JOHTOKUNTA JA TOIMIHENKILÖT APOLLO LEHTI

JOHTOKUNTA JA TOIMIHENKILÖT APOLLO LEHTI Puheenjohtaja Erkki Rantavuoti Pihlajasaarentie 231 95420 TORNIO 050-5989041 erkki.rantavuoti@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Janne Myllyneva Ehtiäisentie 40 90650 OULU 040-913 2626 janne.myllyneva@luukku.com Sihteeri Anne Rautiainen-Holm Rajalantie 18 90910 KONTIO 050-320 2721 ccarelia@mbnet.fi Varsinaiset jäsenet Janne Myllyneva Katri Soronen Aatelantie 60 A 91100 Ii 045-6310874 katri.soronen@gmailcom Marika Salmela Jousenkaari 6 E 43 90420 Oulu 050-486 1732 marika_salmela@hotmail.com Anne Rautiainen-Holm Vara jäsenet Järvenpää Reetta Sudentie 1 A 17 96500 ROVANIEMI 040-7461127 henna.reetta@elisanet.fi Raili Rantavuoti Pihlajasaarentie 231 95420 TORNIO 0400-449486 raili.rantavuoti@saunalahti.fi Mia Myllyneva Ehtiäisentie 40 90650 OULU 040-544 5323 miamyllyneva@dnainternet.net Tiedottaja Tanskandoggilehti Anne Rautiainen-Holm 050-3202721 chiccarelia@surfeu.fi Apollo lehti Päätoimittaja Raili Rantavuoti 0400-449486, raili8@saunalahti.fi, Lehtitiimi Erkki Rantavuoti 050-5989041 erkki.rantavuoti@saunalahti.fi Anne Rautiainen-Holm chiccarelia@surfeu.fi Marika Salmela 050-4861732 marika.salmela@nokia.com Merja Lähteenmäki 0404144887 merja.lahteenmaki@luukku.com Nettisivut Marika Salmela Jousenkaari 6 E 43 90420 Oulu 050-486 1732 marika_salmela@hotmail.com Alueelliset yhdyshenkilöt Oulun alue: Marika Salmela 050-4861732 marika.salmela@nokia.com Kemi-Tornio alue: Raili Rantavuoti 0400-449 486 raili8@saunalahti.fi Rovaniemen alue Järvenpää Reetta 040-7461127 henna.reetta@elisanet.fi JÄSENMAKSU 8 TILI 547500 246384 APOLLO lehti DEAD-LINE 15.1.2008 15.8.2008 15.11.2008 Ilmoitusmateriaali Raili Rantavuoti Pihlajasaarentie 231 95420 TORNIO raili8@.saunalahti.fi ILMOITUSHINNAT APOLLO 1/1 SIVU 10 1/2 SIVU 5 MAKSUT ETUKÄTEEN TILILLE 547500-246 384 SISÄLLYSLUETTELO Johtokunta, Apollo 2 PJ palsta, Kalenteri 3 Kokouskutsu 4 Luento/Mainos 5 FIN MVA 07 6 Sairauksista 9 Jalostusasiaa 10 Pohjantähti kilpailu 14 Coirus Idiotus 15 Maalaispojat 18 Jalostusasiaa 20 Jäsenhaastatelu 22 Koiran muistilista 26 Saksitut 27 Hund o Jakt 28 http://pohjoissuomenaj.googlepages.com/ Apollo Sivu 2

PJ PALSTA Terveisiä kaikille Kesäkuun alussa voimaan tuleva tunnistusmerkintäpakko on oikeansuuntainen tapa varmistaa omistajan löytyminen karanneelle koiralle. Kuluu kuitenkin vuosia ennen kuin kaikki rekisteröidyt koirat ovat merkittyjä, mutta se on vain hyväksyttävä. Käytännössä kaikki jalostukseen käytetyt koirat ovat olleet jo nyt tunnistusmerkittyjä, joten doggien osalta on hyvin pieni määrä koiria mitä ei ole tunnistusmerkitty. Vuosikokouksen yhteydessä Riitta Lehmuspelto tulee kertomaan luonnetestistä. On hyvä että myös STD:n jalostustoimikunta on huomioinut luonnetestin toiminnassaan. Toivoisin kuitenkin, että luonnetestit käsiteltäisiin samalla tavalla onko se hyväksytty tai ei. En näe mitään perustetta että luonnetesti on oltava hyväksytty, koska mielestäni kyseessä on kannustus ihmisille viemään koiriansa luonnetestaukseen ja tältä näkökulmalta katsoen hyväksytty testi ei ole sen arvokkaampi kuin hyväksymätön. Pitäisin oleellisena saada runsaasti doggeja luonnetestaukseen jotta voisimme luoda yleiskuvan doggien luonteista. Nykyisellään doggeja on testattu aivan liian vähän, alle sata kymmenessä vuodessa ja tämä määrä on aivan liian pieni, jotta voisimme tehdä yleisiä johtopäätöksiä luonteista. Aluejaoston toiminnassa syyskuulle mietitty luonnetesti olisi tiedon lisäämisen kannalta hyvä järjestää, koska alueellamme on testaamattomia doggeja jopa kahden päivän tarpeisiin. Toiminta-alueellamme ei ole viime vuosina juurikaan järjestetty luonnetestejä ja siinäkin mielessä tarvetta tuntuisi olevan. Luonnetestit ovat pääsääntöisesti talkootyötä, niissä ei järjestäjät saa mitään taloudellista tulosta, useimmiten miinusmerkkinen loppusaldo mikä varmaankin rajoittaa järjestämishalukkuutta. Aluejaos ei voi itse anoa luonnetestiä, vaan anomus on mentävä pääjärjestön kautta, koska järjestävä yhdistys täytyy olla kennelliiton jäsen. Tämän vuoden toimintaa on alustavasti suunniteltu ja vuosikokouksessa raamitetaan mitä tehdään. Vuosisuunnitelman toteutus on johtokunnan vastuulla, mutta talkoolaiset ovat aina tervetulleet. Aluejaoston talous antaa vielä mahdollisuuden aloittaa toimintaa, mutta tälle vuodelle suunnitellun match-showt ovat erittäin tärkeitä taloudellisessa mielessä aluejaoston toiminnan jatkoa ajatellen. Terveisin Erkki TAPAHTUMAKALENTERI 2008 Maaliskuu: Vuosikokous ja Riitta Lehmuspellon luonnetestiluento Torniossa 1.3.2008 Huhtikuu - Toukokuu: Mätsäri Oulussa Heinäkuu: Mätsäri Rovaniemellä? Elokuu: Leiripäivät, paikka vielä auki. Syyskuu: Luonnetesti? Lokakuu: Halloween-bileet Oulussa Lisätietoa tulevissa Apollo lehdissä sekä Pohjois- Suomen aluejaoksen nettisivulla : http://pohjoissuomenaj.googlepages.com/ Apollo Sivu 3

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 1. 3. 2008 KLO 14.00 PAIKKA TORNION KAUPUNGINHOTELLI, TORNIO ASIALISTA 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 VUODEN 2007 VALIOKOIRIEN PALKITSEMINEN 3 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN - valitaan kokouksen: puheenjohtaja, sihteeri, 2 pöytäkirjan tarkastajaa, 2 ääntenlaskijaa 5 VAHVISTETAAN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 6 VUODEN 2007 TOIMINTAKERTOMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA 2008 7 ESITETÄÄN VUODEN 2007 TILIKERTOMUS JA TALOUSARVIO 2008 8 JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN VAALI 9 EROVUOROISTEN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN (2 KPL) VAALI 10 JOHTOKUNNAN VARAJÄSENTEN (3 KPL) VAALI 11 TILINTARKASTAJIEN (2 KPL) VAALI 12 VARATILINTARKASTAJIEN (2 KPL) VAALI 13 MUUT ASIAT - tämän kohdan asioista voidaan keskustella, mutta kokouksella ei päätösvaltaa tämän kohdan asioista 14 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Apollo Sivu 4

LUONNETESTI LUENTO TORNIOSSA Kokouksen jälkeen pidetään RIITTA LEHMUSPELLON LUONNETESTILUENTO ja sen jälkeen on mahdollisuus ruokailuun Kaupunginhotellin ravintolassa. Illallisen hinta on 10 EUR. Sitovat ilmoittautumiset Erkki Rantavuotille 23.2. mennessä, p. 050-5989041. Ilmoittakaa myös mahdollisista erityisruokavalioista. TERVETULOA! Apollo Sivu 5

