YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro Nro YSO/114/2009 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Hätilän ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat, Panssariprikaati PL 5 13701 Parolannummi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hätilän ampumarata Etu-Hätilä, Hämeenlinna Kiinteistö: 109-404-1-37 Maanomistaja/maan haltija: Valtio/Metsähallitus Rakennusten haltija: Senaatti-kiinteistöt Kiinteistön hallinnoija: Puolustusvoimat, Panssariprikaati Toimialatunnus: L7522 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan toiminta edellyttää ympäristölupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 20.12.2005. Lupahakemusta on täydennetty 7.4.2009. Suoritemaksu 3 080 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Vaihde 020 610 103 Asiakaspalvelu 020 690 163 www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Växel +358 20 610 103 Kundservice +358 20 690 163 www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A, PL 29, 15141 Lahti Vaihde 020 610 103 Asiakaspalvelu 020 690 163 www.ymparisto.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A, PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Växel +358 20 610 103 Kundservice +358 20 690 163 www.miljo.fi/ham

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Hämeen liiton maakuntavaltuuston 29.11.2004 hyväksymässä maakuntakaavassa Hätilän ampumarata sisältyy merkinnällä EPs osoitettuun alueeseen. EPs:llä tarkoitetaan puolustusvoimien aluetta, jolla arvokkaan rakennetun ympäristön peruspiirteen säilytetään. Yleiskaava Hämeenlinnan kaupungin yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä EP eli puolustusvoimien alue. Puolustusvoimien alueen ympärillä on M- merkinnällä, maa- ja metsätalousvaltainen alue, osoitettuja alueita. Asemakaavoitus ulottuu Kukoistensyrjään ja Etu-Hätiläntien varteen, noin 2 km:n päähän ampumaradoista. Luvat Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölainsäädännön mukaisia lupia. Ennallistamissuunnitelma Hätilän harjoitusalueelle on laadittu vuonna 2004 Metsähallituksen toimesta ennallistamissuunnitelma. Suunnitelmassa todetaan, että ennallistamistoimenpiteet kohdistuvat vajaaseen viidesosaan koko suunnittelualueen pintaalasta, joka on 244,4 ha. Metsien ja soiden ennallistamistoimenpiteitä tehdään 45 ha:n alueella. Metsähallituksen mukaan lähes kaikki suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on nyt tehty. Luonnonsuojelun hallinnassa olevat suot on ennallistettu, samoin yksi noin 10 hehtaarin kokoinen korpi metsätalouden alueelta. Metsiä on vielä ennallistamatta noin 20 hehtaaria. Tämä sisältää lehtikuusten poistoa sekä muutaman istutettua puustoa sisältävän kuvion lahopuun lisäämisestä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Hätilän ampumarata sijaitsee Hämeenlinnassa noin 5 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. Lähin asutus on noin 600 metrin päässä ampumaradasta lounaaseen (Hakamäen, Saajan ja Heinäjoen alueet) ja lähin Ruununmyllyn koulu ja päiväkoti noin 2,2 kilometrin päässä. Lähin Natura-alue on ampumaradan koillispuolella sijaitseva Karittainmäki- Ahvenistonlampi, joka on vanhojen kuusivaltaisten metsien alue. Alueeseen kuuluva Eeron puisto ja Ahvenistonlammen alue sijaitsevat puolustusvoimien harjoitusalueella. Ahvenistonlampi kuuluu lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Toinen lähistöllä sijaitseva Natura-alue on lounaassa oleva Aulangon alue.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Hätilän ampumarata-alueella sijaitsevat ratojen ja ampumakatosten lisäksi sotilaskotirakennus, majoitusrakennus ja varastorakennus. Varastorakennuksessa säilytetään maalilaitteita ja polttopuuta. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Pohjaveden tila Hätilän ampumaradan ampumapaikat sijaitsevat ympäristöään merenpintaan nähden alempana. Ympärillä ovat pohjoisessa Ilamonvuori, kaakossa Hätilänvuori ja länsi-lounas suunnassa Kikaristonmäki. Ampumaradat sijaitsevat suo- ja kangaspohjaisella, osin kivikkoisella kuusivaltaisella metsäalueella. Rata-alueen päämaalaji on moreeni. Ratojen suojavallit on rakennettu maastoon täytemaasta ja ne on pinnoitettu hiekalla. Ampumapaikat sijaitsevat noin 107,5 115 metrin korkeudella merenpinnasta. Lähin vesistö Ahvenistonlampi sijaitsee 1 km:n päässä koillisessa ja Matkolammi 1,6 km päässä etelässä. Pienet Kalalammet sijaitsevat noin 1,3 km:n päässä luoteessa. Ampumarata-alueella on ojia ja sammutusvedeksi tarkoitettu palovesiallas. Alueen ympärillä on tiheää puustoa. Alueen erikoispiirteistä johtuen suojaalueilla on säästynyt myös arvokasta vanhaa metsää. Suurin osa alueen metsistä on mustikkatyyppiä (MT) ja käenkaalimustikkatyyppiä (OMT). Pienet lehtolaikut ovat kasvillisuustyypeiltään joko käenkaalioravanmarja- (OMaT) tai saniaistyypin (FT) lehtoja. Alueen korvet ovat pääosin mustikka- (MK) ja metsäkortekorpia (MkK). Rehevien korpien tyyppejä alueella ovat muutamat pienet laikut lehtokorpea (LhK), ruoho- ja heinäkorpea (RhK), saniaiskorpea (SaK) ja luhtanevakorpea (LuNK). Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella toteutetaan lajistoselvitys 4.5. 