M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos Etelä-Aasia (Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Nepal, Bhutan) Ennakoitu kehitys Etelä-Aasian kehitykseen suuntaan vaikuttavat lähinnä Intian ja Pakistanin keskinäiset suhteet ja alueen maiden yhteiskunnallinen kehitys. Alueen valtioita vaivaavat edelleen suuresta väestönmäärästä, aikaisemmasta epäedullisesta kehityksestä ja huonosta hallinnosta johtuva köyhyys, aliravitsemus, sairastavuus, lukutaidottomuus ja yleinen kehittymättömyys sekä ihmisten ja alueiden välinen eriarvoisuus. Tämä aiheuttaa paikallisia ristiriitoja, jotka saattavat ajoittain ilmetä väkivaltaisena käytöksenä, keskusvallan vastustamisena sekä kielellisten, uskonnollisten tai muiden vähemmistöjen syrjintänä. Intian Kongressipuolue (I) ja pääministeri Rahul Gandhi pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa ja tämä valtakausi kestää 2010-luvun loppupuolelle. Tällöin hindulaiseen kansallismielisyyteen tukeutuvat puolueet yhdessä pienpuolueiden kanssa pääsevät valtaan, 2020-lukua sävyttävät useat hallituskriisit ja vallanvaihdot. Tämä ei muuta maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjoja, mutta kärjistää sisäistä jakautumista ja suhteita naapurimaiden kanssa. Intian talous jatkaa kasvuaan koko 2010-luvun ajan keskimäärin 6 % vuosittain 12, mutta kasvuvauhti hidastuu vuosikymmenen loppupuolella. Maasta tulee maailman kolmanneksi suurin kansantalous vuoteen 2025 mennessä. Kehitystä edistää väestön suhteellinen nuoruus, toimiva koulutusjärjestelmä, innovaatiot ja integroituminen maailmantalouteen. Voimistuva talous johtaa paikalliseen hyvinvointiin, mutta sitä ei saada levitettyä laajempiin kansanosiin, joten keskimääräinen bruttokansantuote pysyy suhteellisen alhaisena. Kotimaisen kysynnän lisäksi talouskasvua edistää vahva IT-alan, avaruusteollisuuden, bioteknologian ja palvelusektorin, ml. terveydenhoitopalvelut, osaaminen. Talouskasvu edellyttää suuria ulkomaisia investointeja infrastruktuurin ja energiahuollon kehittämisiksi. Ilman näitä ennustettu talouskasvu jää oleellisesti pienemmäksi. Energiansaannin turvaamiseksi Intian panostaa voimakkaasti ydinenergian osuuden ja kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen, etsii aktiivisesti omia öljy- ja kaasuesiintymiä sekä tekee yhteistyötä naapurimaiden ja tuottajamaiden kanssa energiansaannin varmistamiseksi 13. Alueen pienistä valtioista lähinnä Nepal kykenee hyödyntämään Intiaa taloudellisena veturinaan. Tämä johtuu pitkästä yhteisestä maarajasta sekä osittain 12 Long Term Vision. Strand One, EU ISS, Pariisi, 2006. Intian kehityksestä katso myös Sirpa Tenhunen ja Minna Säävälä, Muuttuva Intia, Edita, Helsinki 2007. 13 The New Global Puzzle, EU ISS, Pariisi, 2006, s. 169. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030 47
