YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 168/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 317

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 168/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 317 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2007 ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa Ströömin merialueella Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä LUVAN HAKIJA Lypyrtin Kalasumput Ky Paloniementie 324 23360 KUSTAVI Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Lypyrtin Kalasumput Ky on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 27.10.2005 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 3.2.2006 ja 25.1.2007. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä kiinteistöjen Katkuru RN:o 1:83 ja Alaskartano RN:o 1:92 yhteisellä vesialueella RN:o 876:2 Ströömin pohjoisosassa. Kalojen lisäkasvu on noin 81 000 kg vuodessa. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 93/2003/1 myöntänyt Lypyrtin Kalasumput Ky:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä samalla paikalla, jolle lupaa nyt haetaan. Vaasan hallinto oikeus on 2.2.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0028/3 jättänyt ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. Lupa on voimassa siihen asti kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta ala saa olla sekä Alaskartanon että Katkurin

2 kasvatuspaikassa kummassakin enintään 1 255 m 2 ja tilavuus enintään 3 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla vuodessa yhteensä enintään 840 kg ja typpimäärä yhteensä enintään 6 070 kg. Luvan saajan oli suoritettava vuotuiskorvauksia edellisen päätöksen (nro 57/1991/4, 17.6.1991) mukaisesta toiminnasta aiheutuneiden rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta siihen saakka, kunnes päätös nro 93/2003/1 sai lainvoiman. Päätöksen mukaisesta kalankasvatuksesta ei ennalta arvioiden katsottu aiheutuneen vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Oikeus alueeseen Hakija on vuokrannut kalankasvatukseen tarvittavan vesialueen kiinteistöjen Katkuru RN:o 1:83 ja Alaskartano RN:o 1:92 omistajilta. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Hankealueella on voimassa Killeskerin ranta asemakaava, joka on laadittu Tammiluodon (Killeskerin) saarelle. Hankealueen länsi ja itäpuolella olevilla Ströömin rannoilla on vapaa ajan käyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä sekä idänpuoleisella rannalla jossain määrin vakituista asutusta. Yleisiä uimarantoja ei alueella ole. Kalankasvatuslaitoksen lähellä ei ole Natura 2000 verkostoon tai valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Vesialue Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kustavin Ströömin pohjoisosan luoteispään tuntumassa. Ströömi yhdistää Selkämeren ja Iniön aukon. Ströömin luoteispää liittyy ilman suojaavaa saaristoa Selkämereen Lypyrtin kylässä. Ströömin keskiväylän syvyys on koko matkaltaan yli 10 m ja suurimmat syvyydet ovat lähes 30 m. Kasvatusalueella Ströömin keskiväylän syvyys on noin 12 m. Verkkoaltaiden sijoituspaikalla syvyys on 5 7 m. Tuulen ja meriveden pinnan korkeusvaihteluiden voimasta vesi virtaa Ströömissä aika ajoin tehokkaasti. Alkukesällä vesi on lähes luonnontilaista. Heikot ja suunnaltaan vaihtelevat tuulet tai nopeasti toisiaan seuraavat vedenpinnan korkeusvaihtelut saattavat kuitenkin aiheuttaa tilanteita, joissa veden liike jää edestakaiseksi ja vedenvaihto on rajoitettua. Merivedenkorkeuden vaihtelu on alueella normaali, vaihteluraja on enimmillään 1,6 m. Virtausolosuhteet ovat kalankasvatuspaikalla hyvät. Kasvatusalueen lähellä virtaussuunnissa ei ole merkittäviä rajattuja syvänteitä tai kynnyksiä. Kuormitus Kalankasvatuslaitoksen läheisyyteen kohdistuu ainoastaan hajakuormitusta ja luonnonhuuhtoumaa. Ströömin voimakkaiden virtausten vuoksi Ströömin keskiosan kuormituksen vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös Lypyrtille. Etäisyys lähimpään Ströömin pohjoisella keskiosalla sijaitsevaan Saaristomeren Kala Oy:n Hupaniityn laitok

