1 Rami press Puh. 050-5121 587 raimo.piirainen@eduskunta.fi www.raimopiirainen.net Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Syyskuu 2010 Hallituksen energiapaketti Lisää maksettavaa pohjoisen asukkaille Paavo Kajaanissa Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vieraili Kajaanissa ja vaati valtiovallan kantavan suurempaa aluevastuuta Kainuusta. Kohti tasaveroa Hallituksen veropolitiikka vie kohti tasaveroa ja näennäiseen oikeudenmukaisuuteen. Palvelut karkaavat pienituloisilta.
2 Terveiset eduskunnasta Takuueläke on hallitukselta arvostettava suoritus, ja takuueläkettä tulee saamaan noin 120 000 eläkkeensaajaa, jotka ovat kaikista huonoimmassa taloudellisessa asemassa. Takuueläkkeen kääntöpuolena on, että eläke ei auta lainkaan niitä joiden kokonaiseläke ylittää takuueläkkeen 685 euron rajan. Takuueläke tulee leikkaamaan näiden eläkkeensaajien asumistukea, joten eläkkeensaajien asumistuen saajat eivät pääse hyötymään takuueläkkeestä täysimääräisesti. Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisi ollut eläkkeensaajien asumistuen sekä vammais- ja hoitotukien tason parantaminen. Näin myös pientä työeläkettä saavat olisivat hyötyneet parannuksista. Osa takuueläkkeeseen oikeutetuista saattaa jättää takuueläkkeen hakematta esimerkiksi syrjäytymisen ja tietämättömyyden - tai toisaalta korkeiden pääomatulojen tai puolison korkean eläketulon vuoksi. Takuueläkkeen ulkopuolelle tulee jäämään 560 000 sekä työeläkettä että kansaneläkettä saajaa, joiden eläke on 685 euroa korkeampi, mutta joiden eläke on elinkustannuksiin nähden pieni. Toisella kädellä annetaan vähän ja toisella otetaan paljon, tämä tuli selväksi valtion talousarvion lähetekeskustelussa. Valtion talousarvioon esitettyjen energiaverojen korotuksien riskinä on, että osalla suomalaisista asumiskustannukset kohoavat kohtuuttomiksi. Asunnon lämmitystä ei voi muuttaa vuosittain, vaikka valtionvarainministeri Jyrki Katainen ylimielisellä asenteella kehotti veronkorotuksien vuoksi laskemaan asuntojen lämpötilaa! Lisäksi energiaverojen korotukset kohtelevat epäoikeuden mukaisesti meitä Pohjois-Suomen asukkaita, jotka elämme pitkien talvien ja etäisyyksien vaikutusalueella. Toisaalta kaavailtu yleisen arvonlisäveron korotus kasvattaa suhteellisesti eniten pienituloisten verotaakkaa. Huonointa energiaverouudistuksessa on perheille lankeava noin 250 euron lisälasku vuodessa huolimatta siitä, mikä on perheen tulotaso. Tämä tulee tarkoittamaan ongelmia pienituloisten ihmisten toimeentuloissa. Ei ole oikein, että muun muassa takuueläkkeen tuoma lisätulo valuu näihin veronkorotuksiin. Sosiaalisesti perusteltua olisi korottaa SDP:n vaatimuksen mukaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen alarajaa 2 200 eurosta 3 000 euroon. Tällä tuettaisiin pienituloisia ja eläkeläisiä selviytymään paremmin veronkorotusten tuomista lisälaskuista. Päivähoito, koulutus, terveydenhoito, työllisyys ja infrastruktuuri ovat kaikki asioita, joiden ylläpitämiseen veroja pitää kerätä. Koen oikeudenmukaiseksi sen, että ne joilla on enemmän mistä antaa, myös antavat enemmän. Aiheellista on esimerkiksi pohtia, tarvitseeko 10 000 euroa kuukaudessa tienaava perhe lapsilisiä? Oikeudenmukainen verotus ja niillä turvattavat yhteiset palvelut ovat suomalaisten arvostamia, hyvinvointivaltion keskeisiä tunnusmerkkejä. Palvelujen turvaamiseksi yhteiskuntatoimintoja täytyy uudistaa ja käytäntöjä muuttaa vastaamaan tämän ajan todellisia tarpeita. Hallituksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden uudistus vaikuttaa olevan hölmöläisten peitonjatkamisperinteen mallisuoritus. Se mitä yhtäällä luvataan, toisaalla otetaan. Raimo Piirainen (sd) kansanedustaja
3 Opettajankoulutuksella 110-vuotisjuhlat Humanistisen perinteen jatkuttava Kajaanissa" Kajaanin opettajankoulutuksen perustamisesta tuli maaliskuussa kuluneeksi 110 vuotta. Merkkivuotta juhlittiin virallisin ja epävirallisin menoin. Kaukametsän juhla Pääjuhla ja lukuvuoden avajaiset vietettiin Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksella. Yhteiskuntasuhteiden puheen pääjuhlassa käytti Kainuun hallintokokeilun isä, entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.). Puheessaan Lipponen otti tiukasti kantaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuspäätöksen pyörtämiseksi. Entinen pääministeri vaati Vanhasen hallitukselta Koky:n toiminnan jatkamista tai kompensaatioita Kajaanille ja Kainuulle. SDP:n Itä-Suomi-työryhmän puheenjohtaja Paavo Lipponen haluaa, että 110-vuotiseen seminaarin perinne jatkuu Kajaanissa. Lipposen mukaan mittaukseen ja tietojärjestelmiin erikoistuva Cemis on mielekäs yhteishanke ja panostus teknologiaan, mutta opettajankoulutuksen loppuessa vaakalaudalla on ennen kaikkea humanistinen perinne. Lipponen ei arvostele Oulun yliopistoa opettajankoulutusyksikön lakkauttamisesta. Yliopisto toteuttaa uutta yliopistolakia, eivätkä rahkeet riitä aluetehtävän täyttämiseen. Lipponen katsoo, että valtiovallan onkin otettava lisää aluevastuuta Kainuusta. 550 opiskelijan ja liki 200 opettajan menetys on paitsi suuri taloudellinen, myös valtava henkinen isku.