31.10.2009 välisenä aikana. Tavoitteena on koota olemassa olevaa luontotietoa yhteen ja teettää eräiden vähän tunnettujen eliöryhmien inventointeja harjoitusalueella. Selvitykset kohdennetaan alueille, joilta odotetaan löytyvän arvokkainta lajistoa eli vanhat metsät, lahopuusoiset metsät, soistuneet alueet, paahteiset ampuma- ja maalialueet, lehdot jne. Selvityksessä tutkitaan alueen nisäkäs- ja lintulajistoa. Kovakuoriaisista arvokkain lajisto on aiemmissa selvityksissä löydetty maalialueilta ja vanhoista metsistä. Sudenkorennot ovat näkyvä ja helposti selvitettävä ryhmä, mutta toistaiseksi vähän tunnettu. Alueen käävistä on odotettavissa arvolajistoa, sillä Hätilän metsät ovat paikoin iäkkäitä ja lahopuuta on jo runsaasti. Vanhat kangasvuokkoesiintymät tarkistetaan keväällä. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat III-luokan Kankaisten pohjavesialue (0410904) idässä ja Palssarinkankaan

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 II-luokan pohjavesialue (0408253) pohjoisessa. Molemmat pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,2 kilometrin päässä ampumaradasta. Lähimmät puolustusvoimien ulkopuoliset talousvesikaivot sijaitsevat noin 0,6 1,2 km:n päässä ampumaradasta lounaaseen, Hakamäen, Saajan ja Heinäjoen asuinalueilla, jossa asuintaloja on noin 12. Lähin vedenottamo on 7,5 kilometrin päässä sijaitseva Hämeenlinnan kaupungin Ahveniston vedenottamo. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ampumaradat Hätilän ampumarataa käytetään pääasiassa Panssariprikaatin varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Ampumarata on otettu käyttöön vuonna 1970, jonka jälkeen tausta- ja sivuvalleja on korotettu turvallisuuden lisäämiseksi käyttäen puhtaita ylijäämämaita. Vuotta 1970 aikaisemmin käytössä olleet maastoampumaradat ovat sijainneet Hätilän taisteluampuma-alueella. Ampumaradat ovat ensisijaisesti puolustusvoimien joukkojen käytössä. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät poliisi, rajavartiolaitos, ampumaseurat sekä muut yhteisöt ja reservin henkilöt, joille Panssariprikaatin komentaja on hakemuksesta myöntänyt ratojen käyttöoikeuden. Liikenne ampumaradalle kulkee pääasiassa Hämeenlinna Lahti-tietä Etu- Hätilän tielle. Vaihtoehtoinen reitti kulkee Pälkäneentien ja Ilamontien kautta. Etu-Hätilän tiellä ja ampumaradalle johtavilla teillä on 30 km/h nopeusrajoitus. Ratojen tieyhteyksillä on puolustusvoimien alueesta varoittavat kyltit. Panssariprikaatin vartiosto ja koulutusosasto valvovat ratojen käyttöä. Hätilän ampumarata-alueella on yhteensä neljä ampumarataa. Ampumarataa nro 4. on suunniteltu laajennettavan 20 paikkaisesta 35 40 ampumapaikkaiseksi ampumaradaksi. Laajennus on suunniteltu tehtäväksi vain 150 metrin ampumarataosalle. Alueelle on myös suunniteltu rakennettavaksi uusi 150 metrin 40 ampumapaikkainen ampumarata ampumaradan nro 4 viereen kaakkoon. Alla on lueteltu olemassa olevat ampumaradat Hätilässä. Esitetyt laukausmäärät ovat vuodelta 2008.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Veden otto ja käyttö Rata nro 1: 150 metrin kiväärirata ja Hämeenlinnan varuskunnan Metsästäjät ry:n trap-rata 10 50 metriä - 35 katettua ampumapaikkaa - rynnäkkökivääri noin 74 800 laukausta/vuosi - haulikko noin 17 800 laukausta/vuosi - yhteensä noin 92 600 laukausta/vuosi Rata nro 2: 300/150/50 metrin kiväärirata - 40 katettua ampumapaikkaa (300 m) - liikemaalilaite - rynnäkkökivääri noin 82 100 laukausta/vuosi - kivääri noin 22 200 laukausta/vuosi - yhteensä noin 104 300 laukausta/vuosi Rata nro 3: 150 metrin kiväärirata - 20 katettua ampumapaikkaa - rynnäkkökivääri noin 57 300 laukausta/vuosi Rata nro 4: 300/150 metrin kiväärirata, 10 50 metrin pistoolirata - 20 katettua ampumapaikkaa - rynnäkkökivääri noin 49 500 laukausta/vuosi - kivääri noin 3 400 laukausta/vuosi - pistooli noin 22 200 laukausta/vuosi - yhteensä noin 75 100 laukausta/vuosi Yhteensä ampumaradoilla ammuttiin vuonna 2008 noin 329 500 laukausta, joista puolustusvoimien ammuntoja 282 200, ja muiden ammuntoja 47 300. Hätilän ampumaradalla ampuma-aikoja ei ole rajoitettu, mutta ammunnat painottuvat arkisin klo 8 20 välille. Haulikkorataa käytetään maanantaisin klo 17 21. Viikonloppuisin ammunnat ovat satunnaisia ja ne painottuvat klo 12 15 välille. Ampumaradalla nro 2 on sallittu rajoitettu sarjatuliammunta liikemaaliin. Sarjatulta voidaan ampua ainoastaan pienikaliiperisella aseella ja sarjan pituus saa olla enintään viisi laukausta. Muilla radoilla sarjatuliammunta on kielletty. Ampuma- ja harjoitusaluetta ei ole liitetty Hämeenlinnan kunnalliseen vesija viemäriverkostoon. Vesi- ja jätevesihuollosta vastaa Puolustushallinnon Rakennuslaitos. Talousvetenä käytetään ampuma- ja harjoitusalueen omista kaivoista otettavaa vettä. Neljä talousvesikaivoa (Kekkuri, Vuohenkalma, Tapiola, Hätilän ruokala) on uusittu ja puhdistettu vuonna 2007. Vettä eivät käytä Hätilän alueen muut taloudet. Kaivon vedenlaatua seurataan säännöllisesti Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toimesta.