samankaltaisesta kielestä ja kulttuurista. Muut pienet maat eivät maantieteellisen asemansa tai ongelmallisten suhteidensa takia kykene tähän. Pakistania uhkaa niin poliittinen kuin taloudellinen marginalisoituminen. Tämä johtaa paineisiin parantaa suhteita Intiaan ja pyrkiä siten saamaan osansa sen talouskasvun myönteisistä vaikutuksista. Toisaalta Pakistanissa esitetään mielipiteitä, että sen pitäisi pyrkiä välttämään riippuvuutta Intiasta ja yrittää hakeutua entistä enemmän yhteistyöhön Kiinan, Lähi-idän ja Keski-Aasian islamilaisten valtioiden kanssa. Parantuvat liikenneyhteydet ja Keski-Aasian energiavarojen lisääntyvä hyödyntäminen tarjoavatkin tähän mahdollisuuksia. Intian ja Pakistanin suhteet säilyvät perusasetelmaltaan ongelmallisina ja vaarana on, ettei Kashmirin kysymystä saada ratkaistua. Tämä vaikeuttaisi yhteistoimintaa muilla alueilla. Vaikka Kashmirin tapauksessa päästäisiinkin pragmaattiseen, osittaisen itsehallinnon takaavaan ratkaisuun, jää molempiin maihin ja itse alueelle runsaasti ratkaisuun tyytymättömiä voimia. Tällöin on molemmissa maissa vaarana äärinationalististen tai ääriuskonnollisten liikkeiden kannatuksen voimistuminen. Tämä puolestaan johtaisi sisäisiin levottomuuksiin, separatististen pyrkimysten tukahduttamiseen voimatoimin ja muiden vähemmistöjen syrjimiseen. Riippuen ryhmittymien keskinäisistä voimasuhteista ja tavoitteista ja Intian ja Pakistanin sisäpoliittisista tilanteista, Kashmir nostetaan tarpeen mukaan ongelmaksi. Tämä ei kuitenkaan johda laajempiin yhteenottoihin tai maiden väliseen todelliseen sotaan. Samanaikaisesti Intia ja Pakistan pyrkivät kehittämään keskinäistä yhteistyötä muutamilla molemmille tärkeillä alueilla. Turvallisuuden kannalta tärkeintä ovat erilaiset luottamusta lisäävät toimet, joilla pyritään estämään aikaisemmin ilmenneet ydinasekriisit ja sodan syttyminen vahingossa tai väärinarviointien perusteella 14. Maiden asevoimien läpinäkyvyys ja yhteydenpito lisääntyy tarkastus- ja valvontajärjestelyiden ansiosta. Erityisen tärkeänä pidetään ydinasejärjestelmien komentojärjestelmien ja turvamekanismien ylläpito ja kehittämistä. Vuoteen 2020 mennessä maat kehittävät toimivan maa- ja merisijoitteisiin ohjuksiin sekä pudotettaviin pommeihin perustuvan molemmin puolisen ydinasepelotteen 15. Järjestelmät kykenevät tällöin kostoiskuun vastustajan ensi-iskun jälkeen. Energia-ala tarjoaa laajimman taloudellisen yhteistyön mahdollisuuden. Iranista Pakistanin kautta Intiaan vedettävä kaasuputki saadaan valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Mikäli yhteishanke toteutuu, ryhtyvät maat yhdessä kansainvälisten sijoittajien kanssa suunnittelemaan 14 Maiden välinen ns. Lahoren julistus vuodelta 1 1999 määrittää näiden perustan. Katso esim. Confidence Building Measures in South Asia, The Henry L. Stimson Center (http://www.stimson.org/southasia/?sn=sa20011124047). 15 Intian ja Pakistanin nykyiset toimet ja julkaistut asiakirjat viittaavat tähän. Katso esim. luonnos Intian ydinasedoktriiniksi Draft Indian Nuclear Doctrine, jolla toki ei ole virallista asemaan (http://www.indianembassy.org/policy/ctbt/nuclear_doctrine_aug_17_1999.html ). 48 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