FIN MVA 2007 FIN MVA JÄTTILÄISEN I'LLYRIA B'SEBA Om. Kati Nieminen Sertit: Porvoo 10.9.2005 Maret Kärdi Kankaanpää 8.4.2006 Reia Leikola-Walden Järvenpää 28.5.2006 Ingrid Hein Heinola19.8.2007 Unto Timonen FIN MVA NOBEL HERZENBRECHER UNDOMIEL V HEARTS Om. Reetta Järvenpää ja Jukka Uutela Sertit: Rovaniemi KV - INT 24.6.2007, Brigitte Thilemann, Tanska Haukipudas 29.7.2006, Natalja Nekrosiene, Liettua Keminmaa 22.-23.7.2006, Janiki Steinbock, Israel Kajaani 6.-7.1.2006, Paula Heikkinen-Lehkonen Apollo Sivu 6

FIN MVA 2007 FIN MVA & EST MVA BH& B DOGIWOGIN LAODICEA Om. Sanna Passoja Sertit 2.7.2000 Rantasalmi, Paavo Mattila 18.3.2001 Tampere, Torbjörn Skaar 2.9.2007 Vantaa, Petrus Roosenboom FIN MVA LULUBELLE'S DASH OF GOLD Om. Riikka Sulantaus Sertit: Helsinki 11.6.2006 Moa Persson, Ruotsi Heinola 20.8.2006 Rajko Rotner, Slovenia Seinäjoki 5.11.2006 Elisabet Janzon, Ruotsi Tampere 24.3.2007 Stephen Hall, Iso-Britannia Apollo Sivu 7

FIN MVA 2007 FIN MVA LOVE-DANE'S ZZ TOP GUY Om. Marika Salmela Sertit: Rovaniemi 25.6.2006 Markku Kipinä, Suomi Haukipudas 29.7.2006 Natalja Nekrosiene, Liettua Kajaani 7.1.2007 Juha Putkonen, Suomi Kemijärvi 24.3.2007 Satu Ylä-Mononen, Suomi Kajaani 29.3.2007 Markku Kipinä, Suomi FIN MVA LOVE-DANE'S YRJÖ SUURI Om. Minna Lappalainen Sertit: Kuopio 6.8.2006 Harry Tast Iisalmi 26.5.2007 Juha Putkonen Kemi 6.10.2007 Jari Laakso Apollo Sivu 8

KOIRAN ANAALIRAUHASIIN LIITTYVÄT SAIRAUDET Lohjan Pieneläinklinikka puh. 019-36051 Mitkä anaalirauhaset ovat? Anaalirauhaset ovat ihonalaiset rauhaset peräaukon molemmin puolin noin klo 3 ja 9 kohdilla. Pienet käytävät yhdistävät rauhaset peräaukon suulle. Anaalirauhaset tuottavat tummaa, voimakkaalle haisevaa eritettä, joka tyhjenee rauhasista normaalisti huomaamattomasti ulostuksen yhteydesssä. Juuri tämän tyyppisiä rauhasia haisunäätä käyttää karkoittaakseen vihollisensa. Vaikkakin koira voisi käyttää rauhasia samaan tarkoitukseen, asuvat koirat yleensä ympäristössä, jossa vihollisia ei ole. Millaisia ongelmia anaalirauhasiin voi liittyä? On kolme sairautta, jotka liittyvät anaalirauhasiin. 1.) Kun nestemäinen erite muuttuu paksuksi ja kiinteytyy, rauhasen tyhjentymiskanava tukkeutuu. Tällöin puhutaan anaalirauhasten impaktiosta. 2.) Kun bakteerit alkavat kasvamaan tässä eritteessä muodostaen märkäistä, kellertävää tai verekästä nestettä, puhutaan anaalirauhasten tulehduksesta, infektiosta. 3.) Kun tulehdus etenee muodostaen anaalirauhaseen kuumottavan ja kipeän turvotuksen, puhutaan märkäpaiseesta, abskessista. Kun rauhanen on täyttynyt märkäisestä eritteestä, puhkeaa anaalirauhasen seinämä ihon läpi ja märkäinen tulehduserite valuu iholle. Tällöin puhutaan anaalirauhasen fistelöitymisestä. Mistä tiedän onko koirallani ongelmia anaalirauhasissa? Anaalirauhasiin liittyvien sairauksien oireita ovat mm. peräpään vetäminen ja hankaaminen lattiaan hännän alustan lähes jatkuva nuoleminen kipu, joskus erittäin kovakin, hännän tai peräaukon alueella turvonnut alue molemmin puolin tai toisella puolen peräaukkoa verinen tai tahmainen erite peräaukon vieressä iholla Miten anaalirauhasiin liittyviä sairauksia hoidetaan? Anaalirauhasen impaktiossa rauhanen tyhjennetään ja rauhaseen kiinteytynyt erite huuhdellaan pois. Huuhtelu vaatii yleensä koiran rauhoittamisen. Infektiossa rauhaset tyhjennetään ja tulehdus hoidetaan pois antibioottilääkityksellä. Anaalirauhasen muodostettua fistelin iholle, rauhanen tyhjennetään ja se huuhdellaan huolellisesti, lisäksi aloitetaan antibioottilääkitys. Kotona jatketaan hoitoa mm. suihkuttelemalla peräpäätä päivittäin lämpimällä vedellä. Koirallani on toistuvasti ongelmia anaalirauhasten kanssa, onko olemassa pidempiaikaista helpotusta tuovaa hoitoa? Useilla koirilla on toistuvia anaalirauhasten sairauksia. Taustalla saattaa olla pidempään löysänä ollut uloste, siis myös ruoka-aineallergia, johon liittyy mahdollisesti löysä uloste. Löysä uloste estää anaalirauhasten normaalia mekaanista tyhjenemistä. Lihavilla koirilla anaalirauhaset tyhjenevät hoikempiin koiriin verrattuna huonommin ja siten lihavat koirat saattavat kärsiä toistuvista ongelmista. Myös jotkin rodut, esim. villakoirat, ovat herkempiä anaalirauhasten sairauksille. Jos koira kärsii toistuvista anaalirauhasten sairauksista, rauhaset voidaan poistaa leikkauksella. Koska koiralla ei ole käyttöä anaalirauhasille, ei niiden poistaminen heikennä koiran elämän laatua. Anaalirauhasten poistaminen on ainut pysyvän parantumisen aikaansaava hoitomuoto. Liittyykö leikkaukseen riskejä? Leikkaus vaatii yleisanestesian eli nukuttamisen, mikä aina sisältää riskin. Kuitenkin tämä riski nykyisillä nukutusaineilla on muuten terveelle koiralle erittäin pieni. Leikkauksen jälkeen joillakin koirilla voi esiintyä ohimenevää ulosteen pidätyskyvyttömyyttä. Koirat saattavat tiputella kävellessään ulostepallosia. Tämä johtuu siitä, että peräaukkoa hermottavat hermot sijaitsevat erittäin lähellä anaalirauhasia ja ne saattaavat leikkauksessa vaurioitua. Kuitenkin, ongelma on yleensä ohimenevä ja häipyy itsestään muutamassa päivässä - muutamassa viikossa. Koirani haisee jatkuvasti oudolle ja toisinaan sohvalla on pahan hajuinen tippatahra - liittyykö tämä anaalirauhas-ongelmaan? Joillakin koirilla on häiriö anaalirauhasista peräaukon suulle johtavan kanavan täydellisessä sulkeutumisessa. Näillä koirilla anaalirauhaseritettä tihkuu karvoihin koko ajan ja eritteen tuoksu on koko ajan aistittavissa. Tämä on toinen hyvä syy anaalirauhasten poistoon. Apollo Sivu 9

