Saarijärven seudun jätelautakunta 19 02.07.2013 Saarijärven seudun jätelautakunta 42 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 19 03.03.2015 SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN KULJETUSTEN UUDELLEEN KÄSITTELY 40/5/2013 JÄTELTK 19 Sako- ja umpikaivolietehuollon kehittämisasiaa on käsitelty jo aiemmin 10.6.2009 17, 9.6.2010 34, 22.9.2010 42, 8.12.2010 69, 9.2.2011 1, 30.3.2011 24, 1.9.2011 40 ja 22.3.2012 5. Koska kuljetusjärjestelmän tarkasteluasia on nyt lain velvoittama otettu esiin, on sen käsittely avattu uudelleen. Saarijärven seudun jätelautakunta tarkastelee vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetusjärjestelmät jätelain (646/2011) 149 4 momentin nojalla. Sen mukaan sopimusperusteiset järjestelmät tulee tarkastella jätelain 37 perusteella ja jätehuoltoviranomaisen tulee tehdä asiasta valituskelpoinen päätös 1.5.2013 mennessä. Kunnalliseen järjestelmään siirtyminen tapahtuu aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksestä, mutta kuitenkin viimeistään 1.5.2017. Sopimusperusteista järjestelmää voidaan jatkaa vain, jos lain edellytykset täyttyvät, eli se on siis poikkeus pääsäännöstä, jolle pitää olla erityisiä perusteita. Tarkastelun alaiset kiinteistön haltijan järjestämät jätteenkuljetukset eli ns. sopimusperusteiset jätteenkuljetusjärjestelmät käsittävät Saarijärven seudun jätelautakunnan kuntien (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi) sako- ja umpikaivolietekuljetukset. Kuljetusjärjestelmä tarkastellaan ja arvioidaan voidaanko se säilyttää vai siirrytäänkö kunnalliseen järjestelmään. Sako- ja umpikaivolietteet luokitellaan jätelain 32 mukaan kunnan järjestämisvelvollisuuden alaisiksi ja kuuluvat siten jätehuoltoviranomaisen vastuualueelle. Jätelain edellytysten mukaisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ensisijainen vaihtoehto (JL 36) ja kunta voi päättää sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän säilyttämisestä, vain jos seuraavat jätelain 37 määritellyt ehdot täyttyvät: - Järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 2 momentissa säädetyt edellytykset eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin - Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. - Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jos kuljetusjärjestelmän muutokseen päädytään, on sille jätelaissa määritel ty
vähintään kolmen vuoden siirtymäaika, jolla pyritään turvaamaan kuljetustyrittäjien asemaa. Siirtymäajan puitteissa on jäteyhtiöllä ja kunnilla ai kaa sopeutua ja kehittää järjestelmä toimivaksi kokonaisuudeksi. Sen puit teissa voidaan myös selvittää tarve ja mahdollisuudet lietteen käsittelyn vaihtoehtoisista menetelmistä jätevedenpuhdistamolle toimittamisen sijasta. Taustaselvitykset, lausunnot ja kyselyt Jätehuoltoviranomainen on pyytänyt lausuntoa seuraavilta asianosaisilta: - Jäsenkuntien (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi) teknisiltä toimilta ja ympäristöviranomaisilta - Sammakkokangas Oy:ltä - Ely-keskukselta - Kaikilta tiedossa olevilta alueen yrittäjiltä. Jätehuoltoviranomainen on kuuluttanut asian seuraavissa lehdissä: Saarijärveläinen, Viispiikkinen ja Kotiseudun Sanomat, jossa on ilmoitettu kannanotto mahdollisuudesta. Jätehuoltoviranomainen lähetti kaikkiin kuntiin kyselylomakkeen, jolla pyrittiin kartoittamaan nykyisen järjestelmän mm. toimivuutta, puhdistamoiden tilaa ja saneeraustarvetta. Lausuntoja saapui määräaikaan mennessä 9 kpl. Lisäksi Karstulan, Kivijärven ja Kannonkosken kunnat ja Saarijärven ympäristönsuojelu pyysivät lisäaikaa asian käsittelyyn, ja palauttivat lausuntonsa sovitusti. Lausuntoja saapui siis yhteensä 13 kpl. Kuntien kannat olivat vaihtelevia ja osittain ristiriitaisiakin. Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Kannonkosken ja Kivijärven ympäristölautakunta puoltavat lausunnoissaan kunnan järjestelmään siirtymistä. Kannonkosken kunta ei varsinaisesti ilmaissut selkeästi mielipidettään järjestelmän muutokseen. Karstulan, ja Kivijärven teknisten lautakuntien lausunnoissa todetaan, että tarvetta järjestelmän muutokseen ei ole. Myös Kinnulan tekninen lautakunta ja ympäristöviranomainen ovat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen säilyttämisen kannalla. Yrittäjät ja Ympäristöyritysten liitto ovat järjestelmän säilyttämisen kannalla. Kun taas jäteyhtiö Sammakkokangas Oy, on kunnan järjestelmään siirtymisen puolesta. Kyselylomakkeen vastauksista sekä 2009 vuonna että tästä uudesta kyselystä kävi ilmi, että ainoastaan puhdistamolle tuotujen lietteiden käsittely voidaan todeta asianmukaiseksi, muilta osin sitä ei voida varmistaa. Kunnista saatiin myös tietoa mm. kuljetus ja käsittelyhinnoista, joissa on melko suurta vaihtelua. Sopimusperusteisesta järjestelmästä on myös vuonna 2009 lähetetty kysely ja asian kehittämiseksi on järjestetty tilaisuus syksyllä 2010, joka suunnat-
tiin jätevedenpuhdistamojen toiminnasta vastaaville henkilöille ja valvontaviranomaisille. Tästä aineistosta on laadittu suunnitelma. Kaikesta taustatiedosta mukaan lukien lausunnot ja kyselyt, on laadittu kattava yhteenveto, joka on toimitettu jätelautakunnan jäsenille esitietona asiasta. Valmistelija: Jätehuoltoasiamies 050 390 3765 Jätehuoltoasiamiehen esitys: 1. Saarijärven seudun jätelautakunnan alueella lakkautetaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljeuts sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja siirrytään kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään. Kunnan vastuulla olevat jätteet on määritelty jätelain 32 ja näin ollen koko lautakunnan alueella tulee voimaan kunnan järjestelmä, jolloin myös kuljetukset kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Siirtyminen tapahtuu portaittain alkaen 1.5.2016, mutta kuitenkin viimeistään 1.5.2017. 2. Jätelain 143 edellyttämän asiakasrekisterin kokoaminen aloitetaan, kun saadaan hankittua JHL Win ohjelmaan lisäosa, joka mahdollistaa lietetie don kokoamisen. Lisäosa hankitaan järjestelmästä riippumatta ja vielä tä män vuoden kuluessa. 