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puolustusvoimien pääesikunta on vuonna 2004 antanut toimeksiannon ampumaratarakenteiden kehittämisestä. Ampumaratojen rakenteita kehitetään ottaen huomioon puolustusvoimien ampumaratatoiminnan erityispiirteet. Konsulttiyritys Ramboll Finland Oy on laatinut vuonna 2005 puolustusvoimille selvityksen parhaista käyttökelpoisista ampumaratatekniikoista. Selvityksessä esitellään käytössä ja kehitysvaiheessa olevia ampumaratarakenteita sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta puolustusvoimien kivääri- ja pistooliampumaradoilla. Tällaisia rakenteita ovat melurakenteet, turvallisuusrakenteet ja ympäristön pilaantumisen rajaamiseen (raskasmetallit) tai estämiseen tarkoitetut rakenteet. Ramboll on lisäksi selvittänyt vuonna 2005 ampumaratojen lyijyisten maiden kunnostustarvetta ja käsittelymenetelmiä. Kunnostusmenetelmän valintaa varten on tärkeää tietää pitoisuuksien ja metallien (lyijyn) olomuodon lisäksi maalaji, sen partikkelikoko, ph ja orgaanisen aineksen määrä. Lyijyn olomuoto vaikuttaa myös ampumaradan kunnostustarpeisiin, sillä esimerkiksi hienojakoinen lyijy on liukoisemmassa muodossa kuin suuremmissa luodeissa, aiheuttaen suuremman riskin lyijyn leviämiselle. Lyijyn olomuodolla saattaa olla kunnostustarpeita ajatellen merkittävämpi vaikutus kuin maaperän lyijypitoisuudella (etenkin kunnostustarpeen perustuessa riskinarviointiin). Rambollin selvityksessä todetaan, että ampumaratojen yleiseen, laajamittaiseen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Kuitenkin koska ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa voi kunnostus tulla kiireelliseksi, suositellaan kunnostustapojen aktiivista kehittämistä. Puhdistettujen massojen kierrättämistä tai muita hyötykäyttömuotoja suositellaan selvitettäväksi. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Panssariprikaatilla on vuonna 2004 päivitetty ympäristöohjelma. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu Meluselvitys, nykyinen toiminta Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt ampumarataalueella ympäristömeluselvityksen vuonna 2005. Laukausäänen aiheuttama melu on voimakkain ampumissuuntaan. Ampumaradoilla 2 4 ampumasuunta on koillinen, jossa ei ole asutusta. Ampumaalueen itäpuolella on puolustusvoimien harjoitusalueet. Radalla 1 ampumasuunta on pohjoisluoteeseen. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 1,5 km

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 päässä ampumapaikasta. Rata 1 arvioitiinkin Ympäristöntutkimuskeskuksen selvityksessä laukausäänitasojen laskennallisen arvioinnin perusteella merkittävimmäksi melun aiheuttajaksi lähiseudun asutuksen kannalta. Alueen lounaispuolella sijaitseva Hätilänvuori toimii luonnollisena meluesteenä. Äänivarjon alueella ovat muun muassa Ruununmyllyn ja Harvoilanmäen asuinalueet. Laukausäänten melupäästöä käytettiin lähtötietona laskentamallissa, jolla arvioitiin laukausäänten aiheuttamia ympäristömelutasoja. Laskennallisen arvioinnin lisäksi ampuma-alueiden läheisyydessä mitattiin yksittäisten laukausäänten aiheuttamia impulssiäänitasoja. Selvityksen perusteella ampumaratojen arvioitiin aiheuttavan ampumaratamelulle asetetun ohjearvotason 65 db (AI max ) ylittymisen noin 13 asuintalon luona ampumaratojen luoteispuolella sijaitsevalla Ilamon asuinalueella. Radalla 1 ammutun kiväärin laukausäänen arvioitiin ulottuvan ampumasuuntaan noin 2,7 km:n etäisyydelle 65 db tasoisena. 60 db impulssiäänivyöhykkeelle arvioitiin jäävän noin 20 taloa ampumaradan koillispuolella. Ampumaradoilta nro 2 4 ammuttujen laukausten äänten arvioitiin aiheuttavan melko laajat meluvyöhykkeet, joilla 65 db (L AImax ) impulssiäänitaso ylittyi, mutta vyöhykkeet suuntautuivat pääasiallisesti koilliseen, missä ei ole paljoa asutusta. Ammuttaessa radoilla 2 4 ohjearvotason ei arvioitu ylittyvän asuintalojen kohdalla. Ilamon suunnalla 4 9 asuinrakennuksen arvioitiin kuitenkin jäävän 60 db (L AImax ) meluvyöhykkeelle ratojen 2 ja 3 laukausäänten vaikutuksesta. Radoilla olevien ampumasuojien arvioitiin vaimentavan laukausäänten leviämistä ratojen lounaispuolella sijaitsevan asutuksen suuntaan. Radalla 4 ammutaan avopenkalta ja radalla ammuttujen laukausten äänten arvioitiin aiheuttavan yli 60 db (L AImax ) impulssiäänitason kahdella ratojen lounaispuolella Ilamossa sijaitsevalla talolla. Ampumaratojen toiminta ei aiheuta tärinää. Suunniteltu laajennus Puolustusvoimien Maavoimien Esikunta on määritellyt Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen ympäristömeluselvityksen pohjalta Hätilän ampumarata-alueen melualueet. Melualueiden määrityksessä on huomioitu uusien ratojen vaikutus. Suunniteltu radan nro 4 laajennus ja uusi 150 metrin kiväärirata lisäävät ampumamelua vain puolustusvoimien oman harjoitusalueen sisällä. Liikenne Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan ampumaratatoiminnasta johtuvan liikenteen aiheuttamat keskiäänitasot jäävät Etu-Hätiläntien varrella alhaisiksi. 