3 seen on noin 7,5 km. Ströömin keskiosassa Matinkarin ja Kraaveniemen välisessä salmessa sijaitsee lisäksi Eknö Oy:n Kraaveniemen kalankasvatuslaitos, Iso Pirisholmin kaakkoispuolella Ströömin Lohi Oy:n Iso Pirisholman laitos ja Pikku Pirisholmin luoteispuolella Ströömin Lohi Oy:n Lossisalmen laitos. Matinkarin itäpuolella sijaitsee Matin Kala Oy:n Matinkarin laitos ja kauempana etelässä Taimen Oy:n Lootholman laitos. Merialueen vedenlaatuun vaikuttaa myös Kustavin kunnan taajaman jätevedet, jotka johdetaan Tönviikin edustalla olevalle vesialueelle. Jätevedenpuhdistamon purkupiste on noin 9 km:n etäisyydellä hakijan kalankasvatuslaitoksesta. Vedenlaatu Alueen vedenlaatua on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialueiden yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Ströömin pohjoisosan merialueen veden yleislaatu on ollut hyvä. Kalankasvatuslaitosten rehevöittävä vaikutus on kuormituksen vähenemisestä huolimatta ollut edelleen havaittavissa kohonneina fosforipitoisuuksina. Pintaveden fosforipitoisuus on Ströömin pohjoisosassa vuonna 2005 ollut 24 31 µg/l ja veden laatu on ollut pääsääntöisesti lievästi rehevää. Perifyton Pohjaeläimistö Kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä kohonneina perifytonkertyminä laitoksen lähellä sijaitsevilla tarkkailuasemilla. Päällyslevästön klofofyllimäärät ovat olleet Ströömin pohjoispuolella selvästi alhaisempia kuin Ströömin keskiosassa kalankasvatuslaitosten lähipisteillä. Ströömin alueella ei ole pohjaeläintutkimuksissa tavattu tervettä pohjaa vuoden 1992 jälkeen. Likaantuneita pohjia ei vuonna 2004 ollut yhtään. Puolilikaantuneiden pohjien määrä on kasvanut koko ajan ja vuonna 2004 lähes kaikki pohjaeläinasemat ovat kuuluneet tähän luokkaan. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven, lahna, särki ja silakka. Alueella harjoitetaan pääasiassa verkkopyyntiä. Ammattikalastajia ei ole. Sivuammattikalastajia on jonkin verran. Ströömin salmessa kulkee 5,5 metrin väylä. Kekoniittyyn johtaa 3,6 m:n väylä. Kalankasvatusaltaat sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä väylistä eivätkä siten haittaa vesiliikennettä. Alueella ei ole vedenottamoita. Kustavin kunnan uimapaikka on Ströömin itäreunalla Klipunkarissa.

4 Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Lypyrtin Kalasumput Ky:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2002 2004 ja 2006 ovat olleet seuraavat: Hakemuksen mukainen toiminta 2002 2003 2004 2006 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 36 000 13 000 18 000 48 000 29 000 Rehun fosfori (kg/a) 350 170 230 450 300 Rehun typpi (kg/a) 2 400 1 100 1 700 3 100 2 100 Fosforipäästö (kg/a) 210 110 160 260 190 Typpipäästö (kg/a) 1 400 800 1 200 1 800 1 300 Rehumäärä (kg/a) 35 000 16 000 28 000 46 000 31 000 Rehukerroin 0,99 1,20 1,52 0,97 1,17 *) Fosforin ominaispäästö 5,9 8,6 8,9 5,5 7,2 *) (g/kg/a) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 41 58 65 38 50 *) *) painotettu keskiarvo Vuonna 2005 laitoksella ei ole ollut toimintaa. Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin 81 000 kg vuodessa. Laitoksen rakenteet Talvisäilytys ja perkaus Kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin 93 000 kg/a ja se sisältää fosforia noin 840 kg/a ja typpeä noin 6 100 kg/a. Ruokinta suoritetaan automaattiruokintana, jota voidaan täydentää käsiruokinnalla. Kalankasvatusaltaat on sijoitettu Alastalon ja Katkurin yksiköihin. Altaat ovat kahdeksankulmaisia ja niiden yksi sivu on kymmenen metriä pitkä. Kummassakin yksikössä on kaksi allasta, joiden vesisyvyys on 3 m. Altaiden pinta ala on yhteensä 2 500 m 2 ja kokonaistilavuus yhteensä 7 000 m 3. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kalankasvatuslaitoksella kaloja ei talvivarastoida eikä perata. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 520 kg fosforia ja noin 3 800 kg typpeä vuodessa. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hake

