Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Samankaltaiset tiedostot
Energian tuotanto ja käyttö

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maatalouden energiapotentiaali

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Tornio RAMK Petri Kuisma

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Pelletti Euroopan energialähteenä

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jyväskylän energiatase 2014

Aurinkoenergiailta Joensuu

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Keski-Suomen energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Uusiutuvaan energiatalouteen

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Fortum Eko -ympäristömerkinnän kriteerit

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2014

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Lähienergialiiton kevätkokous

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson

Energian hankinta ja kulutus

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

GREEN ZONE PELIN TARKOITUS:

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Energiamurros - Energiasta ja CO2

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Gasum Aamukahviseminaari 1

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Millä Tampere lämpiää?

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Transkriptio:

Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma

Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa uusiutumattomiin ja uusiutuviin luonnonvaroihin.

Uusiutumattomat energianlähteet Uusiutumaton energianlähde on luonnonvara, joka ehtyy sitä käytettäessä. Suurin osa maapallolla käytetystä energiasta saadaan uusiutumattomista energianlähteistä: fossiilisista polttoaineista ja ydinenergiasta. Fossiilisia polttoaineita ovat maaöljy, maakaasu, kivihiili ja turve.

Maaöljy ja maakaasu Ovat syntyneet merenpohjan sedimentteihin hautautuneista planktoneista. Suurimmat öljyesiintymät ovat Lähi-idässä. Öljy on eniten käytetty energialuonnonvara.

Suurimmat maakaasuvarat ovat Venäjällä, Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tilavuus on murto-osa kaasun tilavuudesta ja sitä käytetään laivojen polttoaineena.

Kivihiili Kivihiili syntynyt miljoonia vuosia sitten hautautuneiden sanikkaismetsien jäännöksistä. Teollinen aikakausi on saanut alkunsa kivihiilen hyödyntämisestä. Kivihiilivarantoja on kaikissa maanosissa. Kivihiilen suurimmat tuottajat ja kuluttajat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Australia.

Turve Turvetta syntyy hitaasti soilla, kasvimateriaalin hajoamisprosessissa. Venäjällä ja Kanadassa on paljon soita, mutta eniten turvetta käytetään energiantuotantoon Suomessa ja Irlannissa.

Ydinvoima Ydinvoiman polttoaineena käytetään kallioperästä louhittavaa uraania. Ydinvoima on tehokasta, koska pieni määrä polttoainetta luovuttaa paljon energiaa. Kaikesta käytetystä sähköstä ydinvoimalla tuotetaan viidennes. Suurimmat uraanin louhijat ovat Kanada, Australia, Venäjä ja Kazakstan.

Uusiutumattomien energialähteiden ympäristövaikutuksia Fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi Öljyn, kivihiilien ja turpeen käytöstä syntyy happamoittavia yhdisteitä: rikin- ja typenoksideja Kivihiilen louhinnasta ja poltosta syntyy hiukkas- ja nokipäästöjä. Kaivosten onnettomuusriski on suuri. Päästöt päätyvät ilmaan, vesistöihin ja maaperään.

Uusiutumattomien energialähteiden ympäristövaikutuksia Öljykuljetusten ja -porausten onnettomuusriskit ja päästöt kuljetusten yhteydessä. Ydinjätteiden loppusijoitus ja uraanin louhinnasta aiheutuvat ympäristöongelmat.

Uusiutuvat energianlähteet Aurinko-, tuuli- ja vesivoima, sekä biomassa ja maalämpö ovat peräsin Auringon säteilyenergiasta. Vuorovesivoima ja geoterminen energia ovat myös uusiutuvia energialuonnonvaroja.

Aurinkovoima Parhaimmat alueet aurinkovoiman käyttöön sijaitsevat tropiikissa ja aavikoilla. Auringon säteilyä hyödynnetään veden lämmittämiseen ja muuttamalla sitä sähköenergiaksi. Energiaa tuotetaan aurinkokennoilla ja suurissa aurinkovoimaloissa. Suurimmat aurinkovoimalat ovat Espanjassa, Kaliforniassa, Kiinassa ja Saksassa.

Tuulivoima Tuulet syntyvät Auringon säteilyn seurauksena ja tuulen liike-energia voidaan muuttaa sähköksi tuulivoimalassa. Parhaat paikat tuulivoimaloille ovat rannikot, meret ja tunturit. Tuulivoimaa tuotetaan eniten Yhdysvalloissa, Kiinassa, Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa.

Vesivoima Vesivoimaloissa veden liike-energia muutetaan sähköksi patojen avulla. Padot toimivat myös tulvien torjunnassa. Vesivoiman käyttö on kannattavaa runsassateisilla ja vuoristoisilla alueilla. Norjassa, Brasiliassa ja Kanadassa käytetään paljon vesivoimaa.

Aaltovoima ja vuorovesivoima Aaltovoimaa muutetaan sähköksi kelluvien poijujen tai pohjaaaltojen mukana liikkuvien levyjen avulla. Aaltovoimaa kehitellään monissa valtioissa ja sen tuotanto kasvaa lähitulevaisuudessa. Vuorovesivoimaloissa hyödynnetään säännöllisiä nousu- ja laskuvesivirtauksia.

Biomassa Biomassa on orgaaniseen ainekseen, kuten puuhun, olkeen, lantaan ja hakkuujätteisiin, sitoutunutta Auringon energiaa. Puu on noin kahden miljardin ihmisen tärkein energianlähde. Biokaasu koostuu pääosin metaanista ja sitä syntyy muun muassa kaatopaikkajätteistä hapettomissa olosuhteissa.

Geoenergia Matala geoenergia eli maalämpö on maahan varastoitunutta, pääasiassa Auringon tuottamaa energiaa. Maalämpöä käytetään asuntojen lämmitykseen. Syvä geoenergia on geotermistä energiaa. Se ei ole peräisin Auringosta, vaan se on maan sisällä syntynyttä energiaa. Geotermisiä lämpövoimaloita on muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Italiassa ja Islannissa.

Uusiutuvien energialähteiden ympäristövaikutuksia Perustuskustannukset kalliita Vaativat paljon luonnonvaroja ja korkeaa teknologiaa valmistusvaiheessa Maisema- ja meluhaitat Metsänhakkuiden aiheuttamat ekosysteemimuutokset Vesivoima: patoaltaiden alle jäävät maa-alueet ja jokien liettyminen