3. Jätehuoltomääräysten tarkentaminen (annetaan JL 91 ja 92 nojalla) lietteiden käsittelyn osalta aloitetaan mahdollisimman pian. 4. Lietteen puhdistamolle sijoittamisen vaihtoehtojen kartoittamiseksi ehdotetaan osakaskuntien yhteisen työryhmän perustamista. Työryhmä joka käsittelee myös muita jätehuollon kehittämishankkeita ja asioita, kuten jätehuoltomääräysten päivittäminen (jätehuollon neuvottelukunta). Lisäksi lietteen hyötykäytön vaihtoehtoja kartoitetaan. 5. Yrittäjille lähetetään tiedote asiakasrekisterin kokoamisen aloittamisesta ja yksityiskohtaiset ohjeet viranomaisille jätelain 39 mom 2 nojalla toimitettavista tiedoista. Liitteenä oleva raportointiohje hyväksytään. Yrittäjien tulee alkaa pitää kirjaa raportointiohjeen mukaisista tiedoista välittömästi (kuitenkin viimeistään heinäkuun 2013 alusta), kun ohje saadaan toimitettua yrittäjille. Ensimmäinen raportointi annettaan 2014 tammikuussa, jonka jälkeen raportointi tulee tehdä puolivuosittain heinäkuussa ja tammikuussa. PERUSTELUT: Saarijärven seudun jätelautakunnan alueella siirrytään kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaa, koska kaikki jätelain 37 esitetyt
edellytykset eivät alueella täyty ja koska vain siirtymällä kunnan järjestelmään voidaan taata jätehuollon kokonaisvaltainen toimivuus jätelautakunnan alueella. Alla yksityiskohtaisemmat perusteet kunkin edellytyksen täyttymisestä. Jätelain 37 vaatimusten mukaan Edellytys 1: Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. - Kuljetustyrittäjiä alueella on ainakin osasta alueita riittävästi ja välineistö on ilmeisesti tyhjennysten suorittamiseen soveltuvaa, joten palvelu on pääasiassa kattavaa ja ilmeisesti tyhjennykset hoidetaan sovitusti joten myös luotettavuus nykyisessä järjestelmässä toteutuu. Paikoittain on kuitenkin alueita, joilla ei ole kuin yksi realistinen kuljetusyrittäjä vaihtoehto, joten tietyntyyppinen monopoliasema syntyy näillä alueilla. - Nykyisessä järjestelmässä hintaerot ovat alueella melko suuret ja vaihtelevat suuresti jopa saman kunnan alueella. Erot johtuvat ilmeisesti eri yrittäjien perimistä kuljetusmaksuista ja puhdistamojen huomattavan suurista eroista käsittelymaksuissa. Tasapuolisuus taksoissa ei näin ollen toteudu. - Palvelu on kokonaisuudessaan ilmeisesti laadultaan vähintäänkin tyydyttävää. Tavallisilta kuntalaisilta ei kannanottoja asiaan saatu, joten todellista tyytyväisyyttä palveluun on hankala arvioida. - Päivystyksen merkitys on ilmeisen oleellinen ja sitä painotettiin taustaselvityksissä. On kuitenkin perusteltua kokemukseen perustuen todeta, että laadultaan ja palvelun tasoltaan kunnan järjestelmässä päästään vähintäänkin yhtä hyvään lopputulokseen kuin nykyisessä järjestelmässä. Kunnan järjestelmässä palvelun tasoa seurataan jatkuvatoimisesti ja laatuvelvoitteet määritellään mahdollisimman korkeiksi jo kilpailutuksessa. Jätelain 37 vaatimusten mukaan Edellytys 2: Täten edistetään jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tuetaan jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristöl le. - Nykyisessä järjestelmässä viranomaisen mahdollisuus seurantaan ja valvontaan on huomattavasti hankalampaa ja aiheuttaa kustannuksia kunnan järjestelmää enemmän. Asiakasrekisterin luominen nykyiseen JHL Win ohjelmaan tulee teettämään runsaasti työtä riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Jatkossa kuitenkin kunnan järjestelmä tulee kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi kuntalaiselle. Erityisesti siirryttäessä sähköiseen järjestelmään kuljetusten reaaliaikainen seuraus tehostuu huomattavasti, mikä parantaa osaltaan myös palvelua. - Edelliseen kohtaan liittyen, erityisesti huomattava on, että mikäli nykyinen järjestelmä säilyy, tulee osakaskuntien huolehtia erikseen lietehuollosta aiheutuneista viranomaiskustannuksista. Lietehuollon kuluja ei voida laskuttaa muun jätehuollon laskutuksessa, jos järjestelmä ei ole kunnan, koska silloin asiakkaan laskutuksen hoitaa yrittäjä. - Kunnan järjestelmässä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kehittää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella, koska silloin jätehuolto on ko-
konaisvaltaisesti hallinnassa. Esimerkiksi lietteiden ja biojätteiden ravinteiden ja energian talteenoton kehittäminen ja mahdollisesti puhdistamolle sijoittamisen vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen helpottuu. Alueella on kuitenkin suurta huolta aiheuttanut vesistöjen rehevöityminen ja siten myös ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin, mihin osaltaan vaikuttaa myös nykyinen lietehuollon taso. Lisäksi mahdolliset uudet hankkeet lietehuollon kehittämisessä lisäävät alueen elinvoimaisuutta ja luovat siten myös uusia työpaikkoja. - Lietteet vaikuttavat myös kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin, joiden kapasiteetti tulee olla sellainen, että ne pystyvät vastaanottamaan lietteet, jollei vaihtoehtoisia menetelmiä ole tarjolla. Kunnan järjestelmässä puhdistamoiden kapasiteetti pystytään huomioimaan ja lietteiden virta puhdistamoille saadaan tasaiseksi. ennakkoon sovituista tyhjennyksistä menee tieto puhdistamoille, jolloin saapuvaan lietemäärään voidaan varautua. Tämä ei ole mahdollista nykyisessä järjestelmässä. - Nykyisessä järjestelmässä tyhjennys on asiakkaan vastuulla, ja jollei sitä ole lain vaatimusten mukaan hoidettu, voi tyhjennys viivästyä huomattavas ti lain edellyttämästä vuosittaisesta tyhjennyksestä, koska yrittäjien toimittamat raportit eivät saavu viranomaisten tietoon reaaliajassa. Näin ollen takuita asianmukaisista tyhjennyksiä ei nykyisessä järjestelmässä ole. - Jätelautakunnan toiminta-alue on suhteellisen harvaan asuttu ja viemäriverkon ulkopuolisten kiinteistöjen määrä on suhteessa melko suuri verrattuna verkkoon liittyneisiin kiinteistöihin, joten lietekaivojen tyhjennysten puutteellinen hoito voi olla merkittävä ympäristön paikallista pilaantumista aiheuttava tekijä. Näin ollen, kuljetusjärjestelmän toimivuuden, kattavuu den ja seurannan merkitys korostuu. - Nykyisessä järjestelmässä ei pystytä kuljetuksia suunnittelemaan etukäteen, koska ne ovat tilauspohjaisia, näin