Raportti ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman 2011 2014 toteumasta 3.6.2015
Raportti ympäristöterveydenhuollon vuosien 2011 2014 yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman valvonnan painopisteistä Vuosien 2011-2014 painopisteiksi valittiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Keskusviranomaiset edistävät muun muassa kuntien laatujärjestelmien kehittämistä, ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin liittyvää viestintää ja varautumista, valvontaohjelmien ja kuntien valvontasuunnitelmien seurantaa sekä tietojärjestelmähankkeita. Painopisteet ja niissä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen on kuvattu alla. Tietojärjestelmät 1) Keskusviranomaiset tiedottavat ja kouluttavat keskitetyn valvontatietojärjestelmän (KUTI- YHTI) käyttöönotosta. Kuntien tulee varautua syöttämään valvontakohde- ja valvontatietoja KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti tietojärjestelmiinsä. KUTI- ja YHTI-koulutuksia on järjestetty useampana vuonna kolmen eri ohjelmistotoimittajan kanssa. Alueellisilla ja valtakunnallisilla koulutuspäivillä on ollut tietojärjestelmäpuheenvuoroja sekä KUTI/YHTI-klinikka 2014 alueellisilla koulutuspäivillä. Keskusvirastot, Evira, Tukes ja Valvira, ovat yhdistäneet KUTI- ja YHTI-ohjeet ns. VATI-ohjeiksi (VATI = valvontatiedot). Itse KUTI- ja YHTI- tietojärjestelmät säilyvät ennallaan. VATI 1 (valvontakohteiden luokittelu) ja VATI 2 (valvontatiedot). 2) Ohjelmakaudella laaditaan kokonaisarkkitehtuurikuvaus, joka koostuu toiminta-, tieto-, järjestelmäja teknologia-arkkitehtuurikuvauksista tarkoituksena edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja varmistaa tietojärjestelmien toimivuus yhteen. Ohjelmakaudella aloitettiin ympäristöterveydenhuollon kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityötä ja myös maa- ja metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurityötä. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti STM:n johtamaan ympäristöterveydenhuollon kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöhön ja MMM:n hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurityöhön. 3) Suunnitteilla on ympäristöterveydenhuollon yhteinen portaali valvontaviranomaisille ja mahdollisesti toiminnanharjoittajille ja kansalaisille. Yhteisen portaalin suunnittelu aloitettiin tiedottajantutkinnon mallisivuja apuna käyttäen. Portaaliin suunniteltiin tallennettavaksi ympin yhteisiä asioita. Pääosin portaali toimisi työkaluna, joka ohjaisi asioijaa oikeille tahoille linkkien avulla. Työn edetessä todettiin, että uusi portaali ei toimisi tarkoitetulle tavalla: se ei vaikuttanut antavan lisäarvoa jo oleville virastojen sivuille, mutta kylläkin lisää työtä ylläpidossa ja päivityksessä. Valviran sivuille on keskitetty YHTI-materiaalit ja valvontaohjelmat ns. köyhän miehen portaali. Kuntien ympäristöterveydenhuollon laadun kehittäminen Laadun kehittämisen kulmakiveksi on nähty tietojärjestelmien keskeneräisyys ja tässä vaiheessa on päätetty keskittyä järjestelmäprojektien ja keskitetyn tietojärjestelmän käyttöönottoon. ympäristöterveydenhuollon raportointia on yhdenmukaistettu ja keskitetyn tietojärjestelmän tietojen käyttömahdollisuuksia kunnissa ja AVI:issa on asteittain kehitetty KUTI:n ja YHTI:n ohjeet on yhdistetty yhdeksi VATI-ohjeeksi KUTI:n ja YHTI:n ylläpidon yhdistäminen ja muodostettu yhteinen kehittämisryhmä tarve kuntien ja muiden viranomaisten käyttöliittymälle KUTI:a ja YHTI:ä (VATI eli julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle) varten on tunnistettu ja tätä varten on haettu tuottavuusrahoitusta VM:ltä 2
