SÄHKÖKAUPAN MITTAUS JA TIEDONVÄLITYS (24.10.2005)

SÄHKÖKAUPAN MITTAUS JA TIEDONVÄLITYS (24.10.2005) 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...4 1.1 JOHDANTO...4 1.2 TERMINOLOGIAA...5 1.3 SUOSITUKSEN TARKOITUS...7 1.4 ENERGIAN KULKUSUUNNAT JA MERKINTÄTAVAT...7 1.5 PIENVOIMAN TUOTANTOPAIKAN MITTAUKSET...7 1.6 MITTAUS- JA TIEDONSIIRTOKETJU...7 1.7 YLEISET PERIAATTEET (KAUKOLUETTAVAT MITTAUKSET)...9 1.8 VERKONHALTIJAN VASTUU...9 1.9 MITTAUSVASTAAVA...9 1.10 MITTAUSLAITTEISTON OMISTAJA (JAKELUVERKON ASIAKASMITTAUKSET)...9 1.11 KUNNOSSAPITOVASTUU...10 1.12 MITTAUSLAITTEISTON TARKISTUS (ERILLINEN TARKISTUSPYYNTÖ)...10 2. MITTAUS...11 2.1 MITTAUSLAITTEIDEN TARKKUUSLUOKKASUOSITUKSET...11 2.2 MITTAMUUNTAJIEN JA MITTAUSJOHTIMIEN VALINTA JA ASENNUS...12 2.2.1 Yleistä...12 2.2.2 Mittauskytkennät...12 2.2.3 Mittamuuntajat...12 2.2.4 Mittauspulssit muihin järjestelmiin...12 2.3 ENERGIAN TOIMITUSPISTEEN JA MITTAUSPISTEEN VÄLISTEN HÄVIÖIDEN KÄSITTELY...13 3. KERUULAITE...14 3.1 APUJÄNNITTEET...14 3.2 KERUULAITTEEN OHJELMOINTI (ASETUSTEN MUUTTAMINEN)...14 3.3 KERUULAITTEEN KELLO...14 3.4 KERUULAITTEEN TOIMINTA SÄHKÖKATKON AIKANA...14 3.5 KERUULAITTEEN REKISTERÖIMÄT TUNTILUKEMAT SEKÄ TAPAHTUMAT...15 3.6 KERUULAITTEEN TULOT JA LÄHDÖT...15 3.7 KERUULAITTEEN TARKISTAMINEN...15 3.8 KERUULAITTEEN NÄYTTÖ JA MERKKIVALOT...15 3.9 KERUULAITTEIDEN TIEDONSIIRTOPROTOKOLLA...15 3.10 MUUT SUOSITUKSET KERUULAITTEELLE...15 3.11 MUIDEN MITTAUSTIETOJEN KERUU SAMALLA LAITTEISTOLLA...16 4. LUENTAJÄRJESTELMÄ...17 4.1 KERUULAITTEEN YKSILÖINTI LUENTAJÄRJESTELMÄSSÄ...17 4.2 LUENNAN YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT TIEDOT...17 4.3 TIETOJEN NOUTO LUENTAJÄRJESTELMÄÄN...17 4.4 LUENTAJÄRJESTELMÄN AIKAKANTA...17 4.5 TIETOTURVALLISUUS...17 5. TUNTITIETOJEN KÄSITTELY...18 5.1 TUNTITIETOJEN SÄILYTYS...18 5.2 TUNTITIETOJEN LAATU...18 5.3 TUNTITIETOJEN KORJAUS...18 5.4 TUNTITIETOJEN VÄLITYS...18 6. KUORMITUSKÄYRÄMENETTELY...20 6.1 PYHÄT JA POIKKEUSPÄIVÄT...20 6.2 VERTAILUKÄYRIEN MUODOSTAMINEN...20 6.3 PAIKALLINEN KUORMITUSKÄYRÄ...20 6.4 LÄMPÖTILAKORJAUS...20 6.5 TIETOJEN TOIMITUS...21 2

LIITTEET Mittauksen kokonaisvirheen määrittäminen(liite 1, 2 sivua) Mittamuuntajataakan ottaminen huomioon (liite 2, 3 sivua) 3

1. Yleistä 1.1 Johdanto Tämä suositus kumoaa edellisen vastaavan suosituksen Vapaan sähkökaupan mittaus vuodelta 1998. Tällä suosituksella annetaan ohjeita sähkömarkkinalain vaatiman (kilpailun piirissä olevien käyttöpaikkojen) pätö- ja loisenergian tuntimittauksen toteutukselle. Sähkön laadun mittauksessa tulee noudattaa erikseen siitä annettuja määräyksiä ja ohjeita. Tehdyillä muutoksilla on pyritty täsmentämään havaittuja puutteita ja samalla yhdenmukaistamaan tilannetta vastaaviin kansainvälisiin suosituksiin verrattuna. Tärkeimmät muutokset edelliseen suositukseen 5/98 ovat: Tuntiluennan nopean yleistymisen takia suositus haluaa korostaa mittaustiedon tarkkuuden säilymistä tiedon siirroissa eri osapuolille, jotta kaikki osapuolet toimisivat samoilla mittaustiedoilla. Kuormitusmallien toivotaan kehittyvän ja poistuvan lopulta kokonaan käytöstä. Suosituksessa annetaan nykyisen tyyppikäyrämenettelyn osalta täydentäviä ohjeita ja suosituksia, jotka parantavat olennaisesti toiminnan laatua ja tasapuolista kohtelua. Yksityiskohtaisia teknisiä suosituksia on johdonmukaisesti poistettu, koska ne usein liittyvät johonkin spesifiseen tekniseen ratkaisuun ja menetelmään. Lisäksi suosituksessa annetaan yleisohjeet pienvoimantuotannon mittaustarpeista, jotka perustuvat tullihallituksen määrittämiin ohjeisiin. Työryhmän jäsenet: Juha Rantanen Timo Huhtala Matti Isomaa Rauno Leinonen Tony Eklund Elina Lehtomäki Helsingin Energia, puheenjohtaja ista Suomi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Enermet Oy Energia-alan Keskusliitto ry Finergy (sihteeri 31.12.2004 asti) Energiateollisuus ry, sihteeri 4