ollen tarpeetonta ajoa ja kustannuksia asiakkaalle tulee kunnan järjestelmää enemmän, jolloin kuljetukset voidaan suunnitella ajokilometrit minimoiden. - Kunnan vastuulla on määritellä lietteiden sijoituspaikka järjestelmästä riippumatta, joten periaatteessa ympäristön kannalta lietteiden sijoittaminen oikein toteutuu molemmissa järjestelmissä. Kuten jo todettu kunnan järjestelmässä voidaan taata lietteiden kuljetus ja sijoittaminen lain vaatimusten mukaan. Myös kuljetusten ja tyhjennysten seuranta ja valvonta on helpompaa. - Alueella on toisin paikoin runsaasti alan yrityksiä, mutta toiminta on kaikille tiettävästi sivutoiminen, joten kilpailutus ei aiheuttane kenenkään elinkeinon päättymistä, vaikka sen häviäisikin. Toisaalta kilpailutus lisää mahdollisuuksia uusille alan sivutoimisille yrittäjille ja lisää alan aitoa kilpailua. Kunnan järjestelmään siirtyminen ja muutenkin hallinnassa olevat lietetyhjennykset varmasti lisäävät alan työllistävää vaikutusta, kun lain edellyttämät tyhjennysvaatimukset tulevat täytetyksi. Kilpailutusalueet pyritään pitämään riittävän pieninä ja suunnittelemaan muutenkin niin, että ne eivät houkuttele isoja ulkopaikkakuntalaisia yrityksiä. Jätelain 37 vaatimusten mukaan Edellytys 3: Vaikutukset muodostu-
vat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan. - Kiinteistöjen määrä, joilta syntyy sako- tai umpikaivolietettä, on alueella suuri, ja kerättyjen tietojen perusteella voidaan todeta, että kaikki kiinteistöt eivät joko hoida vuosittaista tyhjennystä tai sitten liete päätyy luvattoman kuljettajan toimesta muualle kuin puhdistamolle. - Lietekaivojen minimityhjennysvaateen toteutumisesta ei ole nykytilanteessa tietoa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seuranta on mahdollista, mutta se on huomattavan paljon hankalampaa kuin kunnallisessa järjestelmässä ja työllistää enemmän viranomaisia, jolloin myös kustannukset ovat suuremmat kuin kunnallisessa järjestelmässä. Kuten jo mainittu, tämä kustannus tulee kuntien hoitaa erikseen, sillä sitä ei voi laskuttaa perusmaksussa. - Kustannukset tulevat viime kädessä asiakkaan maksettaviksi. Kunnan järjestelmässä taksa on jätelautakunnan määräämä ja se koostuu todellisista kustannuksista. Taksan määrittelyssä on oleellista asiakkaan tasa-arvoinen kohtelu ja vain kunnan järjestelmässä voidaan kustannuksen kohtuullisuus varmistaa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yrittäjä laskuttaa kuljetuksesta ja työstä haluamansa hinnan, eikä hintaeroihin voida vaikuttaa, eikä asiakkaan tasa-arvoista kohtelua voida taata. - Kunnan järjestelmässä yrittäjälle on taattu toimeentulo ja hän saa korvauksensa tehdystä työstä riippumatta siitä onko asiakas suorittanut maksun. Etuna kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen verrattuna kunnan järjestelmässä on myös se, että maksuista tulee kokonaisuudessaan julkisoikeudellisia maksuja ja ne ovat ulosottokelpoisia, jolloin kaikki kulut tulevat katetuiksi. Päätös: 1) Päätösehdotuksesta poiketen Juha Laaksonen, Jonna Leppäsen kannattamana esitti, että kiinteistön hatijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä säilytetään toistaiseksi, koska jätelain 37 pykälän ehdot täyttyvät. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. 2) Hyväksyttiin 3) Hyväksyttiin 4) Hyväksyttiin 5) Hyväksyttiin SAARIJÄRVEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Saarijärven seudun jätelautakunta 30.04.2013 17
SOPIMUSPERUSTEISTEN KULJETUSJÄRJESTEL MIEN TARKISTA MINEN: SAKO- JA UMPI- KAIVOLIETEKULJETUKSET JÄTELTK 17 Sako- ja umpikaivolietehuollon kehittämisasiaa on käsitelty jo aiemmin 10.6.2009 17, 9.6.2010 34, 22.9.2010 42, 8.12.2010 69, 9.2.2011 1, 30.3.2011 24, 1.9.2011 40 ja 22.3.2012 5. Koska kuljetusjärjestel män tarkasteluasia on nyt lain velvoittama otettu esiin, on sen käsittely avat tu uudelleen. Saarijärven seudun jätelautakunta tarkastelee vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetusjärjestelmät jätelain (646/2011) 149 4 momentin nojalla. Sen mukaan sopimusperusteiset järjestelmät tulee tarkastella jätelain 37 perusteella ja jätehuoltoviranomaisen tulee tehdä asiasta valituskelpoinen päätös 1.5.2013 mennessä. Kunnalliseen järjestelmään siirtyminen tapahtuu aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksestä, mutta kuitenkin viimeistään 1.5.2017. Sopimusperusteista järjestelmää voidaan jatkaa vain, jos lain edellytykset täyttyvät, eli se on siis poikkeus pääsäännöstä, jolle pitää olla erityisiä perusteita. Tarkastelun alaiset kiinteistöittäin järjestettävät kuljetukset kiinteistön hal tijan järjestämät jätteenkuljetukset eli ns. sopimusperusteiset jätteenkul jetusjärjestelmät käsittävät Saarijärven seudun jätelautakunnan kuntien (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi) sako- ja umpikaivo lietekuljetukset. Kuljetusjärjestelmä tarkastellaan ja arvioidaan voidaanko se säilyttää vai siirrytäänkö kunnalliseen järjestelmään. Sako- ja umpikaivolietteet luokitellaan jätelain 32 mukaan kunnan järjestämisvelvollisuuden alaisiksi ja kuuluvat siten jätehuoltoviranomaisen vastuualueelle. Jätelain edellytysten mukaisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ensisijainen vaihtoehto (JL 36) ja kunta voi päättää sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän säilyttämisestä, vain jos seuraavat jätelain 37 määritellyt ehdot täyttyvät: - Järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 2 momentissa säädetyt edellytykset eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin - Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. - Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jos kuljetusjärjestelmän muutokseen päädytään, on sille jätelaissa määritel ty vähintään kolmen vuoden siirtymäaika, jolla pyritään turvaamaan kuljetustyrittäjien asemaa. Siirtymäajan puitteissa on jäteyhtiöllä ja kunnilla ai kaa sopeutua ja kehittää järjestelmä toimivaksi kokonaisuudeksi. Sen puit teissa voidaan myös selvittää tarve ja mahdollisuudet lietteen käsittelyn vaihtoehtoisista menetelmistä jätevedenpuhdistamolle toimittamisen sijasta.
