TAIDEKASVATUKSEN OSASTO 108 109
TAIDEKASVATUKSEN OSASTO Fakulteten för konstfostran School of Art Education Hämeentie 135 C, 6. ja 7. kerros, 00560 Helsinki Puh. (vaihde) (09) 75631, fax (09) 7563 0250 tai (09) 7563 0409 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@uiah.fi Osastonjohtaja Juha Varto, kuvataiteiden tutkimuksen ja opetuksen professori, h. 6030, p. 7563 0437 varalla: Inkeri Sava, taidepedagokiikan professori, h. 7007 b, puh. 7563 0560 Toimisto Eeva-Liisa Ekenberg, osastosihteeri Virt@-koulutusohjelman sihteeri. h. 6029, puh. 756 30 389 Annika Fredriksson, amanuenssi, h. 7007a p. 7563 0256, fax 7563 0409 vastaanotto: ti-to 12-13 Minna Kattelus, opintosihteeri h. 6025, 7563 0255, vastaanotto sop.muk. Kirsti Niemensivu, osastosihteeri (talous) h. 6026, puh. 7563 0566 Kari Niiranen, harjoitusmestari, h. 6004, 7563 0368, 050-566 5971 lainaustoimisto avoinna 9-10 (palautukset) ja 11.30-12.30 (lainaus) Sirpa Salo, osastosihteeri, h. 6027 p. 756 30252, 050-549 6773 Erja Vuorinen, Atk-tukihenkilö, h. 6034, p. 7563 0559, 050-301 8435 Opetushenkilökunta Helena Sederholm, kuvataidekasvatuksen professori, h. 7009, puh. 7563 0 Stefan Sonvilla-Weiss, professori, epedagogy Design koulutuksen johtaja, h. 6028 puh. 7563 0253 Tarja Kankkunen, lehtori, h. 7003, p. 75630386 Tapani Lundgren, lehtori, h. 6007, puh. 75630258 Jukka Orava, assistentti, h. 6007, puh. 7563 0201 Pirkko Pohjakallio, lehtori, h. 6027, puh. 7563 0257 Martina Paatela-Nieminen, yliassistentti h. 7008, puh. 7563 0390 Martti Raevaara, koulutusjohtaja, Virt@- koulutuksen johtaja, h. 6005, puh. 7563 0251 Esa Salmio, päätoiminen tuntiopettaja, h. 6013, puh. 7563 0318 Tarja Trygg, lehtori, h. 6013, puh. 7563 0369 Riitta Vira, lehtori, h. 7006, puh. 7563 0254 Elsa Ytti, lehtori, h. 7004, puh. 7563 0515 Tavoitteet Taidekasvatuksen osaston kuvataideopetuksen koulutusohjelmassa koulutetaan kuvataideopettajia. Osaston tehtävänä on alan tutkimustoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen. Jatkotutkintona voi suorittaa taiteen tohtorin tutkinnon. Taidekasvatuksen osaston tavoitteena on opettajankoulutuksen ohella kehittää kuvataideopetusta metodisesti ja sisällöllisesti, ja edistää kuvataideopetuksen asemaa kaikilla koulutustasoilla. Taidekasvatusta kehitetään tuottamalla alan tutkimusta. Kuvataideopetuksen koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle: - valmius kuvalliseen, suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun - tarpeelliset tiedot kasvatustieteen, taidekasvatuksen ja erityisesti kuvataideopetuksen teoriasta ja käytännöstä - tarpeelliset tiedot visuaalisen kulttuurin eri osa-alueista ja niiden kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tavoitteena on, että opiskelija yllä mainittujen tietojen ja taitojen perusteella kykenee: - toimimaan kuvataiteen aineenhallintaa ja opetustaitoa vaativissa tehtävissä - toimimaan yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa alueensa kysymysten ratkaisemiseksi - seuraamaan alansa kotimaista ja ulkomaista kehitystä - tiedostamaan tehtäväalueeseen liittyvän ammatillisen ja moraalisen vastuun - itsenäisesti hankkimaan ja soveltamaan tietoa - tekemään