1.2 Terminologiaa Suosituksessa on pyritty käyttämään alalla yleisesti käytettyä terminologiaa. Seuraavassa on kuitenkin selitetty joitakin erityisesti mittauksiin liittyviä termejä. Alkuperäiset lukemat Tarkistamattomat, suoraan keruulaitteen rekisteröimät tuntilukemat. UN/EDIFACT Electronic Data Interchange for Administration, Commerce and Transport: YK:n ylläpitämä ISO -standardikokoelma sähköisen tiedonsiirron sanomamuodoista. EDIEL Pohjoismaisena yhteistyönä kehitettävä EDIFACT - standardi sähköalan tarpeisiin mm. mittaus- ja sopimustietoihin liittyvä tiedonvaihto). Keruulaite (päätelaite) Mittauslukemia rekisteröivä mittauslaite. Keruulaite voi olla mittarin osa tai erillinen laite. KTMp 491/1998 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös tyyppikuormituskäyristä sähkökauppojen selvittämisessä. Helsinki 22.6.1998 [+ KTMa 906/2000] Laskentalämpötila Laskentapäivän ja sitä edeltäneen päivän ulkolämpötilojen keskiarvo. Laskentapäivä Vuorokausi, jonka mittaustietoja käsitellään. Laskutusmittari Mittari, joka on sovittu viralliseksi laskutusmittariksi. Luentajärjestelmä Järjestelmä, jolla suoritetaan mittauslukemien keruu ja ylläpidetään keruulaitteen asetuksia. Lämpötilakorjaus Jakeluverkon keskimääräisen ja tyyppikuormituskäyrien perusteena olevan lämpötilan erotuksesta laskettu muutos; ±4 % yksikköä / C. Suositeltu laskentatarkkuus vähintään; ±0,4 % / 0,1 C. Mittari Tarkistettu ja kalibroitu mittauslaite, joka mittaa sähkösuureita. Mittauslaite Mittauspiirissä oleva mittamuuntaja, johdin, liitin, varolaite, pulssintoistorele tai mittari. Mittauspiiri Erilliset virtapiirit joiden kautta kulutetun/tuotetun energian määrä mitataan ja siirretään keruulaitteen rekisteröitäväksi. Mittauspiste Sähköverkon piste, johon toimituspisteen mittauslaitteiston virtamuuntaja tai mittari on kytketty. Mittauslaitteisto Mittauslaitteiden ja mahdollisen erillisen keruulaitteen sekä viestiyhteyslaitteen muodostama kokonaisuus. Mittaustieto Mittarin tai keruulaitteen tallettama tai mittaukseen muutoin liittyvä tieto. Mittausvastaava Mittausten hankinnasta, ylläpidosta, mittaustietojen luennasta, käsittelystä sekä raportoinnista vastaava osapuoli. Ver- 5

konhaltija voi jakaa mittausvastaavan tehtävät useamman osapuolen hoidettavaksi. Mittauksen aikavyöhyke Jakso tai jaksot joiden aikana energian mittaus tapahtuu. Paikallinen kuormituskäyrä Muu kuin KTMp:n liitteissä 1,2 ja 3 määritelty tyyppikuormituskäyrä. SMA Sähkömarkkina-asetus 518/1995 sisältäen muutokset 451/1997, 438/1998, 182/2004, 1174/2004 Sähkömarkkinaosapuoli Toimituspisteen sähkön myyjä, toimitusvelvollinen myyjä, verkkoyhtiö tai jonkin edellä mainitun tasevastaava. Tapahtumatiedot Mittaukseen oleellisesti liittyviä tapahtumia ajankohtineen sisältävät tiedot. Tapahtumatietojen avulla voidaan hallita mittauksia ja seurata mittausten ja tiedon keruun luotettavuutta. Taseselvittäjä Osapuoli, joka laskee jakeluverkon mittaus- ja sopimustietojen perustella kullekin verkossa toimivalle myyjälle tunnittaisen kuorman. Toimittaa yleensä tiedot myös sähkön myyjälle. Tasevastaava Sähkökaupan osapuoli, joka tasapainottaa hankintansa toimitustaan/kulutustaan vastaavaksi suoralla määrältään avoimella hankinnalla tasesähköyksiköltä. Tasevastaava voi käydä säätösähkökauppaa tasesähköyksikön kanssa koko maan tehotasapainon ylläpitämiseksi. Tiedonsiirtoformaatti Tiedon vakioitu esitystapa. Esim. EDIEL-formaatti. Tiedonsiirtoprotokolla Säännöstö, jota laitteiden on noudatettava, jotta tiedonsiirto on mahdollinen (tiedonsiirron kehysrakenne). Toistorele Pulssien monistamisessa ja toistamisessa käytettävä laite. Toimituspiste Sähköverkon piste, jossa sähköenergia siirtyy osapuolelta toiselle. Tuntilukema Keruulaitteen yhden tunnin aikana tallettama energia- tai pulssimäärä. Tuntitieto Tuntilukema tai muu tuntikohtainen tieto. Tyyppikuormituskäyrä Valtakunnallinen laskentamalli, jonka avulla verkonhaltijan laatimasta toteutuneeseen tai arvioituun sähkönkäyttöön perustuvasta vuosienergia-arviosta lasketaan pienkäyttäjän tuntienergiat taseselvitykseen. Tyyppikäyttäjäryhmä Kohteiden jaottelu sähkönkäyttötarkoituksen ja -määrän mukaisesti. Ulkolämpötila Vastuualueen (jakeluverkon) keskimääräistä lämpötilaa kuvaava arvo. 6