5 muksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 1 000 kg/a) kompostoidaan koneellisesti. Suursäkit kerätään. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Merialueen käyttö Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Ravinnepäästöjen määrä on lähes sama kuin tähän asti. Toiminta vaikuttaa merialueen tilaan ravinnepitoisuuksien muutoksena ainoastaan toimintapaikan lähiympäristössä. Tarkkailutulosten perusteella veden laatu on pysynyt hyvänä. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai kalastukselle. Toiminta ei vaikuta vapaa ajanasuntojen käyttöön tai alueen virkistyskäyttöön. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua vuosiyhteenveto. Toiminnanharjoittaja osallistuu tarvittaessa alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 21.3. 20.4.2006 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on puoltanut hakemusta. Ympäristökeskus on lupamääräyksiksi muun ohessa esittänyt, että verkkoaltaiden pinta ala saa olla Alaskartanon yksikössä yhteensä enintään 1 255 m 2 ja Katkurun yksikössä yhteensä enintään 1 255 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saa olla Alaskartanon ja Katkurun yksiköissä yhteensä enintään 840 kg ja typpimäärä enintään 6 070 kg vuodessa. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena on enintään 7 g

6 fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. 2) Merenkulkulaitos on lausunut, että kelluvat kala altaat tulee merkitä merenkulkulaitoksen yleisohjeen 4.4.1991 mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä kulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on otettu huomioon ja alusten ja veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu. Väyläalue käsittää alueen turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viitalle). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on otettava huomioon, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) AA, BB, CC, DD ja EE (Holma RN:o 1:27 ja määräala tilasta Lypertön luotsiasema RN:o 1:52, Kustavi, Lypyrtti) ovat lausuneet, että kalankasvatusaltaat sijaitsevat heidän saarensa vieressä ja Ströömin toisella puolella olevan tontin läheisyydessä. Kala altaan lähialueen rehevöityminen on selkeästi havaittavissa veden laadun heikkenemisenä. Vesi on sameaa, rantakalliot ovat limoittuneita ja altaiden alueelta ajautuu toisinaan rasvapitoinen kalvo meren pinnalla. Myös ruokinta automaattien äänet aiheuttavat joskus äänihaittaa. Haitat korostuvat, koska muistuttajat ovat kalankasvatuslaitoksen lähimmät naapurit. Vaikka Ströömin alueella kirjolohenkasvatus on vähentynyt 1980 luvun tilanteesta, ei veden laatu ole parantunut olennaisesti. Kirjolohenkasvatuksen paikalliskuormitus on yleisesti todettu ongelmalliseksi. Hakemuksessa mainittujen päästötietojen mukaan typpi ja fosforikuormitus on pienentynyt, mikä on seurausta pienentyneistä kasvatusmääristä. Nyt lupaa haetaan kasvatusmäärään, joka vastaa usean viime kasvatusvuosien päästöjen yhteenlaskettua määrää. Muistuttajat eivät usko vesistön kestävän näin suurta lisäystä. Rehevöitymistä aiheuttavaa toimintaa pitäisi vähentää tai pitää se enintään nykyisellään eikä lisätä kuormitusta. Ympäristöviranomaisten tulisi ottaa huomioon vesistöjen heikentynyt kokonaiskuormituskyky ja tehdä ratkaisunsa ajatellen saaristoluonnon erityistä haavoittuvuutta. 4) FF (Kotoriutta RN:o 1:67, Kustavi, Lypyrtti) on lausunut, että veden laatu on huomattavasti heikentynyt kyseisellä alueella ja se on ollut nähtävinä sameutena ja rantakallioiden limoittumisena. Sukeltamalla voi hyvin havaita myös pohjan eliöstössä ja kasvillisuudessa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2005 kalankasvatusta ei ole ollut ja vuosien 2001 2004 aikana kokonaispäästöt ovat olleet maksimissaan vain noin 30 % luvan mukaisista päästöistä. Kuitenkin kyseisenä ajanjaksona ominaispäästöt ovat olleet nyt esitettyjä raja arvoja