tutkimustyötä ja harjoittamaan jatko-opintoja. Koulutusohjelman ydinosaamisalueet ja ammatillinen tehtäväalue Kuvataiteen koulutusohjelmassa koulutetaan kuvataideopettajia. Sen ammatillisen tehtäväalueena ovat peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten, opettajakoulutuslaitosten, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat kuvataiteen opetustehtävät. Työtehtävät liittyvät monipuolisesti visuaaliseen kulttuuriin. Taidekasvattajia tarvitaan myös kouluyhteisön ulkopuolella. Koulutus kehittää pedagogisia taitoja, kasvatuksen ja taiteen teorian sekä visuaalisen ilmaisun monipuolista hallintaa. Tutkinnon antama kelpoisuus Kuvataideopetuksen koulutusohjelmassa suoritettava taiteen maisterin tutkinto on aineenopettajan tutkinto, joka rakentuu yhdelle opetettavalle aineelle. Taiteen maisterin tutkinto antaa ilman lisäsuorituksia kelpoisuuden kuvataiteen opettamiseen peruskoulussa ja lukiossa. Peruskoulun ja lukion opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98) ja siihen johtavasta koulutuksesta on taideteollisen alan tutkintoasetuksen lisäksi säädetty mm. opettajankoulutuslaissa ja -asetuksessa, sekä asetuksessa kasvatustieteen tutkinnosta ja opettajakoulutuksesta. Erillisopintoina suoritetut kuvataiteen opetettavan aineen (40 ov) liitettynä ylempään korkeakoulututkintoon ja opettajana pedagogisiin opintoihin (väh. 35 ov) antavat kelpoisuuden opettaa kuvataidetta peruskoulussa. Koulutusohjelma ja erilaiset koulutusväylät Kuvataideopetuksen koulutusohjelmassa opiskelija suorittaa taiteen maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on 180 opintoviikkoa ja opiskeluaika 5 vuotta. Opinnot on jäsentämisen vuoksi jaettu kandidaatin- ja maisterintutkintoon (120 ov/3 vuotta + 60 opintoviikkoa/2 vuotta) mikä antaa opiskelijalle mahdollisuuden hahmottaa tutkintonsa paremmin sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Opiskelija voi kolmen vuoden opiskelun jälkeen suorittaa taiteen kandidaatin tutkinnon, mutta taiteen kandidaatin tutkinto ei anna opettajakelpoisuutta (kts kohta Tutkinnon antama kelpoisuus). Taiteen kandidaatin tutkinnon muodostuvat kolmen ensimmäisen vuoden opintojaksoista. Kypsyyskoe ja toisen kotimaisen kielen suoritetaan taiteen maisterin tutkintoon liittyen. Kandidaatin tutkintoon sisältyy opinnäytteenä portfoliomuotoinen tutkielma. Taiteen maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään erilaisille kohderyhmille perus-, muunto- ja täydennyskoulutuksena sekä erillisinä kuvataiteen opetettavan aineen opintoina. Erilaisilla koulutusväylillä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat mm. aikuiskoulutuksen tarpeet ja opettajan kelpoisuussäädökset. Koulutukseen otetaan vuosittain yhteensä n. 40 uutta opiskelijaa. Perus-, muunto- ja täydennyskoulutus johtavat taiteen maisterin tutkintoon. Muuntokoulutus perustuu opiskelijan aiempaan taiteelliseen tai pedagogiseen koulutukseen ja alan opettajakokemukseen ja taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa 2 3 vuodessa. Erilliset kuvataiteen opetettavan aineen suoritetaan 40 opintoviikon laajuisena, ns. sivuaineena. Erillisopintoihin otetaan toistaiseksi opiskelijoita vain