Seuraseminaari 28.11.2010 Lahti Hyvä hallintomalli seurassa Kari Lahti
Hyvä hallintomalli SLU:n syyskokous hyväksyi Hyvä hallintomalli lajiliitossa 20.11.2010 Hyvä hallinto on seuran tarkoituksen toteuttamista lakia, sääntöjä ja määräyksiä, hyviä tapoja ja käytänteitä noudattaen siten, että seuran jäsenet ja muut sidosryhmät ovat tyytyväisiä ja seuran toiminnan jatkuvuus taataan myös pitkällä aikavälillä
Toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet 1/2 Toiminta on peruslähtökohdaltaan aatteellista Tarkoituksen toteuttaminen ilmenee toimintamuodoista Sääntöjen on vastattava tosiasiallista toimintaa Yleishyödyllisyys on tuloverotuksen käsite Strategia koostuu missiosta, arvoista ja visioista Strategia ei ole oikeudellisesti sitova Ohjaavat jokapäivästä toimintaa
2/2 Missiossa määritetään yhdistyksen ydintehtävät ja otetaan kantaa yhteiskunnalliseen yhdistyksen rooliin ja tehtäviin Visio määrittää yhdistyksen tulevaisuuden tahtotilan Arvot määrittävät toimintaa eettisesti Strategia on 3-5 vuoden toimintasuunnitelma
Toimintaa ohjaavat normit Yhdistymisvapaus Keskeisiä normistoja ovat yhdistyslaki, yhdistyksen säännöt, lajiliiton säännöt, kilpailusäännöt Muuta lainsäädäntöä: kirjanpito, tilintarkastus, verotus, työ ja kilpailu Seuran säännöt tulisi olla nähtävillä kotisivuilla Onko tarvetta seurojen mallisäännöille liitosta?
Hallinto 1/2 Keskeisin sidosryhmä on jäsenistö Jäsenistö käyttää päätösvaltaa yleiskokouksessa Jäsen voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö Jäsenedellytykset ja erottamisperusteet tulee olla säännöissä Jäsenmaksuluokat oltava säännöissä Jäsenen tärkein oikeus on osallistua yleiskokoukseen Jäsenen erottaminen vaatii aina päätöksen
2/2 Jäsenmaksu on ulosottokelpoinen Yhdistyksen on pidettävä jäsenrekisteriä Jäsenrekisteri on päivitettävä kerran vuodessa
vapaaehtoiset Vapaaehtoiset on hyvä sitouttaa toimintaan Vapaaehtoiset on syytä kouluttaa ja valvoa heidän toimintaa Kiitoksen kulttuuri ja tehtävien jakaminen auttaa vapaaehtoisia jaksamaan Liiton ansiomerkit, SLU:n ansiomerkit, OPM:n ansiomerkit palkitsemismuotoina Liiton vuoden palkittavat, ehdottaminen seuran tehtävä
Yleiskokous 1/2 Yleiskokous on yleistoimintavaltainen päätöksentekoelin Seuroissa yksi yleiskokous on yleinen Säännöissä on päätettävä edustautumisperiaatteista, jos voimassa ei ole mies ja ääni" Yhdistyslaki määrittää yleiskokouksessa päätettävät asiat: sääntöjen muuttaminen, hallituksen (johtokunnan) jäsenten, tilintarkastajan/toiminnantarkastajan valinta ja erottaminen
2/2 Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätetään merkittävistä taloudellisista asioista Kokous voidaan pitää ja vastuuvapaus myöntää vaikka paikalla olisi vain yksi henkilö
Kokousmenettelykysymyksiä 1/3 Yleiskokouksessa erillinen puheenjohtaja Kokouksesta tehdään pöytäkirja, joka on julkinen jäsenille Hallitus kutsuu yleiskokouksen koolle Voidaan kutsua myös sähköisesti, jos on säännöissä otettu huomioon Sääntöjä voidaan muuttaa vain, jos on mainittu kokouskutsussa Aineisto etukäteen tutustuttavaksi kutsutuille