Taustaselvitykset, lausunnot ja kyselyt Jätehuoltoviranomainen on pyytänyt lausuntoa seuraavilta asianosaisilta: - Jäsenkuntien (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi) teknisiltä toimilta ja ympäristöviranomaisilta - Sammakkokangas Oy:ltä - Ely-keskukselta - Kaikilta tiedossa olevilta alueen yrittäjiltä. Jätehuoltoviranomainen on kuuluttanut asian seuraavissa lehdissä: Saarijärveläinen, Viispiikkinen ja Kotiseudun Sanomat, jossa on ilmoitettu kannanotto mahdollisuudesta. Jätehuoltoviranomainen lähetti kaikkiin kuntiin kyselylomakkeen, jolla pyrittiin kartoittamaan nykyisen järjestelmän mm. toimivuutta, puhdistamoiden tilaa ja saneeraustarvetta. Lausuntoja saapui määräaikaan mennessä 9 kpl. Lisäksi Karstulan, Kivijärven ja Kannonkosken kunnat ja Saarijärven ympäristönsuojelu pyysivät lisäaikaa asian käsittelyyn, ja palauttivat lausuntonsa sovitusti. Lausuntoja saapui siis yhteensä 13 kpl. Kuntien kannat olivat vaihtelevia ja osittain ristiriitaisiakin. Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Kannonkosken ja Kivijärven ympäristölautakunta puoltavat lausunnoissaan kunnan järjestelmään siirtymistä. Kannonkosken kunta ei varsinaisesti ilmaissut selkeästi mielipidettään järjestelmän muutokseen. Karstulan, ja Kivijärven teknisten lautakuntien lausunnoissa todetaan, että tarvetta järjestelmän muutokseen ei ole. Myös Kinnulan tekninen lautakunta ja ympäristöviranomainen ovat kiinteistöittäisen järjestelmän kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen säilyttämisen kannalla. Yrittäjät ja Ympäristöyritysten liitto ovat järjestelmän säilyttämisen kannalla. Kun taas jäteyhtiö Sammakkokangas Oy, on kunnan järjestelmään siirtymisen puolesta. Kyselylomakkeen vastauksista sekä 2009 vuonna että tästä uudesta kyselystä kävi ilmi, että ainoastaan puhdistamolle tuotujen lietteiden käsittely voidaan todeta asianmukaiseksi, muilta osin sitä ei voida varmistaa. Kunnista saatiin myös tietoa mm. kuljetus ja käsittelyhinnoista, joissa on melko suurta vaihtelua. Sopimusperusteisesta järjestelmästä on myös vuonna 2009 lähetetty kysely ja asian kehittämiseksi on järjestetty tilaisuus syksyllä 2010, joka suunnattiin jätevedenpuhdistamojen toiminnasta vastaaville henkilöille ja valvontaviranomaisille. Tästä aineistosta on laadittu suunnitelma. Kaikesta taustatiedosta mukaan lukien lausunnot ja kyselyt, on laadittu kattava yhteenveto, joka on toimitettu jätelautakunnan jäsenille esitietona
asiasta. Valmistelija: Jätehuoltoasiamies 050 390 3765 Jätehuoltoasiamiehen esitys: 1. Saarijärven seudun jätelautakunnan alueella lakkautetaan kiinteistöittäinen kuljetusjärjestelmä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus sakoja umpikaivolietteiden osalta ja siirrytään kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään. Kunnan vastuulla olevat jätteet on määritelty jätelain 32 ja näin ollen koko lautakunnan alueella tulee voimaan kunnan järjestelmä, jolloin myös kuljetukset kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Siirtyminen tapahtuu portaittain alkaen 1.5.2016, mutta kuitenkin viimeistään 1.5.2017. 2. Jätelain 143 edellyttämän asiakasrekisterin kokoaminen aloitetaan, kun saadaan hankittua JHL Win ohjelmaan lisäosa, joka mahdollistaa lietetie don kokoamisen. Lisäosa hankitaan järjestelmästä riippumatta ja vielä tä män vuoden kuluessa. 3. Järjestelmään muutokseen valmistautuminen aloitetaan mahdollisimman pian, mukaan lukien jjätehuoltomääräysten tarkentaminen (annetaan JL 91 ja 92 nojalla) lietteiden käsittelyn osalta aloitetaan mahdollisimman pian. 4. Lietteen puhdistamolle sijoittamisen vaihtoehtojen kartoittamiseksi ehdotetaan osakaskuntien yhteisen työryhmän perustamista. Työryhmä joka käsittelee myös muita jätehuollon kehittämishankkeita ja asioita, kuten jätehuoltomääräysten päivittäminen (jätehuollon neuvottelukunta). Lisäksi lietteen hyötykäytön vaihtoehtoja kartoitetaan. 5. Yrittäjille lähetetään tiedote asiakasrekisterin kokoamisen aloittamisesta ja yksityiskohtaiset ohjeet viranomaisille jätelain 39 mom 2 nojalla toimitettavista tiedoista. Liitteenä oleva raportointiohje hyväksytään. Yrittäjien tulee alkaa pitää kirjaa raportointiohjeen mukaisista tiedoista välittömästi (kuitenkin viimeistään heinäkuun 2013 alusta), kun ohje saadaan toimitettua yrittäjille. Ensimmäinen raportointi annettaan 2014 tammikuussa, jonka jälkeen raportointi tulee tehdä puolivuosittain heinäkuussa ja tammikuussa. PERUSTELUT: Saarijärven seudun jätelautakunnan alueella siirrytään kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja kiinteistöitäinen jätteenkuljetus kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaa, koska kaikki jätelain 37 esitetyt edellytykset eivät alueella täyty ja koska vain siirtymällä kunnan järjestelmään voidaan taata jätehuollon kokonaisvaltainen toimivuus jätelautakunnan alueella. Alla yksityiskohtaisemmat perus teet kunkin edellytyksen täyttymisestä.