opettajankoulutusyksiköiden välisen opiskelijavaihdon kautta. Täydennyskoulutus on tarkoitettu kuvataideopettajakelpoisuuden omaaville, jotka haluavat täydentää vapaamuotoista tutkintoaan tai muuten hankittua kelpoisuutta taiteen maisterin tutkinnoksi. Lukuvuosina 2001-2004 toteutetaan etä- ja monimuoto-opetukseen perustuva VIRT@- koulutus, joka on suunnattu erityisesti hajaasutusalueilla työskenteleville ja muodollista pätevyyttä vailla oleville kuvataiteen opettajille. Virt@-koulutuksessa on n. 60 opiskelijaa. Uusi virt@-koulutus alkaa 2004. Lukuvuosina 2003-2005 osastolla ja aloitetaan kansainvälinen maisterikoulutusohjelma: MA in epedagogy Design. Osaston vieraileva professori Stefan Sonvilla-Weissin vastuualueena on MA in epedagogy Deisgn -koulutusohjelman suunnittelu ja toteutus yhteistyöpartnereina mm. Birminghamin ja Hampurin taidekorkeakoulut. Koulutusohjelma on englanninkielinen ja tarjoaa visuaalisen pedagogiikan erikoistumismahdollisuuden. Opintojen järjestäminen Taideteollinen korkeakoulu järjestää kokonaisuudessaan tutkintoon kuuluvat kuvataiteen aineenhallintaan liittyvät (136 ov). Sen sijaan opettajankelpoisuuteen vaadittavat opettajan pedagogiset (35 ov) järjestetään yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja jonkin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Osa näistä opinnoista järjestetään taidekorkeakoulujen (TeaK, SibA, TaiK) yhteistyönä. Kieli (9 ov) korkeakoulu järjestää yhdessä Helsingin yliopiston kielikeskuksen kanssa. Opetus toteutetaan vuoden 2003-2005 opetussuunnitelman (tutkintovaatimukset + 110 111
opetusohjelma) mukaan. Lukuvuonna 2001 ja sen jälkeen aloittaneet opiskelijat noudattavat tässä esitettyjä tutkintovaatimuksia. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen vuotta 2001, voivat soveltavin osin noudattaa opetussuunnitelmaa, joka oli voimassa opintoja aloitettaessa; opintojen vastaavuus on tällöin neuvoteltava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Opintosihteeri neuvoo tarkemmin opintojen suunnittelussa. Opintojaksojen suoritusvuodet tulee tarkistaa kunakin lukuvuonna voimassa olevasta opetusohjelmasta. Kaikkia opintojaksoja ei järjestetä jokaisena lukuvuonna. Tarkemmat tiedot kunakin lukuvuonna tarjottavasta opetuksesta ilmenee opetusohjelmassa, joka ilmestyy kesäheinäkuun aikana. Taiteen kandidaatin tutkinto (Tak) 120 OV Koulutusohjelman opintojen rakenne: Ydinosaamisalueet A. Kieli B. Kuvataideopetuksen B.1. Kuvataiteen opetusalan B.2. Opettajan pedagogiset Opintokokonaisuudet Perus A.1. Äidinkieli A.2. Toinen kotimainen kieli A.3. Vieras kieli Aine Opiskelusta ja opintojen ohjauksesta Työnohjaajat, opintosihteeri sekä amanuenssi vastaavat ensisijaisesti opintojen ohjauksesta. Opiskelijapalautekäytännöt Opiskelijoilta kerätään jokaisen kurssin jälkeen kirjallinen kurssipalaute. Kurssin vetäjät tekevät palautteista arvionsa, jotka käsitellään opettajakokouksessa. Palautteet ovat kaikkien luettavissa osaston kirjastossa säilytettävässä mapissa. Verkkoarvioinnin käyttöönottoa kokeillaan tulevan kauden aikana. B.1.1. Kuvataiteen peruskurssit ja visuaalinen ajattelu B.1.2. Taide ja yhteiskunta B.1.3. Valinnaiset ja