpl Aopen Intel D815E2 Pentium III 733 MHz -mikroja - Postscript-laserkirjoitin ja dataprojektori - 15 kpl Abit BF6 Pentium III 600 MHz -mikroja - Postscript-laserkirjoitin ja dataprojektori <OOlSLWRMDYDUDXNVHW0LND2OOLNDLQHQSXK 33
7LHWROLLNHQQH (7b<+7(<'(77,(72.21(,6,,1 6RLWWRSDOYHOXLGHQVLVlOW MDKLQQDWVLVDOY 02'((0,<+7(<'(7 Sarja, WXWNLMDW, KHQNLO NXQWD Internet-palvelut (PPP-käyttö) Sarja, RSLVNHOLMDW, Internet-palvelut (PPP-käyttö) Sarja, Internet-palvelut (PPP-käyttö) Sarja, merkkipohjainen päätekäyttö,6'1\kwh\ghw Sarja, Internet-palvelut (PPP-käyttö).l\W QKLQWD Paikallisverkkomaksu (29,3 p/puhelu + 3,3 p/min) + palvelumaksu 3,9 p/min; teleoperaattori laskuttaa puhelinlaskussa Puhelumaksu *); teleoperaattori laskuttaa + 2,4 p/min, ATKK laskuttaa Puhelumaksu *); teleoperaattori laskuttaa.l\w QKLQWD Paikallisverkkomaksu (29,3 p/puhelu + 3,3 p/min) + palvelumaksu 3,9 p/min; teleoperaattori laskuttaa puhelinlaskussa (WlNl\WW WXQQXNVHQÃSHUXVWDPLVHVWDÃSHULWllQÃNHUWDPDNVXÃÃPNÃà Numerot 106781, 106782 ja 106783 ovat OPOY:n palvelunumeroita, joiden käytön hinnassa paikallispuhelumaksu muuttui 1.5.1999 paikallisverkkomaksuksi. Näihin palvelunumeroihin voi soittaa tavallisesta puhelinliittymästä vain Oulun ja Lapin läänin alueelta. Matkapuhelimesta onnistunee muualtakin Suomesta. Näiden palvelunumeroiden yhteydessä ei käytetä suuntanumeroa. Puhelinnumerot 553 3120 ja 553 3130 eivät ole palvelunumeroita. Näihin sarjanumeroihin voi soittaa myös OPOY:n toiminta-alueen ulkopuolelta, jolloin numeron yhteydessä käytetään tarvittavia suuntanumeroita ja hintaan tulee myös kaukopuhelumaksu. *) Puhelumaksu sarjoihin 553 3120 ja 553 3130 on joko lähipuhelumaksu tai paikallisverkkomaksu + kaukopuhelumaksu tai matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinveloitus, joiden hinnat voivat poiketa teleoperaattorista riippuen. Esim. Oulun Puhelimen liittymästä soitettuna lähipuhelumaksu on 48,8 p/puhelu + 5,5 p/min. Etäkäyttötunnus on voimassa vain siihen soittosarjaan kuin tunnushakemuksessa on kerrottu. (Wl\KWH\GHWÃMDÃQLLGHQÃNl\WW WXQQXNVHWÃRYDWÃP\ QQHW\WÃYDLQÃ\OLRSLVWRQÃRSLVNHOLMRLGHQÃMDà KHQNLO NXQQDQÃNl\WW QÃMDÃQLLGHQÃNl\W VVlÃQRXGDWHWDDQÃ\OLRSLVWRQÃWLHWRNRQHLGHQÃMDà WLHWROLLNHQQHYHUNRQÃNl\W QÃVllQW Mlà Tarkempia tietoja neuvonnasta, puh. 553 3080 tai sähköpostilla QHXYRQWD#RXOXIL 34