ja rakentamaan 2020-luvulla uutta putkea Keski-Aasiasta Intiaan. 16 Putkiprojektien myötä paikallinen rajat ylittävä yhteistyö helpottuu. Kolmas tärkeä yhteistyön ala on kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun edistäminen. Tämä koskee erityisesti makean veden saantia ja viljelysalan turvaamista. Yhteiset projektit herättävät aikaajoin vastustusta ja johtavat paikallisiin väkivaltaisuuksiin, mutta ne lähinnä hidastavat hankkeiden valmistumista. Etelä-Aasian maissa esiintyy edelleen keskushallintoa vastustavia paikallisia vastarintajärjestöjä. Ongelmat kumpuavat poliittisista, taloudellisista ja kulttuurillisista vaatimuksista joihin valtaapitävät enemmistöt eivät ole halukkaita tai kyvykkäitä löytämään ratkaisua. Turvatakseen öljyn saannin Assamista Intia joutuu tukahduttamaan alueen kapinalliset liikkeet voimatoimin 2010-luvulla. Pakistanissa ongelmana ovat poliittista valtaa kyseenalaisin keinoin tavoittelevat armeija, poliittiset puolueet, vahvan alansijan saaneet islamilaiset ääriliikkeet sekä voimakkaat etniset ja alueelliset toimijat. Vallankaappaukset ja muut poliittiset kriisit saattavat seurata toisiaan. Nämä aiheuttaisivat lähinnä sisäisiä levottomuuksia ja paikallisten toimijoiden aseman vahvistumista. Taloudellinen eriarvoisuus kärjistyisi samoin kuin Kashmirin tilanne. Ydinase pysyisi kuitenkin edelleen armeijan hallussa ja komennossa. Intian ja Etelä-Aasian pienten maiden suhteet eivät perustu tasaveroiseen asemaan. Intia jatkaa maiden painostusta taloudellisilla ja kaupallisilla toimilla. Bangladeshin kanssa suhteet muuttuvat tulehtuneiksi 2010-luvulla kun Gangesin vedenjuoksutuksesta johtuneet kiistat kärjistyvät. Ongelmaa pahentaa Himalajan jäätikköjen sulaminen ja metsien lisääntyvistä hakkuista johtuva jokien vesimassan kasvu ja pidemmällä aikavälillä seuraava kuivuminen. Intia myös syyttää Bangladeshia Assamin ja Uttar Pradeshin kapinallisten tukemisesta. Intian asema maailmanlaajuisena toimija vahvistuu ja vakiintuu 2020-luvulle tultaessa. Tämä perustuu sen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvään jäsenyyteen, jonka se saanee vuoteen 2020 mennessä, ydinasepelotteeseen ja vahvoihin asevoimiin sekä sen taloudelliseen ja demografiseen suuruuteen. Maan väkiluku saavuttaa Kiinan väkiluvun tarkastelujakson loppuun mennessä ollen noin 1.45 miljardia 17. Poiketen Kiinasta Intiassa väestö on tuolloinkin suhteellisen nuorta. Toisin kuin alueellisena suurvaltana, maailmanpolitiikassa Intia toimii vastuullisena toimijana, joka osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan ja muuhun rauhantyöhön. Yhtenä ulkopolitiikan pyrkimyksenä on turvata ulkomaisten investointien saaminen maan kehittämiseksi. Sillä itsellään on laajoja sijoituksia ja tiiviit poliittiset ja kauppasuhteet kaikilla mantereilla. Intian saavuttama asema antaa sille laajemmat toimintamahdollisuudet omaksi kokemallaan Etelä-Aasian alueella. Se myös vahvis- 16 Keski- ja Etelä-Aasian kaasuputkihankkeista esim. Ingolf Kiesow, Energy in Asia. An Outline of Some Strategic Energy Issues in Asia, The Swedish Defence Research Institute (FOI), Tukholma, 2003. 17 Long Term Vision. Strand One, EU ISS, Pariisi, 2006. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030 49