vaihtoehtoiset tai B.1.4. Sivuaine järjestetään yhteisesti HY/OKL:N kanssa Opintoviikot yhteensä ov 8 ov 2 2 4 112 ov 87 ov 38 14-19 30-35 25 ov 120 ov PERUSOPINNOT Kieli 8 ov Äidinkieli, 2 ov Toinen kotimainen kieli, 2 ov Vieras kieli 4 ov AINEOPINNOT Kuvataideopetuksen 112 ov A. Kuvataiteen opetusalan, 87ov Kaikille yhteiset: A.1. Kuvataiteen peruskurssit ja visuaalinen ajattelu, 38 ov Opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan kuvallisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja. Perusteiden hallinta tukee opiskelijaa oman ilmaisun kehittämisessä. Kuvataiteen opinnoissa painottuu havaintoon perustuva työskentely ja perehtyminen kuvallisen prosessin olemukseen, hallintaan sekä kuvan rakenteeseen. Kuvallisen ilmaisun perustaidot ja tiedot muodostavat pohjan koulutusohjelman muille opinnoille. A.2. Taide ja yhteiskunta 14-19 ov Tavoitteena on tutustua taidekasvatuksen näkökulmasta eri tiedonaloilla harjoitettuun visuaalisen kulttuurin tutkimukseen, historiaan sekä visuaalisen kulttuurin käsitteistöön ja tulkintaan. Kokonaisuus muodostuu taidehistorian, kuvakulttuurin ja kuvien tulkitsemiseen liittyvistä kuvakulttuurin opinnoista. Olennainen osa on kulttuuri- ja mediakritiikki. Valinnaiset ja vaihtoehtoiset, 30-35 ov: A.3. Kuvataiteen opetusalan valinnaiset ja vaihtoehtoiset Tavoitteena on laventaa käsitystä kuvataiteesta ja sen teoreettisesta merkityksestä. Vaihtoehtoiset: Opiskelija valitsee kahdesta kokonaisuudesta, kummastakin 8 ov, eli yhteensä 16 ov (valittavina kokonaisuudet (1) kuvataide, (2) graafinen viestintä ja media sekä (3) tuote ja ympäristö). Valinnaiset: 19 ov on vapaasti valittavia. Nämä voivat olla joko pelkästään kuvataideopintoja tai myös teoreettisia opintoja, esim. modernin taideteollisuuden historiaa, nykytaidetta ja estetiikkaa. Tai: A.4. Sivuaine, 35 ov (1) Opettajakelpoisuuteen johtavat peruskoulun tai lukion opetettavan aineen, esim. tekstiilityö, tekninen työ, musiikki, äidinkieli. Vaihtoehtoisesti (2) kuvataiteen ja taideteollisen alan ammatilliset, jotka tukevat aineenhallintaa alan erilaisissa opetus- ja koulutustehtävissä. Vaihtoehtoisesti (3) luokanopettajakoulutuksen monididaktiset opetetta-vien aineiden, jotka antavat luokanopettajan kelpoisuuden. (4) Muu erikseen sovittava sivuainekokonaisuus B. Opettajan pedagogiset 25 ov Opinnot järjestetään yhteistyössä Helsingin Yliopiston opettajankoulu-tus--laitoksen kanssa. Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu osa aineenopettajalta vaadittavista opinnoista ja loput tulevat maisterin tutkinnossa. Tavoitteena on jäsentää kasvatustieteen ja taidekasvatuksen käsitteistöllä yksilön kasvua ja kehitystä, oppimista ja opettajan roolia oppimisessa sekä erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä, sekä saattaa yhteen kasvatustieteellinen tieto oppimisesta (miten ihminen oppii ja millä metodeilla), taideteoreettinen tieto (mitä opetetaan kun opetetaan taidetta) sekä auttaa opiskelijaa soveltamaan nämä tiedot toimiviksi oppimis-, opettajuus- ja opetuskäytänteiksi. Tämän lisäksi tavoitteena on perehtyä didaktiseen tutkimukseen kasvatustieteen osana, oppia sekä kasvatustieteen että taidekas-vatuksen peruskäsitteistöä ja saada käsitys kuvataideopetuksen asemasta yleissivistävässä koulussa. Opiskelija oppii portfolion kokoamiskäytännöt ja sen käytön periaatteet taiteen kandidaatin tutkinnon tutkielma-aineistona. 112 113
