Tuettu itsemääräämisoikeus

Tuettu itsemääräämisoikeus Negotiorum gestio oikeusperiaatteena Lapsilainsäädäntö Laitosvalta Perinteinen holhouslainsäädäntö Uusi edunvalvontalainsäädäntö Edunvalvontavaltuutus Asiamiehet ja valtuutetut Vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus 2006

Oikeusvaltioon Yksilön oikeuksista säätäminen Ihmisoikeuksien rooli Euroopan unionin oikeuden rooli Perusoikeuksien rooli Informaatioprosessien merkitys Oikeuksien aikaistuminen Lailla, ei ohjeilla säätäminen Uusi nelijako-oppi; asiamiehet ja valtuutetut Äärikeinona oikeudenkäynti

SISÄLTÖÄ I Eräitä peruskäsitteitä ja periaatteita Holhouksesta edunvalvontaan Edunvalvontakynnys

Perustuslaki 1 Valtiosääntö Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

Vrt KKO:2012:74 A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus katsoi, ettei B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ollut vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla. (Ään.)

Peruskäsitteitä ja näkökulmia Itsemääräämisoikeus Tuettu itsemääräämisoikeus Päämies Sosiaalinen turvallisuus Taloudellinen turvallisuus Oikeudellinen hyvinvointi Laillisuusvalvonta

Yksilön itsemääräämisoikeus (self-determination) Teoria ihmisen asemasta yhteiskunnassa Oikeusperiaate oikeusvaltiossa Persoonallisuusoikeuden peruskäsite Metodinen näkökulma Lainsäädännön käsite

Itsemääräämisoikeus keskeiset osa-alueet: oikeus sisäiseen vapauteen, oikeus ulkoiseen vapauteen, oikeus kompetenssiin, oikeus valtaan, oikeus tietoon.

Potilaslaki 6 Potilaan itsemääräämisoikeus Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena...

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

KKO:2011:67 Asianomistaja oli saanut liikenneonnettomuudessa aivovamman. Rikoksen esitutkintaa varten hänelle ei ollut määrätty edunvalvojaa. Kysymys siitä, oliko asianomistajan isällä asiainhuollon periaatteiden mukaan oikeus esittää pojan puolesta syyttämispyyntö vammantuottamuksesta. (Ään.)

KKO: Hovioikeuden tavoin Korkein oikeus katsoo, että B:n isällä on ollut oikeus esittää syyttämispyyntö asiassa. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole perustunut hovioikeuden mainitsemaan tilannevaltuutukseen, vaan asiainhuoltoon (negotiorum gestio). 11. Asiainhuollolla tarkoitetaan toimimista toisen puolesta ilman nimenomaista valtuutusta tai muuta toimeksiantoa, ilman suoraan lain perusteella syntynyttä lakimääräisen edustajan asemaa ja ilman tuomioistuimen tehtävään antamaa määräystä. Asiainhuolto tulee kysymykseen tilanteissa, joissa asianomainen on itse estynyt etujaan valvomasta ja joissa valtuutettua tai määrättyä edustajaa ei ole. 12. Suomen lainsäädännössä on asianhuoltoon perustuva sääntely omaksuttu kauppakaaren 18 luvun 10 :ssä. Säännös on kirjoitettu kauppakaaren alkuperäiseen, yksittäisiä tilanteita koskevaan tapaan, eikä se rajoita asiainhuollon soveltamista muissakin sellaisissa tapauksissa, joissa asiainhuollon edellytykset ja tarkoitusperät täyttyvät. Asiainhuoltoa voidaan soveltaa esimerkiksi sellaisiin yksityisoikeudellisiin yksipuolisiin oikeustoimiin kuin velan vanhentumisen katkaisemiseen tai irtisanomiseen.

SOSIAALINEN TURVALLISUUS Edunvalvonta Markkinat Sosiaalihuolto Terveydenhuolto

Oikeudellinen hyvinvointi Oikeusvaltion kehitys Ihmis- ja perusoikeuksien merkityksen kasvu Oikeuksien aikaistuminen Oikeuksien tehostuminen Oikeuksien toteutuminen informaatioprosesseina Valtiovallan nelijako-oppi Asiamiehet ja valtuutetut Pariisin periaatteet

Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonnan viranomaiset Hallintokantelut/Muutoksenhaku Oikeuslähdeoppi Mielipiteistä kohden velvoittavuutta Sosiaalisen turvallisuuden laillisuusvalvonta Kanteluhakuisuus/muutoksenhaun soveltumattomuus Perusoikeusvalvonta

Oikeuskansleri OKV/289/1/2011 Huolellisuus työtehtävien hoidossa Perustuslain 2 :n 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Hallinto-oikeus oli sairaalan tekemän alistuksen perusteella vahvistanut päätöksen alaikäisen psykiatrisesta pakkohoidosta. Alaikäisellä oli käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja hoitamassa alaikäisen testamentilla saamaa omaisuutta. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan alaikäisen muu edustus säilyi lakimääräisellä edunvalvojalla eli äidillä. Hallinto-oikeus lähetti tekemänsä päätöksen tiedoksi myös testamentilla saatua omaisuutta hoitamaan määrätylle edunvalvojalle.