KOIRAN JALOSTUKSESTA JA PERINNÖLLISISTÄ VIOISTA ELT Suvi Pohjola-Stenroos Lohjan Pieneläinklinikka 019-36015 Ennenkuin ryhtyy rodun jalostukseen, tulee mielessä puntaroida seuraavia asioita: Miksi haluan nartullani pennut / onko urokseni kyllin hyvä suvun jatkamiseen. Löydänkö pennuille vastuuntuntoiset, rakastavat kodit? Onko narttuni terve, onko se palkittu näyttelyissä, onko se geneettisesti kyllin hyvä tuottamaan hyviä jälkeläisiä? Onko narttuni psyykkisesti tasapainoinen? Kun edellä olevat koiraa koskevat kysymykset on vastattu siirrytään käsittelemään Sinua. Onko Sinulla aikaa huolehtia pennuttamiseen liittyvät ylimääräisestä touhusta? Pentujen teettäminen on ajallisesti kolmannesvuoden mittainen projekti, jossa on työtä ja vaivaa enemmän kuin moni etukäteen ajattelee, mutta myös paljon ilonaiheita. Koirankasvattajaa voi verrata puutarhuriin, huolellisella työllä, valinnalla, optimismilla ja onnella jalostetaan jotain uutta, aikaisempaakin ehkä ainutlaatuisempaa. Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisen valinnan ja suunnitelmallisen parituksen avulla saatua eläinkannan parantamista. Muutos perustuu yksinomaan geneettisiin eli perinnöllisiin tekijöihin, hankinnaisominaisuuksia ei siis voi jalostaa. Tiettyjen ominaisuuksien geneettinen periytyminen on erittäin monimuotoista, samaan asiaan vaikuttaa usein moni geeni, eikä lopputulosta voida useinkaan ennustaa. Jalostustyötä tekee jokainen, joka teettää koirallaan pennut tai antaa uroksensa astutukseen. Genetiikan historia alkaa Mendelistä, munkkipuutarhurista, joka Abbotin luostarissa 1800-luvulla opetti ja tutkia biologiaa. Kokeissaan pavuilla Mendel huomasi säännönmukaisuuksia peiytyvyydessä. Mendelin kokeiden tuloksena vakiintuivat perinnöllisyyteen käsitteet dominantti ja resessivinen, genotyypi ja fenotyyppi. Koiran geneettinen materiaali on 39 kromosomiparia soluissa. Kun sukusolut muodostuvat, kuhunkin sukusoluun joutuu toinen kromosomipareista. Siittiön ja munasolun yhtyessä tapaavat kromosomiparit toisensa, muodostuvan yksilön tuman kromosomiluku on 78. Genotyypiä tarjoitetaan yksilön geneettistä perimää vanhemmiltaan, fenotyyppi on yksilön ulkoasu. Perimä muodostaa siis kaiken pohjan, jota ympäristötekijät (ruokinta, liikunta ym) muokkaavat. Jalostuksessa käytetään käsitteitä sukusiitos, linjasiitos ja ulkosiitos. Sukusiitoksella tarkoitetaan kahden sellaisen yksilön parittamista joka ovat sukua toiselleen yhden tai useamman yksilön kautta. Sukusiitoskerroin voidaan laskea kussakin suunnitellussa parituksessa kullekin yksi- Sukusiitoskerroin vaihtelee 0-1. Jos sukusiitoskerroin on 0, ei paritettavilla yksilöillä ole yhteisiä esi-isiä. Velisisar-yhdistelmä tai vanhempi-jälkeläinen-yhdistelmä tuottaa kertoimeksi 0.25 siis yhdessä neljästä on mahdollisuus, että jälkeläinen on perimältään homotsygootti jonkun lokuksen suhteen (siis samanperimäinen molempien vanhempien osalta). Sukusiitoksissa saattaa piillä vaaroja. Koiran perimän häiriöitä tunnetaan noin 300 kpl. Noin puolesta tunnetuista vioista on tiedossa tarkempi periytymisen mekanismi. Valtaosa tunnetuista vioista aiheutuu yhdestä mutanttigeenistä, periytyvyyden mekanismin ollessa nk. autosomaalinen resessiivinen. Autosomaalinen tarkoittaa ettei periytyvyys kytkeydy sukupuoleen, resessiivinen taas väistyvyyttä perimässä. Resessiivinen periytyvyys tulee esille yksilössä silloin kun molemmilla vanhemmilla on resessiivinen perintötekijä perimässään. Sukusiitoksen vaara piilee tässä. Sukusiitetyillä yksilöillä on rodun muihin yksilöihin nähden suppeampi geneettinen tausta, riski resessiivisten, rodun kannalta ei toivottujen, perinnöllisten ominaisuuksien esiintuloon on olemassa saman genneetisen taustan siis kahdentuessa. Toisaalta sukusiitos sinänsä ei ole vastuussa perinnöllisistä sairauksista. Siihen tarvitaan aina huono ressessivinen materiaali, joka sukusiitoksessa saattaa kahdentua ja tulla esille. Sukusiitos merkitsee siis riskiä, mitä ahtaampi siitos, sitä suurempi riski. Sukusiitos kuuluisi työmenetelmäksi oikeastaan vain hyvin kokeneelle ja vastuuntuntoiselle kasvattajalle ja käytettäväksi vain erittäin hyville yksilöille, joiden ei useissa parituksissa ole todettu periyttävän vikoja. Sukusiitoksella on hyviäkin puolia, sen avulla voidaan arvioida geenipoolia, ja omaa jalostustyötä. Jos tuloksena syntyy terveitä, kauniita yksilöitä on jalostustyössä onnistuttu. Mutta jos seurauksena tulee esille vikoja, on geenipoolia aika laajentaa uuden perintöaineksen saamiseksi liian ahtaisiin linjoihin. Kaikkein suurimmat epäkohdat pitää puntaroida tarkasti, kannattaako tätä yksilöä lainkaan myydä lemmikiksi, varsinkin jos esiintullut "vika" alentaa elinkelpoisuutta. Tiukasti "rodun parasta" ajatteleva kasvattaja karsii pois sellaiset yksilöt jalostuksesta esim. luovuttamalla pennun ilman papereita tai lopetuttamalla pennun. Sukusiitosta väljempi jalostuksen menetelmä on linjasiitos. Sillä tarkoitetaan sellaisten yksilöiden keskenään jalostamista, jotka ovat sukua toisilleen jonkin " geneettisesti arvokkaan esi-isän/esiäidin kautta, mutta mahdollisimman vähän sukua keskenään. Linjasiitoksessa pyritään säilyttämään sukulaisuus kantayksilöön. Linjasiitoksella voidaan lieventää sukusiitokseen kohdistuvaa riskiä. Linjasiitos on kasvattajan arvokkain työväline. Apollo Sivu 10

KOIRAN JALOSTUKSESTA JA PERINNÖLLISISTÄ VIOISTA Siinä systemaattisesti edeten rakennetaan "omaa linjaa", jossa jalostuksellisesti arvokkainta pyritään säilyttämään. Keskenään paritettavat yksilöt tyypiltään ovat keskimääräisiä muita yksilöitä samankaltaisempia, joten jälkeläiset ovat enemmän vanhempiensa kaltaisia ja pentue tasainen. Ulkosiitoksella ymmärretään kahden sellaisen yksilön jalostamista keskenään, jotka eivät lainkaan ole sukua keskenään. Toimenpide tavallisimmin tuottaa aika heterogeenisen pentueen. Ulkosiitos on välttämätön, jotta erittäin pieni tai paljon sisäsiitetty kanta säilyisi elinvoimaisena. Yleisinä jalostuksen peikkoina lienevät liiallinen innokkuus parantaa rotua, yleensä ulkonäköä. Toisaalta ei oteta riittävästi selkoa oman koiran tai paritettavaksi aiotun sukutaulusta. Jalostuksen käytettävien koirien sukutaulusta tulisi olla tiedossa 3-4 sukupolvea, 5. takautuvan polven vaikutus pennun perimään on enää vain 3.125%. Todellinen rodun hyväksi tehtävä jalostustaja ei välttämättä hae omalle nartulle/urokselle kauden näyttelyvoittajaa puolisoksi, vaan systemaattisesti rakentaa linjaa, jossa yksilöiden sukutaulussa esiintyy yhteinen hyvä esi-isä, ilman että yksilöt itsessään ovat liiaksi sukua keskenään. Perinnölliseksi luokiteltuja vikoja/sairauksia tunnetaan noin 300. Noin 20% näistä on luuston ja nivelten vikoja, 17% neuromuskulaarisia (hermo-lihasperäisiä esim. myastenia gravis), 12% silmävikoja, 10% ihon, karvapeitteen ja kynsien vikoja, 9% veri- ja imusuoniston vikoja, 9% varsinaisia veritauteja, 8% umpieritysrauhasten ja aineenvaihdunnan vikoja, 4% virtsavaivoja, 4% ruoansulatuskanavan vaivoja, ja 2% on sekä hengityselimistön, suun, immunijärjestelmän ja lisääntymiselinten vikoja. USA:ssa on Amerikan Kennelklubin ja Pennsylvanian Yliopiston yhteistyönä kartoitettu koko maailman kattavasti eri rotujen perinnöllisiä vikoja. Tiedoista on luotu tietokoneohjelma, josta voi rotukohtaisesti hakea perinölliseksi epäillyn muutoksen taustatietoja. Tutkittavaksi voi lähettää materiaalia yksilöstä jolla epäillään perinnöllistä vikaa. Tietokoneohjelma tulee kaupallisesti saatavaksi lähitulevaisuudessa, mielestäni rotujärjestöjen tulee hankkia rotuaan koskeva informaatio. Kasvava kennelharrastus velvoittaa huolehtimaan rodusta muidenkin kuin kauneusarvojen osalta. Mielestäni harrastuksen tulee tuottaa iloa, terveitä, hyväluonteisia ja tietysti mieluimmin kauniita yksilöitä. Maltti on valttia. Apollo Sivu 11