4 Entinen puhemies ja pääministeri vaatii, että hallituspuolueet selvittävät erimielisyytensä opettajankoulutuksen kohtalosta, jotta Kajaanissa päästäisiin keskittymään kaupungin ja maakunnan pelastamiseen. Lipponen ennakoi, että seuraavaksi jännitetään Savonlinnan opettajankoulutuksen kohtaloa. Myös Oulun yliopisto tarvitsee työrauhan, Lipponen sanoi puhuessaan yliopistokeskuksen syyslukukauden avajaisissa Kaukametsässä. Lipposella ei ollut valmista mallia siitä, miten humanistista perinnettä Kainuussa jatketaan, mutta hänen mielestään sitä varten on saatava aikaan yliopistokeskusta itsenäisempi yksikkö, johon myös Lapin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto olisi kytkettävä. Lapin yliopiston dosentin Ilkka Huovion tukemana Lipponen spekuloi Kajaanissa ajatuksella kulttuuritutkimuksen ja -koulutuksen yksiköstä, joka toimisi myös Venäjäyhteistyössä ja -koulutuksessa. Tällaisen instituutin aineksia on jo Kajaanissa olemassa kulttuurituotantohankkeessa ja Lönnrot-instituutin toiminnassa. Tilanne, jossa uutta kulttuuri-instituuttia ryhdyttäisiin luomaan, on kuitenkin erittäin haastava. Lipponen odottaa, että opetusministeriö ajaa edelleen yliopisto- ja korkeakouluverkon tiivistämistä ja toimipaikkojen vähentämistä. Lisäksi tällaisissa hankkeissa rahoituslähteenä käytettyjen EU:n rakennerahastojen rahoitus Suomeen vähentyy oleellisesti vuoden 2013 jälkeen. Kainuu ansaitsee oikeudenmukaisen kohtelun etenkin, kun maakunta on ponnistellut ankarasti Kainuun mallin toteuttamiseksi.
5 Hyvinvointivaltion uhkia Kainuun Sanomat 28.08.2010 Hyvinvointivaltiomme hedelmät eivät ole kaikkien onni, vaikka vasta Newsweek jakoikin kehuja Suomelle hyvänä asuinpaikkana. Eriarvoisuus kasvaa uhkaavasti ja liian moni syrjäytyy yhteiskunnasta. Kansaa ollaan tietoisesti jakamassa kahteen kastiin, niihin joilla on työtä ja joilla ei. Ellei poliittisilla päätöksillä kyetä puuttumaan kasvavaan eriarvoisuuteen, käsillä oleva taloustaantuma syventää kahtiajaosta syntyviä ongelmia. Harmaa talous kukoistaa Suomessa ja maahan tulee usean eri kanavan kautta ulkomaista halpatyövoimaa, tämä osaltaan lisää kahtiajako ongelmaa. Oikeistohallituksen linjaukset ovat olleet suopeita tälle eriarvoistavalle ja kansaa jakavalle politiikalle. Aiheesta voidaan kysyä, onko nämä nuotit sävelletty suurteollisuuden ehdoilla EK:n toimistoissa ja porvarihallitus antaa tälle toiminnalle siunauksena? Yritysten kansainvälinen kilpailukyky on tärkeää, mutta se pitää toteuttaa maassa maan tavalla. Ei halpatyömarkkinoita kehittäen ja kansaa kahtia jakamalla. Hyvinvointi on jakautunut menneinä vuosina tasaisesti hyvän talouskasvun vuoksi. Talouskasvu on luonut uusia työpaikkoja ja verotulot ovat lisääntyneet. Taloustaantuma on lyönyt nyt jarrua tälle positiiviselle kehitykselle ja tämä aiheuttaa osaltaan ongelmien lisääntymistä. Hitaan talouskasvun lisäksi, hyvinvointiamme uhkaa useat muutkin hitaasti kehittyvät ongelmat. Muun muassa väestön ikääntyminen ja tämän vuoksi terveysjärjestelmän lisäkuormittuminen, ongelmia lisää vielä ns. hyvinvointisairauksien kasvu. Kunnat on asetettu suurien haasteiden eteen, miten kansalaisten sosiaaliturva ja terveydenhuolto kyetään tulevaisuudessa järjestämään? Työurien pidentämisestä ollaan hakemassa ratkaisua edessä oleviin ongelmiin. Ongelmana tässä on, että yritykset eivät aina tunnista vastuutaan yhteiskunnasta. Työntekijöitä pidetään tuotantokoneina ja irtisanomisia on tehty heppoisin perustein, loukaten ihmisen perustuslain suomaa oikeutta työhön. Useasti tavoitteena on ainoastaan taloudellisen voiton maksimointi ja osakkeen omistajien etu. Työurien pidentäminen täytyy alkaa yritysten arvomaailman muuttumisesta, tällöin myös työntekijät sitoutuvat vahvemmin yritysten tavoitteisiin. Myös julkisen sektorin työnantajana pitää kantaa yhteiskuntavastuunsa ja sitoutua hyvinvointivaltion yhteisiin tavoitteisiin. Poliittisilla päätöksillä pitää aina tukea heikompiosaisten hyvinvointia, itsekkyydelle ei saa antaa jalan sijaa. Syrjäytyminen on yksilön ja yhteiskunnan kannalta äärimmäisen epätoivottavaa, siksi valtaapitävien täytyy politiikalla huolehtia muun muassa tulonjaosta verotuksen keinoin. Tulevina vuosina hyvinvointivaltion haasteet ovat valtavat, siksi nyt tehtävillä poliittisilla päätöksillä pitää estää kansankunnan kahtiajako ja tukea yhtenäisyyttä. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)
6 Puurot ja vellit sekaisin Kainuun Sanomat 14.09.2010 Pekka Vasala arvioi kolumnissa (KS 9.9.2010), että SDP on epäonnistunut lajin vaihdossa. Asiasisältö ja lähestyvät vaalit ollaan mediassa sotkemassa keskenään - sen sijaan - että nähtäisiin varsinaiset ongelmat, joihin SDP on kannanotoillaan puuttunut. Muun muassa siirtotyövoiman käyttöön liittyy useita ihmisyyden loukkauksia, työsopimuslakien ja työehtojen rikkomisia. SDP on kansan edustaja. Meille tärkeintä on huolehtia tämän maan ja sen kansalaisten hyvinvoinnista. Itse kannan tietysti erityistä huolta kainuulaisten tulevaisuudesta. Seuraavissa vaaleissa haemme tukea sosialidemokraattiselle vaihtoehdolle. Tämän hallituksen talouspolitiikka on tuottamassa palkansaajalle ja eläkeläiselle heikomman tulokehityksen. Verot ja maksut tulevat nousemaan, eikä muiden kuin erityisen hyvin toimeentulevien käytettävissä olevien tulojen määrä ja ostovoima ole kasvamassa. Haluamme luoda oikeudenmukaisemman Suomen, jossa jokaisen kansalaisen palveluista pidetään huolta ja huolehditaan myös tulevaisuuden menestymisen mahdollisuuksista. Vaadimme että nuorisotyöttömyys on nujerrettava. Vanhuuseläkkeelle jäämisen alaikärajaa ei saa nostaa nykyisestä 63 ikävuodesta. Nykyinen malli, jossa joustava eläkeikä 63-68 vuotta kannustaa työskentelemään entistä pidempään. Tämä on tutkitusti jo tuottanut tulosta. Työsuhteen tunnusmerkeistä säädetään työsopimuslaissa ja käytännössä työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät alakohtaisten työehtosopimusten mukaan. Työlainsäädännön kehittämisen yhtenä tavoitteena on estää työsuhteiden naamioiminen muiksi sopimussuhteiksi työsuhteesta johtuvien velvoitteiden välttämiseksi. Tätä tavoitetta vastaa Suomen työsopimuslaki, jossa säädetään, milloin työn tekeminen tapahtuu työsuhteessa. Sen mukaan työsopimuksena pidetään sopimusta, jossa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajalle palkkaa vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuksen osapuolet eivät voi pätevästi sopia siitä, että työntekosuhteessa jossa tunnusmerkistö täyttyy, ei sovellettaisi työsopimuslakia. Yksi tavoite liittyy kansalliset rajat ylittävään työntekijöiden muuttoliikkeeseen. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan niillä toimenpiteillä, joihin Suomi on ryhtynyt siirtotyöntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten estämiseksi. Vuonna 2004 voimaan tulleen ulkomaalaislain, jota ollaan nyt uudistamassa, ja muiden lainsäädännöllisten uudistusten avulla on pyritty tehostamaan ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien vähimmäisehtojen valvontaa. Julkisuuteen tihkuneet tiedot siirtotyöntekijöiden kohdistuvista väärinkäytöksistä osoittavat, että lainsäädäntö ei ole vielä sillä tasolla, jotta tavoite siirtotyöntekijöiden työsuhteiden valvonnasta toteutuisi. Kansalliset rajat ylittävän maahanmuuton ongelmiin liittyy myös se, että Suomessa on 300 000 työtöntä ja lisäksi 100 000 työtöntä aktiivitoimenpiteissä, joiden työllistäminen pitää asettaa etusijalle. Kun lainsäädännöllä on pyritty lisäämään työsuojeluviranomaisen oikeuksia valvoa työntekijöiden oleskelulupien noudattamista, valvontaresursseja on valtiontuottavuusohjelman nimissä kavennettu.
