EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2014/2160(INI) 1.6.2015 LAUSUNTO työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta (2014/2160(INI)) Valmistelija: Vilija Blinkevičiūtė AD\1063107.doc PE551.786v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_NonLeg PE551.786v02-00 2/8 AD\1063107.doc
EHDOTUKSET Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: A. ottaa huomioon, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskeinen haaste on direktiivissä 2006/54/EY vahvistettujen samapalkkaisuutta koskevien sääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta; B. ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste on yleensä matalampi kuin miesten: vuonna 2013 miesten työllisyysaste oli 69,4 prosenttia koko EU:ssa, kun naisten työllisyysaste oli 58,8 prosenttia 1 ; C. ottaa huomioon, että naisille maksetaan tavallisesti noin 16 prosenttia vähemmän kuin miehille ja että sukupuolten välinen palkkaero johtaa usein naisten miehiä pienempiin eläkkeisiin naisten eläkkeet ovat EU:ssa keskimäärin 39 prosenttia pienempiä kuin miesten; D. ottaa huomioon, että avoimuuden puute työvoiman palkkarakenteessa saa aikaan ympäristön, jossa työntekijät ja/tai näiden edustajat eivät huomaa sukupuolipainottuneita ja syrjiviä palkkarakenteita, jolloin niitä on äärimmäisen vaikea näyttää toteen, mikä haittaa samapalkkaisuuden periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa; E. ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä millään tavalla samanarvoista työtä ja samaa työtä, joten tulkinta jää kansallisten tuomioistuinten tehtäväksi tapauskohtaisesti, mikä osaltaan heikentää suuresti oikeusvarmuutta palkkasyrjinnän mahdollisten uhrien tapauksessa huolimatta Euroopan unionin tuomioistuimen esittämistä kehotuksista taata oikeusvarmuus; 1. katsoo, että sukupuolten tasa-arvosta hyötyy naisten lisäksi koko yhteiskunta, koska sillä lisätään sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia; muistuttaa, että sukupuolistereotypioiden tosiasiallinen kyseenalaistaminen on ratkaisevaa naisten osallistumisen lisäämiseksi kaikilla työmarkkinasegmenteillä; kehottaa EU:ta toimimaan esikuvana sukupuolistereotypioiden kyseenalaistamisessa erityisesti koulutuksen, työn ja jatkokoulutuksen aloilla; 2. painottaa, että komission olisi ehdotettava toimia a) sukupuolten välisen palkkaeron pienentämiseksi, b) naisten taloudellisen riippumattomuuden lisäämiseksi, c) naisten työmarkkinoille pääsyn ja urakehityksen parantamiseksi, d) tasa-arvon lisäämiseksi merkittävästi päätöksenteossa ja e) syrjivien sukupuoleen liittyvien rakenteiden ja käytäntöjen poistamiseksi; 3. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään toimenpiteisiin moniperusteisen syrjinnän kaikenlaisten muotojen torjumiseksi ja varmistaakseen syrjimättömyysperiaatteen noudattamisen sekä tasa-arvon työmarkkinoilla ja työnsaannissa, etnisiin vähemmistöihin 1 http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/employment_statistics. AD\1063107.doc 3/8 PE551.786v02-00
ja vammaisiin kohdistuva syrjintä sekä sukupuoleen, ikään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä mukaan lukien, ja erityisesti toteuttamaan sosiaalista suojelua koskevia toimia varmistaakseen, että naisten palkka- ja sosiaalietuudet, eläkkeet mukaan lukien, eivät ole huonompia kuin samaa työtä tekevillä miehillä, joilla on sama tai vastaava työkokemus; 4. kehottaa komissiota ehdottamaan selkeitä toimenpiteitä seksuaalisen häirinnän torjumiseksi työpaikoilla entistä tehokkaammin; pitää valitettavana, että vaikka EU:n lainsäädännöllä suojellaan kansalaisia syrjinnältä työmarkkinoilla, 30 prosenttia transsukupuolisista työnhakijoista koki syrjintää työtä hakiessaan ja transnaiset kokivat todennäköisimmin syrjintää Euroopan unionin perusoikeusviraston HLBT-henkilöitä koskenutta tutkimusta edeltäneenä vuonna; painottaa, että