Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 19.3. 2009 Marjariitta Viiri / Länsi-Suomen lääninhallitus
Kyselyn tavoitteita Miten kirjastot seuraavat kuntansa väestörakennetta? Miten kirjastot selvittävät ikääntyvien palvelutarpeita tai asiakastyytyväisyyttä? Onko kirjastoilla oma ikääntyvien palvelustrategia tai ovatko ne mukana alueellisissa tai kunnallisissa strategioissa? Millaisia kokoelmapalveluja ikääntyville on tarjolla? Millaista muuta palvelutarjontaa kirjastoilla on ikääntyville? Miten palvelujen fyysistä saavutettavuutta on helpotettu?
indikaattori yli 64- vuotiaiden osuuden muutos yli 85-vuotiaiden osuuden muutos alle 15-vuotiaiden osuuden muutos työikäisten määrän kehitys vanhuuseläkkeellä olevien määrä väestöllinen huoltosuhde trendi tai tilanne nousee nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä nousee viime vuodenvaihteen 1,8 prosentista vuoteen 2040 mennessä 6,1 prosenttiin pienenee nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin yli 16-vuotiaista vanhuuseläkkeellä 21.5 %. Länsi- Suomessa 114 kuntaa, joissa vanhuuseläkkeellä olevien osuus aikuisväestöstä on yli 25 % väestöllinen huoltosuhde (lasten ja vanhusten määrä 100 työikäistä kohti) nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä
Väestöennuste kunnittain vuoteen 2020 M a a ku n ta ra ja Muutos vuodesta 2006 (%) -24.8 - -6.0-5.9-0.0 0.1-7.0 7.1-3 3.6 Vuoden 2007 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Lähtökohtia palvelujen kehittämiselle 60 % kirjastoista ei seurannut väestön ikääntymistä 40 % kirjastoista oli selvittänyt ikääntyvien kirjastotarpeita kirjastot eivät ole mukana kunnan ikästrategioissa ja vain harvalla (7 %) on omia strategioita, ei alueellisia strategioita 30 % kirjastoista oli ikäihmisten palveluille vastuuhenkilö
Palvelujen saavutettavuus 1/3 kirjastoista arvioi kirjastoauton reitin kattavuuden hyväksi (ikäihmisten asuntojen kannalta) autopalveluja puuttuu juuri ikääntyviltä alueilta asiointikuljetuksia oli puolella kunnista
Tarjolla on isotekstisiä kirjoja 97% selkotekstisiä kirjoja 93 % äänikirjoja kaikissa kirjastoissa äänitettyjä lehtiä 8 % Celia-kirjaston palveluja välitti n. 34 % kirjastoista kohdennettuja tapahtumia järjesti 45 % It-koulutusta oli järjestänyt vajaa 70 %
Palveluja tarjolla laitoskirjastotoiminta hyvin vähäistä 70 % tekee yhteistyötä palvelujen järjestämisessä kotipalvelua tarjoaa vajaa 50 %, useimmiten alle 10 asiakkaalle
Arkipalvelujen tuottajille annetut suositukset (Sonkin et al. Ikääntyvä Suomi, mukaeltu Seuratkaa, miten eri asiakasryhmät käyttävät palvelujanne ja erityisesti, miten seniorit ja vanhukset niitä käyttävät. Paneutukaa alueenne ikärakenteen tuleviin muutoksiin ja pohtikaa, miten tämä tulee vaikuttamaan toimintaanne. Kehittäkää palvelujanne, tuotevalikoimaanne ja laajemmin palveluideaanne ottaen huomioon muuttuvat seniorimarkkinat. Panostakaa tarvittaessa tuotekehittelyyn sekä tuotteiden että palvelujen osalta. Tuotteistakaa palvelunne ja tiedottakaa aktiivisesti niistä sekä ikäihmisille että omaisille ja kunnille.
jtk Markkinoikaa palvelujanne myös itse maksaville ikäihmisille, vaikka olisitte tottunut myymään ne esimerkiksi kunnan kautta asiakkaille. Osallistukaa Senioritori- ja muihin tapahtumiin, joissa tapaatte asiakkaitanne. Käyttäkää näitä kontakteja tuotekehityksen apuna. Poistakaa palvelutilojen mahdolliset liikkumisesteet ja huolehtikaa selkeästä opastuksesta. Kehittäkää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sellaisia logistiikkaratkaisuja, joiden avulla kirjakasseja, kauppakasseja, lääkkeitä ja palveluja pystytään toimittamaan asiakkaiden koteihin. Osallistukaa mahdollisuuksien paikallisten tai seudullisten yritysja palveluverkostojen luomiseen
Kirjastolla arkipalvelun tuottajana voi olla suuri merkitys kotona asumisen edistämisessä ja elämän laadussa. Hyvä vanhuus edellyttää myös kirjaston osallistumista. Vaarana stereotyyppinen suhtautuminen ikääntyviin ja ikääntyneisiin