Vertailukäyrä Viestiyhteyslaite Virallinen keruulaite Viralliset tuntitiedot VNA Jakeluverkonhaltijan kullekin tyyppikuormituskäyrälle ja energianmittauksen aikavyöhykkeelle 10 000 kilowattitunnin vuosienergialla laskema tuntienergiasarja.. Viestiyhteyden muodostamiseen tarvittava laite, esim. modeemi ja yleiseen puhelinverkkoon kytketty puhelinrasia. Mittausvastaavan käyttämä keruulaite Toimituspisteestä peräisin oleva, kerätty, laskettu tai asetettu tuntitieto jota käytetään taseselvityksessä. Sähkökaupan osapuolten erillisenä tai summatietoihin sisältyvänä käyttämä tieto. Valtioneuvoston asetus mittauspalvelujen aikajaotuksesta sähkönjakeluverkoissa. 183/2004, Helsinki 18.3.2004 1.3 Suosituksen tarkoitus Suositus on tarkoitettu kaikille verkonhaltijoille ja mittausvastaaville, jotka suorittavat sähkökauppaan liittyviä mittauksia, mittaustietojen käsittelyä ja toimitusta Suomessa. 1.4 Energian kulkusuunnat ja merkintätavat Sähkömarkkinaosapuoli merkitsee vastaanotetun energian positiivisena (+) ja luovutetun energian negatiivisena (-). Energia vaihtaa tällöin aina etumerkkiä siirtyessään osapuolelta toiselle. 1.5 Pienvoiman tuotantopaikan mittaukset Pienvoiman tuotantopaikalla tarkoitetaan tässä liittymää, jossa on sekä tuotantoa että kulutusta. Tullihallituksen valvoman energiaverolainsäädännön vaatimien erittelytarpeiden takia tuotantopaikoissa suositellaan kaksisuuntaista pätö- ja loistehotuntimittausta. Tullihallituksen antamien ohjeiden mukaan nettomittausta ei saa käyttää. 1.6 Mittaus- ja tiedonsiirtoketju Kuvassa 1 on esitetty kaukoluennan mittaus- ja tiedonsiirtoketju alkaen keruulaitteelta ja päättyen tietoja tarvitseviin osapuoliin. 7

- Virta- ja jännitemuuntajat Mittamuuntajat - Mittajohtimet, riviliittimet varolaitteet - Kalibroitu mittalaite Mittari - Tiedonsiirto(väylä), sisäinen / ulkoinen Tiedot muihin järjestelmiin - Alkuperäisten tuntilukemien rekisteröinti - Tapahtumatietojen tallennus Keruulaite - Tiedonsiirtoverkko Mitatut tuntilukemat Kellonaika - Alkuperäisten tuntilukemien keruu - Keruulaitteen kellon asetus Luentajärjestelmä - Keruulaitteen tapahtumatietojen nouto - Kuormitusmallikäsittelyn tiedot Asiakastietojärjestelmä - Sopimusten tiedot - Lämpötilatiedot Lämpötilan mittaus - Virallisten tuntitietojen muodostus - Tapahtumatietojen ja aikaerojen käsittely Tuntitietojen käsittely - Tuntitietojen raportointi tarvitsijoille Tuntitietojen raportointi - EDIEL, MSCONS-sanomat Tasevastaava Myyjä Asiakas Kuva 1. Mittaus- ja tiedonsiirtoketju 8

1.7 Yleiset periaatteet (kaukoluettavat mittaukset) Kuvissa 2 ja 3 on esitetty tuntimittauslaitteiston kaksi perusvaihtoehtoa. 88888,8 kwh Kuva 2. Kaukoluettava mittari, jossa myös keruulaite 88888,8 12.10.97 kwh 12.31:56 Kuva 3. Mittari ja erillinen keruulaite. Keruulaitteen rekisteröimien tuntilukemien summan oikeellisuus pitää tarkistaa vertaamalla sitä mittarin energialaskureiden lukemiin säännöllisesti. Tarkistukset tulee suorittaa aina myös muutostöiden jälkeen Tästä lisää kohdassa 3.7. 1.8 Verkonhaltijan vastuu Vastuu sähkömarkkinoita koskevan lainsäädännön edellyttämän mittauksen järjestämisestä ja mittaustietojen raportoinnista on jakeluverkon haltijalla. Sähkönkäyttäjältä peritään kohtuulliset mittauskustannukset. Verkonhaltija vastaa myös itse mittalaitteistosta, jollei muutoin ole sovittu esim. verkkopalvelu- tai liittymissopimuksessa. Verkonhaltija on velvollinen toimimaan joko itse mittausvastaavana tai käyttämään valitsemiensa mittausvastaavien palveluita. 1.9 Mittausvastaava Mittausvastaava huolehtii mittausten hankinnasta, ylläpidosta, mittaustietojen luennasta ja siirrosta, käsittelystä sekä raportoinnista. Mittausvastaavalta edellytetään riittävää ammattitaitoa suoriutua kaikista tehtävistään luotettavasti. 1.10 Mittauslaitteiston omistaja (jakeluverkon asiakasmittaukset) Sähkömarkkina-asetuksen 7 mukaan myös jakeluverkkoon liittyneellä sähkönkäyttäjällä on oikeus hankkia ja omistaa jakeluverkonhaltijan tekniset vaatimukset täyttävä sähkö- 9

markkina-asetuksen 6 :n 1 momentissa mainittu tuntimittauslaitteisto. Tällaiseksi mittauslaitteistoksi katsotaan keruulaite ja mahdollisesti sen lisäksi tarvittava mittari. Käyttäjän omistaessa mittalaitteiston hän vastaa myös tiedonsiirtoyhteyden järjestämisestä, ellei muuta ole sovittu verkonhaltijan kanssa. 1.11 Kunnossapitovastuu Mittauslaitteiston kunnossapidosta, tarkistuksista ja tiedonsiirtoyhteydestä vastaa normaalisti laitteiston omistaja niin, että ne täyttävät verkonhaltijan vaatimukset. Jos mittalaitteiston omistaa muu kuin verkonhaltija itse, verkonhaltijalla on oikeus vaatia laitteiston rikkoutuessa ko. laitteiston tai sen osan kunnossapidosta vastaavaa korjaamaan vika ilmoitusta seuraavan kolmen työpäivän kuluessa. Tämän jälkeen verkonhaltija voi tehdä tai teettää korjauksen itse ja on oikeutettu perimään aiheutuneet kulut laitteiston tai sen osan omistajalta. Mittauslaitteiston tiedonsiirtoyhteyden hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa pääsääntöisesti verkonhaltija. Jos sähkönkäyttäjä omistaa mittalaitteiston, tällöin vastuu tiedonsiirtoyhteydestä on käyttäjällä, jollei muuta ole sovittu. Sähkönkäyttäjän omistaman tiedonsiirtoyhteyden vikaantuessa tulee sähkönkäyttäjän korjata tai korjauttaa vika välittömästi. Jos vikaa ei ole viikon kuluessa ilmoituksesta korjattu, on verkonhaltija oikeutettu lukemaan mittauslaitteisto viikon välein paikanpäällä tehtävillä luentakäynneillä ja laskuttaan luenta ja muut ylimääräiset kulut sähkönkäyttäjältä. Tiedonsiirtoyhteyden numeron muutos tai muu muutos tulee viipymättä ilmoittaa verkonhaltijalle. Jos tiedonsiirtoyhteys on poikki, on jakeluverkonhaltija oikeutettu järjestämään tiedonsiirtoyhteys ja laskuttamaan kulut sähkönkäyttäjältä. 1.12 Mittauslaitteiston tarkistus (erillinen tarkistuspyyntö) Normaaliin kunnossapitoon liittyvien tarkistusten lisäksi sopijapuolet voivat tarkistuttaa mittauslaitteiston. Aiheettoman tarkistuksen maksaa tarkistusta halunnut. Muutoin maksaja on tarkistetun mittauslaitteiston omistaja. Mahdollisen oikaisun suuruus määritetään tai arvioidaan käytettävissä olevien mittaustietojen tai tarvittaessa puolueettoman asiantuntijalausunnon avulla. Tarkistuksesta on etukäteen ilmoitettava jakeluverkon mittausvastaavalle. 10