tämä on Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastaista; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kansallisten valituselinten ja valitusmenettelyjen tehokkuutta sukupuolten tasa-arvoa koskevien direktiivien täytäntöönpanon yhteydessä sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja sukupuolen korjauksen osalta; kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille asiantuntemusta siitä, miten on edettävä työelämässä esiintyvään seksuaalisten piirteiden perusteella tapahtuvaan syrjintään puuttumiseksi; kehottaa komissiota tukemaan ja rohkaisemaan jäsenvaltioita trans- ja intersukupuolisuuden sisällyttämiseksi monimuotoisuutta koskevaan koulutukseen sekä työpaikan toimenpiteiden kehittämiseksi työnantajien kanssa, esimerkiksi anonyymien työhönottomenettelyjen edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoja transhenkilöiden syrjinnän aktiiviseen torjuntaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti; 5. kehottaa jäsenvaltioita panemaan aktiivisesti täytäntöön komission suosituksen miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden ja jatkuvien positiivisten toimien avulla 1 lainsäädännön kautta, koska tämä on osoittautunut menestyksekkääksi keinoksi, ottamalla käyttöön suositeltuja ja räätälöityjä palkkojen avoimuuteen liittyviä toimenpiteitä, kuten palkanmuodostusta ja -rakenteita koskevan avoimuuspolitiikan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita etsimään asianmukaisimpia keinoja turvatakseen sukupuolineutraalin työnarvioinnin ja tasapuoliset, syrjimättömät luokitusjärjestelmät ottaen huomioon työehtosopimukset ja käytännön välineet; kehottaa jäsenvaltioita pyytämään, että suuret yritykset julkistavat sukupuolten palkkaeroa koskevat tilastonsa; 6. on tyytyväinen direktiivillä 2006/54/EY toteutettuun todistustaakan siirtämiseen sukupuoleen perustuvan syrjinnän uhreiksi joutuneiden naisten eduksi oikeusmenettelyissä, mutta haluaa korostaa, että säännöksestä tulee toimiva vasta kun tunnustetaan näiden naisten oikeus saada työnantajilta näiden hallussa olevia tietoja, kuten komissio on ehdottanut sisällytettävän todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa annettuun neuvoston direktiiviin 97/80/EY, mutta ehdotusta ei ole hyväksytty; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan foorumeita, jotka vastaanottavat valituksia ja tarjoavat ilmaista tukea työpaikalla tapahtuvan syrjinnän riitauttamiselle tuomioistuimessa; 1 C(2014)1405. PE551.786v02-00 4/8 AD\1063107.doc
7. painottaa, että vaikka miesten ja naisten väliset erot työllisyysasteessa ja palkoissa ovat hieman pienentyneet viime vuosina, kyse ei ole naisten aseman parantumisesta vaan siitä, että talouskriisin aikana myös miesten työllisyysaste ja palkkataso ovat laskeneet; 8. kehottaa jäsenvaltioita pohtimaan, kuinka kansallisessa lainsäädännössä voitaisiin määritellä, mitä samanarvoisella työllä tarkoitetaan, tai laatia selvät puitteet, joiden pohjalta olisi mahdollista määritellä, mitä työtä olisi pidettävä samanarvoisena; katsoo, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti työn arvoa on arvioitava ja verrattava objektiivisten kriteerien perusteella, kuten koulutusvaatimusten ja ammatillisten vaatimusten, taitojen, kuormittavuuden ja vastuullisuuden, tehdyn työn ja siihen liittyvien tehtävien luonteen perusteella; katsoo, että tässä voidaan ottaa huomioon myös muita tekijöitä, kuten työolot, fyysinen ja psyykkinen rasittavuus, pätevyys ja itsenäisyys, suunnittelu ja päätöksenteko; 9. korostaa, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin, jotta kyetään pääsemään eroon yksityisen sektorin haluttomuudesta palkata naisia sekä edistämään naisyrittäjyyttä; 10. korostaa, että vaikka 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä EU:ssa on naisia, he ovat johtavissa asemissa edelleenkin voimakkaasti aliedustettuina kaikilla poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tasoilla; kehottaa siksi hyväksymään nopeasti naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin, joka olisi tärkeä ensimmäinen askel kohti tasapuolista edustusta julkisella ja yksityisellä sektorilla, ja painottaa, että on komission vastuulla toteuttaa toimia, joilla voitaisiin laukaista umpikuja neuvostossa, mitä tulee lainsäädäntöön, joka koskee päätöksentekoasemissa työskentelevien henkilöiden rekrytoinnin avoimuutta ja sukupuolten tasavertaisempaa edustusta; 11. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että yritykset takaavat sen, että valintamenettelyssä loppuvaiheeseen selvinneiden ehdokkaiden luettelon kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen ja että kyseisessä menettelyssä valitun toimivaan johtoon kuulumattoman johtajan sukupuolta ei ole millään tavalla määrätty ennakolta ja että yritykset valitsevat pätevimmät ehdokkaat vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja, syrjimättömiä ja yksiselitteisiä kriteerejä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kampanjoita sukupuolistereotypioiden torjumiseksi työnsaannissa ja painottamaan sekä miesten että naisten pääsyä eri aloille, varsinkin tieteen ja teknologian aloille, ja kannustamaan naisia perinteisesti miesvaltaisiin oppisopimusjärjestelmiin ja ammatteihin sekä varmistamaan, että työnantajat tarjoavat tasa-arvoa ja monimuotoisuutta koskevaa koulutusta koko henkilöstölle; 12. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan naisille oikeuden palata työhön raskauden ja äitiysloman jälkeen, turvaamaan heidän oikeutensa tehokkaaseen terveyden ja turvallisuuden suojeluun työpaikalla, turvaamaan heidän äitiyteen liittyvät oikeutensa ja ryhtymään toimenpiteisiin työntekijöiden epäoikeudenmukaisten irtisanomisten estämiseksi raskauden aikana sekä suojelemaan hoitovastuussa olevia naisia ja miehiä epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta; pitää tässä yhteydessä valitettavana komission aikomusta perua äitiyslomadirektiivi, ja kehottaa neuvostoa toimimaan ennakoivasti yhdessä parlamentin ja komission kanssa äitiyslomadirektiivin umpikujan purkamiseksi; AD\1063107.doc 5/8 PE551.786v02-00
korostaa, että isyyslomaa koskevan lainsäädännön vahvistaminen edistäisi merkittävästi sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja palkkasyrjinnän torjumista työssä; 13. katsoo, että sukupuolten tasa-arvoa olisi edistettävä tekemällä investointeja tukijärjestelmiin ja perhepalveluihin sekä kannustamalla laatimaan perhe- ja isyysvapaita koskevia lakeja ja luomaan nykyistä joustavampia työaikoja; 14. painottaa, että on tärkeää torjua epäsuoraa syrjintää eläkejärjestelmien sisällä, eikä pelkästään ammatillisten lisäeläkejärjestelmien vaan myös lakisääteisten eläkejärjestelmien käytäntöjen yhteydessä; painottaa Euroopan unionin tuomioistuimen tehneen selväksi, että ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä on pidettävä palkkana ja että niihin on sovellettava yhdenvertaisen kohtelun periaatetta siitäkin huolimatta, että lakisääteisten ja ammatillisten lisäeläkejärjestelmien erottaminen toisistaan on joissakin jäsenvaltioissa ongelmallista ja että joissakin jäsenvaltioissa ei tunneta ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä, mikä voi johtaa epäsuoraan syrjintään työmarkkinoilla; 15. korostaa, että työmarkkinoiden ammatillinen ja alakohtainen eriytyminen on edelleenkin sukupuolten väliseen palkkakuiluun vaikuttava tekijä; korostaa myös, että naisten työt ja erityisesti kotitaloustyöntekijöinä ja hoivaajina työskentelevät naiset ovat järjestelmällisesti aliarvostettuja ja että tällaisista töistä maksetaan todennäköisemmin matalaa palkkaa ja että naiset tekevät todennäköisemmin tahtomattaan osa-aikaista, epävarmaa työtä nollatuntisopimuksin, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja ottamaan käyttöön asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää tehokkaasti ei-vapaaehtoista osa-aikatyötä; korostaa, että köyhyyden naisvaltaistuminen on seurausta moniperusteisesta syrjinnästä ja monista muista tekijöistä, muun muassa sukupuolten välisestä palkkakuilusta, eläkekuilusta, hoivavastuusta ja siihen liittyvistä tauoista sekä yksinhuoltajaäitien elättämien kotitalouksien riittämättömästä tukemisesta; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää arvioida sukupuolen vaikutusta sosiaaliturvajärjestelmiin; muistuttaa, että on tärkeää panna täytäntöön olemassa oleva syrjinnän vastainen lainsäädäntö soveltaen monialaista lähestymistapaa naisten köyhyyden vähentämiseksi; 16. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan pimeän työn ja epävarmojen työsuhteiden torjuntaa; korostaa, että naiset tekevät pimeää työtä erittäin paljon, mikä vaikuttaa kielteisesti naisten tuloihin, sosiaaliturvaan ja sen kattavuuteen ja millä on kielteinen vaikutus EU:n BKTtasoon; painottaa, että on erityisesti puututtava kotitaloustyöhön, jota tekevät enimmäkseen naiset, ja pidettävä sitä erityisenä haasteena, koska työ tapahtuu pääasiassa epävirallisella sektorilla, erottuu muista aloista ja on luonteeltaan näkymätöntä, minkä vuoksi on kehitettävä räätälöityjä toimenpiteitä tehokkaan asiaan puuttumisen mahdollistamiseksi; katsoo lisäksi, että on tuomittava epätyypillisten työsopimusten, myös nollatuntisopimusten, väärinkäyttö siinä tarkoituksessa, että voidaan välttää työsuhteeseen perustuvien ja sosiaaliturvaan liittyvien velvoitteiden noudattaminen; pitää valitettavana, että työssäkäyvien köyhien naisten määrä on lisääntynyt; 17. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään tietoisuutta samapalkkaisuudesta ja eläkekuilusta sekä naisten suorasta ja epäsuorasta syrjinnästä työssä unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota perustamaan sukupuolten välistä palkkakuilua käsittelevän teemavuoden; PE551.786v02-00 6/8 AD\1063107.doc
18. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan työmarkkinaosapuolet (ammattiyhdistykset ja työnantajat) sekä kansalaisyhteiskunnan, myös sukupuolten tasa-arvoa ajavat elimet, mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseen yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi; korostaa, että työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun on sisällyttävä sukupuolten tasa-arvon seuranta ja edistäminen työpaikoilla, myös joustavien työjärjestelyjen edistäminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamiseksi; painottaa työehtosopimusten merkitystä syrjinnän torjumisessa sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä työssä sekä muiden välineiden, kuten käytännesääntöjen, tutkimuksen tai kokemustenvaihdon ja hyvien käytäntöjen seurannan merkitystä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä; 19. pyytää komissiota varmistamaan, että eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset sukupuolten palkkaeroon puuttumisesta pannaan täytäntöön; 20. pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa ei noudateta direktiivin säännöksiä tai laiminlyödään ne, ja pyytää komissiota toimimaan nopeasti ja päättäväisesti tilanteen korjaamiseksi. AD\1063107.doc 7/8 PE551.786v02-00
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS Hyväksytty (pvä) 28.5.2015 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 42 8 0 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, David Casa, Ole Christensen, Lampros Fountoulis, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin- Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber Amjad Bashir, Heinz K. Becker, Mercedes Bresso, Tania González Peñas, Eva Kaili, Eduard Kukan, António Marinho e Pinto, Evelyn Regner, Csaba Sógor, Gabriele Zimmer Michaela Šojdrová PE551.786v02-00 8/8 AD\1063107.doc