Oikeuskansleri OKV/289/1/2011 Mielenterveysasetuksen 8 :n 2 momentissa on säädetty, että mielenterveyslain 11 :ssä tarkoitettu päätös (päätös hoitoon määräämisestä) on silloin, kun potilas on alaikäinen, annettava 12 vuotta täyttäneen potilaan lisäksi tiedoksi henkilölle, jolle mielenterveyslain 11 :n 1 momentin mukaan on varattava tilaisuus tulla kuulluksi potilasta hoitoon määrättäessä. Koska taloudellisten asioiden hoitoa varten määrätty edunvalvoja ei ollut kyseisessä lainkohdassa mainittu henkilö, ei päätöksen lähettäminen hänelle perustunut lakiin. Päätöksen oli tehnyt kaksi lainoppinutta hallinto-oikeustuomaria ja asiantuntijajäsen. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kaikki asian ratkaisuun osallistuneet olivat lähtökohtaisesti yhtäläisessä vastuussa antamastaan päätöksestä.

Mutta: Hallinto-oikeuslain 7 :n 1 momentin mukaan asiantuntijajäsenet osallistuvat hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen eikä laissa ole heidän vastuutaan koskevia erityissäännöksiä. Koska kuitenkin kyse oli teknisluonteisesta osasta hallinto-oikeuden päätöstä eikä asiassa ollut aihetta epäillä, että kyseisestä seikasta olisi nimenomaisesti keskusteltu oikeuden istunnossa tai että lääketieteellistä asiantuntemusta edustaneella asiantuntijajäsenellä muusta syystä olisi ollut erityistä aihetta nimenomaisesti kiinnittää huomiota päätöksen jakelutietojen oikeellisuuteen, apulaisoikeuskansleri katsoi, että vastuu päätöksen virheellisestä tiedoksiannosta oli ainoastaan päätöskokoonpanon lainoppineilla jäsenillä ja esittelijällä. Kyseiset virkamiehet olivat myöntäneet virheen. Hallinto-oikeuden ylituomarin jo kiinnitettyä mielenterveysasioita käsittelevien virkamiesten huomiota erityiseen tarkkuuteen päätösten tiedoksiannossa, asia ei tältä osin vaatinut enää apulaisoikeuskanslerin toimenpiteitä.

SISÄLTÖÄ I Eräitä peruskäsitteitä ja periaatteita Holhouksesta edunvalvontaan Edunvalvontakynnys

Eräitä kehitysvaiheita Vanhempien valta ja vanhempien vastuu Miehen edusmiehyys vuoteen 1930 Suvun valta ja holhous osana perintökaarta vuoteen 1900 Holhouslaki vuodesta 1900 vuoden 1999 lopulle Laitosvalta viime vuosiin Kehittyneempi Holhoustoimilaki vuonna 1999 Laki edunvalvontavaltuutuksesta vuonna 2007

Vanheneva maailma Vanhusväestön määrän kasvu Yksin asuvien vanhusten määrän kasvu Palvelujen tarpeen kasvu Pitkäaikaisen laitosasumisen tarpeen kasvu Edunvalvonnan tarpeen kasvu Vanhuspalvelulain tarve

Piilevä väärä edunvalvonta KKO:2003:48 Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys Irtaimen kauppa Iäkäs ja sairaalloinen vaimo myi miehelleen omistamansa osuuden heidän asuntonaan käyttämänsä huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Kysymys kaupan pätevyydestä. OikTL 31

KKO On jäänyt luotettavasti näyttämättä, ettei A olisi ymmärtänyt kanteessa tarkoitetun luovutustoimen merkitystä tai että hän muulla perusteella olisi luovutuksen tapahtuessa ollut vailla oikeustoimikelpoisuutta. Hänen sairaudestaan ja elämäntilanteestaan on kuitenkin johtunut, että hänen kykynsä itsenäiseen tahdonmuodostukseen on kaupanteon aikaan ollut huomattavasti alentunut. Näin ollen on todennäköistä, että osakekaupasta ja sen ehdoista on tosiasiallisesti päättänyt B ja että A on sairautensa ja eristäytyneisyytensä johdosta sekä B:stä riippuvaisena siihen suostunut.

KKO Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että B on puheena olevan luovutustoimen yhteydessä käyttänyt hyväkseen A:n hänestä riippuvaista asemaa ja siten saanut A:n vastikkeettomasti luovuttamaan hänelle osuutensa puolisoiden yhdessä omistamista asunto-osakkeista. Luovutustoimella on loukattu A:n etua. Sen vuoksi 23.1.1997 allekirjoitettu kauppakirja on oikeustoimilain 31 :n nojalla luovutustoimena pätemätön eikä se näin ollen sido A:n oikeudenomistajaa.

Läheisten ja suvun merkitys Huolenpito eettisenä velvollisuutena Holhouslaissa läheisten ja suvun kuuleminen pääsääntö Holhoustoimilaki katkaisi tietoisesti suvun kuulemisen Ongelmana edunvalvojien toiminta Ratkaisuna EOAn ihmisoikeustulkinta

HolhTL 43 Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. Jos päämies on alaikäinen, on myös hänen huoltajansa mielipidettä tiedusteltava 1 momentissa säädetyin tavoin.