7 korkeammat. Veden laatu on myös edelleen huonontunut tänä ajanjaksona. Voidaan vain arvioida, kuinka suuria muutokset olisivat olleet, jos luvan sallima maksimikuormitus olisi toteutunut. Muistuttaja on viitannut Lounais Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun Saaristomeren tila 2005, jossa on esitetty Ströömin vesistön saastuminen vuosien 1980 2005 välillä. Siitä on selvästi todettavissa kyseisen veden laadun muutokset. Erityisesti tulee ottaa huomioon havainnot alueella, jossa kalankasvatuksen osuus on huomattava kokonaiskuormituksesta (Ahvenanmaan alue). Tällä alueella sijaitsevat lahdet ovat huomattavan saastuneita nimenomaan paikalliskuormituksesta johtuen. Ströömiä ei tule päästää samaan tilaan kuin Ahvenanmaan saastuneet lahdet. Mikäli mahdollista tulisi tutkia vaihtoehtoa siirtää kasvatuspaikat vesialueilla, joissa veden vaihtuvuus on suurempi ja kuormituksen kestokyky parempi. Näin mahdollistetaan paikallisen elinkeinoyrittäjän mahdollisuus jatkaa toimintaansa. 5) GG:n kuolinpesän osakkaat HH, II ja JJ (Suvilahti RN:o 1:58, Kustavi, Lypyrtti) ovat lausuneet, että perikunta on omistanut Tammiluodon saaren pohjoiskärjessä sijaitsevan kesämökin vuodesta 1974. Kesämökiltä on itärannalla olevalle kala altaalle muutama sata metriä. Allas on aiheuttanut kiihtyvää pohjan limoittumista ja täyttymistä rihmalevillä. Altaasta on päässyt limamaista kiintoainetta (kalojen ulostetta?), mikä on ajautunut muistuttajien rantaan ja muodostanut siihen kelluvan saastelautan, minkä seassa uiminen on vastenmielistä. Altaiden sijoittaminen keskelle Lypyrtin kylän kaunista kulttuuriympäristöä loukkaa kylän asukkaiden oikeutta puhtaaseen luontoon ja kauniiseen maisemaan. Muistuttajat ovat vastustaneet hakemusta. Koska hakija omistaa Lypyrtin pääsaaren länsipuoliset, lähes asuttamattomat ja erittäin laajat vesialueet, muistuttajat ovat vaatineet altaiden sijoittamista kyseiselle alueelle. Siellä vesialueet ovat huomattavasti väljemmät ja sijaitsevat laajan aukon ja Kihdin reunalla, jolloin ravinteet sekoittuvat suuremmalle alueelle ja suurempiin vesimassoihin, jolloin niiden saastuttava vaikutus on vähäisempi. Altaiden näköhaitta on kyseisellä paikalla olematon ja varsinkin lounais pohjoissuunnassa rehevöittämisvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska rantoja ei ole. Mikäli hakija vastustaa mainittua sijoitusvaihtoehtoa, muistuttajat ovat ymmärtäneet sen niin, että hakija katsoo viisaammaksi sotkea mökkiläisten rannat, kuin yrityksen omistajatahon takana olevien henkilöiden omat rannat. 6) KK ja LL (Hölvarp RN:o 1:99, Kustavi, Lypyrtti) ovat lausuneet, että Katkurun saaren eteläkärjen tuntumassa oleva kalankasvatusallas on muistuttajien huvilan välittömässä läheisyydessä. Kala altaan läheisyydessä ja yleisimminkin Lypyrtin vesialueella voidaan kalankasvatuksen aiheuttama veden likaantuminen ja rehevöityminen selvästi havaita. Vesi on samentunut, rannat ja pyydykset limoittuvat ja altailta ajautuu veden pinnalle kelluva rasvakelmu. Lisäksi allas houkuttelee lokkeja, joista aiheutuu meluhaittaa ja nyttemmin myös tautiriski, jos lintuinfluenssa leviää Suomeen.