Jätelain 37 vaatimusten mukaan Edellytys 1: Tarjolla on jätteen kuljetus palveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin eh doin. - Kuljetustyrittäjiä alueella on ainakin osasta alueita riittävästi ja välineistö on ilmeisesti tyhjennysten suorittamiseen soveltuvaa, joten palvelu on pääasiassa kattavaa ja ilmeisesti tyhjennykset hoidetaan sovitusti joten myös luotettavuus nykyisessä järjestelmässä toteutuu. Paikoittain on kuitenkin alueita, joilla ei ole kuin yksi realistinen kuljetusyrittäjä vaihtoehto, joten tietyntyyppinen monopoliasema syntyy näillä alueilla. - Nykyisessä järjestelmässä hintaerot ovat alueella melko suuret ja vaihtelevat suuresti jopa saman kunnan alueella. Erot johtuvat ilmeisesti eri yrittäjien perimistä kuljetusmaksuista ja puhdistamojen huomattavan suurista eroista käsittelymaksuissa. Tasapuolisuus taksoissa ei näin ollen toteudu. - Palvelu on kokonaisuudessaan ilmeisesti laadultaan vähintäänkin tyydyttävää. Tavallisilta kuntalaisilta ei kannanottoja asiaan saatu, joten todellista tyytyväisyyttä palveluun on hankala arvioida. - Päivystyksen merkitys on ilmeisen oleellinen ja sitä painotettiin taustaselvityksissä. On kuitenkin perusteltua kokemukseen perustuen todeta, että laadultaan ja palvelun tasoltaan kunnan järjestelmässä päästään vähintäänkin yhtä hyvään lopputulokseen kuin nykyisessä järjestelmässä. Kunnan järjestelmässä palvelun tasoa seurataan jatkuvatoimisesti ja laatuvelvoitteet määritellään mahdollisimman korkeiksi jo kilpailutuksessa. Jätelain 37 vaatimusten mukaan Edellytys 2: Täten edistetään jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tuetaan jätehuollon alueellista kehittämistä ei kä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristöl le. - Nykyisessä järjestelmässä viranomaisen mahdollisuus seurantaan ja valvontaan on huomattavasti hankalampaa ja aiheuttaa kustannuksia kunnan järjestelmää enemmän. Asiakasrekisterin luominen nykyiseen JHL Win ohjelmaan tulee teettämään runsaasti työtä riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Jatkossa kuitenkin kunnan järjestelmä tulee kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi kuntalaiselle. Erityisesti siirryttäessä sähköiseen järjestelmään kuljetusten reaaliaikainen seuraus tehostuu huomattavasti, mikä parantaa osaltaan myös palvelua. - Edelliseen kohtaan liittyen, erityisesti huomattava on, että mikäli nykyinen järjestelmä säilyy, tulee osakaskuntien huolehtia erikseen lietehuollosta aiheutuneista viranomaiskustannuksista. Lietehuollon kuluja ei voida laskuttaa muun jätehuollon laskutuksessa, jos järjestelmä ei ole kunnan, koska silloin asiakkaan laskutuksen hoitaa yrittäjä. - Kunnan järjestelmässä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kehittää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella, koska silloin jätehuolto on kokonaisvaltaisesti hallinnassa. Esimerkiksi lietteiden ja biojätteiden ravinteiden ja energian talteenoton kehittäminen ja mahdollisesti puhdistamolle sijoittamisen vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen helpottuu. Alueella on kuitenkin suurta huolta aiheuttanut vesistöjen rehevöityminen ja siten
myös ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin, mihin osaltaan vaikuttaa myös nykyinen lietehuollon taso. Lisäksi mahdolliset uudet hankkeet lietehuollon kehittämisessä lisäävät alueen elinvoimaisuutta ja luovat siten myös uusia työpaikkoja. - Lietteet vaikuttavat myös kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin, joiden kapasiteetti tulee olla sellainen, että ne pystyvät vastaanottamaan lietteet, jollei vaihtoehtoisia menetelmiä ole tarjolla. Kunnan järjestelmässä puhdistamoiden kapasiteetti pystytään huomioimaan ja lietteiden virta puhdistamoille saadaan tasaiseksi. ennakkoon sovituista tyhjennyksistä menee tieto puhdistamoille, jolloin saapuvaan lietemäärään voidaan varautua. Tämä ei ole mahdollista nykyisessä järjestelmässä. - Nykyisessä järjestelmässä tyhjennys on asiakkaan vastuulla, ja jollei sitä ole lain vaatimusten mukaan hoidettu, voi tyhjennys viivästyä huomattavas ti lain edellyttämästä vuosittaisesta tyhjennyksestä, koska yrittäjien toimittamat raportit eivät saavu viranomaisten tietoon reaaliajassa. Näin ollen takuita asianmukaisista tyhjennyksiä ei nykyisessä järjestelmässä ole. - Jätelautakunnan toiminta-alue on suhteellisen harvaan asuttu ja viemäriverkon ulkopuolisten kiinteistöjen määrä on suhteessa melko suuri verrattuna verkkoon liittyneisiin kiinteistöihin, joten lietekaivojen tyhjennysten puutteellinen hoito voi olla merkittävä ympäristön paikallista pilaantumista aiheuttava tekijä. Näin ollen, kuljetusjärjestelmän toimivuuden, kattavuu den ja seurannan merkitys korostuu. - Nykyisessä järjestelmässä ei pystytä kuljetuksia suunnittelemaan etukäteen, koska ne ovat tilauspohjaisia, näin ollen tarpeetonta ajoa ja kustannuksia asiakkaalle tulee kunnan järjestelmää enemmän, jolloin kuljetukset voidaan suunnitella ajokilometrit minimoiden. - Kunnan vastuulla on määritellä lietteiden sijoituspaikka järjestelmästä riippumatta, joten periaatteessa ympäristön kannalta lietteiden sijoittaminen oikein toteutuu molemmissa järjestelmissä. Kuten jo todettu kunnan järjestelmässä voidaan taata lietteiden kuljetus ja sijoittaminen lain vaatimusten mukaan. Myös kuljetusten ja tyhjennysten seuranta ja valvonta on helpompaa. - Alueella on toisin paikoin runsaasti alan yrityksiä, mutta toiminta on kaikille tiettävästi sivutoiminen, joten kilpailutus ei aiheuttane kenenkään elinkeinon päättymistä, vaikka sen häviäisikin. Toisaalta kilpailutus lisää mahdollisuuksia uusille alan sivutoimisille yrittäjille ja lisää alan aitoa kilpailua. Kunnan järjestelmään siirtyminen ja muutenkin hallinnassa olevat lietetyhjennykset varmasti lisäävät alan työllistävää vaikutusta, kun lain edellyttämät tyhjennysvaatimukset tulevat täytetyksi. Kilpailutusalueet pyritään pitämään riittävän pieninä ja suunnittelemaan muutenkin niin, että ne eivät houkuttele isoja ulkopaikkakuntalaisia yrityksiä. Jätelain 37 vaatimusten mukaan Edellytys 3: Vaikutukset muodostuvat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen erityisesti huomioon vaiku tukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan. - Kiinteistöjen määrä, joilta syntyy sako- tai umpikaivolietettä, on alueella
