Rakennusmateriaalit ja kestävä rakentaminen



Samankaltaiset tiedostot
Materiaalitehokkuuden merkitys rakennusteollisuudessa

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Rakentamisen vihreät vaatimukset

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista

Kestävän rakentamisen standardit EU:ssa ja niiden merkitys Suomessa Ari Ilomäki, Rakennusteollisuus CEN/TC350 puheenjohtaja

Cleantech-ratkaisuja koskevasta periaatepäätösehdotuksesta erityisesti vapaan kilpailun säilyttämisen näkökulmasta

Ympäristö, terveellisyys ja ekotehokkuus

CEN/TC 350:n kestävän rakentamisen EN-standardit, arvioinnin periaatesäännöt Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö, RTT Puheenjohtaja CEN/TC350

Kestävän rakentamisen standardisointi

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS Pekka Vuorinen

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

TUORE keskustelutilaisuus Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka

Rakentamisen materiaalitehokkuus Puujätteet kierrätykseen -seminaari

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Resurssitehokkuus rakentamisessa

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset Matti Kuittinen

Ympäristötietoa rakentamiseen

Rakentamisen jäte - kiertotalouden arvokasta raaka- aine4a

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Rakennustuoteteollisuuden uusi ohje ympäristöselosteiden (EPD) laatimiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin

Kestävän rakentamisen kriteerit -hanke

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Kun toimeen tartutaan

Rakentamisen ympäristövaatimukset kiristyvät. Samalla ympäristöraportoinnin tarpeet kasvavat.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Rakentamisen hiilivarasto

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki Jukka Noponen

Build Up Skills Finland Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Rakentaminen haasteellista vai helppoa? Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkään Rantasipi Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry

Vähähiilinen puukerrostalo

Kestävä rakentaminen torjuu ilmastonmuutosta

VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIEKARTTA. Tytti Bruce-Hyrkäs, Bionova Oy Hirsitaloteollisuuden syysseminaari

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

RTS EPD. Verifioidut ympäristöselosteet Hirsitaloteollisuus Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS sr >

CE-merkintä ja muut EUsäännökset. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennusten energiaseminaari

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Rakennustuoteasetus. Puista Bisnestä Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

EU ja energiatehokkuus

RAKENNUSTEN STANDARDIT UUSITTAVAKSI

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Jarek Kurnitski

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Rakennusosien uudelleenkäyttö

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

GREEN PRODUCTS VIHREÄT TUOTTEET

Rakennusjätteiden kierrätys

CEN/TC 175 Sahatavara ml. pyöreä puutavara

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty

Rakennustuotteiden CE-merkintä Sisäilma ja rakennustuotteiden uudet emissiovaatimukset Tiina Ala-Outinen & Tiina Tirkkonen VTT Expert Services Oy

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu

tästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

EUROKOODI 2010 SEMINAARI hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari Jani Kemppainen

FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Kuinka vihreä on viherkatto?

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

Jätelain kokonaisuudistus

Case Outotec: Kestäviä ratkaisuja raskaalle teollisuudelle

SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

YMPÄRISTÖSELOSTE weber.vetonit 110 FINE, weber.vetonit 120 RENO, weber.vetonit 130 CORE, weber.vetonit 140 NOVA

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Transkriptio:

Rakennusmateriaalit ja kestävä rakentaminen Kestävät rakennusmateriaalit julkisen hankkijan näkökulmasta seminaari 31.5.2012 Pekka Vuorinen Ympäristö & Energia Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Esityksen sisältö Mihin rakennusmateriaaleja koskeva lainsäädäntö on menossa? Mitä on kestävyys? Miten rakennusmateriaalien kestävyyttä tulisi arvioida? 2

Eurooppalainen puite kestävälle rakentamiselle ( sustainability ) Rakennustuoteasetus CPR / BWR3 & BWR7 Energy Performance Building Directive (EPBD) EcoDesign Directive (energy related products) Energy Labelling Directive (energy related products) EcoLabelling Regulation EcoLabel for Buildings (first priority office buildings) Energy Efficiency Action Plan (2007-2012, 2013-2020) Green Public Procurement (GPP) Construction and Demolition Waste (jätepuitedirektiivi) Lead Market Iniative (on Sustainable Construction) Resource Efficiency Roadmap EC Communication on Sustainable building 2012 3

Rakennustuoteasetus (CPR) BWR7 Sustainable use of natural resources Resitaaleissa; 56) For the assessment of the sustainable use of resources and of the impact of construction works on the environment Environmental Product Declarations should be used when available 57) Wherever possible, uniform European methods should be laid down for establishing compliance with the basic requirements set out in Annex I Rakennustuoteasetus sisältää vielä tarkentamattoman vaatimuksen tulevaisuudessa sisällyttää ympäristöseloste (tai ympäristöselosteen erikseen määriteltyjen indikaattorien tietoa) rakennustuotteen CEmerkintään. Tällöin harmonisoiduilla arviointimenetelmillä on erittäin suuri merkitys rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus huomioiden (yhtenäiset menetelmät - ei maakohtaisia lisäkustannuksia synnyttäviä lisävaatimuksia) Ranska notifioinut määräyksen ympäristötiedon antamisesta! 4