7,(727859$//,6886 7XUYDWXW\KWH\GHW 9LUXVWRUMXQWD 66+ -ohjelmiston (Secure SHell) avulla työaseman ja Unix-palvelimen välinen yhteys hoidetaan salakirjoitettuna (myös salasanat). $QWL9LUXVRKMHOPDW 7\ DVHPLOOH: F-Prot hakukone (Gatekeepermuistiresidenttitorjunta mukana): DOS, Windows 3.x Winfows 95, Windows NT/Windows 2000 sekä Macintoshympäristöt. 3DOYHOLPLOOH: Windows NT Serverille F-Prot ja AVP-hakukoneet ja Novell NLM-versioon AVP-hakukone. $SXDRQJHOPLLQDQWLYLUXV#RXOXIL (GHOOlPDLQLWXWRKMHOPDWW\ MDNRWLNRQHHVHHQ FTP-palvelimeltahttp://cc-www.oulu.fi/jakelu/ tai CD:llä, joka sisältää sekä virustorjuntaohjelmat että SSH-ohjelmiston saa hintaan 40mk neuvonnasta tai mikrotukipisteestä.,qwhuqhwsdorpxxul Yliopiston verkossa olevien palveluiden ja palvelinten käyttö yliopiston verkon ulkopuolelta on mahdollista vain, jos ko. palvelu on sallittu yliopiston Internet-palomuurissa. Tiedustelut:.DLVX5DKNR#RXOXIL 7LHWRWXUYDORXNNDXNVHW Yhteydenotot, tiedustelut: tietoturvapäällikkö puh. 3071,.DLVX5DKNR#RXOXIL tai VHF#RXOXIL 7XWXVWXWLHWRWXUYDVLYXLKLQ http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva 08,7$3$/9(/8-$ 3RVWLWXVOLVWDSDOYHOX http://lists.oulu.fi Postituslistoihin liittyvät kysymykset ja pyynnöt pyydetään lähettämään osoitteeseen KHOSGHVN#OLVWVRXOXIL 35
7XORVWLPHW 78/26786/$,77(,7$OlKLYHUNRVVD 9lULWXORVWLPHW $ODVHUNLUMRLWWLPHW 'LDWXORVWLQ.RQHVDOL7. $NDOYRW - NDOYR värimustesuihkukirjoitin 360*360 dpi Lexmark IBM Colorjet-printer PS4079 $SDSHUL- ³FMHWD³värivahatulostin Tektronix Phaser 360 Color $SDSHUL cjeta3 Oaserväritulostin Tektronix Phaser 780 Color 0LNURWXNLSLVWH<7 $-koko 1200*600 dpi värivahatulostin Tektronix Phaser 840 DP (Plus) 0DDQWLHWHHQODLWRV (puh 553 1707) $-koko HP DesignJet 755CM <OLRSLVWRSDLQR (puh. 553 3044) - FPOHYHl paperi(rulla) Encad Novajet - $-värikopiot/-tulostus: -- Xerox DocuColor 40 -- Xerox Fiery Regal KSMHW, konesali/sas-tulostukset WXUERSV Atk-katu600*600 dpi WN Unix-luokkaTK142 - - - ³EZOH[³, Unix-laboratorio TK127 600 dpi, 12 s/min, Lexmark PS 12 L, 0LNURNl\WlYlQ17WXORVWXVMRQR 600 dpi, 18 s/min, Kyocera 3700+ 0LNURWXNLSLVWH<7 1200*1200 dpi, 12 s /min, 10 Mb muisti, Lexmark Optra R $JID3KRWR&RORUGLDWXORVWLQ Tietokoneelle tehdyt graafiset esitykset DIOIKSI. Yliopistopaino / 553 3044 36
78/267860$+'2//,688'(781,;NRQHLOWD -RQR 7XORVWXVNRPHQWR 1RXWR +XRPDXWXNVLD bwlex lp -dbwlex file TK127 opetuksen koneilta tk142 lpr -Ptk142 file TK142 opetuksen koneilta turbops lpr -Pturbops file käytävä cjeta4 lpr -Pcjeta4 file noutohylly väritulostus, A4 cjeta3 lpr -Pcjeta3 file noutohylly väritulostus, A3 kalvo lpr -Pkalvo file neuvonta väritulostus hpjet1 lpr -Phpjet1 file noutohylly tutkimuksen koneilta à 7XORVWXVMRQRMHQNlVLWWHO\ Muut kuin bwlex-jono: lpq -Pjono Ilmoittaa kirjoittimen jonossa olevat työt (esim. lpq -Pcjeta4). Työnumero näkyy Job-sarakkeessa. lprm -Pjono työnumero Poistaa halutun oman työn jonosta. Bwlex-jono: lpstat Komento ilmoittaa bwlex-tulostusjonossa olevat työt ja niiden työnumerot cancel bwlex-xxx Poistaa jonosta oman työn, jonka työnumero on bwlex-xxx 37