2. Mittaus Suositukset koskevat uusia ja saneerattavia pysyviä mittauskohteita. Kohta 2.2.3 on otettava huomioon myös mittarin vaihdon yhteydessä. Mittauksen oikeellisuuden kannalta kokonaisvirhe on ratkaiseva. Liite 1 sisältää käytännön ohjeita kokonaisvirheen toteamiseksi asennuspaikalla. Taulukkoon 1 on koottu kohdissa 2.1-2.2 tarkemmin selitetyt erityisvaatimukset. Taulukko 1. Mittausryhmät ja niille asetetut erityisvaatimukset. Vaatimusten tulee täyttyä kaikissa asennuspaikan olosuhteissa. Mittausryhmä Mittaustapa ja U n Pätö- tehorajat 1 mitta- ri 2 Virtamuuntaja 2 Jännitemuuntaja 2 Jännitealenema 3 1 Suora mittaus <1 kv 2 - - < 0,2 % 2 Virtamuuntajamittaus <1 kv 1 0.2S - < 0,2 % 3 Tehoraja < 2 MW > 1 kv 1 0.2S 0.2 < 0,2 % 4 Tehoraja 2-10 MW > 1 kv 0.5S 0.2S 0.2 < 0,1 % 5 Tehoraja > 10 MW > 1 kv 0.2S 0.2S 0.2 < 0,05 % 1) Tehoraja on mittauspisteen mitoitusteho, joka voidaan myös laskea mittamuuntajien nimellisarvoista (jännite ja virta) olettaen, että mittamuuntajat on valittu oikein. 2) Tarkkuusluokka 3) Jännitepiirin suurimmat sallitut jännitteenalenemat 2.1 Mittauslaitteiden tarkkuusluokkasuositukset Tarkkuusluokkasuositukset (ks. Taulukko 1) koskevat uusia ja saneerattavia pysyviä mittauskytkentöjä. Tilapäisesti voidaan käyttää esim. huoltotilanteissa tai vastaavissa epätarkempia mittauksia. Suomessa sovellettavat sähkömittareiden tyyppihyväksyntästandardit on määritelty mm. TUKES -ohjeessa M11-2005. Kyseistä ohjetta sovelletaan kunnes mittauslaitedirektiivin 2004/22/EC menettelyt otetaan käyttöön. Raportin laadintahetkellä voimassa olevat standardit ovat: SFS-EN 62052-11:2003 (IEC 62052-11 Ed 1.0), Electricity metering equipment (AC) General requirements, tests and test conditions. Part 11: Metering equipment. SFS-EN 62053-11:2003 (IEC 62053-11 Ed 1.0), Electricity metering equipment (AC) Particular requirements. Part 11: Electromechanical meters for active energy (classes 0,5, 1 and 2). SFS-EN 62053-21:2003 (IEC 62053-21 Ed 1.0), Electricity metering equipment (AC) Particular requirements. Part 21: Static meters for active energy (classes 1 and 2). SFS-EN 62053-22:2003 (IEC 62053-22 Ed 1.0) Electricity metering equipment (AC) Particular requirements. Part 22: Static meters for active energy (classes 0,2S and 0,5S). 11

2.2 Mittamuuntajien ja mittausjohtimien valinta ja asennus 2.2.1 Yleistä Mittauksen kokonaisvirheen kannalta on ratkaisevaa valita oikeanlaiset mittamuuntajat ja mittausjohtimet (ks. liitteet 1 ja 2). Seuraavissa kappaleissa on annettu esimerkinomaisia ratkaisuja jo käytössä oleviin laitteistoihin. Mittauksessa käytettävät laitteet tulee valita ja asentaa siten, että ne toimivat ja kestävät asennuspaikan ympäristöolot. 2.2.2 Mittauskytkennät Mittausjohtimien poikkipinnan tulee olla vähintään 2,5 mm 2. Käytettäessä paksumpia poikkipintoja pitää ottaa erityisesti huomioon virtamuuntajien taakka (ks. 2.2.3). Jännitepiirin suurimmat sallitut jännitteenalenemat on esitetty taulukossa 1. Jännitealenema ei yleensä ole ongelma (varsinkaan käytettäessä staattisia mittareita). Epäsuorissa mittauksissa tulee asentaa sekä jännite- että virtapiireihin katkaistavat ja pistokehylsyillä varustetut riviliittimet mahdollisimman lähellä mittamuuntajia ja mittareita. Laskutusmittauksen jännitteille suositellaan erillistä sulakkeella tai johdonsuojakatkaisijalla suojattua toisiokaapelointia. Riviliittimet tulee asentaa tilaan joka on sinetöitävissä tai riviliittimien pitää olla sinetöitävissä. 2.2.3 Mittamuuntajat Mittamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin. Virtamuuntajien toisiovirtasuositus on 5A. Virtamuuntaja tulee valita siten, että mitattava virta vastaa 5-120 % virtamuuntajan ensiön nimellisvirrasta. Kaikilla vaiheilla tulee olla omat paluuvirtajohtimet. 1-napaisesti eristettyjen jännitemuuntajien toisiojännite on 58 V. (suositellaan käytettävän vain 1-napaisesti eristettyjä jännitemuuntajia). Mittamuuntajien pysyminen tarkkuusluokassaan edellyttää toisiopiirissä olevien laitteiden ja johtimien valintaa siten, että ne muodostavat taakan, joka on 25-100 % mittamuuntajien toision nimellistaakasta. Tämä tulee erityisesti ottaa huomioon virtamuuntajan virtapiirissä käytettäessä staattisia mittareita (myös induktiomittarin vaihto staattiseksi). Ongelma korostuu, kun mittamuuntajien toisiovirta on alle 5 A tai virtamuuntajien taakka on suuri (vanhat virtamuuntajat usein). Tarvittaessa mittamuuntajat vaihdetaan nimellistaakaltaan pienemmäksi tai toisiopiiriin asennetaan lisätaakka (esim. erilliset paluujohtimet ja/tai 2,5 mm 2 lisäjohdinta tarpeellinen pituus). Liitteessä 2 on esimerkkilaskelma tyypillisestä ongelmatapauksesta. 2.2.4 Mittauspulssit muihin järjestelmiin Jos mittaustietoja siirretään pulssimuodossa esim. asiakkaan tai sähkön myyjän laitteistoille, mittaustiedon siirtoon tulee käyttää toistorelettä tai erillistä pulssi-/relelähtöä. Pulssinantopiiri johdotetaan ja toistoreleet valitaan sekä kytketään siten, että pulssit siirtyvät luotettavasti ja oikein. Ellei keruulaite ole pulssimittarin välittömässä läheisyydessä, suositellaan käytettäväksi suojattua (vaippaa ei tarvitse maadoittaa ja sitä ei saa maadoittaa molemmista johdon päistä) pulssijohdinta (vähintään 0,5 mm 2 ). 12