70 metrin etäisyy-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 dellä tien keskilinjasta keskiäänitasojen arvioitiin jäävän alle 40 db, kun päiväaikainen ympäristömelun ohjearvo (L Aeq, 7 22 ) on 55 db. Liikenne aiheuttaa melun lisäksi tiestön kulumista, ympäristön pölyyntymistä, ruuhkia ja mahdollisia vaaratilanteita. Asukaskysely Hätilän lähialueen asukkaille suunnattiin vuoden 2004 keväällä kysely Hätilän harjoitusalueen ympäristövaikutuksista. Asukaskyselyn mukaan pienikaliiperisten aseiden melua ei koettu häiritsevänä. Ampumaradan vaikutukset lähiasukkaille, varsinkin melun osalta, ovat vähäiset verrattuna taisteluampuma-alueeseen. Eniten häiritsevää melua asukaskyselyn mukaan kuuluu alueelta arkipäivisin klo 9 18 välillä. Ampumisen ohella melua aiheuttaa alueelle johtava liikenne. Häiritsevää melua koetaan harvoin eli muutaman kerran vuodessa (29 % vastaajista), ei koskaan (25 %), kerran kuukaudessa (24 %) tai kerran viikossa (20 %). Maaperäpäästöt ja niiden estäminen Kuormitus maaperään - Yleistä Konsulttiyritys Ramboll on laatinut vuonna 2005 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimesta selvityksen raskasmetallien ympäristövaikutuksista puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksessä tehtiin tutkimuksia puolustusvoimien yhdeksällä ampumaradalla. Tutkimusten perusteella todettiin kivääri- ja ampumaradoilla olevan voimakkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia taustavalleissa, mutta myös muualla maaperässä ampumaradan eri osissa. Jos ampumaradan taustavalli on luonnon rinne, pilaantuminen jatkuu useita kymmeniä metrejä varsinaisen taustavallin yläpuolelle rinteeseen. Noin 50 metrin etäisyydellä lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon. Jos taustavalli on rakennettu, ei lyijyä todettu taustavallin takapuolisessa pintamaassa. Myös näillä radoilla harhaluoteja on todennäköisesti lentänyt kauemmas, mutta luodit ovat levinneet laajalle alueelle, jolloin pintamaan lyijypitoisuus jäänee pieneksi. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit keskittyvät pieneen tilavuuteen iskemäkohdille, joissa lyijyn osuus on erittäin suuri. Taustavallien korotusten seurauksena on vanhempi iskemäkohta jäänyt syvemmälle valliin ja uuden puhtaan maa-aineksen pilaantuminen on alkanut ammunnan jatkuessa. Luodeissa on noin 90 % lyijyä. Taustavallissa lyijy muuttuu pääasiassa niukkaliukoisiksi sekundäärimineraaleiksi, mutta olosuhteista riippuen se voi muuttua myös vesiliukoiseksi. Vesiliukoinen lyijy voi levitä pinta- ja pohjavesiin. Rambollin selvityksessä todetaan, että lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon viimeistään 3 metrin syvyydellä iskemäkohdasta alaspäin mentäessä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Hätilän lyijykuormitus Laukauksen lyijykuormitus on: kivääri 6 g, pistooli 5 g ja haulikko 24 g / laukaus. Arviona on, että lyijyä kertyy Hätilässä noin 2 000 2 500 kg /vuodessa. Hätilän ampumaradan lyijykuormitus radoittain on esitetty taulukossa 1. Lyijykuormitus on laskettu vuoden 2008 laukausmäärien mukaan. Rata 1 Rata 2 Rata 3 Rata 4 Yhteensä Lyijykuormitus kg/a 556 kg/a 627 kg/a 344 kg/a 451 kg/a 1 977 kg/a Hätilän ampumaradalle nro 4 on ajettu maata peruskorjauksen yhteydessä rata-alueen tasaamiseksi. Päästöt pintavesiin Hätilän ampumaradalla on otettu vesinäytteitä vuoden 2004 lopulla (Ramboll). Näytteitä otettiin 150 m ja 300 m kivääriradoilta (radat 3 ja 4) tulevista pintavesistä, 300 m kivääriradan (rata 2) taustavallin suotovesiojasta ja taustavallin ohi virtaavasta ojasta. Samoista tutkimuspisteistä otettiin sedimenttinäytteitä. 150 m ja 300 m kivääriratojen veden keräävän palovesialtaan sedimentissä ei havaittu ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia tutkituilla metalleilla. 300 metrin kivääriradan taustavallin suotovesiojan sedimentissä havaittiin kenttäanalyysillä raja-arvon ylittävä lyijypitoisuus 651 mg/kg. Taustavallin ohi virtaavan ojan sedimentissä ei havaittu ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia tutkituilla metalleilla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Hätilän ampumaradan jätehuolto on kytketty Panssariprikaatin jätehuoltoohjelmaan. Jätteiden lajittelualue sijaitsee majoitus-, sotilaskoti- ja varastorakennuksen läheisyydessä. Jätteistä lajitellaan sekajäte, paperi ja pahvi. Ruokailusta johtuvat jätteet toimitetaan varuskunnan muonituskeskukseen, jossa lajitellaan biojäte ja sekajäte. Ampumaradoilla on sekajäteastiat ja jäteastia siviilien ampumille hauleille. Ampumaradalla syntyy sekajätettä noin 10 t/a. Hylsyjä kertyy noin 17,5 t/a. Hylsyt kerätään maastosta ja toimitetaan kierrätykseen. Hätilän ampuma- ja harjoitusalueen jätevesijärjestelyt on uusittu vuonna 2007 08. Kohteesta riippuen esim. Kekkurissa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet imeytetään. Vuohenkalmassa kaikki jätevedet imeytetään maahan ja käytössä on kolme saostuskaivoa sekä imeytyskenttä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi haitallisten ympäristövaikutusten olevan vähäisiä. Ampumaratatoiminnan johdosta on säästynyt arvokkaita vanhoja metsäalueita. Puolustusvoimien raportissa ampumaratojen lyijyn leviämisestä, lyijytutkimuksista ja kunnostustoimenpiteistä (Tiina Kamula 2005) todetaan seuraavaa: Maaperä Lyijy on merkittävin ja tutkituin haitta-aine ampumaratojen maaperässä. Lyijyä joutuu luotien ja haulien mukana maaperään määrällisesti eniten verrattuna muihin