ENERGIATEHOKKUUS. uusiutuvissa energiajärjestelmissä



Samankaltaiset tiedostot
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Verkosto2011, , Tampere

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu Siemens Osakeyhtiö

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Finnish Solar Revolution

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Make the most of your energy

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Atte Kallio

Etunimi Sukunimi

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Vacon puhtaan teknologian puolesta

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

- Sähköisen liikenteen tiekartta ennakointia tulevaisuuteen Kyselyn tuloksia

Oulun Energia -konserni

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Älykäs kaupunkienergia

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Maija Leino

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet Prof. Jarmo Partanen

Älykaupunki käytännössä Case: Kalasatama

Smart Generation Solutions

INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet


Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Älykkään vesihuollon järjestelmät

ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Datahub-seurantaryhmä Heidi Uimonen. TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti & palautteet

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

KÄLY Ideointi-iltapäivä

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

Build Up Skills Finland Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Roadmap Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

Transkriptio:

ENERGIATEHOKKUUS uusiutuvissa energiajärjestelmissä

ENERGIATEHOKKUUS uusiutuvissa energiajärjestelmissä Teknologiat eri sovellusalueineen ovat avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja energiahaasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Energiatehokkuuden hallinta edellyttää monipuolista ja poikkitieteellistä tekniikan tuntemusta. Asiantuntijaohjelman avulla on mahdollista hankkia kattava kuva energiatehokkuuden ja energiajärjestelmien kokonaiskentästä. Voit myös valita itsellesi sopivimmat moduulit ja paneutua alakohtaisiin ydinkysymyksiin. Miksi? Hanki kokonaiskuva energiatehokkuuden merkityksestä ja vaikutuksista energian tuotannossa, jakelussa ja käytössä. Koulutus tarjoaa keinoja yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen ja kustannustehokkuuteen energiatehokkuuden kautta. Saat metodeja energiatehokkuuden analysointiin, tulkintaan ja soveltamiseen tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Uudet käsittelymallit ja toimintatavat tarjoavat keinoja pitkäjänteiseen kehittämiseen omassa organisaatiossa. Tulevaisuuteen vahvasti painottuva koulutus mahdollistaa oman ammattitaidon ja osaamisen kehittämisen uusinta tietoa hyödyntäen. Energiateknologian ja energiatehokkuuden hallinta avaa tulevaisuuden alana merkittäviä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Oppimista syventävät projektityöt tarjoavat hienon mahdollisuuden saada huippuasiantuntijoiden konsultaatiota yrityksen energia-asiantuntemuksen kehittämiseen. Kouluttajien osaaminen yhdistettynä ryhmän kokemuksiin tarjoaa alustan hedelmälliselle keskustelulle, vertaisoppimiselle ja verkostojen syntymiselle. Kenelle? Yritysten johdolle ja julkisen sektorin päätöksentekijöille Erinomaista kokonaistietoa ja foorumi tulevaisuutta luotaavien asioiden käsittelyyn Teollisuudelle Teollisuuden energiakysymyksistä, kunnossapidon käyttö- ja kehitystehtävistä ja automaatiojärjestelmistä vastaaville, laitevalmistajille, suunnittelu- ja konsulttitoimistoille Energia- ja verkkoyhtiöille Sähköverkkojen suunnittelusta ja käytöstä vastaaville verkkoyhtiössä, sähkön tuotanto- ja myyntiyhtiöiden liiketoiminnan kehityksestä vastaaville, voimalaitoksia ja niiden verkkoon liityntäteknologiaa valmistavalle teollisuudelle (tuotekehitys), verkon suunnittelujärjestelmiä tarjoaville yrityksille, energianeuvojille Rakennusalalle Rakennusliikkeille, suunnittelu- ja konsulttitoimistoille, materiaalivalmistajille Koulutus jakautuu seuraaviin osioihin: Moduuli 1: Energiatehokkuusfoorumi, Tampere, 380. Moniulotteinen keskustelufoorumi asiantuntijoille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Foorumissa avataan energiatulevaisuuden näkymiä ja merkityksiä erityisesti Suomen ja Suomessa toimivien yritysten näkökulmasta sekä käsitellään tulevaisuuden trendejä, IEA:n asettamia tavoitteita ja teknologista kehitystä. : Tulevaisuuden energiantuotantojärjestelmät, 2 pv, Tampere, 1 200. Moduulissa tarkastellaan monipuolisesti energiantuotannon tulevaisuuden teknologioita ja prosesseja suhteessa energiajärjestelmän muutokseen. Moduuli 3: Teollisuuden jätelämmön hyödyntäminen, 3 pv, Lappeenranta, 1 400. Moduulissa läpikäydään käytännön sovellutusten avulla teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisen liittyviä tekniikoita ja niiden soveltamismahdollisuuksia. Moduuli 4: Sähkön käytön energiatehokkuuden parantaminen teollisuuden energiamuuntoprosesseissa, 3 pv, Lappeenranta, 1 400. Moduuli antaa valmiudet arvioida prosessiteollisuuden energiankäytön tehostamismahdollisuuksia painottuen erityisesti sähköenergian käyttöön pohjautuviin energiamuuntoprosesseihin. Moduuli 5: Rakennusten lämmitysratkaisut ja asumisen energiatehokkuus, 3 pv, Lappeenranta 1 400. Moduuli tarjoaa yleiskuvan asumisen ja pk-sektorin energiajärjestelmistä sekä niihin liittyvästä analysointimetodiikasta ja sen soveltamisesta. Moduuli 6: Tulevaisuuden energiatehokas rakentaminen, 3 pv, Tampere 1 400. Moduulissa käsitellään matalaenergia- ja passiivirakentamisen haasteita ja niihin liittyvää rakennusfysiikkaa. Lisäksi käydään läpi kiinteistöjen energiankulutuksen ymmärtämiseen ja hallintaan liittyvät peruslaskelmat. Moduuli 7: Älykkäät sähköverkot 1: Hajautetun sähköntuotannon verkostovaikutukset, 3 pv, Tampere, 1 400. Ensimmäinen osio perehdyttää hajautetun sähköntuotannon teknologioihin, niiden kehitysnäkymiin, verkkoon liitynnän teknologioihin sekä vaikutuksiin sähköverkon käyttöön ja suunnitteluun. Moduuli 8: Älykkäät sähköverkot 2: Älykäs asiakasliityntä ja energiatehokkuus, 3 pv, Lappeenranta 1 400. Toinen osio perehdyttää AMR-teknologiaan perustuvan älykkään sähköverkon ja sähkön käyttäjän välisen asiakasliitynnän (customer gateway) teknologiaan ja sovelluksiin erityisesti koko sähköenergiajärjestelmän energiatehokkuuden näkökulmasta. Aikataulut ja tarkemmat kuvaukset: www.lut.fi/koke tai www.tut.fi/edutech Asiantuntijat: LUT Professorit Jarmo Partanen, Jero Ahola, Samuli Honkapuro, Timo Hyppänen, Esa Vakkilainen ja Jari Backman TUT Professorit Seppo Valkealahti, Pertti Järventausta, Risto Raiko, Pekka Verho sekä laboratorioinsinööri Juhani Heljo, yliopistolehtori TkT Sami Repo, TkT Yliassistentti Juha Vinha ja professori, vararehtori Matti Pentti