HolhTL 58 Jos päämiehen edun turvaaminen vaatii toimenpidettä, josta edunvalvoja ei ole huolehtinut, tuomioistuin voi holhousviranomaisen, päämiehen itsensä taikka muun 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksesta määrätä toisen edunvalvojan huolehtimaan siitä. Tuomioistuin voi vastaavasti määrätä toisen edunvalvojan, jos edunvalvojaa vastaan on syytä ajaa kannetta ennen kuin hänen tehtävänsä edunvalvojana on päättynyt.

HolhTL 72.1 Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista, voi tehdä holhousviranomainen tai se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.

HolhTL 72 Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, on alaikäisen huoltajalle ja 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on valvottava, sekä, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta, hänen aviopuolisolleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos se, jonka etua on valvottava, on antanut edunvalvontavaltuutuksen ja edunvalvojan määrääminen saattaa aiheuttaa, että edunvalvontavaltuutus lakkaa kokonaan tai osaksi olemasta voimassa, valtuutetulle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (25.5.2007/649)

HolhTL 92 Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista: 1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; 2) syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämistä varten; 3) tuomioistuimelle, jos se on tarpeen tämän lain mukaisessa asiassa; eikä 4) sille, jolla on lain nojalla oikeus saada asiasta tieto.

L ä h t ö k o h t a n a p ä ä m i e h e n

Edunvalvontakynnys Peruskysymys: millä edellytyksillä päästään tai joudutaan edunvalvontaan? Sääntelyn lähtökohta 1: holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ei ole avoin sosiaalipalvelu Sääntelyn lähtökohta 2: holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ei ole välttämättömyys

Laki holhoustoimesta 1999 1 Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

HOLHOUSTOIMILAKI 3 Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään.

Holhoustoimilaki 8 Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. (29.8.2008/576) Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Edunvalvojan tehtävä voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.

KKO:2009:7 Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen A, jolla oli huomattava omaisuus, oli heikentyneen terveydentilansa vuoksi kykenemätön hoitamaan varallisuuttaan koskevia asioita. A vastusti edunvalvojan määräämistä. Koska hänen omaisuutensa hoito oli muutoin järjestetty niin, ettei hänen etunsa vaarantunut, edunvalvojan määräämiselle ei ollut riittävää aihetta. L holhoustoimesta 8 1 mom L holhoustoimesta 8 2 mom

Taustalukemista Sarja, Mikko Hyvä edunvalvontatapa holhoustoimessa, DL 2011 Tornberg, Johanna Edunvalvonta, itsemääräämisoikeus ja oikeudellinen laatu 2012 Saarenpää, Ahti Henkilö- ja persoonallisuusoikeus, Oikeusjärjestys 2012 Karjalainen, Katja Eläkeläiset liikkeellä Euroopassa : Haagin yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta, LM 2012

Kertausta Oikeusvaltion kehitystä Ihmisoikeuksien käytännöllistyminen Perusoikeusvelvoitteisuus Oikeus informaatioprosesseina Laillisuusvalvonta ohjauskeinona Edunvalvonnan kehittyvä sääntely Ero suvun vallasta Eristävä edunvalvonta Vanhentuva Eurooppa Piilevä edunvalvonta Edunvalvontakynnys

Edunvalvonnan erityistilanteita 10 Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos: 1) kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan; 2) muutoin on tarpeen, että poissa olevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan; 3) tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle omaisuus menee, tai joku saa omaisuuden omistusoikeuksin haltuunsa vasta myöhemmin ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta hänen lukuunsa; tai 4) lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista.

HolhTL 43 Päämiehen kuuleminen Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. Jos päämies on alaikäinen, on myös hänen huoltajansa mielipidettä tiedusteltava 1 momentissa säädetyin tavoin.

Markus Rapo, tilastokeskus Vuoden 2008 lopussa sataa työikäistä kohden oli 50,3 huollettavaa. Huoltosuhde on ollut Suomessa 1970-luvulta lähtien tällä tasolla. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tulee tilanne heikkenemään rajusti. Vuoteen 2016 mennessä huoltosuhde ylittää ennusteen mukaan 60 huollettavan rajan ja vuoteen 2026 mennessä huoltosuhde olisi jo yli 70, tasolla, millä se ei ole koskaan ollut Suomen itsenäisyyden aikana. Kehitys johtuu pitkään alle uusiutumistason olleen syntyvyyden lisäksi pidentyneestä eliniästä. 1900-luvun alussa vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli noin 45 vuotta. Suurten ikäluokkien syntyessä oli elinajanodote noussut 58 vuoteen. Vuonna 2008 syntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli jo runsaat 76 vuotta. On myös muistettava, että elinajanodote kuvaa vain yhden vuoden kuolevuuden tasoa, aivan kuten kokonaishedelmällisyyslukukin kuvaa syntyvyyttä. Viime vuonna syntyneiden poikalasten todellinen keskimääräinen elinikä voi ja hyvin todennäköisesti tulee olemaankin huomattavasti korkeampi. Pidentynyt elinikä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä enemmän eläkeikäisiä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nousevan nykyisestä 900 000:sta noin 1,6 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan samaan aikaan lähes nelinkertaistuvan nykyisestä.