POHJANTÄHTI 2007 TULOKSET POHJANTÄHTI 2007 FIN MVA EST MVA LVV-05 LV MVA ESTV-05 S MVA KANS MVA RUS MVA V-06 V-07 BONEL ONELLA Om. Minna & Jouni Buman POHJANTÄHTI 2007 VETERAANI FIN MVA N MVA S MVA KANS MVA EUVV-06 LOVE-DANE'S LILLI MARLEN Om. Katja Utriainen Apollo Sivu 12

POHJANTÄHTI 2007 TULOKSET POHJANTÄHTI 2007 KASVATTAJA LOVE-DANE`S KENNEL Om. Raili Rantavuoti POHJANTÄHTI 2007 PENTU CHICCARELIA'S BRAHMAN om. Marjukka Mattila. Apollo Sivu 13

POHJANTÄHTI 2007 TULOKSET SIJOITUS PENNUT NÄYTTELYT PISTEET 1 CHICCARELIA'S BRAHMAN 1 16 SIJOITUS VETERAANIT NÄYTTELYT PISTEET 1 LOVE-DANE'S LILLI MARLEN 5 189.5 2 LOVE-DANE'S MONDAY ROMANCE 5 185.5 3 JÄTTILÄISEN BATSEBA 5 128 4 DOGIWOGIN LAODICEA 1 23 SIJOITUS KASVATTAJAT NÄYTTELYT PISTEET 1 LOVE-DANE'S 8 178 2 BONEL (SI) 8 130 3 JÄTTILÄISEN 8 119 4 BONEL (MU/HA) 1 17 SIJOITUS DOGIT NÄYTTELYT PISTEET 1 BONEL ONELLA 8 177 2 LOVE-DANE'S VICTORY OF NORTH 8 142 3 LOVE-DANE'S X-MAS DUKE 8 123 4 LOVE-DANE'S MONDAY ROMANCE 8 106 5 LOVE-DANE'S WILD MIDNIGHT 8 100 6 LOVE-DANE'S VALENTINE 9 91 7 LOVE-DANE'S LILLI MARLEN 8 83 8 LOVE-DANE'S ZZ TOP GUY 8 71 9 JÄTTILÄISEN BATSEBA 6 60 10 NOBEL HERZENSBRECHER UNDOMIEL V 3 45 HEARTS 11 LIEBE DOGGEN JAMES DEAN 2 43 12 GRAND KROYER'S ATHOS 4 41 13 JÄTTILÄISEN OX TOLOVEDANES 4 35 14 LOVE-DANE'S ÅTHELLO 4 32 15 LOVE-DANE'S VIP OF NORTH 2 29 16 LOVE-DANE'S YING YANG 4 28 17 LOVE-DANE'S YRJÖ SUURI 3 27 18 LOVE-DANE'S ÖKY-VIP 4 26 19 LOVE-DANE'S ÅPS MY SWEETIE 2 23 20 LAGARADA'S PEARL TO CHICCARELIA 2 19 21 JÄTTILÄISEN ILLYRIA B SEBA 2 16 22 DOGIWOGIN LAODICEA 2 15 23 LOVE-DANE'S X-MAS ROMANCE 2 12 24 SARADANE'S HIGHLIGHT GIRL 2 11 25 LULUBELLE'S DASH OF GOLD 1 10 26 DOGIWOGIN BLACKAMOORE 1 8 26 LOVE-DANE'S QUICK DUKE 2 8 26 CHICCARELIA'S AVALON 1 8 29 LOVE-DANE'S VERY HOT ROMANCE 1 7 30 LOVE-DANE'S ARCTIC PRINCESS 1 5 Apolo Sivu 14

COIRUS IDIOTUS Viimeisimmästä hakuteoksesta "länsimaiset sairaudet" löytyi kuvaus yleisesti esiintyvästä sairaudesta "koiran omistus". Seuraavassa suora lainaus em.kirjasta "koiran omistus",latinaksi:coirus idiotus,on sairaus,jolla on hyvin pitkällinen kulku, se voi tarttua kehen vain ikään,sukupuoleen tai aikaisempaan yhteiskunta-asemaan katsomatta. Pitkän aikavälin tutkimukset viittaavat sen olevan tietyissä tapauksissa perinnöllinen.myös parantumisprosentti on osoittautunut hyvin alhaiseksi. Ensimmäisenä oireena on usein piilevänä esiintyvä toive saada oma koira,toiveen taustan ollessa usein epämääräinen. Sairaus puhkeaa varsinaisesti vasta, kun potilas on hankkinut koiran.sen jälkeen potilaiden nähdään vaeltelevan koirineen ulkona kaduilla missä säässä tahansa ja mihin aikaan tahansa,jopa raekuuroissa tai parhaaseen TVkatseluaikaan,kuin zombit.toinen hyvin tavallinen oire on kyseisen henkilön näkeminen juoksentelemassa yksin ympäri metsiä tyhjä talutus hihna kädessään,kasvojen värin vaihdellessa kirkkaan punaisesta sinertävään,samalla kun hänen kuullaan kiljuvan hurjana:"tänne!".kokemuksen mukaan on parasta olla yrittämättä ottaa kontaktia tällaiseen jokseenkin hysteeriseen koiran omistajaan,se on totaalisen järjetöntä yllä kuvatussa tilanteessa. Toisinaan taas voidaan koiran omistajien nähdä seisovan kadun kulmauksissa tai jalkakäytävillä innokkaissa keskusteluissa toisten koiran omistajien kanssa huolimatta siitä,että kyseiset henkilöt eivät todistettavasti kertaakaan aikaisemmin ole tavannut toisiaan.juhlapäiviä varten ostaa potilas usein muovisia, piipittäviä porkkanoita tai hampurilaisia kääriäkseen ne sitten kauniiseen lahjapaperiin ja piilottaakseen ne salamyhkäisesti esimerkiksi joulua silmälläpitäen.tällöin sitten paketti otetaan esiin juhlallisin menoin lahjoitettavaksi edelleen, käsitettävää kyllä,asiaa ymmärtämättömälle koiralle. Paljon aikaa ja vaivaa uhrataan siis koiran joulu-, syntymäpäivä-,ja mahdollisiin nimipäivälahjoihin. Myöhemmässä vaiheessa sairauden kuva muuttuu käsittämään unettomuutta sekä entistä kevytmielisemmän suhtautumisen rahan käyttöön. Aikaisin aamulla,mielummin lauantai- tai sunnuntai aamuisin nähdään potilaiden pakkaavan autonsa täyteen eväitä,termospulloja,reppuja,pieniä kokoon taitettavia retkituoleja,koirafilttejä, koiran/koiria,unisia lapsia sekä vastahakoisen puolisonsa. Erinäisten tuntien autolla ajon jälkeen päivä vietetään useimmiten joillakin seuraavalla tavalla: a) Mukaan otetuilla retkituolilla istutaan tuntikausia katsellen intensiivisesti toisia potilaita, jotka juoksevat ympäri suorakaiteen muotoisessa aitauksessa.sen jälkeen he itse juoksevat pari kierrosta ja saavat siitä hyvästä erivärisiä muovinauhoja,joita näyttävät muille väliin iloisina,väliin pettyneinä.saatujen muovinauhojen todellinen hinta arviolta on ehkä kymmenisen penniä,kun taas edellä kuvatun päivän yhteiskustannukset nousevat helposti 200-400 markaan.tai noin:70-100euroon. b) Mukaan otetuilla retkituolilla istutaan tuntikausia katsellen intensiivisesti toisia potilaita,jotka kulkevat robotin omaisesti esimerkiksi nurmikolla tehden selittämättömiä pysähdyksiä tai juoksupyrähdyksiä, koko ajan jäykästi eteenpäin tuijottaen.sen jälkeen he itse kulkevat koiransa kanssa edes takaisin edellä mainitulla nurmikolla täsmälleen samoja jalanjälkiä pitkin kuin toiset potilaat ennen heitä.tässäkin tapauksessa tuotot (=nauhat) ja kulut ovat hyvin epäsuhdassa toisiinsa. On olemassa vielä muitakin oireita,esimerkiksi,että potilaan nähdään juoksevan pitkin maita ja mantuja pitkän narun yhdistäessä koiran potilaaseen(tämä vaikuttaa järkevämmältä tavalta kuin juoksenteleminen yksin metsässä vain tyhjä remmi kädessään,kirj.huom.).jos koira tällöin välillä pysähtelee keppien kohdalla,voidaan potilaan nähdä osoittavan suurta iloa ja tyytyväisyyttä. SAIRAUDEN HOITO: Kun yllä kuvatut oireet tunnistetaan ei ole epäilystäkään etteikö tauti ole saanut jalansijan potilaassa ja että hoito voi olla tuloksetonta.parhaan mahdollisen hoitovasteen(=potilaan parantuminen) saamiseksi on ryhdyttävä välittömästi ensioireiden ilmestyttyä ennalta ehkäisevään keskusteluterapiaan. Holhouksen alaiseksi julistamista ei suositella,siitä huolimatta,että se on ollut tavallista aina meidän päiviimme saakka.tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet,että koiran omistajat aiheuttavat äärimmäisen harvoin todellista vaaraa yhteiskunnalle ja että potilaat itse eivät koe sairauttaan mitenkään erityisen kiusallisena.koska he yleisesti ottaen ovat suhteellisen iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä,voidaan hyvällä omalla tunnolla antaa heidän olla omissa oloissaan ja pitää heitä yhteiskuntamme yhtenä kuvauksellisena piirteenä. - Alkuperäinen kirjoittaja tuntematon - Apolo Sivu 15