Taiteen maisterin tutkinto (Tam) 60 ov Ydinosaamisalueet A. Kieli B. Kuvataideopetuksen B.1. Kuvataiteen opetusalan B.2. Opettajan pedagogiset Maisterin tutkinnon ovat syventäviä opintoja, lukuun ottamatta Puheilmaisun opintoja. Opinnot muodostuvat kieliopinnoista (1 ov), kaikille yhteisistä kuvataiteen opetusalan syventävistä opinnoista (32 ov), vaihtoehtoisista syventävistä opinnoista = syventymisalue (17 ov) ja opettajan pedagogisista opinnoista (10 ov). Perus Kieli, 1 ov Puheilmaisu, 1 ov SYVENTÄVÄT OPINNOT KUVATAIDEOPETUKSEN OPINNOT 59 OV A. Kuvataiteen opetusalan syventävät, 49 ov Kaikille yhteiset, 32 ov: A.5. Kuvataideopetuksen syventävät, 8 ov Tavoitteena on syventää kuvataideopetuksen tietämystä visuaalisen ajattelun ja työskentelyn kautta. Koulutusohjelman opintojen rakenne: Perus A.1. Puheilmaisu Opintokokonaisuudet Syventävät Kaikille yhteiset: B.1.1. Kuvataideopetuksen syventävät B.1.2. Taidekasvatuksen tutkimus ja lopputyöseminaari B.1..3. Lopputyö Vaihtoehtoinen syventymisalue: B.1.4. Kuvataiteet B.1..5. Media ja uudet oppimisympäristöt B.1.6. Monitaiteisuus B1.7. Muotoilu ja ympäristö B.1.8. Taidekasvatuksen teoria järjestetään yhteisesti HY/OKL:N kanssa OPINTOVIIKOT YHTEENSÄ 1 ov 1 ov 59 ov 49 ov 8 4 20 17 10 ov 60ov A.6. Taidekasvatuksen tutkimus ja lopputyöseminaari, 4 ov Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tutkimuskäytännöt, joita tarvitaan taidekasvatuksen tutkimuksessa, sekä oppii tunnistamaan eri tutkimuskäytännöistä syntyvien tietojen erot. A.7. Lopputyö, 20 ov Tavoitteena on, että opiskelija syventää taidekasvatuksen teoreettista ja käytännöllistä tuntemustaan sekä osoittaa valmiutta tieteelliseen ja taiteelliseen ajatteluun ja näihin liittyvään viestintään. Lopputyön ohjaus tapahtuu lopputyöseminaarissa ja henkilökoh-taisessa lopputyö-ohjauksessa. A.8. Vaihtoehtoinen syventymisalue 17 ov Monitaiteisuus Media ja uudet oppimisympäristöt Kuvataiteet Muotoilu ja ympäristö Taidekasvatuksen teoria na. Tässä ovat mukana perusharjoittelun lisäksi syventävät harjoittelut ja arviointikurssi. Tavoitteena on syventää ja jäsentää taidepedagogista ajattelua sekä opetusharjoittelun että taidepedagogiikkaan liittyvän teoreettisen tiedon avulla. Opinkokonaisuudessa pyritään myös laajentamaan ja kehittämään opiskelijan erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvää taidepedagogista osaamista. MUUNTOKOULUTUS (TaM) Kuvataideopetuksen koulutusohjelman muuntokoulutus perus-tuu opiskelijan aiempaan taiteelliseen tai pedagogiseen koulutukseen ja opettajakokemukseen. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opinto-suunnitelma (HOPS). Opintosuunnitelma rakentuu kuvataiteen opetettavan aineen opinnoista (65 ov), lopputyöstä (20 ov), opettajan pedagogisista opinnoista (35 ov) ja kieliopinnoista (8 ov) sekä aiempien opintojen perusteella suoraan hyväksi luettavasta osuudesta (52 ov). A. Kuvataiteen opetettavan aineen 65 ov A1 Yhteiset 43 ov A2 Vaihtoehtoiset mediapedagogiset vähintään 12 ov A3 Henkilökohtaiset vähintään 10 ov B. Lopputyö 20 ov C. Kieli 8 ov Kieliopintoihin sisältyy vieraan kielen (4 ov), toisen kotimaisen kielen (2 ov) ja äidinkielen (2 ov). Ks. tarkemmin opinto-ohjelma. D. Opettajan pedagogiset 35 ov Opinnot järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Mahdolliset opintojen korvaavuudet selvitetään ja anotaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. E. Hyväksiluettavat 52 ov Opintojen tavoitteena on tukea opiskelijaa opetusalueen hallinnan ja pedagogisen ajattelun syventämisessä. Opinnot tarjoavat myös mahdollisuuden lopputyötä tukevaan opiskeluun. Kurssitarjonta löytyy opinto-ohjelmasta. Opiskelija voi sisällyttää muualla suoritettavia vastaavia, saman alan opintoja tutkintoonsa. Opintojen hyväksilukemista anotaan etukäteen erillisellä lomakkeella. Hyväksilukemisesta päättää taidekasvatuksen osaston johtaja kuultuaan B. Opettajan pedagogiset 10 ov Tavoitteena on syventää kuvataideopettajan identiteettiä ja ammattikuvaa ja kykyä arvioida omaa ja toisten toimintaa kuvataideopettajakyseisen opetusalueen vastaavaa opettajaa. Opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus luetaan hyväksi tutkintoon ilman erillisanomusta 52 ov:n laajuisesti. ERILLISET KUVATAITEEN OPETETTAVAN AINEEN OPINNOT KUVATAIDEOPETUKSEN SIVUAINEOPINNOT (40 OV) Kuvataideopetuksen koulutusohjelman erillisopintoina voi suorittaa kuvataiteen opetettavan aineen 40 ov:n laajuisena opintokokonaisuutena (ns. sivuaine). Yhdessä ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen (35 ov) kanssa sivuaine antavat kelpoisuuden kuvataiteen opetustehtäviin peruskoulussa (A986/98). Opinnot järjestetään pääasiassa ns. opiskelijavaihtona eli opintoihin valittavien opiskelijoiden määrä perustuu opiskelijavaihtoon opettajankoulutus-yksiköiden kesken. Taidekasvatuksen osastolla on tällä hetkellä vaihto-sopimus seuraaviin opettajakoulutuksiin: luokanopettajan koulutus (Helsingin, Turun, Rauman, Hämeenlinnan ja Savonlinnan OKL), käsityönopettajan koulutus (Helsingin yliopisto) ja teknisen työn aineenopettajan koulutus (Turun yliopisto, Rauman OKL) sekä musiikinopettajan koulutus (SibA). Muutoin kuin opiskelijavaihtoon perustuen opetettavan aineen erillisopintoihin ei toistaiseksi oteta opiskelijoita. Kuvataiteen opetettavan aineen (40 ov) muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: A. Yhteiset 28 ov B. Vaihtoehtoiset mediapedagogiikan vähintään 8 ov C. Henkilökohtaiset ja pedagoginen portfolio väh. 4 ov Sivuaineopintoihin sisältyy pedagogisen portfolion kokoaminen. Siinä opiskelija tarkastelee ja arvioi opintojaan ja oppimistaan lukuvuoden aikana. Portfolion kokoaminen ei ole erillinen opintosuoritus vaan se sisältyy osasuorituksena kaikkiin opintojaksoihin. Lukuvuoden alussa on yhteinen portfoliotapaaminen ja tämän jälkeen ohjaus on henkilökohtaista. Portfolio jätetään tarkastettavaksi sivuaineopinnoista vastaavalle professorille huhtikuun loppuun mennessä. Portfolio arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. 114 115