KKO:2009:7 Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen A, jolla oli huomattava omaisuus, oli heikentyneen terveydentilansa vuoksi kykenemätön hoitamaan varallisuuttaan koskevia asioita. A vastusti edunvalvojan määräämistä. Koska hänen omaisuutensa hoito oli muutoin järjestetty niin, ettei hänen etunsa vaarantunut, edunvalvojan määräämiselle ei ollut riittävää aihetta. L holhoustoimesta 8 1 mom L holhoustoimesta 8 2 mom

VAATIMUS Hyvinkään maistraatti vaati, että Veikko A:lle määrätään edunvalvoja hoitamaan A:n omaisuutta ja taloudellisia asioita sekä edustamaan A:ta taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa. A:n tulot koostuivat eläketulosta ja pääomatuloista. A omisti yksin tai yhdessä aviopuolisonsa kanssa omakotitalokiinteistön, kolme kesämökkikiinteistöä, pankin omaisuusraportista ilmenevän sijoitusomaisuuden ja eräitä ulkomaisia sijoituksia. Terveydentilansa vuoksi A ei kyennyt valvomaan etuaan taikka huolehtimaan varallisuuttaan koskevista asioista, minkä vuoksi hänen tärkeät etunsa olivat vaarassa. Tämän vuoksi A tarvitsi edunvalvojan hoitamaan taloudellisia ja omaisuuttaan koskevia asioita. A:n vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ollut riittävää aihetta.

KÄRÄJÄOIKEUS Käräjäoikeus katsoi todistajana kuullun, A:n pitkään tunteneen ja tämän asioita hoitaneen pankin sijoitusjohtajan kertomuksella näytetyksi, että A:n talletukset, osakesijoitukset ja sijoitusrahastoosuudet olivat pankin hoidettavana. Tämän omaisuuden hoitaminen ei vaatinut mitään erityistoimia, koska tilanne voi säilyä ennallaan. Edunvalvonnan tarvetta ei siten tältä osin ollut. Myöskään A:n ja hänen puolisonsa yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen hoidon ei ollut osoitettu vaativan sellaisia toimenpiteitä, jotka vaatisivat edunvalvojan määräämistä. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei edellä selostettuja 2 kohdan edellytyksiä edunvalvojan määräämiselle ollut. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen

HOVIOIKEUS - ENEMMISTÖ Hovioikeus katsoi näytetyksi, että A oli lääketieteellisin perustein edunvalvonnan tarpeessa. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että A:n varallisuuden oli näytetty olleen ja edelleen olevan asianmukaisessa hoidossa. A:n omaisuuden hoitamisessa ei ollut näytetty olevan olemassa mitään sellaista seikkaa, joka konkreettisesti vaarantaisi hänen etunsa. Nämä seikat ja ihmisarvon kunnioittamisen periaate johtivat siihen, että edunvalvonnan vastustamiselle oli olemassa riittävät perusteet. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut holhoustoimilain 8 :ssä tarkoitettua perustetta määrätä A:lle edunvalvojaa. Tämän vuoksi hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

HOVIOIKEUS - VÄHEMMISTÖ A:lla oli huomattavan suuri omaisuus, johon sisältyi osuuksia useista kiinteistöistä, ja erilaisia sijoituksia sekä Suomessa että ulkomailla. A:n omaisuutta hoidettiin tällä hetkellä edellä hovioikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. A ei kyennyt sairautensa vuoksi valvomaan sitä, miten hänen omaisuuttaan hoidettiin. Tämän vuoksi X katsoi, ettei A:n omaisuuden hoitamista ja sen valvontaa ollut järjestetty holhoustoimilaissa edellytetyllä tavalla siten, että A:n edut ja hänen oikeutensa tulivat riittävästi turvatuksi ottaen huomioon sanotun lain 37 :ssä säädetyt periaatteet. Edunvalvojan määrääminen hoitamaan A:n asioita oli hänen vastustuksestaan huolimatta aiheellista ottaen huomioon hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve, eikä se tarpeettomasti loukannut hänen oikeuksiaan

Korkein oikeus Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen lain muutoksen jälkeen holhoustoimesta annetun lain 8 :n 1 momentissa (576/2008) säädetään, että tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysiikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Säännöksen sanamuotoa on selvennetty edellä sanotun sisältöiseksi sen varmistamiseksi, että avun tarpeessa olevan asioiden hoitamiseksi käytetään lievintä tarjolla olevaa ja riittävää keinoa, esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta tai lähiomaisten tarjoamaa apua, jonka avun tarpeessa oleva hyväksyy (HE 45/2008 vp s. 17).