MAALAISPOJAT Minä olen Kusti eli Love-Dane`s Ässä-Kuningas Ja tässä on minun kaverini Yrtsi eli Love-Dane`s Yrjö-Suuri Kyllä pisteli hieman kateeksi tuo Yrtsin joululahja, tuollainen hieno, keltainen heiastinpanta. Minä sain sen tavallisen paketin:puruluita Meidän emäntä laittelee meille tällaisia aitoja. Kyllä me pojat aina välillä nauretaan noille emännän aidan tekosille. Se ei ymmärrä miten helppo ne on ylittää. Yli tai sitten notkeasti ali ja sitten mentiin... Apollo Sivu 16

MAALAISPOJAT Ja arvatkaapa mitä aidan takana on? VAPAUS Minusta tuntuu., että meidän kaupunkilais kaimat näkevät tästä ne parhaat unet. Talvinen tervehdys täältä Vuolijoelta kaikille tanskandogeille sekä niiden omistajille ja kummitädille! KYLLÄ MAALLA ON MUKAVAA! Apollo Sivu 17

Geeniteknologian käyttö koiranjalostuksessa (jatkoa artikkelille: Elämänkoodi on murrettu ja Epilepsia geeni löytyi) Geeniteknologian käyttö on tulossa kovaa vauhtia myös koiranjalostukseen. Tämä teknologia antaa aivan uusia työkaluja ja välineitä löytää perinnölliset sairaudet ja estää turha geenipoolien kaventaminen poistamalla jalostuksesta koiria pelkän epäilyksen vuoksi. Geeniteknologialla voidaan tutkia molemmat vanhemmat, jolloin jo ennen astutusta varmistetaan mitä perinnöllisiä sairauksia kyseiset yksilöt sairastavat tai kantavat. Myös jälkeläiset testataan vastaavasti ja tuloksista voidaan todeta onko jälkeläinen sairautta sairastava, kantava vai puhdas. Kantava voidaan astuttaa puhtaalla ilman pelkoa perinnöllisestä sairaudesta. Samoin voidaan astuttaa sairas ja kantava, jälkeläiset testaamalla voidaan selvittää perinnölliset sairaudet niistä. Ennakkoluulotonta asennetta tarvitaan Osa koirajärjestöistä ja yhdistyksistä, sekä yksittäisten koirien omistajat ovat jo lähteneet innokkaina hyödyntämään uusinta teknologiaa, eturintamassa Labradorin-noutajakerho silmäsairauksien karsinnassa. Suomen Pyreneläiset ry on myös erittäin pitkällä epilepsiatutkimuksissa, lähes koko rotua Suomessa kattavilla veritesteillä on näytteet kerätty tutkimukseen ja epilepsiaa aiheuttavia geenejä kartoitetaan. Rotuja kaikkiaan tutkimuksissa jo useita (lista lopussa). Lisää tarvitaan, varsinkin veritestejä geenikarttojen tekemiseen jokaisesta rodusta, myös terveistä koirista vertailtavaksi. Esimerkkinä vinttikoirat, joista tutkitaan perinnöllisiä sairauksia. Ensimmäisessä kartoituksessa pyritään hakemaan lokukset eli alueet, joissa sairautta aiheuttavaa geeniä löytyy. Tämä on pystytty rajoittamaan ~200 geeniin. 200 geenin tutkiminen on valtava työ, mutta kun rinnalle otetaan saluki, joka on samaa kantarotua ja vertaamalla tätä vinttikoirien geenikarttoihin, päästään nyt 6-10 geeniin, joista kyseisen sairauden aiheuttajat löytyvät. On selvää että tämä kantarotujen genetiikan vertailu on mittaamattoman arvokasta ja tulosten saaminen on huomattavasti nopeampaa. Tämä tarkoittaa myös terveiden koirien geenikarttojen tekemistä ja laajentaa tarvetta saada DNA:ta datapankkiin tutkimusta tukemaan. Kirjoitusvirheet geeneissä aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia Labradorinnoutajakerhon ennakkoluuloton asenne ja toiminta PRA-silmäsairauksien poistamiseksi on rajoja murtavaa, tuumasta toimeen tekemistä. Jo nyt on kartoitettu ja julkisesti listattu koirat, jotka ovat puhtaita k.o. sairautta aiheuttavasta geenistä, sekä myös koirat jotka on todettu sairaiksi tai kantaviksi. Tämä on jo johtanut tilanteeseen, jossa kasvattajat vapaaehtoisesti voivat valita mm. uroksensa tältä listalta jos haluavat puhtaan PRA testituloksen. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten vapaaehtoinen, terveyttä vaaliva ja edistävä asenne jalostukseen tuo mukanaan. Ennakkoluulotonta, hienoa työtä! Vastaavat sairaudet koirilla ja ihmisillä Tutkimuksen taustalla ovat ihmisten perinnölliset sairaudet. Koirien ollessa jalostettuja kapeampiin ja kapeampiin kantoihin rotujen kautta, antaa tämä tutkijoille paremman ja nopeamman tien sairautta aiheuttavien geenien löytämiseen. Tämä tutkimus antaa nyt suomalaiselle koiramaailmalle loistavan mahdollisuuden näyttää tietä muulle maailmalle, miten ennakkoluulottomalla asenteella ja toiminnalla voidaan noita pelättyjä ja usein kirottuja perinnöllisiä sairauksia pyrkiä paikantamaan ja parhaissa tapauksissa poistamaan.