VIRT@-KOULUTUS (TaM) Lukuvuosina 2001-2004 toteutetaan VIRT@- hanke, työssä toimivien kuvataideopettajien pätevöittämiskoulutus monimuotokoulutuksena verkkoympäristössä, muuntokoulutuksen mukaisin periaattein. Etä- ja monimuoto-opiskeluun perustuva Virt@-koulutus on suunnattu erityisesti hajaasutusalueilla toimiville ja muodollista pätevyyttä vailla oleville kuvataiteen opettajille. Opiskelu tapahtuu pääosin oman opetustyön ohella. Koulutus johtaa taiteen maisterin tutkintoon. Tavoitteena on nostaa maamme kuvataideopetuksen tasoa sekä vähentää lasten ja nuorten koulutuksellista eriarvoisuutta. Koulutus etenee vaiheittaisena projektina, jossa opiskelijoiden on mahdollista suorittaa taiteen maisterin tutkinto 2-3 vuodessa. Pääosa opiskelijoista valmistuu keväällä 2004. Opinnot perustuvat opiskelijan aiempaan taiteelliseen tai/ja pedagogiseen koulutukseen ja alan opettajakokemukseen. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops). Koska opetus järjestetään etä- ja monimuoto-opetuksena, on opiskelu mahdollista oman opetustyön ohella. Itse asiassa monet opintojaksot on rakennettu siten, että opiskelu perustuu opetussisältöjen soveltamiseen ja kokeiluun omassa opetustyössä ja kokemusten jakamiseen verkkoympäristössä. Osa Virt@-koulutuksesta järjestetään yhteistyössä viiden yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutusyksikön kanssa. Yhteistyötahot ovat Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos Tampereen yliopistossa, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Joensuun yliopistossa, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Oulun yliopistossa ja Vaasan opettajankoulutuslaitos Åbo Akademissa (Pedagogiska fakulteten i Vasa). Yhteistyö perustuu erillisiin sopimuksiin kukin yliopiston kanssa. Lisätietoja osoitteesta http://virta.uiah.fi Opetusohjelma A. Kuvataiteen opetettavan aineen 65 ov A.1 Yhteiset 38 ov Kuvataiteen peruskurssit 14 ov Taiteen tuntemus 13 ov Taidekasvatuksen teoria 11 ov A.2 Vaihtoehtoiset väh. 11 ov Ympäristöpedagokiset väh. 8 ov A.3 Henkilökohtaiset 8 ov B. Lopputyö ja lopputyöseminaari 22 ov C. Kieli 8 ov D. Opettajan pedagokiset poinnot 35 ov E. Suoraan hyväksiluettavat 50 ov Opiskelijalta vaadittava aikaisempi koulutus ja opetuskokemus luetaan hyväksi taiteen maisterin tutkintoon ilman erillisanomusta 50 ov:n laajuisesti.. MA in epedagogy DESIGN (TaM) englanninkielinen maisteriohjelma 60 ov Koulutusohjelman tavoite MA in epedagogy Design maisteriohjelma (60 ov) keskittyy verkkopedagogiikan visuaalisiin keinoihin ja mahdollisuuksiin, ja kuvataiteen ja taideteollisten alojen etä- ja monimuoto-opetukseen. Tavoitteena on kouluttaa kuvallisen alan pedagogisia ammattilaisia, jotka kykenevät toimimaan asiantuntijoina erilaisissa etä- ja monimuoto-opetukseen liittyvissä koulutustehtävissä myös kansainvälisellä kentällä. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on voimakkaasti lisääntynyt opetuksessa. Verkkopohjaisten opetus- ja oppimisympäristöjen käyttö korostaa pedagogiikan audiovisuaalisia ulottuvuuksia. Opetus muuttuu enemmän tuotantoprosessiksi, jossa erilaiset asiantuntijat toimivat yhteistyössä. Tässä kuvallisen alan pedagogisella asiantuntisuudella on kysyntää. Tietoverkkojen opetuskäyttö on myös lisännyt riippumattomuutta paikasta ja merkinnyt koulutuksen voimakasta kansainvälistymistä. Uuden koulutusohjelman myötä taidekasvatuksen osasto laajentaa koulutustarjontaa opettajankelpoisuuden ulkopuolelle ja suuntautuu selkeästi kansainväliseen koulutusyhteistyöhön ja opiskelijapohjaan. Maisteriohjelma toimii myös välineenä kuvataideopetuksen koulutusohjelman ja osaston muun toiminnan kansainvälistämisessä. Koulutuksen rakenne ja toteutus Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmaan otetaan 12 opiskelijaa. Opiskelijoita vaaditaan BA-tason koulutus ja pedagoginen suuntautuminen. Vaadittava pohjakoulutuksen ala määritellään tarkemmin opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. epedagogy Design -maisteriohjelma rakentuu seuraavista kokonaisuuksista: -Pedagogical contamination in epeadgogy Design -Study project -Understanding design and media in pedagogy 18 cr -Research in pedagogy design and thesis seminar -Thesis -Complementary studies- mahdolliset opiskelijakohtaiset lisä, jotka määritellään opiskelijan aikaisemman koulutuksen perusteella Osa opetuksesta integroidaan kuvataideopetuksen koulutusohjelman syventymisalueen, media ja uudet oppimisympäristöt kurssien kanssa. Koulutusta varten on perustettu määräaikainen professorin virka, jonka tehtäväalueeseen kuuluu ohjelman, suunnittelu ja toteutus sekä tutkimuksellisen yhteistyön kehittäminen. Professorin virkaan on kutsuttu PhD Stefan Sonvilla-Weiss Itävallasta. Koulutusohjelma alkaa kevätlukukaudella 2004. Hakuaika ohjelmaan on lokakuussa 2003. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan syyslukukauden alussa. STUDIER VID ÅA/VASA FÖR BLIVANDE BILDKONSTLÄRARE Pedagogiska fakulteten i ÅA/Vasa ansvarar för pedagogiska studier motsvarande cumlaude (35 sv) inom lärarutbildningen. Studerande inom den svenskspråkiga utbildningen av ämneslärare i bildkonst kan avlägga 8 sv av totalt 35 sv pedagogiska studier för lärare (3 sv på approbaturnivå + 5sv på cum laude nivå) vid Konstindustriella högskolan. Grundstudierna (approbatur) i pedagogik, 15 sv kan avläggas vid Pedagogiska fakulteten i Vasa, som virtuella kurser vid PF/ÅA, vid Hangö sommaruniversitet, vid Helsingfors universitet (12 sv med 3 sv komplettering vid Konstindustriella högskolan). Samarbete mellan Sibelius-Akademin och Konstindustriella högskolan kan ske enligt separat överenskommelse för grundstudierna i pedagogik. Resterande 15 sv av cum laude studierna avläggs vid Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i Vasa. Delar av de pedagogiska studierna som avläggs vid Pedagogiska fakulteten i Vasa kan såvida behov finns utlokaliseras till Helsingforsregionen. Se även ÅA, Pedagogiska fakulteten, Studiehandbok för ämneslärare. Närmare information om bl.a. boendet (det är möjligt att få bostadstillägg) ger studiesekreteraren i Vasa tel. 06-324 7111, samt amanuens Annika Fredrikkson vid Konstindustriella högskola. JATKO-OPINNOT Taidekasvatuksessa voi suorittaa jatkotutkintona tohtorin tutkinnon (taiteen tohtori). Edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja jatko-opintojen suorittaminen. Jatko-opinnoista ilmestyy oma opintooppaansa, jossa kuvataan haku, ja tutkinnon luonne. 116 117