KORKEIN OIKEUS A vastustaa siis edunvalvojan määräämistä. Siten sanotun säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä vain, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että holhousoikeuden keskeinen periaate on ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siitä seuraa, että edunvalvonnan järjestämiseen on syytä ryhtyä vain silloin, kun se on asianomaisen etujen kannalta välttämätöntä (HE 146/1998 vp s. 18). Tällöin on otettava huomioon muun muassa ne toimenpiteet, joihin asianomainen on itse ryhtynyt asioiden hoidon järjestämiseksi. Välttämättömänä edunvalvonnan järjestämistä voidaan pitää lähinnä silloin, kun se on tarpeen asianomaisen etujen suojaamiseksi joko tämän omilta tai muiden niitä vaarantavilta toimenpiteiltä

KORKEIN OIKEUS C on väittänyt, että A:n omaisuus ei tule tällä tavoin asianmukaisesti hoidetuksi, koska muun muassa vapaaajan kiinteistöjen rakennusten hoito on osittain laiminlyöty, eikä C myöskään ole saanut sisaruksiltaan tietoja omaisuuden hoidosta. Korkein oikeus toteaa tältä osin kuitenkin ilmenevän, että tarkoitetut rakennukset ovat ilmeisesti korjauskelvottomia ja että kiinteistöjen arvo muodostuu paljolti muusta kuin rakennuksista. Edunvalvonnan tarvetta tulee lisäksi harkita vain sen näkökulmasta, jonka etua on valvottava. Tämän vuoksi sillä, että A:n lapset ovat omaisuuden hoidosta eri mieltä ja etteivät kaikki lapset mahdollisesti saa haluamiaan tietoja omaisuuden hoidosta, ei ole edunvalvojan tarpeen kannalta merkitystä.

KKO - JOHTOPÄÄTÖKSET 9. A:n omaisuuden hoito on pääasiallisesti järjestetty hänen itse päättäminsä tavoin. Hänen etunsa tällä tavoin omaisuutta hoidettaessa ei ole osoitettu millään tavoin vaarantuvan. A:n varallisuutta koskevien asioiden on siten katsottava tulevan asianmukaisesti hoidetuksi hänen itsensä aikanaan osoittamalla tavalla. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei ole pelkästään sen perusteella, että hän ei enää itse kykene kaikilta osin valvomaan järjestämäänsä omaisuutensa hoitoa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A:n edunvalvonnan tarve ole sellainen, että hänen vastustuksensa huomioon ottaen edunvalvojan määräämiselle olisi riittävää aihetta.

Edunvalvontakynnys Oikeustieteen luoma käsite Kuvaa edunvalvontaan pääsyn ja joutumisen edellytyksiä Osoittaa, että kysymys ei ole avoimesta sosiaalipalvelusta Osoittaa, että edunvalvontaan ei saa määrätä ilman tiettyjen perusedellytysten täyttymistä Auttaa ymmärtämään holhoustoimilain 8 n merkityksen

Edunvalvontakynnys Tekee edunvalvonnan toissijaiseksi järjestelyksi Torjuu pakkoedunvalvontaa liialliselta sosiaaliselta kontrollilta. Torjuu pakkoedunvalvontaa läheisten itsekkäiltä tarkoituksilta Ei edellytä omatoimisten ratkaisujen jatkuvan valvonnan kykyä Vähentää edunvalvonnan oma-aloitteisen käytön mahdollisuuksia

SISÄLTÖÄ II Edunvalvonnan käynnistyminen Edunvalvonnan vaikutustasot Edunvalvojan kelpoisuudet

HolhTL 1 Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

HolhTL 42 Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena.

TIETOKONE PÄÄMIEHELLE EDUNVALVONNAN TARKOITUS VERKKOYHTEISKUNNAN KEHITYS PALVELUT VERKOSSA AEOA 31.10.2007 KHO:2006:18 Microsoft PowerPoint -esitys

KHO:2006:18 Lääkinnällinen kuntoutus - Tietokoneohjelmat - Kunnan järjestämisvelvollisuus - Hallintoriita Korkein hallinto-oikeus velvoitti kaupungin järjestämään näkö- ja kuulovammaiselle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ruudunluku- ja puhesynteesiohjelmat, koska vastaavien apuvälineohjelmien tarve oli jo aikaisemmin todettu ja nyt kysymyksessä oli tietotekniikan kehityksen vuoksi tarpeellinen apuvälineohjelmien ajan tasalle saattaminen. Kansanterveyslaki 14 1 ja 3 mom. Erikoissairaanhoitolaki 1 2 ja 3 mom., 2, 3 1 mom. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 2, 3 ja 4 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 ja 4 Hallintolainkäyttölaki 69

KHO: Kun A:n tarve hänen käytössään oleviin apuvälineisiin on todettu jo vuonna 1997 eikä hänen terveydentilansa esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ole sen jälkeen kohentunut, hänelle tulee järjestää ajantasaiset apuvälineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kun otetaan huomioon julkisten ja yksityisten palvelujen alati laajeneva siirtyminen ensisijaisesti verkon kautta käytettäviksi, A:n apuvälineissä ei ole kysymys harrastustoiminnan tukemisesta vaan sosiaalisen toimintakyvyn tukemisesta sekä itsenäisen elämäntilanteen hallinnan ja päivittäisistä toiminnoista selviämisen edistämisestä. IHMISARVO VERKKOYHTEISKUNNASSA!