Geenitutkimuksen kautta voidaan myös tutkia mitkä rodut ovat jo liian pitkällä eli rotuja ei enää saada puhtaiksi. Tämä antaa osaltaan pari vaihtoehtoa. Olosuhteiden ja ruokinnan kautta pyritään estämään k.o. geenien laukeaminen tai haetaan genetiikasta kantarotuja ja tätä kautta tuodaan uutta verta rotuun. Esimerkkinä Kari Järvisen ja Antti Aarnion neuvottelema historiallinen sopimus Venäjän Kennelkerhon kanssa Suomenpystykorvan ja ns. karjalaissuomalaisenlaikan yhdistämisestä yhdeksi roduksi. Rodulla on täysin samat juuret, nyt vain valtioiden raja aiheutti eron. Geenitekniikalla pystytään selvittämään rodun juuret jo 99,99 %:sti. Ongelmana on vielä perinnöllisten sairauksien tutkimuksen pienuus. Määrärahat tutkimukselle ovat rajalliset ja tämä osaltaan hidastaa tutkimusta. Tähän ovat aktiiviset koiramaailmamme puuhamiehet ja naiset kuitenkin tarttuneet. Rahankeräystä tarvitaan kattamaan kustannuksia ja Suomen lainsäädäntö on näissä asioissa tarkka ja ratkaisuksi on perustettu yhdistys, jonka ainoana tehtävänä on rahankeräys perinnöllisten sairauksien tutkimisen tukeminen sekä asiaan liittyvä valistus ja tiedotus. Tämä on merkittävä asia kokonaiskustannuksista keskusteltaessa. Usein uudet asiat tyrmätään kustannussyillä, joskus aiheestakin. Tässä on kuitenkin kyseessä kustannussäästö pitkällä aikavälillä ja yhdistys tulee osaltaan tukemaan tutkimusta ja siitä aiheutuvia kustannuksia, jolloin yksittäistä koiraa koskevat kustannukset pyritään minimoimaan. Suomalaisia eläinlääkäriasemia ja -sairaaloita on jo pyydetty mukaan vastaantulolla veritestejä koskevissa kustannuksissa ja vastaanotto on ollut erittäin positiivinen. Kun verinäyte tukee suomalaista tutkimusta, ovat eläinlääkärimme olleet kiitettävän myönteisiä tehdään aseveli hintaan. Tulevaisuudessa eläinlääkäriasemille tulee myös kaavake, jossa kaikilta vastaanotolle tulevilta koiranomistajilta, oli syy vastaanotolla käytiin mikä tahansa, pyydetään lupa ottaa verinäyte tähän tutkimukseen. Nämä kustannukset ovat yhdistyksen ensimmäisen vaiheen tukialueita. Ilman valtavaa geenipankkia, tutkimus ei toimi tehokkaimmalla tavalla. Yhdistys tulee levittämään tietoa internet sivustoilla, artikkeleilla ja luennoilla ympäri maata. Ajatuksena hälventää pelkoja ja viedä genetiikan ymmärrystä koiraharrastajien keskuuteen. Tämän yhdistyksen kautta kanavoidaan varoja Helsingin Yliopistolle, Hannes Lohen johtaman tutkimusryhmän työhön Bio-medicumissa, Helsingissä. TULEVAISUUS LÄHDETHÄN MUKAAN GEENIMETSÄLLE! Tulevaisuuden visiossa useimmat perinnölliset sairaudet pystytään roduista kitkemään. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi labradorien nyt aloittama testaus - PRA:ta ei labradoreissa enää tulevaisuudessa ilmeisimmin ole. Tämä aiheuttaa sen, ettei k.o. tulkinnanvaraisia silmätarkastuksiakaan tulevaisuudessa tarvita, kun geenitesteillä asiaan saadaan varmuus. Upea tilanne. Tässä on huomioitava myös kasvattajan oikeusturva. Nykyisellään kasvattajalla ei todellisuudessa ole kunnon oikeusturvaa perinnöllisten sairauksien osalta. Lainsäädäntö luokittelee koiran tavaraksi ja todistustaakka jää kasvattajalle. Jos koira sairastuu epilepsiamuotoon, joka ei ole perinnöllinen, kasvattaja ei tätä pysty todistamaan. Tulevaisuudessa tämä on helpolla osoitettavissa geeniteknologialla eli jos koiralla ei sairautta aiheuttavaa geeniä perimässään ole, on syy muualla eli tavaran virheettömyyttä pystytään tieteellisesti osoittamaan. On myös huomattava yliopistojen keskinäinen yhteistyö. Geenipankki erirotuisista koirista antaa tutkijalle mahdollisuuden vaihtaa tietoja ilman lisäkustannuksia. Yksi tutkii epilepsiaa, toinen autoimmuunisairauksia ja tutkijat sopivat keskenään kuka tutkii ja mitä, vaihtaen informaatiota molempiin suuntiin. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tutkimusta tehdään keskitetysti eri yliopistoissa kansainvälisesti. Tällainen asennoituminen johti yhteen tiedemaailman ennakkoluulottomimmista projekteista ihmisen geenikartan kirjoittamisvaiheessa. Tutkijat kohtasivat valtavasti vastustusta valtioilta, teollisuudelta yms ja moni yliopisto/maa jäikin pois, koska oman maan/yhteisön intressien katsottiin kärsivän. Ihmisen geenikartan selvittäminen kesti silti 13 vuotta! Siihen osallistuivat 8. eri maan yliopistot, tiedot tutkimuksen etenemisestä julkaistiin joka päivä internetissä. Avoin kenelle tahansa. Ilmaiseksi! Todella ennakkoluulotonta tieteellisen tutkimuksen edistämistä, josta niin lääketeollisuus kuin kuluttajat pääsevät tulevaisuudessa hyötymään.

Koirat toimivat tässä välineinä ja koirankasvattajat hyötyvät valtavasti saadessaan tästä työkaluja oman kasvatustyönsä tueksi, eihän kukaan kasvattaja halua tietoisesti kasvattaa sairaita koiria. Image credit: U.S. Department of Energy Genomics:GTL Program, http://genomicsgtl.energy.gov. Tiedemiehet tiesivät jo 80- luvulla, ettei kukaan tai mikään yksittäinen instanssi suostu maksamaan niitä satoja miljoonia, joita tämä tutkimus vaati. (Yksityinen yritys kyllä yritti, muttei onnistunut). Syy tämän geenikartan kirjoittamisen välttämättömyyteen piili aikaisemmassa tutkimukses-sa. Yksittäiset tutkijat joutuivat keskittymään muutamaan geeniin, eikä kukaan tiennyt mitä muita vaikuttavia geenejä kromosomeissa oli. Ennen kuin tieteessä päästäisiin pitemmälle, oli tämä geenikartta oltava olemassa. Se mitä silloin jotkut epäilivät hulluksi ideologiaksi, on kuitenkin jo nyt tunnustettu olevan se perusta, josta lääketiede tulee hakemaan hoitoa ja parannuskeinoja tulevaisuuden terveydenhoitoon. Tämä tutkimus on selvittänyt vain kartan, ei muuta eli käytännössä tiedetään hyvin vähän, mutta tämä kartta antaa pohjan niin tutkijoille kuin lääke- ja ravintoteollisuudelle päästä huomattavasti nopeammin yksittäisten ongelmien juureen ja sitä kautta kehittää hoitomuotoja mitä erilaisempiin ongelmiimme. Saadaksemme vastauksia mahdollisimman nopeasti, tarvitaan kansanliike. Tämän asian eteenpäin vieminen tarkoittaa jokaisen kynnelle kykenevän osallistumista. Kyseessä eivät ole vain koirat ja koirien perinnölliset sairaudet, vaan tulevaisuuden terveydenhoito - omamme, lastemme, lastenlastemme jne. Oma äitini, joka on kasvattanut koiria lähes 50 vuotta, on aina pelännyt näitä mörköjä eli perinnöllisiä sairauksia. Ei 50-60-70-luvuilla edes tiedetty niiden olemassaolosta. Niitä vain jostain putkahti ja kun tämä huomattiin, rajoituksia alettiin asettaa. Lonkkavika, epilepsia, silmäsairaudet jokainen yksilö ja jälkeläisetkin jalostuskieltoon! Kuinka paljon hyviä yksilöitä laitettiinkaan jalostuskannasta turhaan syrjään? Keskustellessa nyt äitini kanssa (täytti juuri 80 v.) hän melkein kyyneleet silmissä kuuntelee miten loistavia välineitä nyt on kasvatukselle tulossa. Olisipa nämä työkalut olleet hänellä käytössä! Aikoinaan ei voitu muuta kun yrittää etsiä puhtaita jalostus narttuja ja uroksia, lopputulos oli kuitenkin sattuman kauppaa, tietoa kun ei ollut tai jos oli, sitä pyrittiin usein salaamaan. Äitini ensimmäinen kultainennoutaja, KANS MV Apports Corinna oli aivan loistava rotunsa edustaja. Hyvä metsässä, upea koira näyttelyissä jne. Koiraa tietenkin käytettiin jalostukseen ja pennuistakin tuli upeita rotunsa yksilöitä. Koira tarkastettiin myös silmien osalta, ei löydetty mitään ja jalostus jatkui. Eräänä päivänä Suomeen saatiin englantilainen silmäspesialisti ja tuomio oli tyly silmissä HC. Tämä johti siihen että 106 jälkeläistä vedettiin pois jalostuksesta, äidin kasvatustyöstä 7-8 vuotta Kankkulan kaivoon. Voimme vain kuvitella miltä tämä tuntui, pettymyksen on täytynyt olla valtava. Äitini ei ole ainoa, lähes jokainen pitkänlinjan kasvattaja on kokenut vastaavaa. Kun nyt meille on tulossa geneettiset työkalut tutkia nämä perinnölliset sairaudet jo pennusta ja jo ennen astutusta vanhemmista, tieteen todistamana, jalostusta voidaan jatkaa karsimalla vain ne yksilöt, joissa tuo perinnöllinen sairaus todellisuudessa on. Äitini ja edesmennyt isäni, jotka ovat aina ajaneet terveyttä ja rodunominaisuuksien ylläpitoa, olisivat mielellään käyttäneet näitä työkaluja, jos niitä vain olisi ollut. Tulevaisuudessa myös käytös- ja luontaiset ominaisuudet tulevat tutkimuksen piiriin. Toiveena on löytää taipumuksia geenikartasta. Mikä tekee toisesta hyvän metsästäjän? Mikä toisesta oppivaisen? jne. Nämä käytöstä ohjaavat geenit vaikuttavat skitsofreniaan, ADHD:n jne eli moneen ihmiskuntaa vaivaavaan sairauteen ja koirat jälleen toimivat välineinä näiden mekanismien löytämiseen ja koirankasvattajat/omistajat hyötyvät vähän kuin vahingossa. Kyseessä syöpä, sydänsairaudet, luuston kasvuhäiriöt, sokeritauti, epilepsia jne jne.