2.3 Energian toimituspisteen ja mittauspisteen välisten häviöiden käsittely Ensisijaisesti mittauspiste pyritään sijoittamaan energian toimituspisteeseen. Joissakin erikoistapauksissa mittauspiste ja toimituspiste eroavat toisistaan (esim. mittamuuntajat ja toimituspiste ovat jakelumuuntajan eri puolilla). Mittausvastaava laskee häviöt johtojen ja muuntajan sähköisistä arvoista johdetun kaavan ja mitattujen tietojen avulla. Lasketuilla häviötiedoilla voidaan korjata mittaustietoja tai häviöt voidaan ottaa huomioon laskutuksessa erikseen sovittavalla tavalla. 13

3. Keruulaite Suositukset koskevat laitteistoja, jotka on tarkoitettu mittaustietojen (tuntitiedot) jatkuvaan rekisteröintiin ja tiedonsiirtoon kerran vuorokaudessa tai useammin. Keruulaite voi olla myös osa mittaria (integroitumittari). Keruulaitteiksi voidaan hyväksyä myös asiakkaan tai muun osapuolen omistamat laitteet, jos mittaus, mittaustietojen käsittely ja ajan ylläpito on hoidettu verkonhaltijan hyväksymällä tavalla. Keruulaitteen ja sen luentajärjestelmän avulla tulee voida luotettavasti kerätä tarvittavat tiedot siten, että keruulaitteen tiedoista saatu kuukausisumma ei eroa mittarin lukemasta. 3.1 Apujännitteet Mittauksessa käytettävien laitteiden apujännitteeksi suositellaan ensisijaisesti 230 VAC. Muiden kuin mittauslaitteiden (esim. erillinen keruulaite tai modeemi) apujännitteitä ei suositella otettavan mittauspiiristä. Keruulaitteen on oltava jännitteinen, mikäli jokin siihen kytketty mittalaite on jännitteinen (esim. useamman muuntopiirin mittaukset tuodaan yhdelle keruulaitteelle). Katso myös 3.11. Alle 1000 V liittymien mittauksissa käytettävien laitteiden apujännite tulee ottaa sähkönsyöttösuunnassa ennen liittymän pääkytkintä mikäli mahdollista. > 1000 V liittymien mittauksissa käytettävien laitteiden apujännite tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan sellaisesta pienjännitekeskuksesta, jossa on jännite aina, kun liittymä on jännitteinen. Apujännitesyöttö pitää suojata merkityllä ylivirtasuojalla, jonka pitää olla sinetöitävissä. 3.2 Keruulaitteen ohjelmointi (asetusten muuttaminen) Keruulaite pitää voida ohjelmoida toimimaan halutulla tavalla joko paikallisesti tai tiedonsiirtolinjaa pitkin etätoimintona. Asetusten muuttaminen ilman sinetöintien purkua tai ilman riittäviä turvatoimia tiedonsiirtoyhteyden kautta ei saa olla mahdollista. 3.3 Keruulaitteen kello Keruulaitteen kelloa saa asettaa tai säätää ainoastaan mittausvastaava. Keruulaitteiden tulisi käydä normaaliajassa eli talviajassa. Jos keruulaitteen kellonaika on asiakkaan nähtävissä, mittarikoteloon tai laitteeseen tulisi kiinnittää ajan merkityksen ilmoittava kilpi, tarra tms. kun kellon aika eroaa virallisesta ajasta (kesä/talviaika). 3.4 Keruulaitteen toiminta sähkökatkon aikana Varakäyntiajan tulee olla riittävä ja mittausvastaavan tulee varmistaa tämä käyttämiensä keruulaitteistojen osalta. Laitevalmistajan tulee määritellä tarvittavat toimenpiteet ja niiden ajankohdat laitteidensa huolto- ja kunnossapito-ohjeissa. 14