KHO: Kun A:n tarve hänen käytössään oleviin apuvälineisiin on todettu jo vuonna 1997 eikä hänen terveydentilansa esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ole sen jälkeen kohentunut, hänelle tulee järjestää ajantasaiset apuvälineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kun otetaan huomioon julkisten ja yksityisten palvelujen alati laajeneva siirtyminen ensisijaisesti verkon kautta käytettäviksi, A:n apuvälineissä ei ole kysymys harrastustoiminnan tukemisesta vaan sosiaalisen toimintakyvyn tukemisesta sekä itsenäisen elämäntilanteen hallinnan ja päivittäisistä toiminnoista selviämisen edistämisestä.

Edunvalvonnan käynnistyminen Edunvalvontakynnys ja kevyemmät vaihtoehdot Alaikäisten lakisääteinen edunvalvonta (vajaavaltaisuus) Oma-aloitteinen edunvalvonta Ulkopuolisen aloitteesta käynnistyvä edunvalvonta Menettelyt

Kevyemmät vaihtoehdot Toimeksiannot Valtuutukset Omaishoidon järjestelyt Sosiaalitoimen ja terveystoimen palvelut Eläkejärjestelmän hakusääntelyt Välitystilit sosiaalitoimessa Edunvalvontavaltuutus (kevyt edunvalvonta)

Laki eläkkeensaajan asumistuesta 20 Asumistuen hakeminen Asumistukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos vahvistaa tämän lain toimeenpanossa tarvittavat lomakkeet. Jos hakija sairauden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn takia ei pysty itse hakemaan asumistukea tai muutoin huolehtimaan asumistukea koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä hakijan lähiomainen tai muukin henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta, käyttää puhevaltaa hakijan asumistukea koskevassa asiassa

Terveydenhuoltolaki 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta; 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa.

Terveydenhuoltolaki 32 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tämän lain mukaisia terveydenhuoltopalveluja järjestäessään, sen lisäksi mitä tässä laissa muualla säädetään, sellaisessa yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttävät.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Jos täysi-ikäinen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, tulee sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle.

Välitystilit Sosiaalietuuksien koottua ohjausta kunnissa Vaihtoehto edunvalvonnalle Lailla sääntelemätön Maksuton palvelu Kuntaliiton vanhat ohjeet Edellyttää suostumusta Ongelmana suostumuksen laatu

Edunvalvonta ja edunvalvontaoikeus Kielenkäytön tarkoitettu muutos Taustalla holhouksen huono maine Tavoitteena uudenlainen ihmisen kunnioitus Lainvalmistelijan oikullisuus; holhoustoimilaki ja holhousasioiden rekisteri

Edunvalvontajärjestelmän käynnistäminen Alaikäiset Automaattinen Varallisuus rekisteröintiperusteena Täysi-ikäisiksi tulevat ennakointimahdollisuus Täysi-ikäiset Ilmoitus Oma hakemus Hakemus Erityistilanteet Poissa olevat Pesänselvitys ja perinnönjako Tulevat tapahtumat Lahjakirja- ja testamenttimääräykset

Alaikäiset Lähtökohtana huoltajien toiminta edunvalvojina ilman eri toimia ja ilman vuositiliä Erityissäänneltynä Rekisteröinti muun kuin vanhemman ollessa edunvalvoja Rekisteröinti yli 20000 varallisuudesta tai pesäosuudesta tai erityisestä syystä Yleispiirteisen läheistilin mahdollisuus Ongelmina Omaisuuden hankinnat lasten nimiin Lasten varallisuuden käyttö elatukseen

Alaikäisten rekisteröity edunvalvonta HolhTL 66 Edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin myös, kun holhousviranomainen saa tiedon siitä, että: 1) alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän varoista vainajan tai pesän velkoja niistä vähentämättä ylittää 20 000 euroa; tai että 2) alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana olevaa omaisuutta, jonka määrä alaikäisen velkoja siitä vähentämättä ylittää 20 000 euroa. Alaikäisen edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin, vaikka omaisuuden tai pesäosuuteen kuuluvien varojen määrä on 1 momentissa tarkoitettua määrää vähäisempi, jos siihen on erityistä syytä.

Oma-aloitteisuus ja maistraatti Hakija ymmärtää, mitä on tekemässä Hakijalla on oma ehdokas edunvalvojaksi Haetaan vain tukevaa edunvalvojaa eli toimintakelpoisuus ei rajoitu Maistraatti kuulee hakijaa Maistraatti voi vaatia hakijaa esittämään lääkärintodistuksen

HolhTL 12 Tuomioistuimen ohella myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan: 1) henkilölle, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, jos hän on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn vuoksi ilman edunvalvojaa; sekä 2) henkilölle, joka 8 tai 9 :n mukaan on edunvalvonnan tarpeessa. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä edunvalvojan määräämiselle on, että se, jonka etua olisi valvottava, kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja että hän pyytää tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen. Holhousviranomainen voi lisäksi määrätä edunvalvojalle tämän pyynnöstä sijaisen 11 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