8 Hakemuksessa mainittu vuositason enimmäispäästö on lähes kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä vuodesta 2001 alkaen mereen on Lypyrtissä päästetty. Veden tila heikentyisi hakemuksessa mainituilla päästöillä kohtalokkaasti. Tämä loukkaa välittömästi muistuttajien etua. Kalankasvatus kyseisellä alueella ei vastaa yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä siitä, miten ympäristöä, tässä tapauksessa erityisen haavoittuvaa meriluontoa, tulisi kohdella. Vuositason fosforin ja typen kokonaispäästö saa olla enintään 50 % hakemuksessa esitetystä. Hakijan on suoritettava muistuttajille kalankasvatuksesta koituvasta haitasta asianmukainen rahakorvaus. 7) Viliskerin Huolto Oy ja Vidiskerin rantakunta ovat lausuneet, että Viliskerin Huolto Oy edustaa 27 kiinteistöä ja Vidiskerin rantakunta 25 kiinteistöä Viliskerin saaressa Kustavin kunnan Koelsuun kylässä. Muistuttajat ovat lausuneet, että kun niiden edustamat kiinteistönomistajat 1960 ja 1970 luvulla hankkivat omistukseensa kiinteistöt, he tekivät sen suurelta osin siksi, että jokaiseen kiinteistöön kuuluvat meren rannat ja vesialueet edustivat puhdasta luontoa puhtaine rantoineen ja vesineen, joiden läpinäkyvyys oli useita metrejä rannassakin. Tänä päivänä rannat ovat luotaantyöntävän limaiset ja vedet samentuneet niin, ettei näkyvyyttä ole enää juuri puolta metriä enempää. Lisäksi myrkylliset sinilevälautat ovat useina kesinä tehneet merestä uimakelvottoman. Yleisesti on tiedossa, että kalankasvatus on nimenomaan Kustavin ja Taivassalon alueella aiheuttanut fosforipäästöjä, jotka ovat edustaneet jopa 90 % kaikesta alueen fosforipäästöstä. Kalankasvatus, joka jossain määrin luo kuntiin työpaikkoja, aiheuttaa kohtuuttoman paljon meriveden saastumista verrattuna siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Kalanviljelylaitosten sallitaan päästävän mereen ilman minkäänlaista puhdistusta kohtuuttomat määrät fosfori ja typpijätettä verrattuna niihin investointeihin, joita tänä päivänä vaaditaan yhteisöitä ja yksityisiltä kiinteistönomistajilta jäteveden puhdistuksen erittäin tiukkojen raja arvojen saavuttamiseksi. Muistuttajat ovat vaatineet, että kalojen kasvattaminen avonaisissa verkkoaltaissa on lopetettava ja sallittava ainoastaan suljetuissa altaissa, joissa poistuvan jäteveden laatuvaatimukset on asetettava samalle lain vaatimalle tasolle kuin muidenkin jätevesien. Lyhyen tähtäimen vaatimuksena muistuttajat ovat esittäneet, että kalat kasvatetaan umpikasseissa, joista saostunut jäte kerätään käsiteltäväksi jätteenkäsittelyn vaatimin menetelmin, tai/ja että kasvatus siirretään pois välisaaristosta tapahtuvaksi rajoitetussa määrin syvissä ulkosaariston vesissä. Hakijan selitys Hakija on 17.5.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on lausunut, että yleinen rehevöitymiskehitys on tosiasia koko Saaristomeren alueella. Kustavin kalanviljelylaitosten tarkkailututkimuksena suoritetun vesistöseurannan tulosten mukaan ei vedenlaatu ole oleellisesti heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Kalanviljely