7 Valvontavajeesta seuraa se, että naamioiduissa työsuhteissa loukataan ihmisyyttä ja muun muassa siirtotyöntekijät ovat vailla työntekijöiden suojelua. Nämä harmaat työmarkkinat edistävät lisäksi halpatyövoimamarkkinoiden kehittymistä ja kansan kahtia jakoa. Siksi poliittisten päättäjien on otettava vakavissaan lainsäädännön kehittäminen ja on ryhdyttävä sellaisiin toimiin, jotta työsuhteiden ja siirtotyövoiman valvonta voi toteutua lakien tarkoittamalla tavalla. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd.)
8 Opettajankoulutus ja yöjuna kansanedustajien listalla Kainuun Sanomat 19.09.2010 Kajaani Kainuulaiset kansanedustajat Merja Kyllönen (vas.), Raimo Piirainen (sd.) ja Timo Korhonen (kesk.) esittävät vuoden 2011 talousarvioon useita parannuksia. Lisämäärärahaa esitetään Kajaanin opettajankoulutuksen turvaamiseen ja toimivan yöjunaliikenteen palauttamiseen. Määrärahaa esitetään myös Kainuun kehittämisrahan korottamiseen tieverkoston parantamisen mahdollistamiseksi, alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen sekä kulttuurialan kehittämishankkeen käynnistämiseen.
9 Kirjalliset kysymykset Joukkoliikenteen alennuksien saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Joukkoliikenteessä myönnetään alennuksia eri kohderyhmille useilla eri hyvitystasoilla. Nämä myönnetyt alennukset ovat kuluttajille lisäetuja, joiden myöntämisperusteista päättävät yrittäjät tai etujärjestöt yhteisillä päätöksillä. Bussiliikenteessä myönnettävän alennuksen lisäehtona on yhdensuuntaisen matkan vähimmäispituus, joka on 80 km. Ehdosta seuraa se, että esimerkiksi eläkeläiset ja opiskelijat ovat maakunnan sisällä myönnettävän alennuksen suhteen eriarvoisessa asemassa riippuen kunnan etäisyydestä maakuntakeskukseen, johon matkat pääsääntöisesti suuntautuvat. Joukkoliikennettä tuetaan jo nyt valtion toimesta, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käytössä erityisryhmien lipputuki. Ranskassa paikallisviranomaiset voivat päättää erityisryhmille myönnettävistä alennuksista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ottaako hallitus käsiteltäväkseen esityksen siitä, että joukkoliikenteen matkoihin myönnettäviä erityisalennuksia korvataan lipputuella siten, että erityisryhmien tasa-arvo alennuksen saatavuudessa toteutuu asuinpaikasta riippumatta? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Merja Kyllönen /vas Perheettömän työasuntovähennys ja työmatkakulut Eduskunnan puhemiehelle Työasuntovähennyksen saamiseksi henkilöllä tulee olla samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa: vakituinen asunto ja työasunto. Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti (vähintään) kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi. Toinen asunnoista on tällöin hänen vakituinen asuntonsa ja toinen hänen työasuntonsa. Verotuksen työasuntovähennys annetaan perheettömälle henkilölle vain siinä tapauksessa, jos on kaksi työpaikkaa, mutta sitä ei myönnetä silloin, kun vakituinen asunto on eri paikkakunnalla kuin työpaikka. Jos perheetön henkilö kulkee toisella paikkakunnalla olevalta työpaikaltaan kotiin vakituiseen asuntoonsa, niin silloin hän saa työmatkakuluista jopa maksimivähennyksen, joka on paljon enemmän kuin työasunnosta saatava 250 euron kuukausivähennys. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kohdellaanko hallituksen mielestä perheetöntä työasuntovähennysten osalta tasa-arvoisesti verrattuna siihen, että työmatkakulut saa vähentää perhesuhteesta riippumatta? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2010 Raimo Piirainen /sd
Kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden uusiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa vakinaisesti asuvan kuorma-auton tai linja-auton ajo-oikeuden haltijan on toimitettava asuinpaikkakuntansa ajokorttiasioita käsittelevälle poliisille lääkärinlausunto terveysvaatimusten täyttymisestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän täyttää 50, 55, 60 tai 65 vuotta. Näitä ammattiajo-oikeuden haltijoita on myös työttöminä tai eläkkeellä ja/tai odottavat mahdollisuutta sijoittua työmarkkinoille. Tämän vuoksi ammattiajokortin uusiminen on välttämätöntä. Työttömyyden tai pienen eläkkeen vuoksi näiden henkilöiden taloudenpito on tiukkaa ja olisi perusteltua, että julkinen terveydenhuolto olisi velvoitettu tuottamaan näille henkilöille ilmaiseksi tämä lakisääteinen velvoite. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella tahtoa muuttaa lainsäädäntöä, että kysymyksessä esitetyillä taloudellisilla perusteilla lääkärinlausunto terveysvaatimusten täyttämisestä olisi saatavissa ilmaiseksi julkisesta terveydenhuollosta? Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2010 Raimo Piirainen /sd 10 Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 598/2010 vp: Onko hallituksella tahtoa muuttaa lainsäädäntöä, että kysymyksessä esitetyillä taloudellisilla perusteilla lääkärinlausunto terveysvaatimusten täyttämisestä olisi saatavissa ilmaiseksi julkisesta terveydenhuollosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansanterveyslain mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen asukas ja terveyskeskuksen potilas saavat terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin, taikka on asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämätöntä. Terveydentilaa koskevat todistukset ja lausunnot ovat maksullisia. Ne eivät sisälly kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen kalenterivuosittaiseen maksukattoon. Lausuntoja terveydentilasta edellytetään muun muassa ajokortin hankkimista ja uusimista varten sekä useisiin oppilaitoksiin. On useita terveyskeskuksen asiakasryhmiä kuten työttömät, pienituloiset palkansaajat, eläkeläiset ja opiskelijat, joilla lausunnon hankkiminen kyseisiin tarkoituksiin saattaa olla taloudellisista syistä hankalaa. Poikkeuksen tekeminen todistuksen maksullisuudesta yhden väestöryhmän, kuten työttömien tai eläkkeellä olevien ammattiautoilijoiden kohdalla, ei olisi perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Jos terveydenhuollon palvelusta maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä, kunta tai kuntayhtymä voi päättää maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmistelussa Hallituksen esitys eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sen tavoitteena on säilyttää lääkärintarkastusjärjestelmä ja ajoterveyden seuranta periaatteessa ennallaan. Ajoterveyden seuranta perustuisi osaksi erillisiin terveystarkastuksiin ja osaksi lääkäreiden ilmoituksiin ajoterveyden edellytysten muuttumisesta. Esityksessä on pyritty huomioimaan väestön ikääntyminen ja ikäkuljettajien suhteellisen määrän kasvu myös raskaiden ajoneuvojen kuljettajina. Sosiaali- ja terveysministeriö on omassa lausunnossaan kannattanut tehtyä ehdotusta ja todennut, että terveysvaatimuksia koskeva yhtenäinen sosiaali- ja terveysministeriön asetus kokoaisi terveysvaatimukset selkeäksi kokonaisuudeksi, helpottaisi lausuntoja kirjoittavien työtä ja edistäisi ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Työttömänä tai eläkkeellä olevien ammattiautoilijoiden taloudellisilla perusteilla saama ilmainen lääkärinlausunto terveysvaatimusten täyttämisestä ei olisi perustuslain yhdenmukaisuusperiaatteen mukaista. Nykylainsäädännön perusteella kunta tai kuntayhtymä voi päättää maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta henkilöltä. Ajokorttilain ja siihen liittyvien säädösten uudistus on valmisteilla liikenne- ja viestintäministeriössä. Uudistuksessa on pyritty huomioimaan ikäkuljettajien suhteellisen määrän kasvu myös raskaiden ajoneuvojen kuljettajina. Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 11