Resurssitehokkuus Komission resurssitehokkuuden tiekartta Energiatehokkuus, kierrätettävyys, uudelleenkäyttö, pitkäaikaiskestävyys Tiedonanto kestävästä rakentamisesta vuoden 2012 aikana Jätepuitedirektiivin implementointi Jätelaki ja täydentävät asetukset (1.5.2012) vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteestä, maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteitä sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta, hyödynnetään aineena vuonna 2020 Kansalliset toimenpiteet YM: Rakentamisen materiaalitehokkuus Kataisen HO: TEM, YM ja SYKE 5

Suomessa (HO ja direktiivit) ERA17 (Sitra) 2013 Rakennusten materiaalitehokkuutta koskevat ensimmäiset mallit. 2017 Ensimmäiset lähes nollaenergiatasoiset asuinalueet. Materiaalitehokkuus sisällytetään rakentamista koskeviin säädöksiin. YM: Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset (ohjausryhmä) TEM: MSO/Puurakentamisen edistämisohjelma Jätepuitedirektiivi, jätelaki ja sen asetukset (YM) Rakentamisen materiaalitehokkuus toimenpideohjelma (työryhmä) 6

Kestävää rakentamista ymmärrettävästi ja uskottavasti Rakennusten ympäristöluokitukset Benchmarking Standardisointi Kestävän rakentamisen indikaattorit Rakennustason arviointimenetelmät Lähde: RIL/ROTI Terminologian ja tavoitteiden sekavuus! 7 Ympäristötiedon tuottaminen (rakennustuotteet)

Kestävät tuotteet ja ratkaisut ovat vähäpäästöisen rakentamisen perusta Terveellisyyden, turvallisuuden tai viihtyisyyden näkökohta Arvon säilyminen, elinkaarikustannukset jne. 8

CEN/TC350 ja CEN/TC351 Miksi eurooppalainen rakennustuoteteollisuus tukee arviointimenetelmien harmonisointityötä? Villi (ympäristö)merkkiviidakko kestämätön toimijoiden kannalta Maailmanlaajuisesti on olemassa yli 250 erilaista luokitusjärjestelmää ekotehokkaalle rakentamiselle EU:n alueella 36 rakennustuotteiden päästöluokitusjärjestelmää Tuotetaan tieto vain kerran yhteisesti sovitulla tavalla Tiedon voi tuottaa missä vain Kaupan teknisten esteiden poistaminen rakennustuotteiden vapaa liikkuminen ETA:lla 9

Vaatimuksena yhdenmukainen, johdonmukainen ja harmonisoitu arviointitapa! 10

CEN/TC350 Sustainability of Construction Works Eurooppalainen harmonisoitu standardisarja rakennustason sustainability n vaikutusarviointiin harmonisoitu eurooppalainen järjestelmä yhteiset pelisäännöt kaupan teknisten esteiden poistaminen niin EU:n sisämarkkinoilla kuin kansainvälisestikin Kestävän rakentamisen kolmen pilarin kokonaisuus: Ympäristösuorituskyky (EC DG/Ent Mandaatti M/350) Sosiaalinen pilari (useat sidosryhmät vaatineet mandaatin laajennusta) Taloudellinen pilari Lähtökohtana rakennustason arviointi ja koko elinkaari; indikaattorit määrällisesti määritettävissä ja samat tuote- ja rakennustasolla Työssä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan EC:n muut rakennustuotteita koskevat aloitteet (Eco-design, Greening Public Procurement, Energy-label, Eco-label, Lead Market Initiative, European Platform on LCA) Huomioi kehyksenä myös ISO:n vastaavan standardikehityksen (ISO/TC59/SC17 Building Construction Sustainability in buildings and civil engineering works) 11

CEN/TC350 standardipaketti (2/2012) Puite EN 15643-1 Sustainability of construction works Sustainability assessment of buildings Part 1: General framework EN 15643-2 Sustainability of construction works Assessment of buildings - Part 2: Framework for the assessment of environmental performance EN 15643-3 Sustainability of construction works Assessment of buildings - Part 3 Framework for the assessment of social performance EN 15643-4 Sustainability of construction works Assessment of buildings - Part 4 Framework for the assessment of economic performance Ympäristö EN 15978 Sustainability of construction works Assessment of environmental performance of buildings Calculation method EN 15804 Sustainability of construction works - Environmental product declarations - Core rules for the product category of construction products EN 15942 Sustainability of construction works - Environmental product declarations communication format Business to Business CEN/TR 15941 Sustainability of construction works - Environmental product declarations - Methodology for selection and use of generic data Sosiaalinen ja taloudellinen pilari / työn alla pren 16309 Sustainability of construction works Assessment of social performance of buildings Methods WI Sustainability of construction works Assessment of economic performance of buildings Methods 12