taa vaikutusvaltaansa Keski-Aasian tasavalloissa turvatakseen energiansaannin ja tasapainottaakseen Kiinan vaikutusvaltaa alueella. Intian ja Venäjän hyvät suhteet perustuvat perinteisesti harjoitettuun ja hyväksi koettuun yhteistyöhön, kasvaneisiin taloudellisiin ja teollisiin investointeihin sekä molempien tarpeeseen tasapainottaa milloin Yhdysvaltojen ja milloin Kiinan vaikutusvaltaa. Intia ja Venäjä harjoittavat toimivaa energiasektorin yhteistyötä Siperiassa ja pyrkivät saamaan Keski-Aasian kaasuputken rakennetuksi. Ongelmia aiheuttavat ainoastaan intialaisten työntekijöiden huono kohtelu Venäjällä sekä Intian poliittinen ja sotilaallinen läsnäolo Keski-Aasian maissa, mitä Venäjä pitää liiallisena tunkeutumisena sen valtapiiriin. Intia ja Kiina saavat maiden väliset rajakiistat Arunachal Pradeshissa ja Ladakhissa/Kashmirissa ratkaistuiksi vuoteen 2015 mennessä. Kiinan voimistunut ote Tiibetistä työntää taka-alalle maiden välejä hiertäneen Intian epäsuoran tuen Intian Dharamsalassa oleskelevalle Tiibetin pakolaishallitukselle. Uudet osittain Kiinan vaikutuksesta valituksi tulleet 15. ja 16. Dalai-lama eivät saavuta 14. Dalai-laman kansainvälistä suosiota ja tukea, mikä myös rauhoittaa kiinalaisten mieliä. Kiinan kanssa vallitsee kuitenkin laajempi maailmanlaajuinen kilpailuasetelma. Maat havittelevat kauppasuhteita ja investointeja sekä öljyä, kaasua ja muita raaka-aineita samoilta alueilta. Aasian ulkopuolella Intia ja Kiina kilpailevat vaikutusvallasta ja markkinoista niin Lähi-idässä kuin Afrikassa. Intian ydinasetriadin kehittäminen johtaa Kiinan uudistamaan ydinaseensa sekä kehittämään ohjuspuolustusjärjestelmiä suojaamaan ainakin Beijingiä, Shanghaita ja Hong Kongia. Kaikki Etelä-Aasian maat pyrkivät läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin kanssa. Niin Pakistanille kuin pienemmille maille Yhdysvallat ja Kiina edustavat mahdollisuutta tasapainottaa Intian vaikutusvaltaa. Maat saavat myös huomattavan määrän suoraa taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvalloista. Washington kuitenkin varoo, ettei se näillä toimilla ärsytä New Delhiä. Yhdysvallat ja Intia harjoittavat laajaa puolustus- ja puolustusteollista yhteistyötä mm. Intian valtameren valvonnan, tiedustelujärjestelmien ja Etelä- ja Länsi-Aasian kattavan ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiseksi sekä muun avaruusteollisuuden alalla 18. Intia saattaa käyttää talouspakotteita ja saartoja pakottaakseen alueen pieniä maita noudattamaan sille edullista politiikkaa. Mikäli Pakistan ei pääse osalliseksi talouskasvusta, se saattaa muuttua sisäisesti ja ulkopolitiikaltaan radikaalimmaksi. Tällöin se menettää erityisasemansa Yhdysvaltain politiikassa ja siitä tulee sisäisen epävakautensa takia pikemminkin uusi potentiaalinen uhka kuin kumppani. Pakistan pyrkii jatkossakin säilyttämään poliittisesti ja sotilaallisesti tärkeät suhteet Kiinaan ja lähestymään Saudi-Arabiaa taloudellisesti. Euroopan Unioni on kaikille maille tärkeä kauppakumppani. Kaupankäyntiä edistää Unionin tiukkojen suojatullimääräysten 18 Intian ja Yhdysvaltojen olemassa olevasta ja tulevaisuuden yhteistyöstä mm. Sumit Ganguly et al (toim.), US-Indian Strategic Cooperation into the 21st Century, Routledge, Abingdon, 2006. 50 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