3.5 Keruulaitteen rekisteröimät tuntilukemat sekä tapahtumat Keruulaitteen tulee rekisteröidä lukemat tunneittain (kunkin tunnin aikana kertyneet pulssit, energiamäärä tai muu lukema, joiden perusteella tuntikohtaiset energiat voidaan määrittää). Keruulaitteen pitää rekisteröidä tapahtumat, jotka aiheuttavat epävarmuutta tuntilukemiin. 3.6 Keruulaitteen tulot ja lähdöt Keruulaitteen on pystyttävä keräämään mittaustiedot virheettömästi laskutusmittarilta. Suoraa mittausta (ryhmä 1) lukuunottamatta suositellaan, että keruulaite pystyy antamaan tunnin mittausjakson alkamisen ilmoittavan tahdistuspulssin (pituus 0,5-10 s) muita laitteita varten. Keruulaitteissa voi olla muitakin tuloja ja lähtöjä, mutta ne eivät saa vaikuttaa laskutusmittauksen luotettavuuteen, tuntirekisteröintiin ja tiedonsiirtoon. 3.7 Keruulaitteen tarkistaminen Jos keruulaitteen lukemat poikkeavat oleellisesti laskutusmittarin lukemista vastaavana aikavälinä tai rekisteröidyt lukemat ovat muuten virheellisiä, tulee virheelliset tuntilukemat arvioida laskutusmittarin tai rinnakkaismittauslaitteistojen lukemien perusteella aina kun se on mahdollista. Keruulaitteen rekisteröimien tuntilukemien summan oikeellisuus pitää tarkistaa vertaamalla sitä mittarin energialaskureiden lukemiin (+ luentahetki vähintään tunnin tarkkuudella) säännöllisesti. Jos laitteistoon tehdään oleellisia muutoksia, kuten tuntimittauksen aloitus tai laitteen vaihto, tulee muutosajankohdan jälkeen suorittaa lisätarkistus kolmen viikon kuluessa. Muutoinkin on suositeltavaa tarkistaa välittömästi mittauksen muutostöiden jälkeen kokonaisuuden oikea toiminta (esim. tehon suuruusluokan oikeellisuus). 3.8 Keruulaitteen näyttö ja merkkivalot Keruulaitteessa pitää olla näyttö tai liitäntä, jonka avulla voidaan nähdä päivämäärä ja kellonaika. Kellonajasta pitää näkyä vähintään tunnit ja minuutit. 3.9 Keruulaitteiden tiedonsiirtoprotokolla Tiedonsiirtoprotokollan tulee olla julkinen. 3.10 Muut suositukset keruulaitteelle Keruulaitteen tulee toimia ± 15 % rajoissa apujännitteen nimellisarvosta. Keruulaitteen apujännitteeksi suositellaan 230 V AC. Mittauksessa käytettävien laitteiden tulee toimia ja kestää näiden suositusten mukaisella tavalla asennuspaikalla (ks. kohta 3.11) esiintyvissä ympäristöoloissa. 15

3.11 Muiden mittaustietojen keruu samalla laitteistolla Usean sähkönkäyttöpaikan sähköenergian laskutustietojen keruu on sallittu, mutta ei ole suositeltavaa ilman varmistettua apusähkösyöttöä samalla laitteistolla. Muiden tietojen keruu on sallittu samalla laitteistolla, mutta se ei saa vaikuttaa sähköenergian mittaustuloksiin tai tiedonsiirtoon. Katso myös kohta 3.1. 16

4. Luentajärjestelmä Suositukset koskevat järjestelmiä, jotka on tarkoitettu mittaustietojen (tuntilukemien) keräämiseen kerran vuorokaudessa tai useammin. Luentajärjestelmäksi voidaan hyväksyä myös asiakkaan tai muun osapuolen omistama järjestelmä, jos mittaustietojen käsittely, ajanylläpito sekä mittaustietojen raportointi on hoidettu verkonhaltijan hyväksymällä tavalla. 4.1 Keruulaitteen yksilöinti luentajärjestelmässä Jokainen keruulaite tulee olla yksilöitävissä. 4.2 Luennan yhteydessä käsiteltävät tiedot Kaukolukuna ja paikallisen tiedonsiirtoliitynnän kautta pitää pystyä tarkistamaan: laitteen yksilöivä koodi ja keruulaitteen ja järjestelmän aika Kaukolukuna ja paikallisen tiedonsiirtoliitynnän kautta tulee pystyä siirtämään: tuntilukemat sellaiset keruulaitteen tapahtumatiedot, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa virheitä tuntilukemiin. 4.3 Tietojen nouto luentajärjestelmään Keruulaite on voitava kaukolukea sekä erillisestä käskystä että automaattisesti. Keruulaite voi myös lähettää tietonsa luentajärjestelmälle automaattisesti. Keruulaite on voitava lukea myös paikallisesti tiedonsiirtoliitännän kautta. Keruulaitteen kaukoluennan tiedonsiirtoyhteys suositellaan valittavaksi siten, että yhteys on mahdollinen kaikkina vuorokauden aikoina. Keruulaitteen luenta ei saa tuhota tai muuttaa laitteen mittaus- eikä tapahtumatietoja. 4.4 Luentajärjestelmän aikakanta Keruulaitteiden ja luentajärjestelmän tulee käydä normaaliajassa (talviajassa). Kesäaikaa ei suositella käytettäväksi mittaustietojen talletuksessakaan. Normaaliajan soveltamisesta on mainittu myös EDIEL yleisohjeen kohdassa 2.2. käytetään UTC-aikaa. Luentajärjestelmän aika saa erota oikeasta ajasta enintään + 2 s (keruulaitteiden ajan asetushetkellä). 4.5 Tietoturvallisuus Mittaustietojen siirto ja talletus on suoritettava niin, että asiattomien pääsy tietoihin on estetty. Tietoturvallisuus ei saa perustua suojattuun tiedonsiirtoprotokollaan. 17

5. Tuntitietojen käsittely Suositukset koskevat virallisten sähkökaupan tuntitietojen käsittelyä. 5.1 Tuntitietojen säilytys Alkuperäiset ja mahdolliset korjaustiedot tulee tallettaa siten, että kunkin tunnin eri versiot tiedosta voidaan jäljittää. Tietoja suositellaan säilytettäväksi vähintään 2 vuoden ajan. Laskutustietoja tulee säilyttää kirjanpitolain määräämä aika. Tunti- ja laskutustietojen säilytysaikaa mietittäessä on hyvä pitää mielessä, että sopimusehtojen (VPE, SME, STE) mukaan sopijapuolet voivat pääsääntöisesti vaatia laskutus-, mittaus- ja mittarinlukuvirheisiin perustuvia saataviaan kahden vuoden ajalta, mutta käyttäjä voi vaatia saataviaan maksimissaan 10 vuoden ajalta, jos virheen syntymisajankohta ja vaikutus laskutukseen voidaan jälkikäteen todeta. 5.2 Tuntitietojen laatu Tuntitietoihin liitetään tieto mittauksen luotettavuutta ko. aikaväliltä heikentäneistä seikoista. Tällainen tieto voi olla peräisin esim. keruulaitteelta tai tarkistuslukemista. Puuttuvat ja arvioidut tiedot pitää pystyä erottelemaan. 5.3 Tuntitietojen korjaus Tuntitietojen korjauksesta pitää tallettaa vähintään milloin muutos on tehty ja kuka sen on tehnyt. Mikäli virallinen tuntitieto todetaan määräyksissä tai tehdyissä sopimuksissa määritellyissä aikarajoissa epäluotettavaksi tai vääräksi, korjattu tieto toimitetaan kaikille osapuolille mahdollisimman nopeasti. Taseselvitykseen vaikuttavien tietojen osalta on toimittava taseselvitystä koskevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti. Tuntitietojen, joiden taseselvitysaika on kulunut umpeen, korjauksessa tulee noudattaa suosituksia ja viranomaisten antamia ohjeita. 5.4 Tuntitietojen välitys Tuntitiedot tulee toimittaa EDIEL-sanomamallin mukaisesti, mikäli vastaanottava osapuoli niin haluaa. Tuntitiedot suositellaan toimitettavaksi jakeluverkkotason mittauspisteistä vähintään 1 kwh:n ja kanta- ja alueverkkotason mittauspisteistä yleensä 10 kwh:n tarkkuudella. Tuntitiedoista laaditun taseselvityksen tiedot toimitetaan kaikille osapuolille taseselvityksessä käytetyllä tarkkuudella. Energiateollisuus ry toimii Suomessa auktorisoituna EDIEL -sanomamallien vastuuorganisaationa. Tarkemmat ohjeet ja kuvaukset on esitetty Sähköenergialiitto ry Senerin tekemässä sovellusohjeessa. Tuntitiedot on toimitettava alustavasti sähkön myyjille ja osapuolten tasevastaaville sähkön toimitusta seuraavan arkipäivänä siltä osin kuin tuntitiedot on saatavilla. Puuttuvat 18