Täysistunnon pöytäkirja PTK 82/2010 vp 12 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa rouva puhemies! Jo täällä mainitut Kajaanin Okl:n 110-vuotisjuhlat olivat viime perjantaina, ja jäähyväiset olivat todella surullisissa merkeissä. Siellä mietittiin, mitä tilalle. Kysynkin ministeriltä, onko ministeriössä mietitty, mitä mahdollisesti tilalle, koska se tarkoittaa noin tuhatta henkilötyövuotta, mitä lähtee, jos otetaan oppilaat siihen mukaan. Se tulee näkymään kyllä Kajaanin yleisessä ilmapiirissä. Muutama vuosi sitten opetusministeriön kulttuurivientiyksikkö käynnisti kansainvälisesti tunnetun niin sanotun Kajaani-prosessin, ja sen myötä lähdettiin kehittelemään EU- ja Venäjä-yhteistyötä nimenomaan kulttuurin saralla. Tässä olisi nyt tavallaan mahdollisuus paikata niitä menetettyjä työpaikkoja ja sitä toimintaa, mitä Kainuussa tarvittaisiin. Meillä on vahva perinne, jopa 1600-luvulta, kulttuurin pohjalta. 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Täysistunnon pöytäkirja PTK 82/2010 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä on hyvin perätty kuntien tuottavuuden parantamisen perään ja myös kustannusten leikkaamisen. Kainuussa on sosiaali- ja terveyspuolella pystytty leikkaamaan 2-3 prosenttia valtakunnan tasoon verrattuna näitä kustannuksia, ja siitä huolimatta meillä on muistaakseni kolme kuntaa, jotka hakevat harkinnanvaraista tällä hetkellä. Elikkä jos näin tarkastellaan, niin ei yksistään sillä, että pystytään tuottavuutta parantamaan ja kustannusten kasvua leikkaamaan, paranneta tätä tilannetta, vaan siellä tarvitaan ihan selkeitä euroja. Myös ulkoistamista on kokeiltu, ja on tullut paljon kalliimmaksi tuottaa yksityisellä ne palvelut, kuin jos kuntayhtymä on tuottanut ominaan. 2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Täysistunnon pöytäkirja PTK 83/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Hallitus on mainostanut itseään sosiaalisesti oikeudenmukaisena hallituksena, ja tällä hetkellä Suomessa on liki miljoona köyhyysrajan alapuolella olevaa ihmistä. Hallituksen veroesityksessä kiristetään kotitalouksien energialaskua kohtuuttomasti ja yritykset on asetettu kohtuuttomien vaatimusten eteen energiakustannusten hallinnassa. Hallitus mainostaa toimintaansa työllisyyttä tukevana, mutta kelamaksun poistosta alkanut farssi uhkaa nyt tuhansien työpaikkojen olemassaoloa. Veroesityksen huonoin puoli on se, että kulutusverojen rajut korottamiset kohtelevat rajulla kädellä kaikista pienituloisimpia omakotitalouksia. Suomen verotusta ollaan ajamassa kohti tasaveroa. Tätä ei voi hyväksyä. Hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki on muun muassa se, että tulonjaosta täytyy huolehtia verotuksen keinoin. Porvarihallitus toimii tietoisesti vastoin tätä periaatetta. Se puhuu takuueläkkeen puolesta, mutta toisella kädellä se ottaa eläkeläisiltä energiaverojen ja kunnallisverojen kiristyksen kautta pois korotuksen vaikutukset. Täällä on kehuttu, ettei hallitus ole tehnyt leikkauksia. Hallitus on siirtänyt leikkaukset, veronkorotukset, taksojen korotukset kunnille, ja tämä on todellista eriarvoistavaa porvaripolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Energiavaltaisten yritysten energiaverotusten vaikutus yrityksille on kasvava. Vaikka yritykset saavat kelamaksun poiston aiheuttaman menetyksen, niin tuo kelamaksun poistosta saatu hyöty yritykselle... Tässä nyt yksi vertailukohtayritys: yritys saa siitä 0,1 miljoonaa elikkä 100 000, mutta energiaveron korotuksena tulee 0,7 miljoonan euron maksut. Tappiota syntyy 0,6 miljoonaa elikkä 600 000 euroa vuodessa. Tämä vastaa noin 10-12 ihmisen vuotuisia työllistämiskustannuksia. Tämä
yritys on pyrkinyt tuomaan Suomeen tuotantoa, mutta nyt saattaa virta kääntyä, kun yritys joutuu maksamaan enemmän tästä veroa. Elikkä tässäkin on negatiivinen vaikutus siinä mielessä, että työllisyyden kautta syntyy työttömyyttä ja myös verotulot sitä kautta laskevat. 