haitta-aineisiin kuten muun muassa antimoniin, kupariin ja sinkkiin. Ampumaradan maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat levitä ympäristöön veteen liuenneena, pölynä tuulen mukana tai radoilla tehtävien maarakennustöiden yhteydessä. Taustavalliin päätyvä luoti voi rikkoutua ja sen sisältämä lyijy alkaa muuttua erilaisten maaperän ominaisuuksien kuten muun muassa happamuuden, vedenläpäisevyyden ja mineraalikoostumuksen vaikutuksesta. Olosuhteista riippuen lyijy voi hapettua liukoiseen muotoon, saostua niukkaliukoisina lyijy-yhdisteinä tai pidättyä maaperään. Luodin pinnalle saostuu niukkaliukoisia sekundäärimineraalikerroksia, jotka hidastavat metallisen lyijyn liukoisuutta. Liukoinen lyijy voi lähteä liikkeelle etenkin happamassa maaperässä, mutta yleensä lyijy pyrkii sitoutumaan esimerkiksi maaperän mineraaleihin ja orgaaniseen ainekseen. Lisäksi kasvillisuus sitoo liukoista lyijyä. Liukoisen lyijyn kulkeutuminen maaperässä on yleensä hidasta ja eri tutkimuksissa suurimmat lyijypitoisuudet on mitattu maanpinnan pintaosista. Maaperän lyijyn pidätyskyky voi kuitenkin ylittyä, jolloin lyijy lähtee kulkeutumaan vajoveden mukana maaprofiilissa alaspäin. Liuennut lyijy voi päätyä pohjaveteen, joten ampumaratatoiminta saattaa pitkän ajan kuluessa muodostaa riskin pohjavedelle. Kivääriratojen taustavalleissa lyijy kulkeutuu syvemmälle maaperään kuin haulikkoradoilla. Taustavalleissa on korkeita lyijypitoisuuksia tavattu pääsääntöisesti enimmillään noin metrin syvyydestä. Suurimmat lyijypitoisuudet ovat iskemäkohdissa. Pohjavesi Haitalliset aineet kulkeutuvat pohjaveteen pääasiassa liukoisessa muodossa maaperän läpi imeytyvän sadeveden (vajovesi) mukana. Haitta-aineen ominaisuudet ja olomuoto, sadeveden määrä ja happamuus sekä maaperäolosuhteet (mm. ph, orgaanisen ja hienoaineksen sekä muiden haitta-aineita sitovien aineiden määrä, hapetus-pelkistys -potentiaali, vedenläpäisevyys) vaikuttavat siihen, kuinka paljon haitta-ainetta päätyy lopulta pohjaveteen asti.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Pohjavedessä liukoiset metalliyhdisteet kulkeutuvat vesivirran mukana. Aineet kuitenkin pidättyvät maa-ainekseen myös pohjavesikerroksessa, minkä vuoksi niiden kulkeutuminen on selvästi pohjaveden virtausnopeutta hitaampaa. Puolustusvoimien ampumaradoilla tehdyissä alustavissa selvityksissä ampumatoiminnasta aiheutunutta pohjaveden pilaantumista ei ole todettu, vaikka monet tutkituista radoista ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Tämä tukee oletusta siitä, että ampumaratojen metallit ovat maaperässä keskimäärin heikosti kulkeutuvia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Melutilanteen seuranta Maaperän tarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Ratojen käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään tai teetetään YSL 108 :n mukaisesti. Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella, joten pohjavettä ei tarkkailla. Ampuma- ja harjoitusalueen talousvesikaivot Raportointi Ampuma- ja harjoitusalueen neljän talousvesikaivon vedenlaadusta otetaan näytteitä neljä kertaa vuodessa, joista yksi näytteenottokerta on laajempi. Tällöin määritetään koliformiset bakteerit, E-coli, ph, väriluku, sameus, CODMn-O 2, rauta ja mangaani. Vuodesta 2010 lähtien tutkitaan Kekkurin talousvesikaivosta kerran vuodessa metallit (Pb, Sb, As, Cu, Zn, Cr, Ni). Panssariprikaati kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle vuosittain

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraporttiin kirjataan ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Myös ampumaradan melusta aiheutuvat mahdolliset häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. RISKINARVIOINTI Ampumaradan käyttö Ampumarataa koskevat määräykset ja ohjeet annetaan johtosäännöllä. Johtosäännön päivittää Panssariprikaatin esikunnan koulutusosasto ja sen vahvistaa Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja. Kaikkien käyttäjien on tunnettava johtosääntö ja noudatettava sitä. Alueen käyttäjä vastaa käyttämänsä alueen ja oman joukkonsa turvallisuudesta ja siitä, että alueella toimitaan johtosäännön mukaan. Käyttäjän on ennen ammunnan alkua merkittävä käytettävä rata varoitusmerkein tai varoitusvilkuin. Käyttäjä on vastuussa myös siitä, että radat ja laitteet ovat kunnossa ja siistit käytön jälkeen. Koulutusosasto vastaa radan ylläpidosta ja kehittämisestä. Osastoittain ammuttaessa on nimettävä ammunnanjohtaja, joka vastaa toimimisesta määräyksien mukaan. Yksittäiset ampujat vastaavat henkilökohtaisesti määräyksien noudattamisesta. Ympäristöriskit Hakija esittää, ettei toiminnasta aiheudu akuutteja ympäristöriskejä. Raskasmetallien ympäristövaikutuksia on arvioitu puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksen mukaan pilaantuneen maaperän kunnostustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Myös ampumaratojen aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on vähäinen, eikä edellytä ampumaratojen maaperän kiireellistä kunnostusta. Raskasmetallien leviäminen pintavesien mukana voi edellyttää vesien hallinnan järjestämistä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 7.4.2009 ampumaradan nro 4 laajentamisen ja ampumarata-alueen kehittämiseen liittyvän uuden ampumaradan osalta. Lupahakemuksen tietoja on lisäksi täydennetty 10.7.2009 ja vastineen yhteydessä 14.8.