Professori Samuli Honkapuro, LUT Energiayhtiöiden rooli kuluttajien energiatehokkuustietoudessa Ympäristötietoisuuden kasvaminen sekä mahdollisuudet taloudellisiin säästöihin herättävät tulevaisuudessa entistä voimakkaammin pienkuluttajien, mukaan lukien kotitaloudet ja pk-sektorin, kiinnostuksen energian säästöön sekä energiankäytön tehokkuuden parantamiseen. Energiansäästöön on kuitenkin moninaisia ratkaisuja, jolloin pienkuluttajalle nousee helposti kysymyksiä: mikä ratkaisu on paras minulle ja mitkä ovat valintojeni taloudelliset sekä ympäristölliset vaikutukset. Tällöin oleellista on erottaa keinovalikoiman joukosta merkittävimmät energiansäästökohteet ja -menetelmät, sekä ymmärtää energiansäästötoimenpiteiden kokonaisvaikutukset eri tilanteissa sekä kuluttajan että koko energiajärjestelmän kannalta. Esimerkiksi energiansäästölampun tai ilmalämpöpumpun vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti riippuen siitä, mihin ympäristöön laite hankitaan. Pienkuluttajat tarvitsevatkin keskitettyä informaatiota energiansäästön mahdollisuuksista sekä siitä, mitkä ovat sekä taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta parhaat keinot tehostaa omaa energiankäyttöä. Luonteva taho tällaiseen energianeuvontaan on energiayhtiö (sähköverkkoyhtiö, sähkön myyjä tai kaukolämpöyritys), jolla on kiinteä asiakassuhde pienkuluttajiin. Energiankäytön neuvonta nähdäänkin jatkossa yhä tärkeämpänä osana hyvää asiakaspalvelua, jonka vuoksi energiayhtiöt tarvitsevat ajantasaista tietoa asiakkaidensa energiansäästömahdollisuuksista. Professori Pertti Järventausta, TUT Passiivisesta jakamisesta älykkäiden sähköverkkojen aikaan Älykäs sähköverkko (Smart Grids) muodostaa asiakaslähtöisen markkinapaikan hajautetulle tuotannolle ja erilaisille asiakasrajapintaan liittyville muille toiminnoille, kuten esim. kysynnän joustolle ja energiatehokkuutta tukeville palveluille. Sähköverkko itsessään on kustannustehokas mahdollistaen käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähköjakelun. Perinteisesti sähkönjakeluverkko on ollut keskitetyn voimajärjestelmän passiivinen osa. Jatkossa jakeluverkon tasolla olevat aktiiviset resurssit (mm. hajautettu tuotanto, ohjattavat kuormat, ladattavat sähköautot, energiavarastot) integroituvat osaksi energiamarkkinoita ja voimajärjestelmää, mikä tekee sähkönjakelujärjestelmästä aktiivisen. Aktiivinen sähkönjakeluverkko sisältää mm. useita ohjattavissa olevia tehonsyöttösuuntia ja ohjattavia komponentteja ja näiden hallintajärjestelmiä. Kaukoluettavat älykkäät energiamittarit ovat olennainen osa älykästä sähköverkkoa. Asiakasrajapinnan kehittyminen mahdollistaa sähköverkkoyhtiöille, sähkön myyjille ja palveluntarjoajille mahdollisuuden kehittää uusia toimintoja mm. markkinapohjaisen kuorman ja hajautetun tuotannon ohjaukseen sekä niihin liittyviin uusiin liiketoimintoihin, energiatehokkuuteen, sähkön laadun hallintaan sekä tehoelektroniikkaan pohjautuviin ratkaisuihin. Laboratorioinsinööri Juhani Heljo, TUT Rakentamisen haasteet energiatehokkuudessa Paineet rakennuskannan energiatehokkuudelle asettavat isoja haasteita päätöksenteolle, suunnittelulle sekä rakenteiden ja laitteiden kehittämiselle. Rakennusalalla on totuttu valitsemaan halvimmat ja määräysten mukaiset toteutustavat. Nyt tilanne on muuttunut ja rakennusyritykset ovat lähteneet tosissaan hakemaan kilpailuetua energiatehokkaammilla ratkaisuilla. Haasteet ovat kuitenkin kovat ja tähän liittyy mm. rakennusfysikaalisia riskejä, joista on julkisuudessakin keskusteltu. Rakennusten kulutusta ei voi enää tarkastella irrallaan tuotannosta. Tähän johtaa jo sekin, että suurella todennäköisyydellä vuoden 2012 jälkeen rakennusten energiankäytössä tarkastellaan primäärienergian kulutusta. Täytyy siis ymmärtää myös energian tuotantoa, jotta päästään kokonaisuuden ja ympäristön kannalta optimaaliseen ratkaisuun. Vastaavasti energian tuotannon ja jakelun täytyy ymmärtää, miten rakennuskanta energian käyttäjänä muuttuu. Jos muutos näyttää epäsuotuisalta, voi muutokseen vaikuttaa mm. tariffipolitiikalla. Henkilökohtaisesti olen asettanut tavoitteen seuraavalla tavalla: vuonna 2050 rakennuskanta kuluttaa niin vähän energiaa, että tarvittava energia voidaan tuottaa lähes päästöttömästi. Tämä sisältää sanoman siitä, että tuotantoa ja kulutusta pitää käsitellä yhdessä. Tämä sisältää myös sanoman siitä, että pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen eikä vain vuoteen 2020.