13 Arvoisa puhemies! Nyt pitää investoida tulevaisuuteen, aivan niin kuin edellinen puhuja ed. Rajala täällä totesi. Parhaiten se onnistuu rautateitä kehittämällä. Hyvin monet edustajat ovat puhuneet rautateiden puolesta, mutta haluan nähdä myös todellisen halun, kun määrärahoista päätetään. Seinäjoki-Oulu-välin peruskorjaukseen on nyt vain 40 miljoonaa ja tarve on kuitenkin reilut 90 miljoonaa euroa vuositasolla. Rataverkon kehittämiseksi menossa olevat hankkeet on rakennettava ripeästi valmiiksi, korjaus- ja ylläpitoinvestointeihin saatava tasokorotukset ja uusia ratahankkeita aloitettava tärkeysjärjestyksen perusteella, esimerkiksi kaivos- ym. radat. Myös Savon radan tason nostoon on panostettava. Hyvin usein kuulee VR:ää syyllistettävän radan kunnosta tai turvallisuudesta johtuvista aikatauluviivästymisistä. Syy ei ole VR:n vaan liikenneministeriön ja eduskunnan antamassa niukassa rahoituksessa. Radat ovat yksinkertaisesti todella huonossa kunnossa. Kunnossapitomäärärahoja on leikattu useita vuosia. Myös yöjuna on alueen saavutettavuuden kannalta erittäin tärkeä, ja tulemme tekemään tästä yöjunan palauttamisesta myös esityksen. Arvoisa puhemies! Täällä on myös kehuttu hallituspuolueiden taholta korkeakoulu-uudistusta. Viime perjantaina pidettiin Kajaanin opettajakoulutuksen 110-vuotisjuhla, joka oli todella surun murtama lakkautuspäätöksen takia. Hyvin useat ovat olleet puheissa kannattamassa opettajakoulutuksen jatkumista, mutta kun tulee todellisen päätöksenteon aika, silloin hallituspuolueen rivit ovat suorat: rahaa ei tipu toiminnan jatkumiseksi. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa keskustan puoluekokouspäätöksestä, että opettajakoulutus Kajaanissa jatkuu. Saa nähdä, kuinka painava tuo puoluekokouspäätös on. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Kainuussa on kulttuurialueella tehty yhteistyötä Venäjän kanssa aina Lönnrotin ajoista lähtien. Muutama vuosi sitten opetusministeriön kulttuurivientiyksikkö käynnisti kansainvälisesti tunnetun niin sanotun Kajaani-prosessin, jolla ollaan valmiit konkreettisilla ohjelmilla toteuttamaan EU-Venäjä-kulttuuriyhteistyötä. Kainuussa on avattu yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa arktisen ja pohjoisen ulottuvuuden uusia toimintamalleja. Valmis ja perusteellinen ohjelma kansainvälisen kulttuuri-instituutin perustamiseksi on käytettävissä. Kainuun korkeakouluväellä on toimivia kumppaneita erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden suunnalla sekä Kiinassa, Intiassa ja monissa Aasian ja Afrikan kehittyvissä maissa. Erityisesti Euroopan ulkopuolella on valtava opettajien koulutustarve. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut aika pitkän aikaa sitten!) Miljoonia uusia opettajia tarvitaan parin lähivuosikymmenen aikana. Annetaan tässä mahdollisuus vielä Kainuulle 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Täysistunnon pöytäkirja PTK 84/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Eilen kävin puhumassa tästä Kainuun opettajankoulutuksen lakkaamisesta ja esityksestä kulttuurialan tutkimuskeskuksen perustamiseksi sen tilalle. Koska puheenvuoroni jäi hieman kesken, niin jatkan nyt siitä. Nyt pitää mielestäni yliopistojen toimintojen antaa elää. Nyt pitää antaa nuorille ja tulevaisuuden tekijöille motivaatio tulevaisuuteen, myös meillä Kainuussa. Kainuu tarvitsee oman maakunnallisen yliopistonsa, ja kysymys kuuluu, onko meidän aina uudesta luotava maa. Perusta on pääosin jo olemassa Kainuun loistavan osaamisen, yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun myötä. Poliittisen päätöksen aika on budjetin valmistelun myötä. Kainuun maakunta odottaa ja tulee täydellä sydämellä tukemaan päätöstämme. Tulemme esittämään Kainuuseen kulttuurialan tutkimuskeskusta, joka toimisi yhteistyössä Itä-Suomen ja Lapin yliopiston ja myös Oulun yliopiston kanssa. Yhteistyö suuntautuisi EU- Venäjä-kulttuuriyhteistyölle. Arvoisa puhemies! Näinä päivinä kuntatalous on puhuttanut monestakin syystä. Osasyy on varmaan se, että Helsingissä on Kuntamarkkinat eilen ja tänään. Kun eilen kävimme hallintovaliokuntana kuntatalolla vieraana, niin kuulimme siellä, että vaikka täällä on kuntien tilanteesta kehuttu ja puhuttu, että se on