9 laitosten lähipisteiden ja vertailualueiden arvot lähenevät toisiaan. Ströömin vedenlaatu vaihtelee vuoden aikana huomattavasti virtauksista ja muista luonnon olosuhteista riippuen. Kesäasukkaat tarkastelevat tilannetta yleensä lämpimän veden aikana, jolloin perustuotanto on runsainta. Myös seurantatutkimus keskittyy ajanjaksoihin ja kohteisiin, joissa epäkohdat todennäköisimmin voitaisiin havaita. Ströömin pohjoisosan vedenlaatu ei seurantatutkimuksen mukaan ole viimeisen viiden vuoden aikana oleellisesti muuttunut. Osa vedenlaatua kuvaavista parametreistä viittaa hyvään käyttökelpoisuuteen. Kesällä todetut kohonneet ravinnepitoisuudet kuitenkin pudottavat luokkaa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Lounais suomen ympäristökeskuksen eikä 2) Merenkulkulaitoksen muistutuksista. Hakija on 3) AA:n ym. muistutuksesta lausunut, että muistutuksessa esitetyt kommentit koskevat lähinnä meriveden laatua. Muistuttajien omistamiin kiinteistöihin ei kuitenkaan sisälly vesialueita. Ruokintaautomaatit ovat rakenteeltaan pendel laitteita. Niissä ei ole käytössä minkäänlaisia ääniä tuottavia koneita tai laitteita. Hakija on 4) FF:n muistutuksesta lausunut, että tutkimuksellista näyttöä vedenlaadun jatkuvasta heikentymisestä alueella ei ole. Pohjan eliöstö ja kasvillisuusmuutoksista ei myöskään ole näyttöä. Seurattavien pohjaeläinten luokitus on pysynyt samana vuodesta 1994 vuoteen 2004. Varsin lähellä vesialuetta, jonka osakas muistuttaja on, on kalastotarkkailututkimuksen tarpeisiin perustettu kasvillisuuslinja, jota tutkija luonnehtii erittäin edustavaksi. Linjalta löytyy myös ainoa Kustavin alueelta havaittu punalevävyöhyke. Linjaa tarkasteltiin nimenomaan sukeltamalla (Merialueen kalankasvatuslaitosten kalataloustarkkailu, Tutkimusraportti 31.3.2003, Saaristomeren tutkimuslaitos, TY). Muistuttajan mainitseman veden sameuden osatekijänä voivat olla myös lähialueilla viime vuosina suoritetut rantojen ruoppaukset. Kustavin Ströömi ei ole virtaus tai muilta ominaisuuksiltaan saati vedenvaihdoltaan verrattavissa Ahvenanmaan sisälahtiin ja niissä tapahtuvaan kehitykseen. Hakija on 5) GG:n kuolinpesän osakkaiden HH:n ym. muistutuksesta lausunut, että hakemus koskee toiminnan jatkamista jo vakiintuneella laitospaikalla. Kalanviljelylaitoksen sijoituspaikka tai toimivan laitoksen siirto ei ole yrittäjän vapaasti päätettävissä. Laitospaikka on määritelty kasvatusluvassa/ympäristöluvassa. Lupaa toiminnan jatkamiselle ei voida antaa määrittelemättömään kohteeseen. Hakija on 6) KK:n ja LL:n muistutuksesta lausunut, että muistuttajat ovat tietoisesti ostaneet mökkitonttinsa toimivan kalanviljelylaitoksen vierestä. Laitoksen normaali toiminta on ollut tiedossa ja siitä aiheutuva häiriö ennakoitavissa jo tonttia ostettaessa. Kalanviljelylaitosta on hoidettu lupaehtojen mukaisesti eikä valvovalla viranomaisella ole ollut huomauttamista laitoksen toiminnasta. Muistuttajien kiinteistöön ei myöskään kuulu vesialuetta.

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on 7) Viliskerin Huolto Oy:n ja Vidiskerin rantakunnan muistutuksesta lausunut, että kiinteistöt, joita muistutus koskee, sijaitsevat lähes 20 km:n päässä hakijan kalankasvatusyksiköistä. Tämän välimatkan huomioon ottaen hakija on katsonut, ettei muistuttajia voida pitää asianosaisina. Muistuttajien jättämä yhteinen muistutus on saapunut ympäristölupavirastoon 5.5.2006 eli muistutuksien tekemiselle asetetun määräajan 20.4.2006 jälkeen. Muistutus tulee jättää huomioimatta. Hakija on katsonut, ettei esitetyissä muistutuksissa, vaatimuksissa ja mielipiteissä ole osoitettu hankkeen loukkaavan asianosaisten etua tai oikeutta tai aiheuttavan korvattavaa haittaa. Ympäristölupa tulee myöntää haetun mukaisena. Käsittelyratkaisu Perustelut Luparatkaisu Ympäristölupavirasto jättää Viliskerin Huolto Oy:n ja Vidiskerin rantakunnan muistutuksen tutkimatta. Muistutuksessa edustetut kiinteistöt sijaitsevat Kustavin kunnan Koelsuun kylässä. Lypyrtin Kalasumput Ky:n kalankasvatuslaitos sijaitsee Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä. Kalankasvatuslaitoksen ja muistutuksessa edustettujen kiinteistöjen välinen etäisyys on noin 20 km. Ympäristölupavirasto katsoo, ottaen huomioon kiinteistöjen ja kalankasvatuslaitoksen välinen etäisyys, ettei asia saata erityisesti vaikuttaa vesilain 16 luvun 6 8 :n mukaisella tavalla kiinteistöjen omistajien oikeuteen ja etuun eikä heillä ole tässä asiassa asianosaisen puhevaltaa. Ympäristölupavirasto myöntää Lypyrtin Kalasumput Ky:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kahdessa eri yksikössä Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä kiinteistöjen Katkuru RN:o 1:83 ja Alaskartano RN:o 1:92 yhteisellä vesialueella RN:o 876:2 Ströömin pohjoisosassa (liite 2). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden pinta ala saa olla Alaskartanon ja Katkurun yksiköissä kummassakin erikseen 1 000 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta

Toiminta ja päästöt 11 vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa kummassakin yksikössä erikseen sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

12 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot kummankin kalankasvatusyksikön osalta erikseen altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

13 Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.10.2014 saakka. Jos luvan saajan tarkoitus on jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on kumpaakin yksikköä koskevat erilliset lupahakemukset saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen johdosta annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto vaikutustarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havaintopaikkojen tarkkailutulokset. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

14 RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatus Voimassa olevalla vesilain mukaisella päätöksellä nro 93/2003/1, 31.12.2003 kalankasvatuksesta virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja rajoitettiin vähentämällä kalankasvatukseen käytettävien rehujen ravinnemääriä ja siten mereen kohdistuvia päästöjä. Ympäristölupavirasto katsoi tehtyjen selvitysten ja päästöjen huomattavan pienenemisen perusteella, että kalankasvatuksesta ei enää aiheudu Ströömin merialueen käytölle korvattavaa haittaa. Lupa koskee kahta kasvatusyksikköä. Laitoksen tuotanto on ollut pienempi kuin voimassa oleva ympäristölupaviraston lupa sallisi. Vuonna 2005 laitoksella ei kasvatettu kalaa lainkaan ja 2006 lisäkasvu on ollut yhteensä 48 000 kg/a, fosforipäästö 260 kg/a ja typpipäästö 1 800 kg/a. Ympäristölupavirasto arvioi hakemusasiakirjojen ja selvitysten perusteella, että merialueen tilaan kohdistuvien vaikutusten osalta edellytykset laitoksen toiminnan jatkamiselle ovat olemassa, jos ravinnepäästöt rajoitetaan enintään voimassa olevan luvan tasolle. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää yhteensä enintään 780 kg fosforia ja 6 000 kg typpeä vuodessa. Tällöin kalojen lisäkasvu on yhteensä noin 80 000 kg vuodessa, kun rehun fosforipitoisuus on 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat yhteensä 460 kg fosforia ja 3 800 kg typpeä vuodessa. Myynnissä on myös rehuja, joiden fosforipitoisuus on 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %. Tällaiset rehut mahdollistavat suuremman lisäkasvun ja samalla pienemmät ravinnepäästöt noudatettaessa ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta (BEP). Laitoskoko Luvan voimassaolo Lupaharkinta Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 2 000 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen lisäkasvun 80 000 kg/a perusteella. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna.

15 Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisun perusteluihin. Kasvatuspaikka Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Lupamääräysten mukainen kasvatustoiminta täyttää mainitut vaatimukset. Hakija voi oma aloitteisesti hakeutua toiminnan ja ympäristön kannalta edullisemmalle alueelle mm. mahdollisten sijainninohjaussuunnitelmien mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi ainoastaan myöntää luvan hakemuksen mukaiselle paikalle tai hylätä hakemuksen. Kalankasvatuslaitos Merialueella kalankasvatus on toistaiseksi mahdollista vain verkkoallaslaitoksissa. Laitosten enimmäiskoko määräytyy toiminnan ympäristövaikutusten perusteella. Koetoimintojen tulosten mukaan umpiallaslaitosten ja verkkoallaslaitosten, joissa lietteet kerätään talteen, toiminta ei ole merialueella teknis taloudellisesti kannattavaa. Korvaukset Ympäristölupavirasto hylkää muistuttajien esittämät korvausvaatimukset. Korvauksia on maksettu aiemman lupapäätöksen mukaisesti vuosilta 2001 2005. Vuoden 2005 jälkeen kuormitusmäärät ovat vähentyneet eikä toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.

16 Muut muistutukset Ympäristölupavirasto ottaa muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.

17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/sn

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.1.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2