Kuinka onnistua energiakentän strategisessa suunnittelussa? Tulevaisuuden suurimpina urimpina haasteina ovat seuraavat asiat:

Alakohtaiset kokonaisuudet Energia ja sähköverkot Teollisuus Moduuli 4 Moduuli 3 Tartu mahdollisuuteen Moduuli 8 Moduuli 7 Moduuli 5 Energia ja sähköverkot Moduuli 8 Moduuli 7 3 680 5 060 3 680 3 680 1. Energiatehokkuusfoorumi 380 LUT ja TUT muodostavat yhdessä Suomen suurimman energia-alan yliopistollisen tutkimus- ja opetuskeskittymän, jonka tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen, ympäristöongelmien ja kasvavan energia-alan osaajapulan synnyttämään haasteeseen. Energiatehokkuus uusiutuvissa energiajärjestelmissä -täydennyskoulutusohjelman kokonaishinta on 8 600, laajuus 35 op. Koko ohjelmassa on lähipäiviä yhteensä 22 kpl. Voit rakentaa ohjelman moduuleista haluamasi kokonaisuuden. Kysy lisätietoa yhteyshenkilöiltä! Rakennusala Moduuli 6 Moduuli 5 Pidätetään oikeudet muutoksiin. www.lut.fi/koke http://www.tut.fi/edutech LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PL 20, 53851 LAPPEENRANTA Puh. (05) 621 11 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO EDUTECH PL 589, 33101 TAMPERE Puh. (03) 3115 2442