poistaminen 2010-luvulla. Pienet maat hyödyntävät Unionia sisäisten levottomuuksiensa sovittamisessa Intian sallimissa rajoissa. Intian aseman, energian saannin ja meriyhteyksien merkityksen korostuminen ilmenee Intian laivaston voimistumisena ja sen lisääntyneenä läsnäolona Intian valtamerellä, ml. Persianlahden suulla ja Afrikan rannikolla. Laivastolla on suuri merkitys maan kokonaisstrategiassa. Sukellusvenesijoitteisilla ydinohjuksilla ylläpidetään ydinpelotetta, ja pinta-alusten turvin kontrolloidaan Pakistanin toimia sekä tarkkaillaan Yhdysvaltain ja Kiinan läsnäoloa merialueilla. Kauppamerenkulun, erityisesti energiakuljetusten, turvaaminen muiden valtioiden mahdollisilta vastatoimilta ja Bengalin lahdella myös merirosvoilta on tärkeä tehtävä. Intia osallistuu Yhdysvaltain, Euroopan Unionin ja Venäjän kanssa laivastoharjoituksiin ja merenkulkua turvaaviin operaatioihin 19. Yhdysvaltain ja Kiinan toimien seurauksena, se saattaa rakentaa 2020-luvulle mennessä toimivan ohjus- ja avaruuspuolustusjärjestelmän. Ilmastonmuutos lisää voimakkaita monsuunimyrskyjä ja taifuuneja. Koska Etelä-Aasiassa rannikolla asuu huomattavan paljon ihmisiä, aiheutuu myrskyistä suuria inhimillisiä ja aineellisia vahinkoja 20. Mikäli peräkkäiset riisisadot epäonnistuvat, uhkaa nälänhätä. Vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Bangladeshin, Sri Lankan sekä Intian Länsi-Bengalin ja Orissan osavaltioiden alueille. Välittömien tuhojen lisäksi myrskyistä aiheutuu pidempiaikaisia tartuntatautiepidemioita. Suurten ihmismäärien hakeutuminen suotuisimmille sisämaa-alueille on todennäköistä. Siirtolaisia ja pakolaisia hakeutuu myös alueen ulkopuolisiin maihin, esimerkiksi Tiibetin alueelle ja Eurooppaan. Ilmaston lämpeneminen lisää aavikoitumista; tämä puolestaan vähentää paikallisesti malarian ja muiden hyönteisten levittämien tautien esiintymistä. Voimakas kaupungistuminen ja talouskasvu lisäävät saasteiden määrää, mikä entisestään rasittaa maiden huonosti toimivia julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä. Maat tarvitsevat tällöin runsaasti kansainvälistä apua. Maanjäristyksissä puolestaan saattaa jokin miljoonakaupunki, esimerkiksi kahden mannerlaatan reunalla sijaitseva Kathmandu, tuhoutua lähes kokonaan tarkastelujakson aikana. Ennakoitua parempi kehitys Intia ja Pakistan ratkaisevat Kashmirin kiistan 2010-luvulla tarjoamalla alueelle itsehallinnon. Molemmat hallitukset pystyvät esiintymään ratkaisussa voittajina, mikä hillitsee levottomuuksia ja vie pohjaa ääriliikkeiden kannatukselta myös itse alueella. Intia turvallisuusneuvoston ehdokasjäsenenä suostuu että alueelle perustetaan YK:n laaja rauhanturvaoperaatio. Alueen tilanne saadaankin vakautettua 2020-luvulle tultaessa. 19 Katso Yhdysvaltain Thousand Ship Navy yhteistyökonseptista esim. http://www.armedforcesjournal.com/2006/12/2336959. 20 Long Term Vision. Strand One, EU ISS, Pariisi, 2006. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030 51
Kashmirin kiistan ratkaisu helpottaa maiden välisten suhteiden parantamista ja kauppasuhteiden laajentamista. Tämän seurauksena ulkomaiset investoinnit Intiaan ja Pakistaniin lisääntyvät ja talouskasvu hyödyttää myös alueen muita maita. Etelä-Aasian alueellinen yhteistyöjärjestö (SAARC) kehittyy toimivaksi vapaakauppaalueeksi 2020 mennessä. Hyvinvointi leviää asteittain laajempiin kansankerroksiin, mikä vähentää maiden sisäistä eriarvoisuutta ja separatistiliikkeiden kannatusta. Maiden sisäpoliittinen