suuri, ja kerättyjen tietojen perusteella voidaan todeta, että kaikki kiinteistöt eivät joko hoida vuosittaista tyhjennystä tai sitten liete päätyy luvattoman kuljettajan toimesta muualle kuin puhdistamolle. - Lietekaivojen minimityhjennysvaateen toteutumisesta ei ole nykytilanteessa tietoa. Kiinteistöittäisessä järjestelmässä Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seuranta on mahdollista, mutta se on huomattavan paljon hankalampaa kuin kunnallisessa järjestelmässä ja työllistää enemmän viranomaisia, jolloin myös kustannukset ovat suuremmat kuin kunnallisessa järjestelmässä. Kuten jo mainittu, tämä kustannus tulee kuntien hoitaa erikseen, sillä sitä ei voi laskuttaa perusmaksussa. - Kustannukset tulevat viime kädessä asiakkaan maksettaviksi. Kunnan järjestelmässä taksa on jätelautakunnan määräämä ja se koostuu todellisista kustannuksista. Taksan määrittelyssä on oleellista asiakkaan tasa-arvoinen kohtelu ja vain kunnan järjestelmässä voidaan kustannuksen kohtuullisuus varmistaa. Kiinteistöittäisessä järjestelmässä Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yrittäjä laskuttaa kuljetuksesta ja työstä haluamansa hinnan, eikä hintaeroihin voida vaikuttaa, eikä asiakkaan tasa-arvoista kohtelua voida taata. - Kunnan järjestelmässä yrittäjälle on taattu toimeentulo ja hän saa korvauksensa tehdystä työstä riippumatta siitä onko asiakas suorittanut maksun. Etuna kiinteistöittäiseen järjestelmään kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen verrattuna kunnan järjestelmässä on myös se, että maksuista tulee kokonaisuudessaan julkisoikeudellisia maksuja ja ne ovat ulosottokelpoisia, jolloin kaikki kulut tulevat katetuiksi. Päätös: 1) Päätösehdotuksesta poiketen Juha Laaksonen, Jonna Leppäsen kannattamana esitti, että kiinteistöittäin järjestettävä kiinteistön hatijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä säilytetään toistaiseksi, koska jätelain 37 pykälän ehdot täyttyvät. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. 2) Hyväksyttiin 3) Hyväksyttiin 4) Hyväksyttiin 5) Hyväksyttiin Valmistelija: Jätehuoltoasiamies 050 390 3765 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Merkityt kirjoitusvirheet jätelautakunnan päätöksen 30.4.2013 17:n esitetykseen ja päätökseen korjataan hallintolain 51 mu kai ses ti. Pää tök ses tä ei voi valit taa. Päätös: Hyväksyttiin.
Merkittiin, että tämä pykälä käsiteltiin toiseksi viimeisenä. JÄTELTK 2.7.2014 20 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ANNETTAVAN LAUSUNNON KÄSITTELY Saarijärven seudun jätelautakunta käsittää Sammakkokangas Oy:n osakaskunnista Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan ja Kivijärven kunnat sekä Saarijärven kaupungin. Jätelautakunta käsitteli kokouksessaan 30.4.2013 17 vanhat kiinteistön haltijan järjestämät eli ns sopimusperusteiset kuljetusjärjestelmät koskien sako- ja umpikaivolietteitä jätelain (646/2011) 149 4 momentin nojalla. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä tuli tarkastella jätelain 37 mukaan. Jätelaissa on määritelty, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on poikkeus ja se voidaan säilyttää vain jos 37 kaikki edellytykset täyttyvät: 1. Järjestetty jätteenkuljetus täyttää jätelain 35 2 momentissa säädetyt edellytykset eli tarjolla on jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä, eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kuljetusjärjestelmäasia valmisteltiin pyytämällä lausuntoja kunnilta, kaikilta tiedossa olevilta yrittäjiltä, Ely-keskukselta, Sammakkokangas Oy:ltä ja ympäristöviranomaisilta. Asiasta tiedotettiin alueen paikallislehdissä (Saarijärveläinen, Kotiseudun Sanomat ja Viispiikkinen), joissa ilmoitettiin kannanottomahdollisuudesta. Lisäksi kuntiin lähetettiin kyselylomake, jossa pyrittiin kartoittamaan taustatietoja. Kaikista taustatiedoista koottiin yhteenveto, joka on esitetty jätelautakunnan jäsenille tausta-aineistona 17 kuljetusjärjestelmäpäätöstä tehdessä. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä on neuvoteltu jätelautakunnan alueella jo 2009-2011, ja silloin neuvotteluissa kävi ilmi enemmistön kannan kunnissa olevan nykyisen järjestelmän kannalla. Selvityksissä koottu aineisto on myös esitelty jätelautakunnalle tausta-aineistona tähän päätökseen. Kaiken olemassa olevan tiedon perusteella esittelijän päätösehdotus 17 oli, että jätelain 37 kaikki edellytykset eivät täyty, jolloin vanha kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkautetaan ja jätelautakunnan kunnissa siirrytään kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen portaittain alkaen 1.5.2016, mutta kuitenkin viimeistään 1.5.2017. Esittelijän näkemyksen mukaan erityisesti seuraavat edellytykset kiinteistön