Ympäristöterveydenhuollon keskusvirastot ovat tiivistäneet yhteistyötään laatujärjestelmien edistämiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on, että: 1) Kuntien laatutyön tueksi laaditaan ohjeita ja malliasiakirjoja Koko ympin kattavaa laatutyötä on tehty vain tietojärjestelmien osalta (kts. yllä). Toimiala- tai substanssikohtaisia ohjeita (elintarvikevalvonnan Oiva-ohjeet) ja malliasiakirjoja on laadittu Tukesissa, Valvirassa ja Evirassa. edellä mainittuja ohjeita yhdenmukaistetaan 2) Käynnistetään ympäristöterveydenhuollon auditointien laajentaminen. Auditoinnit muutettiin ohjelmakauden aikana toimintaa paremmin kuvaavaksi arviointi- ja ohjauskäynneiksi. Tupakan ja terveydensuojelun osalta aiheesta on tehty opinnäytetyö (2010 Halonen Aila ja Tarhanen Erja-Riitta) ja käyntejä on pilotoitu (tesu) LSAVIn alueella. Työ jatkuu uudella valvontaohjelmakaudella. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta AJO-käyntien suunnittelu lähti liikkeelle valvontaohjelmakautena, mutta pilotointi ja toteutus vasta kuluvalla kaudella. Elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien ohjeita jaettiin ympin muiden toimialojen käyttöön. Evira on kauden aikana tehnyt eläinten hyvinvoinnin valvontaa koskevan arviointi- ja ohjauskäynnin kaikkiin aluehallintoviratoihin. Eläinten terveysvalvonnan osalta arvioinnit on aloitettu tekemällä kahteen aluehallintovirastoon salmonellavalvonnan arviointi- ja ohjauskäynti. Evira valmisteli vuonna 2014 ohjeen AVI:ille eläinlääkintähuollon arviointi- ja ohjauskäynneistä. Osa AVeista on aloittanut arviointi- ja ohjauskäyntien tekemisen kuntien valvontayksiköihin. PSAVI on tehnyt käyntejä, jotka kohdistuvat koko eläinlääkintähuoltosektoriin, LSAVI salmonellavalvontaan ja LSSAVI eläinsuojeluun. Keskusviranomaisten koordinoimassa koulutuksessa otetaan esille ympäristöterveydenhuollon valvonnan laatuun liittyviä yhteisiä teemoja, kuten päätösten tekeminen, pakkokeinot, valvontasuunnitelmien laatiminen sekä erityistilanteisiin varautuminen ja niistä tiedottaminen. Henkilökunnan pätevyyden varmistaminen on osa laatutyötä. Keskusvirastot tiivistävät yhteistyötään ympäristöterveydenhuollon täydennyskoulutuksen koordinoimiseksi. Yhteisillä koulutuspäivillä käsitellään koko ympäristöterveydenhuollolle yhteisiä teemoja, kuten kunnan valvontaviranomaisen laatujärjestelmän kehittämistä, kunnan valvonta- suunnitelman laatimista ja toteuman arviointia, hallinnollisia pakkokeinoja sekä tieto- järjestelmähankkeita. Tiedonsaantia koulutustarjonnasta kehitetään. Alueellisten ja valtakunnallisten koulutuspäivien sisältöä on koordinoitu yhteisesti ja niillä on ollut myös ympin toimialojen yhteisiä aiheita. Erikseen on järjestetty terveysvalvonnan johtajille oma tilaisuus alueellisten koulutuspäivien yhteyteen. Tässä tilaisuudessa on käsitelty yhteistä asioita, mm ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnittelua. 3
Yhteistoiminta-alueiden toiminnan käynnistäminen 1) Keskusviranomaiset keräävät yhteistoiminta-alueilta palautetta, jota voidaan käsitellä yhteisessä tilaisuudessa. Yhteistoiminta-alueiden edustajilta kysytään kokemuksia yhteistoiminta-alueiden toiminnan käynnistämisestä sekä kerätään tietoa siitä, millaisilla ratkaisuilla alueita on muodostunut (esimerkiksi isäntäkuntamalli, kuntayhtymä, liikelaitos). Tavoitteena on selvittää yhteistoimintaalueiden käynnistymiseen ja toimintaan liittyviä asioita ottaen huomioon eri sidosryhmät (yhteistoiminta-alueiden, kuluttajien ja toiminnanharjoittajien edustajat sekä päättäjät ja valtion viranomaiset). Tietoa on kerätty alueellisilla ja valtakunnallisilla koulutuspäivillä. Keskusviranomaisilla on ollut vain pieni rooli tässä seurannassa. Suurin osa työstä on tehty aluehallintovirastoissa: Aluehallintovirasto ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita toiminnan järjestämisessä. Aluehallintovirasto seuraa alueiden toimintaa ja pyytää tarvittaessa selvitystä toiminnan järjestämisestä. Vuoden 2011 alussa Suomessa oli 116 valvontayksikköä. Ohjelmakauden aikana valvontayksiköt olivat muodostaneet uusia yhteistoiminta-alueita siten, että niitä oli vuoden 2014 lopussa 64. Yhteistoiminta-alueiden toiminnan seurantaa varten STM, Tukes ja Evira ovat valmistelleet ja ottaneet käyttöön ns. VYHA-tietojärjestelmän, jossa on tietoja mm. yhteistoiminta-alueiden kunnista, yhteystiedoista, eri toimialojen käyttämistä resursseista ja valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnista. Keskusvirastot ja aluehallintovirastot valmistelevat koulutuspaketteja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille. Yhteisiä koulutuspaketteja ei ole valmisteltu. Ympäristöterveydenhuollon yhteiset terveysvalvonnan johtajien koulutuspäivät ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä aloitettiin syksyllä 2012. Lisäksi KUTI:n ja YHTI:n käyttöönottoon liittyen on järjestetty ns. KUTI-YHTI-klinikka kahtena vuotena em. päivillä. Johonkin ylemmäs AVIn järjestämät valvontaohjelmien esittelyt (mm. ISAVI (ymppi) ja ESAVI (elintarvikevalvonta) järjesti): keskusvirastot esittelivät ympin ohjelman ja virastokohtaiset ohjelmat. 2) Keskusviranomaiset arvioivat ohjelmakauden lopussa ympäristöterveydenhuollon valvonnan vaikuttavuuden muutosta 2011 2014. - Tietojärjestelmäkehityksen myötä on otettu aimo askel raportoinnin nykyaikaistamisen suuntaan ja lisäksi tiedon taso on parantunut, vaikka edelleen ollaan käyttöönottovaiheessa ja ongelmiakin on. - Oivan tuoma näkyvyys kuluttajille on selvää vaikuttavuutta. - Yhteistoiminta-alueiden muodostuminen ja toiminnan vakiinnuttaminen on parantanut kuntaviranomaisten työn laatua ja yhdenmukaisuutta. - Eviranetin käyttöönotto 2012 on avannut yhteisen keskusteluväylän viranomaisten kesken. 4
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen ja paikallisen näkyvyyden lisääminen 1) Keskusvirastot suunnittelevat alueellisesti toteutettavan valvontaprojektin, jonka tavoitteena on valvoa kohdetta samanaikaisesti usean eri ympäristöterveydenhuollon lain näkökulmasta. Keskusvirastot ja aluehallintovirastot tiedottavat yhteisestä valvontaprojektista sekä kouluttavat ja laativat tarkastusohjeita siihen liittyen. Projektin toteutuksen yhteydessä tiedotetaan yleisesti siitä, mitä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu ja kuinka sitä valvotaan. Vuoden 2012 aikana laaditaan suunnitelma ympäristöterveydenhuollon viestinnän edistämiselle ja valvontatapahtumille, joita järjestetään vuoden 2013 syksyllä. Perustettiin virastojen yhteinen työryhmä, johon kutsuttiin mukaan AVIn ja pääkaupunkiseudun kuntia suunnittelemaan yhteistä tapahtumaa. Yhteistä valvontaprojektia ei toteutettu, mutta useita erillisiä projekteja, joista tiedotettiin näkysyyspäivänä: Valtakunnallinen näkyvyyspäivä toteutettiin syksyllä 2013 Sellossa Espoossa. Sen lisäksi osa AVI:eista ja valvontayksiköistä järjesti omia näkyvyystapahtumia esim. Oulun seudulla Zeppelin-kauppakeskuksessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toi ympäristöterveydenhuoltoa esille jo 15.8.2013 Kouvolassa Viranomaiset Manskilla tapahtumassa. Valvontaohjelmakauden loppupuolella huomattiin, että ohjelmassa asetetut tavoitteet olivat suunnattu lähinnä keskusviranomaisille, ei kunnille. Valvontaohjelmalla on tarkoitus ohjata kuntien valvontasuunnittelua. Tämä asia otettiin huomioon uutta valvontaohjelmaa (2015-19) laadittaessa. Tavoitteet asetetaan kunnille, ei keskusviranomaisille. Ohjelmasta annetuissa lausunnoissa saatiin palautteena viesti, että kunnat ja AVI toivovat edustajaa ympin ohjelman valmisteluryhmään. 5
LIITTEET: 6