EN 15804: 22 standardisoitua ympäristövaikutusindikaattoria! 1. Global Warming 2. Ozone Depletion 3. Acidification for soil and water 4. Eutrophication 5. Photochemical ozone creation 6. Depletion of abiotic resources - elements 7. Depletion of abiotic resources - fossil fuels 8. Use of renewable primary energy excluding renewable primary energy resources used as raw materials 9. Use of renewable primary energy resources used as raw materials 10. Use of non renewable primary energy excluding non renewable primary energy resources used as raw materials 11. Use of non renewable primary energy resources used as raw materials 12. Use of secondary material 13. Use of renewable secondary fuels 14. Use of non renewable secondary fuels 15. Use of net fresh water 16. Hazardous waste disposed 17. Non hazardous waste disposed 18. Radioactive waste disposed 19. Components for re-use 20. Materials for recycling 21. Materials for energy recovery 22. Exported energy 13

CEN/TC350: tavoitteita yhteisesti sovittujen, läpinäkyvien ja uskottavien, rakennusten elinkaaripohjaisen ympäristövaikutusarvioinnin pelisääntöjen luominen pohjautuen elinkaariarvioinnin ISO 14040-standardisarjaan (LCA = Life cycle assessment) yhteisten eurooppalaisten pelisääntöjen luominen rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadintaan; tavoitteena tässä on Suomessa laadittujen ympäristöselosteiden käyttö ilman lisävaatimuksia muissa maissa ja yhtälailla päinvastoin. rakennustuotteiden ympäristöselosteita lähtötietona käyttävien laskentasääntöjen kehittäminen rakennustason koko elinkaaren kattavaan ympäristövaikutusarviointiin. Tavoite on merkittävä jo siitäkin syystä, että rakennuksen elinkaari on poikkeuksellisen pitkä ja huomioitavia tekijöitä on useita rakennustuotetason ja rakennustason yhteisten indikaattorien määrittäminen (samat indikaattorit modulaarisuus) toiminnallisen vastaavuuden kriteerien määrittäminen; ainoastaan toiminnallisesti vastaavia rakennuksia on mahdollista vertailla keskenään 14

Rakennustuotteen ympäristöseloste 15

Koko elinkaaren kattavan ympäristösuorituskyvyn arvioinnin tietomoduulit 16

CEN/TC350: muita tavoitteita ymmärryksen lisääminen elinkaariarvioinnin soveltamisesta rakennuksiin; ei yksittäisten rakennustuotteiden vertailua rakennustuotetasolla, vaan rakennustuotetason tiedon käyttäminen osana koko elinkaaren kattavaa rakennustason arviointia rakennustuotteiden toimiessa osana rakennusta. eurooppalaisesti standardisoidut tyypin III ympäristöselosteet (EPD) sopivat rakennustuotteiden ympäristötiedon ilmoittamiseen (rakennustuotteet osana rakennusta ovat 'välituotteita' - intermedia products - joissa tyypillisesti ilmoitetaan tiedot 'kehdosta tehtaan portille'). esim. tyypin I ympäristöselosteet (ympäristömerkit) eivät sovi rakennustuotteiden koko elinkaaren kattavaan arviointiin yleisesti ymmärryksen lisääminen rakennuksen (siihen käytettyjen rakennustuotteiden) elinkaaren eri vaiheiden ympäristövaikutusten keskinäisistä suhteista ja merkityksistä toisiinsa 17

Rakennustuotteet ovat välituotteita - arviointi aina rakennustasolla 18

Kasvihuonekaasupäästöt kg CO 2 ekv / k-m 2 Elinkaariarvioinnin (ja -kustannusten) tulee kattaa rakennuksen koko elinkaari 160 140 120 100 80 60 40 20 Vertailemalla pelkkiä rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä ja jättämällä huomiotta rakennustuotteiden vaikutus käytönaikaisiin päästöihin annetaan harhaanjohtavaa ympäristövaikutustietoa! Käytön aikana syntyy erisuuruisia päästöjä huolto- ja korjaustarpeen mukaan. Rakennustuotteiden Tuotteet ja rakentaminen kestävyys vähentää Huolto ja näitä kunnossapito oleellisesti. Kestävyys ja Käytönaikaiset muut ominaisuudet muutostyöt vaikuttavat Käytönaikainen myös energiankulutus energiatehokkuuteen! Building construction phase Maintenance Development Kestävillä materiaaleilla on arvoa elinkaaren lopulla myös uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden kannalta! Operation - 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 19 Rakennuksen käyttöikä vuosia JOMAR - A Model for Accounting the Environmental Loads from Building Constructions, StØ 2007