haltijan järjetämässä jätteenkuljetuksessa verratuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen eivät täyty tai ovat puutteelliset: - Palvelua tarjoavia yrittäjiä ei ole kaikilla alueilla riittävästi, jolloin monopoliaseman syntyminen on todennäköistä, esimerkiksi Kivijärvellä ja Pylkönmäellä. - Taksa ei ole kaikille tasapuolinen. - Kuljetusten seuranta ja valvonta on erittäin puutteellista eikä vuosittaisia tyhjennysten toteutumista voida taata. - Jätehuollon kehittäminen vähintäänkin hankaloituu kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. - Kuljetusten toimivuuden varmistaminen ei ole mahdollista kiinteistön haltijan järjestelmässä. - Logistisesti kunnan järjestelmässä voidaan välttää turhaa ajoa, koska kuljetukset suunnitellaan etukäteen. Kuljetuskustannukset ja päästöt ovat näin kunnan järjestelmässä kiinteistön haltijan järjestelmää pienemmät - Etukäteen suunnitelluilla kuljetuksilla voidaan myös puhdistamoilla varautua saapuvan lietteen määrään. Tämä on oleellista erityisesti pienillä puhdistamoilla. - Kiinteistöjen määrä, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon, on jätelautakunnan alueella suhteellisen suuri, jolloin kuljetusten toimivuus, tasa-arvoinen taksa sekä ympäristönäkökohdat korostuvat. - Ympäristölle aiheutuu haittaa kiinteistön haltijan järjestelmässä myös, koska: 1. Alueella on myös paljon vesistöjä, joiden rannoilla on runsaasti vapaa-ajankiinteistöjä. Näin ollen säännöllisten tyhjennysten merkitys on erityisen tärkeää. 2. Ainoastaan kunnan järjestelmässä voidaan taata lietteiden päätyminen puhdistamolle tai muuhun luvalliseen vastaanottopaikkaan. 3. Perustuen kiinteistöjen määrään ja puhdistamolle toimitettavaan lietemäärään voidaan todeta, että lietteitä päätyy myös muualle kuin luvallisiin vastaanottopaikkoihin tai niitä ei tyhjennetä lain velvoitusten mukaisesti vuosittain. - Kunnan järjestelmään siirtyminen mahdollistaa alan uusien toimijoiden syntymisen - Kunnan järjestelmään siirtyminen takaa yrittäjälle sopimuksen mukaisen korvauksen tehdystä työstä. - Viranomaistoiminta on huomattavasti hankalampaa ja työläämpää toteuttaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Saarijärven seudun jätelautakunta päätti 30.4.2013 17 vastoin esittelijän ehdotusta, että vanha kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä sako- ja umpikaivolietteiden osalta säilytetään toistaiseksi. Päätös perusteltiin, sillä että järjestelmä täyttää jätelain 37 ehdot. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelijä jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Hämeenllinnan hallinto-oikeus kehottaa Saarijärven seudun jätelautakuntaa
antamaan päätöksestä 30.4.2013 17 tehdyn valituksen johdosta lausunnon viimeistään 22.7.2013 mennessä. Oikeuteen 20.5.2013 saapunut kunnallisvalituksessa vaaditaan kyseisen päätöksen kumoamista, koska kiinteistön hatijan järjestämä jätteenkuljetus ei täytä jätelain 37 sille asettamia vaatimuksia ja koska päätöksestä puuttuu perustelut siitä miten nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä täyttää jätelain 37 edellyttämät vaatimukset. Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle jätetty kunnallisvalitus on toimitettu jäsenille ennen kokousta. Valmistelija: Jätehuoltoasiamies 050 390 3765 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Kokouksessa esitettyjen perusteiden mukaisesti jätehuoltoasiamies laatii lausunnon jätelautakunnan puolesta. Lausunto toimitetaan jäsenille luettavaksi ja se hyväksytään puheenjohtajan allekirjoituksella. Jatehuoltoasiamies toimittaa puheenjohtajan allekirjoittaman lausunnon ja 30.4.2013 tehdyn päätöksen perusteena olevat asiakirjat Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään 22.7.2013. Päätös: Päätösehdotuksesta poiketen lautakunta päätti jättää asian pöydälle ja pyytää lisäselvityksien ja kesälomien vuoksi lisäaikaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. Merkittiin, että tämä asia käsiteltiin kokouksessa viimeisenä. 19.8.2013 26 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ANNETTAVAN LAUSUNNON UUDELLEEN KÄSITTELY Saarijärven seudun jätelautakunnan 2.7.2013 20 päätöksen mukaan lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle ja pyytää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta jatkoaikaa vedoten lisäselvitysten hankkimiseen sekä kesälomien vuoksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on pyydettäessä myöntänyt jatkoaikaa 23.8.13 saakka. Valmistelija: hallintosihteeri 044-4598331 Puheenjohtajan esitys: Saarijärven seudun jätelautakunta on kokouksessaan 30.4.2013 käsitellyt sako- ja umpikaivojen lietteen kuljetusjärjestelmiä. Lautakunta on hyväksynyt yksimielisesti ko. pykälän kohdat 2-5, mitkä liittyvät kuljetusjärjestelmän kehittämiseen. (Asiakasrekisterin kokoaminen, lietteen käsittely, työryhmän perustaminen, ohjeistus ja raportointi). Lautakunta kävi laajan keskustelun jätehuoltoasiamiehen päätösesityksen ensimmäisestä kohdasta, jossa hän esitteli kiinteistökohtaisen
kuljetusjärjestelmän lopettamista ja siirtymistä ns. kunnalliseen kuljetusjärjestelmään. Keskustelun jälkeen lautakunta kuitenkin päätti yksimielisesti säilyttää kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmän. Perusteluina oli, että 37 vaatimukset täyttyvät. Lautakunta otti päätöksessään huomioon myös, että jätelain 35 2 momentin säädetyt perustelut täyttyvät. Ellei lietteen kuljetuksessa ole ollut suurempia puutteita. Alueen kunnista ei ole tullut valituksia ja yksityiset ihmiset ja kotitaloudet ovat olleet tyytyväisiä kuljetusten toimivuuteen. Myöskään minkäänlaista syrjintää ei ole tapahtunut alueella, vaan urakoitsijat ovat toimineet alueella tasapuolisesti, joskin hintataso on vaihdellut eri kuntien välillä, joka on etäisyyksien vuoksi ymmärrettävää. Ottamalla huomioon 17 kohdat 2-5 tulee jätehuolto kehittymään, vaikka