sekä korjatut tuntitiedot on toimitettava voimassa olevien aikarajojen mukaisesti (suositusta laadittaessa 1kk). Myyjille toimitettavien tietojen osalta näissä lukemissa ei saa olla statuksena puuttuva tai epävarma. Tuntitiedot tulee toimittaa aina normaaliajan (talviaika) mukaisina täysinä vuorokausina. Sähkön myyjille toimitettavat tiedot tulee määritellä siten että toimituspisteen kukin mittaussuunta toimitetaan omana tuntitietosarjanaan. 19

6. Kuormituskäyrämenettely Seuraavassa on täydennetty kuormituskäyrämenettelytavan soveltamista käytäntöön. Menettelyä sovelletaan SMA 6 2. momentin mukaisiin kohteisiin siten kuin Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä tyyppikuormituskäyristä sähkökauppojen selvittämisessä (KTMp 491/1998+muutokset) on määritelty. 6.1 Pyhät ja poikkeuspäivät KTMp:n liitteissä 1, 2 ja 3 on mainittu: Arkilauantaina, juhannus- ja jouluaattona sovelletaan lauantain saraketta. Pyhinä, uudenvuoden päivänä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä sovelletaan sunnuntain saraketta. Liitteissä nimeämättömät pyhät (poikkeuspäivät) ovat: loppiainen pitkäperjantai ensimmäinen pääsiäispäivä toinen pääsiäispäivä helatorstai helluntai juhannuspäivä pyhäinpäivä ensimmäinen joulupäivä toinen joulupäivä 6.2 Vertailukäyrien muodostaminen Vertailukäyrät muodostetaan viralliseen (kesä-/talviaika) aikaan sovitetusta kuormituskäyrästä ja mittauksen todellisesta aikajaosta. 6.3 Paikallinen kuormituskäyrä Paikallinen kuormituskäyrä toimitetaan sähkönmyyjille tuntitietoina kunkin kalenterivuoden ensimmäisen viikon loppuun mennessä siten kuin se yksiaikaiselle mittaukselle on muodostettu. 6.4 Lämpötilakorjaus Lämpötilakorjaus suoritetaan tyyppikäyttäjäryhmän 2 tuntitiedoille vähintään 0,1 C (0,4 %) tarkkuudella laskentalämpötilan ja peruslämpötilan erotuksesta. Laskentalämpötilana käytetään laskentapäivän ja sitä edeltäneen päivän ulkolämpötilojen keskiarvoa. Mikäli jakeluverkonhaltijan vastuualueella sääolosuhteet vaihtelevat alueellisesti merkittävissä määrin, voidaan ulkolämpötila määritellä myös usean mittauspisteen mittaustietojen perusteella. Jos paikalliselle kuormituskäyrälle tehdään lämpötilakorjaukset, on tästä ilmoitettava sähkön myyjille. 20

Lämpötilakorjaukseen tarvittavat tiedot ovat KTMp:n mukaan julkista tietoa. Verkonhaltijan on veloituksetta luovutettava käyttämänsä tiedot sähkön myyjille. Tiedot suositellaan toimitettavaksi MSCONS sanomina korjauskertoimina kolmen desimaalin tarkkuudella toimituskoodilla 1310. 6.5 Tietojen toimitus Kuormituskäyrämenettelyn kautta muodostetut tuntitiedot toimitetaan sähkön myyjille tyyppikäyttäjäryhmittäisinä summatietoina viranomaismääräysten mukaisesti (KTMp 491/1998+muutokset). Tiedot toimitetaan laskentapäivää seuraavana arkipäivänä. Tuntitiedot tulee toimittaa normaaliajan mukaisina täysinä vuorokausina. 21

LIITE 1 MITTAUKSEN KOKONAISVIRHEEN MÄÄRITTÄMINEN Mittauksen kokonaisvirheen määrittelyssä otetaan huomioon seuraavat virhetekijät: Energiamittarin virhe Mittamuuntajien suhdevirheet eli virta- ja jännitevirhe Mittamuuntajien kulmavirheet Jännitemuuntajan toisiojohdotuksen aiheuttama jännitteenalenema (kaapeloinnit sekä liittimien, suoja-automaattien, kippireleiden tai erottimien apukoskettimien ylimenoresistanssit) Jännitekaapeloinnin aiheuttama kulmavirhe (vaikutus on pieni) Kokonaisvirhemääritys asennuspaikalla tehdään seuraavasti: Mittaukset asennuspaikalla tehdään joko normaalissa käyttötilanteessa tai tehonsyöttölaitteiden avulla. Käytettävien mittalaitteiden tulee olla kalibroituja. 1. Energiamittarin virhe mitataan kannettavalla tarkastuslaitteella. 2. Virtamuuntajien toimintapisteiden määrittelemiseksi mitataan mittauskäämien napajännitteet ja toisiovirrat. 3. Jännitemuuntajaliityntäisissä mittauksissa (mittausryhmät 3-5) muuntajien toimintapisteiden määrittelemiseksi mitataan mittauskäämien napajännitteet, toisiovirrat sekä toisioteho. 4. Jos energiamittauksella on erillinen jännitekaapelointi, mitataan kulmavirheen määrittelemiseksi myös mittauspiirien virrat ja toisioteho. 5. Jännitekaapeloinnin jännitteenalenema mitataan tarvittaessa koaksiaalikaapelin avulla. 6. Muuntajavalmistajan koestuspöytäkirjojen perusteella piirrettävien virhekäyrien avulla määritellään mittamuuntajista aiheutuvat virheet toimintapisteissä. 7. Kokonaisvirhe lasketaan seuraavalla sivulla olevan kaavan avulla. 1