HolhTL 86.1 Kun holhousviranomaista on pyydetty määräämään edunvalvoja tämän lain 12 :n 1 momentin nojalla, muuttamaan edunvalvojan tehtävää 15 :n 3 momentin nojalla tai määräämään edunvalvojan tehtävä lakkaamaan 17 :n 4 momentin nojalla, holhousviranomaisen tulee kuulla henkilökohtaisesti sitä, jonka edun valvomisesta on kysymys. Holhousviranomainen voi vaatia, että hakija esittää holhousviranomaiselle lääkärin lausunnon niistä seikoista, joilla on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

HolhTL 86.2 Kuuleminen, jota 1 momentissa tarkoitetaan, voidaan, jos se on pitkien etäisyyksien tai muun syyn vuoksi tarpeen, toteuttaa myös niin, että toisen holhousviranomaisen virkamies toimittaa kuulemisen tai että kuulemiseen käytetään teknistä laitetta, jonka avulla asian ratkaisevan holhousviranomaisen virkamies ja kuultava ovat näkö- ja puheyhteydessä toisiinsa kuulemisen aikana. Virka-apua pyytänyt holhousviranomainen on velvollinen korvaamaan kuulemisesta aiheutuneet matkakustannukset. (11.2.2011/122)

Oma-aloitteisen ongelmat maistraatissa Vaatimuksena asian ymmärtäminen Käytännössä tiedon puutetta Vaatimuksena aito oma-aloitteisuus KÄYTÄNNÖSSÄ OHJATTUA OMA- ALOITTEISUUTTA Vaatimuksena itse hankittu lääkärintodistus KÄYTÄNNÖSSÄ MAISTRAATIT HANKKIVAT LÄÄKÄRINTODISTUKSIA

EOA10.6.2011 Dnro 3637/4/09 PÄÄTÖS KANTELUUN EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMISTÄ KOSKEVASSA ASIASSA KANTELU Kantelija pyysi 18.9.2009 päivätyssä kirjeessään oikeusasiamiestä tutkimaan maistraatin menettelyn edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa. Kantelija katsoi muun muassa, että maistraatin olisi tullut siirtää asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi eikä ratkaista sitä itse.

Tapauksen kulkua. Kantelija (lapsi) tekee 91 n mukaisen ilmoituksen esittäen itseään edunvalvojaksi Ilmoituksen mukana allekirjoittamaton suostumus Muut lapset eivät kannata määräystä tai kantelijaa edunvalvojaksi Maistraatissa kuullaan päämiestä, joka allekirjoittaa suostumuksen ja ehdottaa kantelijan veljeä edunvalvojakseen Edunvalvoja määrätään hakemuksen mukaisesti

Ratkaisupyyntö HolhTL 87a Jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan 12 :n nojalla, muuttanut edunvalvojan tehtävää 15 :n 3 momentin nojalla, vapauttanut edunvalvojan tehtävästään 16 :n 3 momentin nojalla tai määrännyt edunvalvojan tehtävän lakkaamaan 17 :n 4 momentin nojalla, hakija voi saattaa asian käräjäoikeuden tutkittavaksi (ratkaisupyyntö). Jos on kysymys sijaisen määräämisestä 12 :n 3 momentin nojalla, ratkaisupyynnön voi tehdä myös päämies.

Edunvalvontaan käräjäoikeuden kautta Lähtökohtana vähimmän puuttumisen periaate Sosiaalinen ilmoitusvelvollisuus holhousviranomaiselle käynnistysinfona (91 ) Professionaalinen ilmoitusvelvollisuus sosiaalitoimessa (Asiakaslaki 9 ) Professionaalinen ilmoitusvelvollisuus ja aloiteoikeus perhe- ja jäämistöoikeudessa (HolhTL 72.3 ) Oma-aloitteinen edunvalvontaan hakeutuminen Tuomioistuintie valinnaisena ja pidemmälle menevin vaikutuksin kuin maistraatin päätös (HolhTL 72.1 ) Edunvalvontaan määräämisen menettely tuomioistuimessa

VÄHIMMÄN PUUTTUMISEN PERIAATE Itsemääräämisoikeus metaihmisoikeutena Vahva itsemääräämisoikeus metaperusoikeutena Itsemääräämisoikeuteen puuttuminen rajoitettua Esimerkkinä biometristen tunnisteiden rajoitettu käyttö Vähimmän puuttumisen periaate holhoustoimilain ydinajatuksena Tuomioistuintie oikeusturvatienä itsemääräämisoikeutta rajoitettaessa

HolhTL 91 Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella henkilöllä, jota ilmoitus koskee, on kotikunta tai, jos hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella hän pääasiallisesti oleskelee. Ilmoituksen saatuaan holhousviranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi.

HolhTL 72.3 Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi muutoinkin tehdä hakemuksen, jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi. Jos poissaolevan asiat muutoin vaativat hoitamista, hakemuksen voi tehdä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi myös se, jonka etua tai oikeutta asia koskee.