On kuitenkin muistettava, että puhumme työkaluista. Periytymisprosessissa on kuitenkin kysymyksessä sattuman kauppa. Geeneistä tulee 50 % isältä, 50 % äidiltä, mutta mitkä geenit ja missä muodossa, sitä emme voi ennakoida. Geenitutkimus antaa meille kuitenkin välineitä löytää todellinen tieto sairauksien olemassaolosta ja mahdollisuuksien mukaan, rajoittaa näiden perinnöllisten sairauksien osuutta koiraroduissa, ehkä jopa pelastaa rotuja. 3 sukupolvea -> Sairaudet voitettu! Esimerkkikaavio, jossa 3. sukupolvea riittää puhdistamaan rodun perinnöllisestä sairaudesta. (Tämä on vain kuvaava esimerkki). Geeni testaamalla jo ennen astutusta tulevat vanhemmat, saadaan tieto onko kyseisissä yksilöissä perinnöllistä sairautta ja kuten esimerkissä näkyy, voidaan sairastakin käyttää jalostukseen, jos muut kriteerit sitä puoltavat. Jälkeläiset testataan ja kantavia ei enää käytetä jalostukseen, jolleivat sitä erityiset syyt, kuten geenipoolin kapeus, sitä vaadi. Parhaassa tapauksessa vain terveet jatkavat sukua/rotua. 3. sukupolvea tässä esimerkissä riittää poistamaan perinnöllisen sairauden. Miksi koiramme? Miksi Suomi? Moni saattaa tässä vaiheessa näitä kysyä ja kysymykset ovat aiheellisia. Tehdäänhän geenitutkimusta ympärimaailmaa, miksi Suomi olisi jotenkin erilainen, näin se kuitenkin on. Suomalaiset ovat ainutlaatuisia myös geenikarttamme pohjalta. Olemme pieni, kaukana pohjoisessa asuva rotu ja geenikarttamme on kapea verrattuna moniin suuriin kansoihin. Tämä tekee meistä suomalaisista ainutlaatuisia geneettisen tutkimuksen kannalta. Aivan kuten koirammekin. Tämä on se syy miksi suomalainen nainen, Leena Palotie on ollut vetämässä geenitutkimusta jo kauan ja on tänä päivänä yksi maailman arvostetuimmista geenitutkijoista. Kiitos prof. Leena Palotien, on meillä nyt Suomessa myös geenitutkimusta koirista, FT dosentti Hannes Lohen johtamana. Mitä enemmän tietoa, verinäytteitä ja varoja saamme yhdessä kerättyä, sitä nopeammin saamme tuloksia. Tilanne lokakuussa 2006 Tutkimuksessa olevat sairaudet: Hermostosairaudet (epilepsia, ataksia), Sisäelinsairaudet (hepatiitti, munuais-häiriöt, haiman vajaatoiminta, keuhko-sairaudet), Autoimmuuni-sairaudet, syöpätaudit ja kasvuhäiriöt. (OD, HD, LegPerthes, Syringomyelia). Näytteiden keruu ja/tai geeninpaikannus vaiheessa: Suomenpystykorva, suomenlapinkoira, lapinporokoira, schipperke, beagle, lagotto-romagnolo, tiibetinmastiffi, australiankarjakoira, pyreneidenpaimenkoira, kääpiöpinserit, doberman, kromfohrländerit, novascotiannoutajat, suomenajokoira, sky-terrieri, bordercollie, dalmatialaiset, novascotiannoutaja, bokserit, saksan paimenkoirat, jackrusselin-terrierit, King Charles Cavalier. Mukaan tulossa mm: norwichterrieri, borderterrierit, americancockerspanielit, parson-russeliterrierit, bordercolliet Yhteistyössä amerikkalaisen ryhmän kanssa: Americanvesispanieli, welshinspringel-spanieli, cheasepeakennoutaja Lisätietoja yhdistyksestä ja ohjeista miten osallistua tutkimuksen tukemiseen julkaisemme lähiaikoina. Vapaaehtoisia tarvitaan ja paljon erilaisten varojenkeräystapahtumien puuhamiehiksi ja naisiksi! Jos olet kiinnostunut osallistumaan luennolle tai järjestämään tilaisuuden, ilmoita. Lisätietoja: www.pesatu.fi ja www.koirangeenit.fi olli.wuorimaa@shetland.fi Artikkelia saa vapaasti lainata kokonaisuudessaan lähdetiedot julkaisten.

JÄSENHAASTATTELUSSA 1. Henkilö esittely ( esim. asuinpaikka, ikä, kotijoukkojen vahvuus, yms.) 2. Milloin kotiisi saapui ensimmäinen doggi? Ja minkä värinen? Ja sukupuoli? 3. Mikä ja milloin sai sinut kiinnostumaan Tanskandogista? 4. Miksi tanskandoggi on juuri sinun rotu? Montako doggia sinulla on ollut? 5. Hauskin kokemasi hetki dogin kanssa / dogin aiheuttamana? ( voi kertoa useamman ) 6. Mitä harrastat tanskandoggisi kanssa? 7. Tanskandoggi eri vuodenaikoina? 8. Oletko uros/narttu ihminen? Perustele, miksi jompikumpi on juuri sinun mieleesi. 9. Jos olisit tuomarina, niin mikä olisi sinulle se tärkein juttu tanskandogin ulkonäössä? 10. Sana on vapaa. Voit kertoa vitsin, terveisiä tai jotain minkä olet aina halunnut saada lehteen. 1. Olen Satu Lähteenmäki 32v. Aurasta. Työskentelen vakuutusyhtiössä korvauskäsittelijänä. Omien kotijoukkojen vahvuus tällä hetkellä minä ja Ringo. Kommuunissa asutaan vanhempieni ja Romin (Love-Dane's Öky Vip) ja Rokin (Love-Dane's Cute Wild North) kanssa 2. Pitkä juttu, mutta äiti sai kiinnostumaan Dogeista. Aina olen koirista tykännyt. Aikanaan kun ei omaa vielä ollut tuli lenkitettyä ja hoidettua kaikki mahdolliset naapurien koirat. Oma koira meille luvattiin, kunhan muutetaan omakotitaloon. Vuonna 1988 marraskuussa oli sitten edessä muutto Auraan ja omakotitaloon. Rotu ei ollut vielä silloin selvillä, äiti olisi halunnut doggia jo silloin, mutta enemmistö voitti niinpä meille saapui ensimmäinen Nöffi Jami vuonna -89. Seuraavana vuonna saapuivat sitten veljekset Cero ja Tino, myöskin Nöffejä. Loppuvuodesta 1997 meillä oli enää vanha-herra Jami, jolle alettiin katsella kaveri. Äitin haave toteutui vuonna 1998 meille tuli sitten ensimmäinen Doggi Rocky (Henevaz Norman). Putki on auki... Keväällä 1999 tuli Osmi (Love-Dane's Osmi) ja 2000 vuorossa oli Tino (Love-Dane's Quentino). 3. Vuonna 2001 vappuna lähdettiin salamyhkäiselle autoajelulle. Määränpää ja tarkoitus oli salaisuus. Mennessä meitä oli äiti, iskä mamma, minä ja pojat Rocky, Osmi ja Tino. Matka suuntautui sitten Jyväskylään, jossa meitä oli vastassa Raili ja Erkki ja 2 doggi vauvaa, tyttö ja poika. Tyttö siitä sitten haettiin omaan uuteen kotiin. Äiti sitten vain toivotti mulle hyvää syntymäpäivää ja näin paluumatkalla mukana oli ensimmäiseni keltainen doggi poika Love-Dane's Ringo Star. 4. Ringo on ensimmäinen ja ainoani tällä hetkellä. Läheltä olen saanut seurata kaikkia perheemme doggeja. Dogissa viehättää luonne ja yleinen olemus, eikä se halattava kokokaan ole kuin plussaa. Apollo Sivu 22

SATU LÄHTEENMÄKI 5. Onhan noita hauskoja hetkiä kohta 7 vuoden yhdessä olon aikana koettu paljon. Tätä nykyään taitaa hauskuus löytyä ihan pikkujutuista, kuten kun vanha herra innostuu leikkimään nuorempien kanssa, siinä nuoria viedään 6-0=) Viime viikolla just seurasin huvittuneena vierestä, kun vanha herra "koulutti" Rokia 5kk. Lelun kanssa poijat peuhasivat eteisessä, kunnes Ringo hieman otti hampailla kiinni Rokin korvasta tai poskesta, Rokilta pääsi pieni vinkaisu ja seuraavaksi Ringo seisoi pelästyneen näköisenä olohuoneessa tyyliin, "etten mä mitään tehny ja ei kai se vaan menny rikki"=) 6. Näyttelyitä on harrastettu, mutta nyt on jääny niissä juokseminen vähemmälle. Nykyään nautitaan rauhallisista lenkeistä, yhdessä olosta ja elämästä. 7. Meillä ainakin nautitaan kesän auringosta ja lämmöstä. Ja oikein kunnon lumiset talvet olis myös mieleen. Kevään ja syksyn sateista ja tuulista ei meillä tykätä. ( Ei koira eikä emäntä) 8. Taidan olla uros-ihminen. Uroksia on vaan ollut ja ovat kuulemma helpompia kuin nuo tytöt=) 9. Ulkonäössä taidan tykätä eniten päästä ja ilmeestä. 10. Terkkuja kaikille onnellisille Doggien omistajille. Nautitaan yhteisistä hetkistä nelijalkaisten ystäviemme kanssa. Kaikkea hyvää! Apollo Sivu 23