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Hämeenlinnan kaupungin ilmoitustaululla 14.4. 15.5.2009 sekä il-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 moittanut kuulutuksesta Hämeen Sanomat -lehdessä 14.4.2009. Hakemuksesta on 8.4.2009 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Palvelupiste Kastellissa osoitteessa Raatihuoneenkatu 11. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumaradalla on suoritettu tarkastus 3.6.2009. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hämeenlinnan kaupunginhallitukselta, Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalta ja Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosastolta. Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 18.6.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: Asiakirjoista ilmenevät harjoitusalueella ja sen tuntumassa olevat Natura- 2000 ja muut luonnonsuojelun kannalta tärkeät alueet. Harjoitusaluehan on sen voimaperäisestä käytöstä huolimatta myös luonnonsuojelun kannalta tärkeä. Asiakirjoista puuttuu tieto Hämeenlinnan v. 2000 perustetusta kansallisesta kaupunkipuistosta, jonka rajaus toimitetaan lausunnon mukana. Kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Aulangon suunnasta itään valtion maalle ja sisältää Aulangonjärven pohjoispuolella sijaitsevan Natura 2000 alueen kokonaisuudessaan. Hämeenlinnan asemakaavoitetun asutuksen sijoittamisessa ja uusien asuntoalueitten suunnittelussa on otettu huomioon puolustusvoimien ampumaratojen ja ampuma-alueen meluselvitysten tulokset. Koska ampumamelu kuitenkin kuuluu myös selvityksissä määriteltyjen melualueiden ulkopuolelle, olisi toivottavaa, että ampumaradan toiminnan järjestämisessä melun torjuntaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan 13.5.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan seuraavaa: Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää velvoite selvittää meluntorjuntamahdollisuudet siten, että saavutettaisiin asutukseen nähden tavoitteelliset ohjearvot. Maaperän lyijykuormitus on ollut mittavaa, joten sen hallintaan ja vähentämiseen johtavat selvitykset ja toimenpiteet paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) huomioon ottaen olisi tärkeää. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston 19.5.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan seuraavaa: Talousvesi Hakemusasiakirjoista jää epäselväksi, onko ampumaradan vaikutusalueella käytössä olevia talousvesikaivoja. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että ympä-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 ristölupaa varten selvitetään vaikutusalueella käytössä olevat talousvesikaivot. Mikäli vaikutusalueella on käytössä olevia talousvesikaivoja, tulisi ne ottaa mukaan seurantaohjelmaan. Talousveden laatuvaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (461/2000 ja 401/2001). Ampumarata ei saa heikentää mahdollisten käytössä olevien talousvesikaivojen veden laatua talousvesiasetuksissa määriteltyjä laatuvaatimuksia huonommaksi. Lisäksi tulee huomioida talousveden laatusuositukset. Jos talousvetenä käytettävä vesi on laatusuositusten vastainen, on selvitettävä, onko vedessä terveyshaitan aiheuttavia aineita tai taudinaiheuttajia. Melu Lääninhallitus toteaa, että melumallinnuksesta jää epäselväksi onko tuloksissa otettu huomioon vain yksittäiset laukaukset vai onko otettu huomioon usean ampumapaikan yhtäaikainen käyttö. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että melutasojen arvioinnissa otetaan huomioon ryhmäammunnoista aiheutuva melutaso. Lääninhallitus toteaa, että Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia raja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Mikäli melutaso ylittää asuintalon tai terveydensuojelulain mukaisen kohteen osalta melulle asetetut ohjearvot, melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee vielä selvittää tai ainakin arvioida sisämelutaso niiden asuintalojen ja terveydensuojelulain mukaisten kohteiden osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysohjeessa (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvojen mukaiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 24.6.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Puolustusvoimien Panssariprikaati on todennut 14.8.2009 saapuneessa vastineessa seuraavaa: Talousvesikaivot - puolustusvoimat Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella on neljä puolustusvoimien omaan käyttöön tarkoitettua talousvesikaivoa (Kekkuri, Vuohenkalma, Tapiola, Hätilän ruokala). Talousvesikaivot on uusittu ja puhdistettu vuonna 2007. Kaivojen vedenlaadusta otetaan näytteitä neljä kertaa vuodessa, joista yksi näytteenottokerta on laajempi. Tällöin määritetään koliformiset bakteerit, E-coli, ph, väriluku, sameus, CODMn-O 2, rauta ja mangaani. Tarkoituksena on näytteenoton yhteydessä tutkia vuodesta 2010 lähtien Kekkurin talousvesikaivosta kerran vuodessa metallit (Pb, Sb, As, Cu, Zn, Cr, Ni).