vakaus lisääntyy. Pakistanissa kyetään rakentamaan toimiva parlamentaarinen järjestelmä. Myönteinen poliittinen ja taloudellinen kehitys johtaa lisääntyvään turvallisuusyhteistyöhön. Maiden asevoimat säilyvät kuitenkin niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden välineinä. Intia ja Pakistan kehittävät molemmin puolisen, minimaalisen ydinpelotteen, joka koostuu yksittäisistä ohjusyksiköistä sekä sukellusveneistä. Tämän seurauksena Kiina ainoastaan modernisoi mannertenväliset ohjuksensa. Intian ja Pakistanin laivastot osallistuvat kansainvälisiin salakuljetuksen, terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämistä vastustaviin operaatioihin Intian valtamerellä. Ennakoitua huonompi kehitys 21 Pakistanin johtajan murhan ja siitä seuranneen Pakistanin sisäisen hajaannuksen maa ajautuu ääriliikkeiden käsiin 2010-luvun alkupuolella. Tämä ruokkii levottomuuksia Kashmirissa, minkä seurauksena militantit voimat tunkeutuvat alueelle. Intia vaatii Islamabadia vetämään tukensa ja joukkonsa pois alueelta ja uhkaa sodalla. Kun tähän ei suostuta Intia ylittää tulitaukolinjan ja miehittää koko Kashmirin alueen. Pakistan Kiinan tukemana vaatii Intiaa vetäytymään alueelta. Yhdysvallat yrittää painostaa osapuolia sovintoon ja tarkkailee erityisesti Pakistanin ydinasetta. Se lähettää kaksi lentotukialusosastoa lähemmäksi Pakistanin rannikkoa. Kun intialaiset saavat havainnon Pakistanin ydinaseen käyttövalmisteluista, he aloittavat tavanomaisilla joukoillaan ennaltaehkäisevän iskun ydinasejoukkoja vastaan. Tämä epäonnistuu ja kostaakseen toimet Pakistanin fundamentalistijohto käyttää taktista ydinasetta Intian panssariarmeijakuntaa vastaan Rajasthanin aavikolla. Tämän seurauksena Intia aloittaa laajamittaisen hyökkäyksen ja etenee keskeltä Sindhin maakunnan kautta Karachiin ja kohti Islamabadia. Samalla Yhdysvallat käynnistää oman ennaltaehkäisevän iskunsa Pakistanin ydinasejoukkoja vastaan estääkseen sitä käyttämästä ydinasetta 22. Yhdysvallat uhkaa Kiinaa voimakkaasti olla puuttumatta sotaa sekä olla tekemättä 21 Arvioitua kielteisempi kehitys on laadittu etenevän skenaarion mukaiseksi korostamaan Etelä- Aasian tilanteen osatekijöitä, maiden välisiä epäluuloja, ydinpelote, maiden sisäisiä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä haavoittuvaa ekologista tilaa, joiden kärjistyminen saattaa aiheuttaa dramaattisiakin vaikutuksia. 22 Ajatus Yhdysvaltain iskusta on Pentagonin Asia 2025 skenaariotutkimuksesta vuodelta 2000. 52 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
mitään Taiwanin suunnalla. Venäjä pysyttelee sodasta erossa, mutta tukee Intiaa poliittisesti. Sota päättyy muutaman viikon jälkeen Pakistanin valtion olemassa olon loppumiseen. Yhdysvaltojen vastustuksesta huolimatta Intia ottaa Pakistanin alueen hallintaansa ja asettaa sinne uuden keskushallinnon. Islamistiset ja patanheimon taistelijat vetäytyvät Hindukushin vuoristoon ja jatkavat sieltä vastarintaa uutta keskushallintoa vastaan. Tämän seurauksena patanit pääsevät valtaan myös Afganistanissa. Alueella ryhdytään yhä enemmän kasvattamaan oopiumia, jonka seurauksena myös Euroopan huumetilanne pahenee. Sodan seurauksena Intian muiden alueiden separatistiset