JÄSENHAASTATTELUSSA Pohjois-Suomen aluejaoksen jäsenten esittelyjä. Joka lehteen tulee muutama esittely. 1. Henkilö esittely ( esim. asuinpaikka, ikä, kotijoukkojen vahvuus, yms.) Olen Sari Vainionpää, Pohjanmaalta Nurmosta, kohta voin sanoa että Seinäjoelta, kunhan kuntaliittymä toteutuu 2009. Ikää on kertynyt jo reilut 40 vuotta, kotona asustaa mieheni Ari-Matti ja sininen riiviö Wilma- Wiipukka, Saradane s Highlight Girl, 15 kk. Tyttäremme Mari, 20 v, asuu Tampereella missä käy myös koulua. 2. Mikä ja milloin sai sinut kiinnostumaan Tanskandogista? 1989 tutustuin doggiin ystävien kautta jotka hankkivat ensimmäisen dogginsa. Ansku oli ihana, rauhallinen sydämen valtaaja, jonka myötä aloimme ajatella omaa koiraa. Omaa tanskandoggia. 3. Milloin kotiisi saapui ensimmäinen doggi? Ja minkä värinen? Ja sukupuoli? Ystävämme Ansku sai pentuja 1991, jolloin lopullinen päätös dogin ja oman koiran hankinnasta tehtiin. Tytti Noble Dane s Angel Eye oli keltainen narttu. 4. Miksi tanskandoggi on juuri sinun rotu? Montako doggia sinulla on ollut? Tanskandoggi on niin suuri persoona, että se ymmärtää melkein ihmistä kuin ihmistä. Olen täysin hurahtanut doggeihin ja en osaa kuvitella elämää ilman doggia. Doggeja on taloudessamme ollut 8 kpl, joista 7 on valitettavasti jouduttu saattamaan sateenkaarisillalle. 5. Hauskin kokemasi hetki dogin kanssa / dogin aiheuttamana? ( voi kertoa useamman ) Voi voi niitä on niin monia kertynyt vuosien varrella, että mistähän sitä kertoisi. Viimeisin perheen tulokas, Wilma on erittäin lyhyellä napanuoralla varustettu, haluaa kaiken ja kaikkien huomion aina ja heti paikalla, jos ei saa, pläjäyttää tassulla saadakseen huomiota, jos ei auta, nousee / kiipeää röyhkeästi olkapäille ja nuolee koko naaman, johan huomio kääntyi neitiin. Wilma on pienestä pitäen rakastanut nukkumista meidän kainalossa, pentuna se makaili meidän päällä, kun ei paljoa vielä painanut, yks ilta tässä joulun päivinä, se kiipesi päälleni sohvalla, apua mä nauroin, komensin, nauroin, yritin tuuppia sitä alas, ja yksi makaa niin kuin ei mitään huomaisikaan, että patja alla kiemurtelee ja hytkyy. lopuksi pylly tippui jalkojen väliin, niin sain happea, siinä sitten oltiin tosi likekkäin jonkinaikaa. Apollo Sivu 24

SARI VAINIONPÄÄ 6. Mitä harrastat tanskandoggisi kanssa? Pääsääntöisesti meidän harrastus on makoilu lähekkäin.. Sekä jonkin verran näyttelyitä on alettu Wilman kanssa harrastella ja normaalia kotielämää, eri käskyineen. Aluejaoston erilaisissa koulutuksissa kuljemme aina kun sinne kerkeämme. 7. Tanskandoggi eri vuodenaikoina? Kevät kaivetaan kaivetaan aarteita löytyy sulavan lumen alta. Ollaan kuin uudestaan pennuksi syntyneitä, hukassa ollut pallo suussa. Kesä laiska, makoileva, läähättävä mörökölli. ei voisi mikään vähempää kiinnostaa. Syksy märkää märkää yök yök, takkatuli, oma sohva ja rauhallinen tuhina. Talvi peuhaamista, juoksemista, nautintoja raikkaasta ilmasta ja lenkkeilystä. 8. Oletko uros/narttu ihminen? Perustele, miksi jompikumpi on juuri sinun mieleesi. Ehdottomasti narttu ihminen. Monet ihmiset karttaa narttuja niiden juoksun takia, mutta eivät käsitä, että narttujen juoksu on 2 kertaa vuodessa ja kestää n. 3 vko kerrallaan, entäs uroksen juoksu? se on kerran vuodessa ja kestää 235 päivää kerrallaan. No mä en taida jaksaa urosten ulinoita! 9. Jos olisit tuomarina, niin mikä olisi sinulle se tärkein juttu tanskandogin ulkonäössä? Pakko sanoa, että kokonaisuus, mutta jos joku erityinen asia, niin kaunis pää ja kaareva vahva kaula kruunaa koko olemuksen, siitä alkaa tanskandogille ominainen ylväs, apollomainen, ryhdikäs ulkonäkö. 10. Sana on vapaa. Voit kertoa vitsin, terveisiä tai jotain minkä olet aina halunnut saada lehteen. Pakko laittaa kaikille muistutukseksi; ASIAT VOIVAT RIIDELLÄ, EI IHMISET! Meillä kaikilla on ihana rakastava tanskandoggi tai -doggia, se on kaikista tärkeintä. Hymyillään kun tavataan, vaikka ei tunnettaisikaan!!! Apollo Sivu 25

KOIRAN MUISTILISTA 1. Roskakuski ei ole varastamassa meidän tavaroitamme 2. Minun ei ole pakko yhtäkkiä nousta seisomaan, kun makaan kahvipöydän alla 3. En pyöritä lelujani jääkaapin taakse, sohvan tai sängyn alle 4. Minun pitää ravistaa sadevesi turkistani ENNEN kuin tulen sisälle taloon 5. En syö kissan ruokaa, en ennen kuin kissa on syönyt sen, enkä myöskään sen jälkeen kun kissa on oksentanut sen lattialle 6. En yritä etsiä niitä muutamaa puhdasta paikkaa matossa kun olen aikeissa voida pahoin 7. En oksenna autossa 8. En pyöriskele kuolleissa lokeissa, kaloissa, yms. vain siksi että pidän niiden hajusta 9. 'Kissanlaatikkopallerot' vaikka ovatkin maukkaita, eivät ole ruokaa 10. En syö enää paperinenäliinoja enkä vaippoja ja jätä niitä sitten sulatuksen jälkeen takapihalle 11. Vaipparoskis ei ole piparipurkki 12. En pureskele ihmiseni hammasharjaa ja ole kertomatta siitä hänelle 13. En pureskele vahaliituja, etenkään punaisia, jottei ihmiseni luulisi että vuodan verta 14. Kun matkustan autossa, en vaadi että ikkuna pidettäisiin auki silloin kun sataa 15. Meillä ei ole ovikelloa. Minun ei tarvitse haukkua joka kerta kun ovikello soi televisiossa 16. En varasta emäntäni alushousuja ja tanssi ne suussani ympäri takapihaa kun naapurit katsovat 17. Sohva ei ole kasvopyyhe. Ei myöskään emännän tai isännän syli 18. Pääni ei kuulu jääkaappiin 19. En pure konstaapelin kättä, kun hän ojentaa sen ottaakseen emännän ajokortin ja rekisteriotteen 20. En leiki vetoleikkiä isännän alushousuilla, kun hän istuu vessanpytyllä 21. Mudassa kieriskely ei tule kysymykseen juuri kylvyn jälkeen 22. Kuonon törkkääminen kenenkään haaroihin ei ole hyväksyttävä tapa sanoa hei 23. En piereskele silloin kun nukun omistajani vieressä, etenkin jos takapuoleni on hänen tyynyllään 24. En heti sisälle tultuani laahaa takapuoltani pitkin kokolattiamattoa 25. Vessanpönttö ei ole ehtymätön vesikuppi 26. Kun leikin kissan kanssa ja hän ääntelee kuin vinkulelu, se ei yleensä ole hyvä asia 27. En murise enkä hauku naapureille, postinkantajalle tai sähkömittarinlukijalle, mutta murtovarkaat pidän loitolla 28. Tulppaaninsipuleita ei piiloteta maahan pahan päivän varalle 29. En syöksähdä yhtäkkiä pusikkoon vain siksi että siellä on orava, etenkään kun olen hihnassa 30. Kun ihmiseni tulee suihkusta, minun ei tarvitse nuolla hänen sääriään kuivaksi - Alkuperäinen kirjoittaja tuntematon - Apollo Sivu 26