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Talousvesikaivot - lähialue Hätilän ampumaradan vaikutusalueen talousvesikaivoja on tarkasteltu vertaamalla ympäristölupahakemuksen liitteen 7A kiinteistöselvitystä Hämeenlinnan seudun vedeltä saatuihin vuoden 2007 Hämeenlinnan vesiliittymätietoihin. Tarkastelun perusteella alueen kiinteistöt ovat talousvesikaivon varassa. Ennallistamissuunnitelman toteutuminen Metsähallitus on laatinut ennallistamissuunnitelman Hätilän harjoitusalueelle. Metsähallituksen mukaan lähes kaikki suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on tehty. Luonnonsuojelun hallinnassa olevat suot on ennallistettu, samoin yksi noin 10 hehtaarin kokoinen korpi metsätalouden alueelta. Metsiä on vielä ennallistamatta noin 20 hehtaaria. Tämä sisältää lehtikuusten poistoa sekä muutaman istutettua puustoa sisältävän kuvion lahopuun lisäämisestä. Hätilän lajistoselvitys 2009 Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella toteutetaan lajistoselvitys 4.5. 31.10.2009 välisenä aikana. Tavoitteena on koota olemassa olevaa luontotietoa yhteen ja teettää eräiden vähän tunnettujen eliöryhmien inventointeja harjoitusalueella. Selvitykset kohdennetaan alueille, joilta odotetaan löytyvän arvokkainta lajistoa eli vanhat metsät, lahopuusoiset metsät, soistuneet alueet, paahteiset ampuma- ja maalialueet, lehdot jne. Selvityksessä tutkitaan alueen nisäkäs- ja lintulajistoa. Kovakuoriaisista arvokkain lajisto on aiemmissa selvityksissä löydetty maalialueilta ja vanhoista metsistä. Sudenkorennot ovat näkyvä ja helposti selvitettävä ryhmä, mutta toistaiseksi vähän tunnettu. Alueen käävistä on odotettavissa arvolajistoa, sillä Hätilän metsät ovat paikoin iäkkäitä ja lahopuuta on jo runsaasti. Vanhat kangasvuokkoesiintymät tarkistetaan keväällä. Melualueet ja melumittaukset Hätilän ampumaradan melualueet on määrittänyt ympäristöinsinööri Asko Parri Maavoimien Esikunnasta. Määritys on tehty Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laatiman ympäristömeluselvityksen perusteella ja siinä esitetään melualueiden rajaukset, joilla 60, 65 ja 70 db (AI max ) äänitasojen katsotaan ylittyvän. Määrityksen perusteena on ollut, että ampumaratamelun mittausohjeen (YM 61/1999) mukaan määritetty äänitaso on noin viisi desibeliä laskennallista äänitasoa alempi. Lisäksi melualueet on esitetty yhtenäisinä selkeinä alueina, koska laskentamallin tuottama melun leviämisalue on hyvin epäyhtenäinen ja käytännössä vaikeasti todennettavissa. Melualueen määrittämisessä on huomioitu mahdollisen uuden radan vaikutus melualueeseen. Uusi rata lisää melua lähinnä puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla. Melualueet määräytyvät puolustusvoimien rynnäkkökiväärillä ja sotilaskiväärillä suoritettujen ammuntojen perusteella. Radoilla suoritettavien muiden ammuntojen (mm. haulikko) melualueet jäävät näiden melualueiden sisään.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Meluntorjunnalle ei katsota olevan tarvetta, koska 65 db (AI max ):n melualueella ei ole yhtään asuntoa eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Tilanne todetaan seurantamittauksin. Tarpeen vaatiessa ampumaradalle tehdään meluntorjuntasuunnitelma. Ampumamelun mittaukset tehdään lupahakemuksen liitteenä olevan seurantasuunnitelmaehdotuksen mukaan. Mittaukset tehdään ampumaratamelun mittausohjeen mukaan. Äänitaso kohteessa on hyväksytyissä olosuhteissa mitattujen laukausäänten L AImax -tasojen keskiarvo. Mittaukset tehdään todellisissa ampumatilanteissa, joissa on myös ryhmäammunta mukana. Sisämelun ohjearvot eivät ylity ampumaratamelusta. Tämä voidaan perustella rakennusten äänieristävyydellä (20 30 db) ja sisämelun ohjearvona käytettävällä keskiäänitasolla. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Puolustusvoimien Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan Hätilän ampumaradan toiminnalle ja toiminnan laajentamiselle. Ympäristölupapäätös koskee nykyisen neljän ampumaradan lisäksi suunniteltuja laajennuksia: radan nro 4 ampumapaikkojen lisäämistä ja uuden radan rakentamista. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä (4 11 ja 18 19) ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1. Ampumaradan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt maaperään, vesiin tai pohjaveteen tai muu syy eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 )

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 2. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä, aitaamisesta ja vartioinnista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaaraalueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43, YSA 19 ) Ampumaratatoiminta 3. Luvan saajan on ampumaratatoimintaa kehittäessä ja laajennuksia toteuttaessa seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Tarkennettu suunnitelma ampumaradan laajennuksista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen ennen laajennusten toteuttamista. Suunnitelmasta tulee selvitä tiedot ratojen ja ampumapaikkojen sijoittumisesta alueelle, radoilla käytettävistä aseista ja ampumakatokseen ym. rakennelmiin liittyvistä ominaisuuksista. (YSL 4, 5, 7, 42, YSA 37 ) Päästöt maaperään ja pohjaveteen 4. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen on estettävä teknisin toimenpitein parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Selvitys iskemäkohtien poistamisesta ja pilaantumisen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle sekä tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.5.2010 mennessä. Lupaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisämääräyksiä suunnitelman perusteella. 5. Ammutut lyijyluodit ja lyijyhaulit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Luodit on kerättävä talteen vuosittain. (YSL 4, 5, 7, 8, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) 6. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen. Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2010. Selvitykseen on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. 7. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaan taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin. Haulikolla ammuttaessa, on käytetyt haulit ja savikiekon kappaleet kerättävä pois alueelta vuosittain ja toimitettava paikkaan, jolla on jätelain mukainen lupa käsitellä kyseisiä jätteitä tai luovutettava sellaiselle vastaanottajalle, jol-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 la on lupa vastaanottoon. Kiekkojätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen sen toimittamista kaatopaikalle. Mikäli haulienkeräykseen tai savikiekon sirpaleiden keräykseen ei ole löydettävissä käyttökelpoista menetelmää, on 1.1.2011 lähtien siirryttävä käyttämään ainoastaan sellaisia tarvikkeita, jotka eivät sisällä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Näitä ovat esimerkiksi haulit, jotka eivät sisällä lyijyä, sekä kiekot, jotka eivät sisällä kivihiilitervaa (PAH-yhdisteitä). (YSL 4, 5, 7, 42, 43, YSA 37, JäteL 4, 6, 51 ) 8. Kaikissa suojaustoimissa on varauduttava rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää lyijyllä pilaantuneita maita. Alueen maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä Hämeen ympäristökeskukselle. Mikäli ampumarata-alueella suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja. Hämeen ympäristökeskus voi antaa määräyksiä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamiskohteessa. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta. (YSL 5, 7, 42, 77, JäteL 4, 6, 19, 51, 52, JäteA 8 ) Melu ja meluntorjunta 9. Ampumaratatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A-painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä on asuinalueilla enintään 65 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 db. Luvan saajan on esitettävä suunnitelma ampumaratojen melusuojausten parantamismahdollisuuksista tai mahdollisuudesta muuttaa ampumaratojen ampumasuuntaa ampumaratamelun vähentämiseksi. Suunnitelman on sisällettävä kuvaus rakenteista ja toimista toteuttamisaikatauluineen, joilla tavoitteeseen päästään. Meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä melun laskentamallin avulla. Suunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle ja tiedoksi valvontaviranomaiselle 30.9.2010 mennessä. Suunnitelman perusteella lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melun torjumiseksi. (NaapL 17, 18, YSL 5, 42, 43, YSA 19, VNp 53/1997) 10. Ampumaratojen aiheuttama melu on selvitettävä ampumaradalla tehtävien laajennusten jälkeen. Meluselvitys on laadittava ulkopuolisella asiantuntijal-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 la ja mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. Meluselvitys tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen. (YSL 5, 42, 43, 83, 108, YSA 19, NaapL 17, 18, VNp 53/1997) 11. Ampumaradalla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja: - Maanantai perjantai klo 7 21 - Lauantaisin klo 9 18 - Sunnuntaisin klo 12 18 - Juhlapyhinä ja niiden aattoina ammunta on kokonaan kielletty. Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityissyistä (esim. pimeäammunnat) enintään 10 kertaa vuodessa. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksessä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 4, 42, NaapL 17 ) Jätehuolto 12. Ampumarata-alueella syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 42, 45, JäteL 4, 6, 7, 8, 12, 15, JäteA 5, VNp 101/1997) 13. Ongelmajätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jaetta. Siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä viiden vuoden ajan. (YSL 7, 8, 42, 55, JäteL 4, 6, 8, 12, 15, 51, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 14. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 42, 81, YSA 30 ) 15. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Luvan saajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 7, 8, 42, 46, 81, 90, YSA 30, JäteL 6 )

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Tarkkailu 16. Ampumaradalla on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83, JäteL 51 ) 17. Mikäli radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, on niiden vaikutukset melutilanteeseen mitattava. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. (YSL 5, 42, 83, 108 ) 18. Toiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun on seurattava vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Vesinäyte on otettava vuodesta 2010 lähtien kivääriradan nro 3 päädyssä olevasta palovesialtaasta, radan nro 2 taustavallin suotovesiojasta ja radan nro 2 taustavallin ohi virtaavasta ojasta. Näytteistä on määritettävä ainakin ph, happi, sähkönjohtavuus sekä metallien antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn), nikkeli (Ni) ja lyijy (Pb) pitoisuudet. Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Tarkkailun tulokset ja tiedot havaintopaikoista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83 ) 19. Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Pohjavesinäytteet on otettava vuodesta 2010 lähtien kerran vuodessa vähintään yhdestä alueen talousvesikaivosta (Kekkuri, Vuohenkalma, Tapiola, Hätilän ruokala). Tarkkailu on tehtävä pohjaveden virtaussuuntaan nähden ampumaradan alapuolelta. Näytteenotto on suoritettava ylivalumakaudella (kevät tai syksy). Näytteenoton laatu on turvattava esimerkiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä. Näytteistä on määritettävä ainakin ph, happi, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus sekä metallien antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn), nikkeli (Ni) ja lyijy (Pb) pitoisuudet. Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Näytteenoton yhteydessä on määriteltävä pohjaveden pinnankorkeus. Tarkkailun tulokset ja tiedot havaintopaikoista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83 ) 20. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 55, 83, JäteL 51, 52 ) Kirjanpito ja raportointi 21. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ammuntapäivien ja käyttäjien lukumäärä radoittain ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Jätehuollon osalta on kirjattava erilliskerätyn metallin sekä muun jätteen määrä ja jatkotoimituspaikka. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 (esim. kertausharjoitukset, kilpailut), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä sekä päästöistä maaperään. Kirjanpidon perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 5, 43, 46, 83, JäteL 51, 52, 54, JäteA 22 ) 22. Ampumaradan valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristöviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportoinnin on sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot: ammuntapäivien lukumäärä laukausten määrä radoittain käytetyt aseet ja panokset lyijyn vuosittainen kertymä toiminnassa syntyneet jätteet (määrä, toimituspaikka) kertausharjoitukset, kilpailut ja muut erityistapahtumat toiminnasta mahdollisesti tulleet huomautukset/valitukset vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää viranomaisia varten vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta. (YSL 5, 43, 46, 83, YSA 19/30, JäteL 51 ja 52 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ampumaradan toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ampumarata-alueen ympäristönsuojelun tasosta on huolehdittava ja sitä on kehitettävä parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, jotta toiminta ei aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Mikäli ympäristönsuo-