hyvä, niin kuulimme kumminkin sen, mikä se todellinen kuntien laita tällä hetkellä on. Ei todellakaan hyvältä näytä. Omasta maakunnastani esimerkki: meillä on sosiaali- ja terveystoimi yhdistetty yhteen erikoissairaanhoidon kanssa ja on pystytty leikkaamaan kustannuksia 2-3 prosenttia, ja siitä huolimatta kolme kuntaa hakee harkinnanvaraista tukea. Olkoon tämä osoituksena siitä, että kuntien tilanne on todella huono. Sitten vielä, arvoisa puhemies, infrarakentaminen olisi järkevää tällä hetkellä. Rautateitten rakentaminen on tulevaisuuteen suuntaavaa ja sillä tavalla taloutta kehittävää työtä. Kehyksen ulkopuolisella rahoituksella tulisi mielestäni ottaa nyt vahva ote tästä Seinäjoki-Oulu-välin kehittämisestä sekä Savon radan tasonnoston korotuksesta ja muista hankkeista. Mitä nopeammin ne tehdään, sitä edullisemmiksi ne tulevat yhteiskunnalle loppujen lopuksi. Arvoisa puhemies! Hallitusta pitää muistuttaa siitä, että se on sitoutunut hallitusohjelmassaan kehittämään syrjäseutuja. Ikävä kyllä hallituksen nykyiset teot syrjäseutujen tulevaisuuden eteen ovat olleet täydellisesti ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Ilmastopoliittisen selonteon mukaan useimmat päästövähennystoimet ovat joko alueneutraaleja tai niiden vaikutukset alueiden väliseen kehitykseen ovat vähäisiä. Väitän toisin: ilmasto- ja aluepolitiikan välille on jo nyt kehittynyt ristiriitoja. Ilmastopoliittisen selonteon mukaan aluepoliittisten toimien tulee lähtökohtaisesti tukea päästöjen vähentämistä ja lämpenemiseen sopeutumista ja energiatehokkuustukia voisi olla mahdollista myöntää korotettuina kylmillä alueilla. Arvoisa puhemies! Oulun ja Lapin läänissä turvetuotanto on tärkeä ihmisten työllistäjä syrjäseuduilla, juuri niillä alueilla, missä ihmiset kaipaavat kipeästi työtä. Tiedämme, että maamme pinta-alasta on suota lähes kolmasosa eli 9,2 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on noin 14 prosenttia maamme suopinta-alasta. Teknisesti hyödynnettäväksi kelpaavaksi energiamääräksi on arvioitu 12 800 terawattituntia. Määrä riittäisi tyydyttämään Suomen koko energiatarpeen 35 vuoden aikana, ja se vastaa noin 40 prosenttia tällä hetkellä tunnetuista Pohjanmeren öljyvaroista. Maamme turvevaroissa on siis valtava energiapotentiaali, ja turpeen tulevaisuuden vahvistamiseksi pitää turpeen tutkimukseen sekä kehittämiseen panostaa nykyistä merkittävästi enemmän. Turve on tärkeä tuki- ja seospolttoaine puulle. Turpeen verotus täytyy pitää maltillisena, tai se johtaa biovoimalaitosinvestointien peruuntumiseen ja lykkääntymiseen. Tämä jarruttaisi puuenergian käytön lisäämistä. Turvetta tarvitaan energialaitosten polttoainehuollon ja laitosten teknisen toimivuuden parantamiseksi. Kotimaisella turpeella ja puulla pitää korvata fossiilisia tuontipolttoaineita, esimerkiksi kivihiili. Samalla parannetaan maamme energiahuoltovarmuutta. 14 4) Laki yliopistolain muuttamisesta Lähetekeskustelu Lakialoite LA 53/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym.: Täysistunnon pöytäkirja PTK 88/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Lakialoite yliopistolain muuttamisesta on todella hyvä. Yliopistolaki on eriarvoistava, niin kuin tässä ed. Peltonen totesi, ja se on nähtävissä nimenomaan meidän pohjoisten ja ehkä Itä-Suomenkin yliopistojen osalta. Yliopistojen rehtorit kiertävät nyt rahaa kerjäämässä tohtorin hattuunsa, ja minusta rehtorin tehtävänä on muu tehtävä kuin ehtiä sitä rahaa sinne toimittaa. Sen takia tämä esitys on hyvä, että turvattaisiin riittävä rahoitus nyt sitten tähän toimintaan. No, tutkimus- ja kehittämistehtävä on todella tärkeä asia, ja sekin tulee turvata, mutta onko tämä sitten oikea tie olla rahaa kerjäämässä? Tässä on se ongelma varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen alueella, että niiden siellä toimivien yritysten pääkonttorit ovat täällä Pääkaupunkiseudulla ja päätökset tehdään täällä ja ne tukevat näitä säätiöyliopistoja. Ja niin kuin on huomattu, niin heillähän onkin ollut paljon paremmat mahdollisuudet saada tätä rahoitusta. Kaikki huutavat tämän kansainvälistymisen perään, mutta mielestäni yliopistoilla tulisi olla myös aluepoliittinen tehtävä, ja tulisi tarkastella siltä kannalta myös yliopistojen tehtävärakennetta.