Mittaustulosten perusteella pätöenergiamittauksen kokonaisvirhe lasketaan seuraavasti: F kok = f mitt + f vm + f jm + f uh + k (δ vm - δ jm - δ uh ) tan ϕ Virheet sijoitetaan kaavaan etumerkkeineen. Mittamuuntajien virheet ovat eri vaiheiden komponenttien keskiarvoja. Kulma merkitään itseisarvona. F kok = kokonaisvirhe f mitt = mittarin virhe [%] f vm = virtamuuntajan suhdevirhe [%] (MERKITTÄVIN TEKIJÄ) f jm = jännitemuuntajan suhdevirhe [%] f uh = jännitepiirin johdotuksesta aiheutuva suhdevirhe δ vm = virtamuuntajan kulmavirhe [min] δ jm = jännitemuuntajan kulmavirhe [min] δ uh = jännitepiirin johdotuksesta aiheutuva kulmavirhe ϕ = vaihekulma k = p / (180 o 60') 100% 0,0291 Koska merkittävin virhetekijä erityisesti mittausryhmissä 2-4 on virtamuuntajien väärästä mitoituksesta johtuva suhdevirhe, on liitteessä 2 esimerkki virtamuuntajan käyttötaakan varmistamisesta. Mittausryhmissä 3-5 tulee tarkistaa myös jännitemuuntajien ja käytettävien mittarien taakkojen yhteensopivuus. 2

LIITE 2 MITTAMUUNTAJATAAKAN OTTAMINEN HUOMIOON Esimerkki 1. Induktiomittarin vaihto staattiseen mittariin. Onko taakka sopiva? Virtamuuntaja 200/5A, nimellistaakka 5 VA Tapa 1: Laskemalla 1. Induktio mittari + johtoa 2 x 2,5 m 2. Staattinen mittari + johtoa 2 x 2,5 m 3. Staattinen mittari + johtoa 2 x 3,4 m Mittarin taakka 0,500 VA 0,010 VA 0,010 VA Liitokset 0,075 VA 0,075 VA 0,075 VA Johdon (erilliset, 2,5 mm 2 Cu) taakka 0,875 VA 0,875 VA 1,190 VA Taakka yhteensä 1,450 VA 0,960 VA 1,275 VA Taakka % virtamuuntajan nimellistaakasta 29 % 19 % 25,5 % Onko sallituissa rajoissa (25-100 %) Kelpaa Ei kelpaa Kelpaa Mittarin taakka selviää mittarin teknisistä tiedoista. Liitosten taakkana voidaan käyttää arvoa 0,075 VA Johdon taakka voidaan laskea tai arvioida kaavion 1 avulla. Laskentakaava on: S = I 2 SN x ρ x l/a = 5 2 x 0,0175 x 5/2,5 = 0,875 VA, jossa S = Johtimen taakka (VA) I SN = Nimellistoisiovirta (A) ρ = Johtimen ominaisvastus (Ω /mm 2 /m), joka kuparilla on 0,0175 Ω /mm 2 /m l = Johtimen pituus (m) A = Johtimen poikkipinta (mm 2 ) Ko tapauksessa pelkkä mittarinvaihto induktiivisestä staattiseen ei käy, vaan virtapiirin toisioon on lisättävä taakkaa esim. taulukon sarake 3 mukaisesti tai mittamuuntajat on vaihdettava nimellistaakaltaan pienemmiksi. 1

Tapa 2: Kaavion ja aputaulukon avulla Johdon taakka arvioidaan kaavion 1 perusteella. Taakka kaavion mukaan on 0,9 VA. Virtamuuntajan virtapiiri: Virtamuuntajan nimellistaakka Minimi taakka (%) Minimitaakka (VA) 5,00 VA x 25 % VA = + 1,25 VA Mittarin taakka Johdon taakka (VA) - Taakka yhteensä 0,01 VA + 0,90 VA = 0,91 VA Lisätaakan tarve, jos arvo positiivinen = + 0,34 VA Jos arvo on positiivinen, vaihda poikkipinnaksi 2,5 mm 2 tai asenna lisätaakaksi erilliset paluujohtimet tai lisäjohdinta (2,5 mm 2 Cu): 2,5 mm 2 Cu johdin Lisäjohtimen pituus - Lisätaakka (VA) 0,175 VA/m x 2,0 m = 0,35 VA Lisätaakaksi tarvitaan siis 2 m lisäjohtoa eli 1 m kumpaakin suuntaan. 5,00 VA 4,00 VA 3,00 VA 2,00 VA 1,00 VA 0,00 VA 1 m 10 m 100 m 2,5 mm² 4 mm² 6 mm² 10 mm² Kaavio 1. Kuparijohdon taakka 5 A nimellistoisiovirtapiirissä eri poikkipinnoilla (Jos yhteinen paluujohdin, etäisyys vain toiseen suuntaan) 2

Tarkistuspöytäkirja: Tekijä: Aika: Virtamuuntajan virtapiiri: Virtamuuntajan nimellistaakka Minimi taakka (%) Minimitaakka (VA) VA x 25 % VA = + V Mittarin taakka (virtapuoli) Johdon taakka (VA) Taakka yhteensä VA + VA = V Lisätaakan tarve, jos arvo positiivinen = V Jos arvo on positiivinen, vaihda poikkipinnaksi 2,5 mm 2 tai asenna lisätaakaksi erilliset paluujohtimet tai lisäjohdinta (2,5 mm 2 Cu): 2,5 mm 2 Cu johdin Lisäjohtimen pituus (m) Lisätaakka (VA) 0,175 VA/m x m = V Jännitemuuntajan virtapiiri: Jännitemuuntajan taakka Minimi taakka (%) Minimi taakka (VA) Mittarin taakka (jännitepuoli) VA x 25 % VA = + VA Muiden laitteiden taakka (VA) Laitetaakka yhteensä VA + VA = VA Vaihda jännitemuuntajat tai mittari, jos positiivinen = VA 3