Luotettavan käyttöikätiedon merkitys Ympäristökuormitus Luotettavalla ja varmennetulla, standardisoiduilla menetelmillä tuotetulla käyttöikätiedolla on aivan keskeinen merkitys ympäristövaikutusten arvioinnissa, kun tarkasteluajanjaksona on suunniteltu käyttöikä (~ elinkaari) Suunniteltu käyttöikä Tarkastelujakso? Elinkaari Tuotteen valmistus- ja rakennusvaihe Rakennuksen käyttö esim. 100 v: Lämmitys ja jäähdytys, lämmin vesi, laitteet, huolto ja ylläpito, muutostyöt (muunneltavuus!) Purkuvaihe: kierrätys, jätteet 20

Rakennusmateriaalit vs. käyttövaihe Kasvihuonekaasupäästöt 100 v 4 500 4 000 3 500 kg CO 2 ekv. / m 2 100 v 3 000 2 500 2 000 80 1 500 1 000 500-70 60 50 40 30 20 10 - Foundation Floors Outdoor wall Indoor wall Roof Perustukset 0 Lattiarakenteet Ulkoseinärakenteet Sisäseinärakenteet 21 Kattorakenteet EPS PE film (moinst) Wood Reinforcement PVC Roof Paint outdoor Paint indoor Mortar Mineral wool Metal comp. (windows) Linoleum Leca Gypsum Glass (windows) Frame (windows) Concrete Cardboard Bitumen sealing (500) Building construction phase Maintenance Development Operation

Sitran selvityksiä 63: passiivitasoisen rakennuksen CO 2 -päästöjakauma 100 v. aikana Rakennusmateriaalien vaikutus päästöeroihin marginaalinen tarkasteluajanjaksolla! Päästövähennyksessä oleellista on energiatehokkuuden toteutuminen ja energiamuoto. 22

Sitran selvityksiä 63: johtopäätöksiä Rakennuksen energiatehokkuus on tärkein kaikkialla käytettävissä oleva keino vähentää rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä. Siellä missä se on mahdollista, päästöttömät lämmitysratkaisun valinta on tehokkain keino vähentää rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä. Selvitys tuo esiin useita elinkaarilaskennan tulosten vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelmia. Tässä valossa katsottuna onkin perusteltua, että elinkaarilaskentaa päätöksenteossa hyödyntävät tahot harkitsevat tarkkaan, kuinka voidaan varmistaa tulosten yhdenmukaisuus, vertailukelpoisuus ja luotettavuus Hiilitehokkuuteen perustuvia väittämiä on helpompi tulkita väärin kuin energiatehokkuutta, joka ymmärretään ja tunnetaan paremmin. Elinkaarilaskennan ja rakennusalan ympäristöstandardointi etenee nopeasti. Tulosten vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta on perusteltua hyödyntää sellaisia laskentamenetelmiä, joita hyödynnetään laajasti Euroopassa 23

Rakennusteollisuuden tavoitteena kestävä rakentaminen Rakennusteollisuus haluaa kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tähän pääsemme kestävällä rakentamisella, jossa otetaan huomioon niin ekologiset, taloudelliset kuin sosiaalisetkin näkökohdat. Kestävä rakentaminen tuottaa pitkäikäisiä energia- ja ympäristötehokkaita rakennuksia ja rakenteita. Ne ovat turvallisia, terveellisiä, viihtyisiä, muuntojoustavia, helppohoitoisia ja arvonsa säilyttäviä. Oleellista on tarkastella myös kustannuksia koko elinkaaren ajalta. Ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella on olennainen merkitys kestävän rakentamisen tavoitteiden saavuttamisessa. Määräyksillä tulee antaa vain tavoitteet rakennuksen tai jopa laajemmin, kaavoitetun alueen energiankulutukselle ja hiilidioksidipäästöille. Teollisuus löytää kyllä parhaat ja kustannustehokkaimmat keinot vaatimusten täyttämiseksi. Meidän pitää luoda yhteisiä, läpinäkyviä, standardisoituja menetelmiä rakennusten koko elinkaaren kattavalle ympäristövaikutusten arvioinnille. Kestävän kehityksen periaatteiden tuominen osaksi rakennushanketta laittaa rakentamisen panos-tuotosajattelun uusiksi. Laskennan painopiste on siirrettävä investointivaiheesta elinkaareen ja tehtävä kiinteistön käyttäjän, omistajan ja ympäristön kannalta mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja. 24

Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen pekka.vuorinen@rakennusteollisuus.fi ari.ilomaki@rakennusteollisuus.fi 25