liikkeet voimistavat toimintaansa. Intia joutuu taistelemaan usealla suunnalla yhtä aikaa samalla kun maan heikentynyt yleinen järjestys ja turvallisuus vaikeuttaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Etelä-Intian hyvinvoivat Tamil Nadun, Keralan ja Karnatakan osavaltiot tavoittelevat laajempaa itsemääräämisoikeutta, mikä johtaa keskushallinnon kohdistamaan poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia voimatoimia näitä vastaan. Sota lamauttaa koko Etelä-Aasian talouden vuosikymmenen ajaksi ja aiheuttaa siten maailmanlaajuisen laman. Vaikutukset Suomeen Etelä-Aasian myönteinen kehitys vahvistaa Suomen asemaa ja taloutta. Alueen suuri kysyntä, edulliset tuotantokustannukset ja edistykselliset innovaatiot ovat suomalaisten yritysten hyödynnettävissä. Koska kasvu edellyttää infrastruktuurin (satamat, tiestö, viestintä, kaupunki-infrastruktuuri) ja energianhuollon voimakasta kehittämistä, on suomalaisilla osaajilla mahdollisuus päästä näille markkinoille. Jotta kasvu ja energiatalous ovat ekologisesti, esim. ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä, on myös Suomen edun mukaista olla tässä työssä mukana. Taloudellinen edistys ja sisäinen vakaus ovat vuorovaikutussuhteessa. Etelä-Aasian myönteinen kehitys parantaa samalla laajamittaisten Suomeenkin heijastuvien turvallisuusuhkien ehkäisyssä. Keskinäisten turvallisuusongelmien lisäksi alueen maita vaivaavat sisäiset ongelmat ja uhkaavat vakavat ympäristökatastrofit. Tämä takia esim. pienten maiden konfliktien ratkaisemisen tukeminen, naisten koulutuksen edistämiseen ja Himalajan metsitysprojekteihin panostetut kehitysyhteistyövarat vähentävät hätäapuna annettavaa kalliimpaa tukea. Edes Etelä-Aasiassa käydyllä sodalla ei ole Suomeen suoranaisia tai tavanomaisia turvallisuusvaikutuksia. Poliittisesti tilanne olisi Suomelle ongelmallinen, mikäli konfliktista aiheutuu ristiriitoja Euroopan unionin, Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä voi vaikeuttaa YK:n toimintaa (esim. kriisinhallintaa), aiheuttaa EU:ssa hajaannusta sekä haitata kauppasuhteita. Energian maailmanmarkkinahinta nousisi, ja sen saatavuus voisi jopa vaarantua, millä olisi Suomellekin vakavia taloudellisia seurauksia. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030 53
Taloudellisen taantuman suuruudesta riippuen vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella lievistä katastrofaalisiin. Lievimmillään nämä voivat tarkoittaa suuria vaikeuksia, siis tappioita ja irtisanomisia, alueelle investoineille yrityksille, esim. matkailu-, palvelu- ja tietotekniikka-alalle. Mikäli alueen ongelmat heijastuvat muuhun Aasiaan ja sitä kautta maailmantalouteen, kärsisi Suomi erityisen paljon. Tällöin energian hinta kallistuu, vaihdanta Intian ja Kiinan kanssa tyrehtyy sekä rahoitus tulee ongelmalliseksi. Suomi ja suomalaiset yritykset joutuvat etsimään vaihtoehtoisia markkinoita. Panostaminen molempiin Aasian jätteihin on ennakoidun kehityksen perusteella viisasta ja välttämätöntä, mutta juuri johtuen alueen turvallisuusdynamiikasta, pitäisi munia sijoittaa muihinkin koreihin, esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. 54 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030