kuljetusjärjestelmäksi valittiin jo olemassa oleva järjestelmä. Valitsemalla ns. kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän on lautakunta myös ottanut huomioon jäsenkuntien enemmistön tahdon. Päätöksessä on otettu huomioon myös alueella poikkeuksellisen runsas kesämökki asutus. Kesämökkien tiestöt on rakennettu kevyesti eivätkä kestä raskasta kalustoa, yrittäjien runsas traktorikalusto on kevyttä ja aiheuttaa vähemmän tiestöjen vaurioita sekä kevyellä kalustolla pääsee lähelle kaivoja vaikeissakin maastoissa. Myös päivystys on helpompaa järjestää nykyisessä järjestelmässä. Kunnallisvalituksessa valittajat toteavat, että lautakunnan päätöksellä ajetaan muun etua, kuin kuntalaisen. Lautakunta on valittu juuri kuntalaisten etua ajamaan ja niin on tässäkin kokonaisvaltaisesti lautakunnan jäsenet toimineet. Toisin kuin kunnallisvalituksen allekirjoittaneet, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta jäteyhtiö Sammakkokankaaseen sidoksissa, mm. työntekijöitä. Edellä kerrotun perusteella lautakunta esittää hallinto-oikeudelle, että kunnallisvalitus tulee hylätä ja 30.4.2013 Saarijärven seudun jätelautakunnan tekemä päätös pitää voimassa. Päätös: Yksimielisesti hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä: Lautakunta on päätöksessään huomioinut myös viemäriverkoston laajenemisen jäteyhtiön alueella Lautakunnan esittelijä Heli Rämänen poistui kokoushuoneesta esteellisenä eikä osallistunut asian käsittelyyn. KULJETUSJÄRJESTELMÄN UUDELLEEN KÄSITTELY Kuljetusjärjestelmä koskien asumisen lietteitä, on otettu uudelleen käsiteltäväksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen (8.10.2014)
mukaisesti: Saarijärven seudun jätelautakunnanpäätös on kumottu ja palautettu jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, koska kiinteistöittäinen kuljetusjärjestelmä ei täytä jätelain 37 :n kaikkia edellytyksiä ja on perustelematon. Hallinto-oikeuden päätös on tuotu tiedoksi 2.12.2014 ja siitä on kuulutettu kuntalain 97 mukaisesti. Esittelijänä toimii jätehuoltoasiamies, koska 19.8.2014 26 todetulle esteellisyydelle ei ollut perusteita, eikä näin esittelijän vaihtamiseen ollut tarvetta. Asia otettiin uudelleen käsittelyyn mahdollisimman pian hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Uudelleen käsittely tehdään saman vuosina 2009-2013 kerätyn aineiston pohjalta kuin 30.4.2013 17 käsittely. Tämä aineisto on kokonaisuudessaan toimitettu jätelautakunnalle. Asia olisi voitu tuoda myös uudelleen kerätyllä aineistolla käsittelyyn, mutta tämä vaatisi runsaasti työpanosta tai mahdollisesti ulkopuolista konsulttia, eikä tälläiseen ole tällä hetkellä resursseja. Seuraavat muutokset lietehuollossa on kuitenkin hyvä tuoda esiin, koska ne ovat oleellisesti muuttuneet alkuperäisestä käsittelystä: - Yrittäjissä on tapahtunut muutoksia: Karstulassa yrittäjien määrä on vähentynyt ja siellä toimii tällä hetkellä kolme paikallista yrittäjää. Kannonkoskella molemmat yrittäjät ovat vaihtuneet ja tällä hetkellä siellä toimii yksi paikallinen yrittäjä. Myös Kivijärven yrittäjä on vaihtunut. Saarijärvellä ja Kinnulassa ei ole yrittäjissä tapahtunut muutoksia. Joitakin toisen kunnan yrittäjiä on ilmennyt aikaisempien lisäksi. - Lietehuollon asiakasrekisteri on koottu vuoden 2014 aikana ja on kokonaisuutena melko valmis. - Yrittäjät eivät enää hoida käsittelymaksujen laskutusta, vaan laskuttavat vain kuljetuksen osuuden. - Lähes poikkeuksetta yrittäjät ilmoittavat tyhjennystiedot jäteasiamiehelle siirtoasiakirjoilla, joiden avulla seurataan tyhjennysten toteutumista. Kokoukseen on kutsuttu Saarijärven kaupungin henkilöstöpäällikkö Satu Autiosalo. Liitteenä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tehty valitus. Oheisaineisto: Selvitys kuljetusjärjetelmästä. Valmistelija: Jätehuoltoasiamies 050 390 3765 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Kiinteistön haltijan jätteenkuljetusjärjestelmä koskien sako- ja umpilietteen tyhjennyksiä lakkautetaan, koska kaikki jätelain 37 edellytykset eivät täyty. Sako- ja umpikaivolietteiden (asumisen lietteet) kuljetuksessa siirrytään kunnan järjestämään
jätteenkuljetukseen. Siirtyminen tapahtuu vuoden 2017 alusta, mikä on jätelain antama takaraja siirryttäessä kunnan järjestelmään. Päätös: Esittelijän päätöksestä poiketen, lautakunnan varapuheenjohtaja Juha Laaksonen esitti, että kiinteistön haltijan järjestelmä säilytetään. Perustelut ovat liitteessä (Sopimusperusteisten kuljetusjärjestelmän tarkastaminen: sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten uudelleen käsittely) olevan selvityksen mukaiset. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen. JÄTELTK Hallinto- ja henkilöstöjohtaja ei osallistunut kokoukseen. Saarijärven seudun jätelautakunnan päätöksestä 42 (17.12.2014) on tehty uudelleen kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksen johdosta jätelautakunnalta on pyydetty lausuntoa ja kopioita alkuperäisistä päätöksen perusteena olevista asiakirjoista toimitettavaksi 9.3.2015 mennessä. Jätehuoltoasiamies laatii selvityksen koskien valituksen alaisen pykälän pöytäkirjan nähtävillä oloa. Jätelautakunta valmistelee lausunnon muilta osin. Liite 9. Hämeenlinnan Hallinto-oikeuden lähete lausuntopyynnöstä liitteineen. Valmistelija: Jätehuoltoasiamies 050 390 3765 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle lausunnon valituksen alaisesta 17.12.2014 42 tehdystä päätöksestä. Päätös: Päätösehdotuksesta poiketen lautakunta päätti jättää asian pöydälle ja pyytää lisäselvityksien vuoksi lisäaikaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta huhtikuun 2015 puoleen väliin.