2/3 Jäsen ei saa äänestää tai tehdä päätösehdotusta päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai asiasta, jossa hänen yksityinen etu on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa Asiakysymyksissä ehdoton enemmistö ja vaaleissa suhteellinen enemmistö Jos valtaan yksi, niin saatava yli puolet annetuista äänistä Henkilövaaleissa ei tarvitse kannattaa
3/3 Pöytäkirja laaditaan päätöspöytäkirjana Yhdistys itse päättää kuinka tiedottaa päätöksistä
Hallitus (johtokunta) 1/3 Hallitus on lakimääräinen edustaja ja toimielin Hallituksella on oltava puheenjohtaja Hoidettava huolellisesti yhdistyksen asioita Yleiskokous valitsee jäsenet, ei tarvitse nimetä ennakkoon Sopiva jäsen määrä 6-8 henkeä Jäsenen on oltava 15 v täyttänyt, phj:n 18 v Kokouskutsusta vastaa puheenjohtaja
2/3 Pöytäkirja ei ole julkinen, oikeus tutustua vain hallituksen jäsenillä Pöytäkirja lähetetään tilintarkastajalle Hallitus voi päättää pöytäkirjojen julkistamisesta tietoverkossa Tämä on kuitenkin tehtävä harkiten, koska kaikkia päätöksiä ei voi voida esimerkiksi yksityisyyden suojan tai liikesalaisuuden vuoksi julkistaa yleisölle Tarkastetaan seuraavassa kokouksessa
3/3 Sähköpostikokoukset on kirjattava ja vajaalukuisen hallituksen tekemä päätös on kirjattava seuraavassa kokouksessa omassa pykälässä hallituksen, puheenjohtajan ja työnjako sovittava Koko hallitus on juridisessa vastuussa päätöksistään, ellei ole vastustanut päätöstä (eriävä mielipide)
taloushallinto Hallituksen tehtävä määritellä vakavaraisuuden tavoitetaso esim. 6-12 kuukauden palkkojen määrä tai 6-12 kuukauden kokonaismenojen määrä Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittaa allekirjoitushetken toimi- ja päätösvaltainen hallitus kevätkokous vahvistaa tilinpäätöksen, vahvistamisen yhteydessä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei voida enää muuttaa
taloussäännöt Tulee määritellä missä tilanteessa budjetin ylitykset tai alitukset edellyttävät hallituksen hyväksyntää Kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti Hallitus vastaa toimintasuunnitelmasta ja budjetoinnista, niiden on vastattava toisiaan Toteutuneiden ja budjetoitujen tuojen ja menojen ero raportoidaan hallitukselle kirjallisena
yhdistysrekisteri Onko ajan tasalla seuroissa? Muutokset on ilmoitettava Patentti ja rekisterihallitukseen Muutokset ilmoitettava sääntöjen, nimenkirjoittajien ja tai osoitteen vaihtuessa
tilintarkastus Tilintarkastaja, jos kaksi kolmesta ehdosta täyttyy: Taseen loppusumma yli 100 000 Liikevaihto tai tuotto ylittää 200 000 Palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä Yhdistykselle, jolla ei ole tilintarkastajaa on valittava toiminnantarkastaja
tiedottaminen Hallitus sopii tiedottamisen pelisäännöistä Hallituksen kokouksen jälkeen tiedote kotisivuille päätöksistä tarvittaessa jäsenille ja medialle Tiedotteiden tarkistaminen, kuka tarkistaa? Kriisiviestinnästä esim. onnettomuus, doping, taloussotkut, huhut, ottelutulosten manipulointi, katsomoväkivalta, sopimaton käyttäytyminen ja henkilöasiat on syytä sopia etukäteen Yleensä puheenjohtaja Nopeus, vilpittömyys ja pyrkimys