HE 72. Pykälässä on säännökset siitä, kuka voi panna vireille edunvalvojan määräämistä ja toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan asian. Vireillepano-oikeus olisi ensinnäkin sillä, jonka edun valvomisesta on kysymys. Edunvalvojan tehtävät ovat tavallisesti luonteeltaan taloudellisia. Edunvalvojan määrääminen ja toimintakelpoisuuden rajoittaminen merkitsevät kuitenkin sellaista puuttumista asianomaisen henkilökohtaiseen vapauspiiriin, että ne voidaan luonnehtia henkilöä koskeviksi asioiksi. Tästä seuraa oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 :n mukaan, että asianomainen voi täytettyään 15 vuotta itsenäisesti käyttää puhevaltaansa siinäkin tapauksessa, että hän olisi vajaavaltainen.

HE Jotta asia saataisiin tarvittaessa aina vireille, ehdotetaan, että asianomaisen itsensä lisäksi puhevalta annettaisiin hänen lähipiiriinsä kuuluville. Myös asianomaisen lapsi, aviopuoliso, vanhempi tai muu läheinen voisivat tehdä hakemuksen. Kysymys siitä, ketä voidaan pitää laissa tarkoitettuna läheisenä, on ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Kysymykseen tulee esimerkiksi henkilö, jonka kanssa asianomainen elää avioliittoon rinnastuvassa suhteessa. Pelkkä sukulaisuussuhde ei sitä vastoin riittäisi puhevallan perusteeksi muissa kuin lain nimenomaisesti mainitsemissa tapauksissa. Asianomaisen itsensä ja edellä mainittujen, asianomaisen perhepiiriin kuuluvien henkilöiden lisäksi myös holhousviranomainen voisi panna asian vireille. Säännös vastaa tältä osin voimassa olevaa oikeutta.

Tuomioistuinmenettely Erityisesti säännelty hakemusasia Suljettu hakijapiiri Maistraatti tyyppikäynnistäjänä Lähtökohtana päämieheksi tulevan kuuleminen Lähtökohtana prosessiedunvalvojan tarve Lähtökohtana läheisten kuuleminen Tutkintamenettely Ei hakemussidonnaisuutta seuraamusharkinnassa Ongelmina asenteet, lääkärintodistukset ja suvun asema

HolhTL 72.1 Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista, voi tehdä holhousviranomainen tai se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.

Itä-Suomen HO 17.3.2011 210 Edunvalvojan määrääminen Käräjäoikeus oli maistraatin hakemuksesta määrännyt A:lle edunvalvojan istuntokäsittelyä toimittamatta. Maistraatin hakemuksesta ilmeni, että A oli maistraatin järjestämässä kuulemistilaisuudessa vastustanut edunvalvojan määräämistä. A, jolla ei ollut asiassa oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa, ei ollut antanut käräjäoikeudelle häneltä hakemuksen johdosta pyydettyä kirjallista lausumaa. Kun asia oli tullut oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi, asiassa oli tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

HO: A:ta koskevassa lääkärinlausunnossa todetaan, että kehitystasonsa puitteissa A ymmärtää edunvalvonnan merkityksen osapuilleen ja että häntä voidaan tarvittaessa kuulla tässä asiassa henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Ottaen huomioon sen, miten merkittävällä tavalla edunvalvojan määrääminen rajoittaa A:n itsemääräämisoikeutta, hovioikeus katsoo, että asian tultua oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi asiassa on tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Tämä käy oikeusastejärjestys huomioon ottaen sopivimmin käräjäoikeudessa.

HO: Holhoustoimesta annetun lain 73 :n 2 momentin mukaan asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on valvottava, varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Lain esitöiden mukaan kuulemistilaisuuden varaamisen päämerkitys on siinä, että sillä voidaan selvittää haettua toimenpidettä koskeva päämiehen oma mielipide (HE 146/1998 vp s. 65). Lisäksi kuulemistilaisuuden varaamisella on mahdollisuus selvittää muutenkin päämiehen olosuhteita ja kaikkia niitä seikkoja, joilla on merkitystä edunvalvojaa määrättäessä. Holhoustoimesta annetun lain 78 :n mukaan asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä, tuomioistuimen on omasta aloitteestaan määrättävä hankittavaksi kaikki se selvitys, joka on tarpeen asian ratkaisemiseksi.

HO: A:ta koskevassa lääkärinlausunnossa todetaan, että kehitystasonsa puitteissa A ymmärtää edunvalvonnan merkityksen osapuilleen ja että häntä voidaan tarvittaessa kuulla tässä asiassa henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Ottaen huomioon sen, miten merkittävällä tavalla edunvalvojan määrääminen rajoittaa A:n itsemääräämisoikeutta, hovioikeus katsoo, että asian tultua oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi asiassa on tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Tämä käy oikeusastejärjestys huomioon ottaen sopivimmin käräjäoikeudessa.

YKSILÖN KUNNIOITUS SIIRTYMÄ HALLINTOVALTIOSTA OIKEUSVALTIOON IHMISKÄSITYS OIKEUSVALTIOSSA PERSOONALLISUUSOIKEUDEN PERUSKÄSITE ONGELMANA SEHÄN ON VAIN ASENTEET ONGELMANA ARVOJA POLKEVAT KONEISTOT