4.11.2011 Kulttuurin saavutettavuus näkövammaisilla Näkövammaisuudesta Näkövammaisiksi luetaan henkilöt, joiden näkökyky on selvästi normaalia alhaisempi tai jotka eivät näe ollenkaan. Suomessa on arviolta noin 80 000 näkövammaista, joista yli 70 000 on heikkonäköisiä. Enemmistö heikkonäköisistä on eläkeiässä. Sokeaksi luokitellaan henkilöt, jotka eivät kykene suunnistautumaan näönvaraisesti. Heistäkin osa saattaa erottaa muotoja, valoja ja värejä. Täysin sokeita, vailla valontajua olevia on maassamme muutama tuhat. Heikkonäköisyys on nyt ja tulee vastaisuudessa olemaan erityisesti iäkkäiden vamma. Näköä heikentävät sairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä. Kiitos lääketieteen kehityksen, synnynnäiset ja vaikeat näkövammat ovat vähentyneen huomattavasti. Nykyiset lapsuusiän näkövammat ovat enimmäkseen synnynnäisen monivammaisuuden yhtenä osana. Myös nuoruuden ja keski-iän tapaturmaiset näkövammat ovat vähentyneet entisestään. Näkövammaisista on nykyisin 80 % yli 65-vuotiaita. Heikkonäköinen ja sokea kulttuurin kuluttaja Heikkonäköinen käyttää näköään viimeiseen saakka ja mieltää itsensä näkeväksi, elää visuaalisesti. sokea saa tiedon ympäröivästä pääasiassa kuulon ja tuntoaistin välityksellä Heikkonäköisyys ja visuaaliset sisällöt Heikkonäköisen näkeminen 1
Hyvinkin heikko näkö voi riittää ratkaisevan tärkeän visuaalisen informaation saamiseen esim. kuvataiteista. Epätarkka näkö saattaa jopa auttaa keskittymään kokonaisuuteen, koska pikkutarkat yksityiskohdat eivät erotu. Värit ovat heikkonäköiselle tuttuja muutoinkin kuin vain käsitteinä. Kulttuuritapahtuman fyysiset olosuhteet Fyysiset olosuhteen voivat vaikuttaa ratkaisevasti saavutettavuuteen. Museoiden ja taidenäyttelyiden valaistus voi olla riittämätön visuaalisen informaation saamiseen esillä olevasta, vaikka paremmissa olosuhteissa esitetyn tavoittaisi. Hämäryys voi vaikeuttaa liikkumista ja tilan hahmottamista, toisaalta kirkas yksittäinen valonlähde näkökentässä tai hallitsematon ikkunoista tulviva luonnonvalo voi hankaloittaa näytteillä olevien kohteiden tarkastelua. Kaikuisuus voi myös vaikeuttaa liikkumista, koska suunnistautuminen voi olla suurelta osin kuulon varassa. Katsekohteet on usein sijoitetut syviin vitriineihin, jolloin niitä ei pääse katsomaan riittävän läheltä. Seinälle ripustetut taulut voivat taas olla liian korkealla läheltä katsottaviksi. Oheisinformaatio on yleensä liian pienellä tekstillä ja usein sijoitettu siten, ettei pääse lukemaan riittävän läheltä. Veistoksiin ja läheskään aina saa koskea. Näyttelyissä suurimpana ongelmana heikkonäköiselle on hämärä valaistus. Kuva Ihan epätavallista - näyttelystä. 2
Helposti saavutettavat kulttuurin alueet Näkövammaisille hyvin saavutettavia kulttuurin alueita ovat olleet pitkään kirjallisuus, sanataide, kuunnelmat ja musiikki. Pistekirjojen 100-vuotinen historia on muokannut näkövammaisista ahkeria lukijoita ja kirjallisuuden tuntijoita. Myöhemmin 1950- luvulta alkaen ovat tulleet äänikirjat. Näkövammaisten kirjasto Celia on valtion laitos. Se palvelee näkövammaisten ohella myös muita, jotka eivät terveydellisistä syistä kykene lukemaan normaalia mustavalkotekstiä. Palvelut ovat kaikille maksuttomia. Kirjat toimitetaan postitse tai ladataan suoraa verkosta omalle lukulaitteelle. Nykyisiä digitaalikirjoja ei tarvitse palauttaa. Celian internetosoite http://www.celia.fi/ Näkövammaisten kulttuuripalvelu on järjestänyt kirjailijatapaamisia koko toimintansa ajan. Näkövammaisilla on ollut perinteisesti kiinteät ja hyvät suhteen kirjailijakuntaan. Radio on ollut keskeinen kulttuurin välittäjä näkövammaisille. Näkövammaisten kuunnelmaraadilla on pitkät perinteet. Se palkitsee vuosi parhaaksi katsomansa kuunnelman kirjoittajan. Sähköinen viestintä ja sen mahdollisuudet Televisio ja internet tarjoavat paljon mahdollisuuksia, mutta ovat samalla hyvin esteellisiä tiedonsaannin kanavia näkövammaisille. Televisiosta on totuttu kuuntelemaan ääni ja kuvailukin on kotioloissa kehittynyt spontaanisti kun esim. joku perheenjäsen on kertonut, mitä kuvaruudulla tapahtuu. Vanha käytäntö on ollut myös, että perheenjäsen lukee tekstit heikkonäköiselle. Nykytekniikka antaa runsaasti mahdollisuuksia parempaan saavutettavuuteen sähköisessä viestinnässä. Kuvailutulkkaus olisi 3
mahdollista liittää televisio-ohjelmiin. Tietokoneen ruudunlukuohjelmat pystyvät avaamaan ja puhumaan monet tekstit. Kuvista ne eivät tosin ymmärrä mitään. Eri kulttuuritahot voisivat lisätä internettiin esim. kuvataiteen puolelta taulujen ja veistosten kuvailua. Samoin on tärkeää antaa näkövammaisille tarpeellista etukäteistietoa näyttelyistä ja näyttelytiloista, konserteista ja teatteriesityksistä. Sanallisia kuvauksia eli sanakarttoja eri kulttuuritiloista tarvittaisiin liikkumisen helpottamiseksi. Niitä olisi helppo levittää äänitiedostoina internetin välityksellä. Näytelmien käsiohjelmien jakamisesta äänitiedostoina etukäteen on hyviä kokemuksia. Kulttuuritapahtumista ilmoittamisessa kannattaa hyödyntää näkövammaistahojen tiedotuskanavia. Useat taide- ja museoalan näyttelyt jäävät näkövammaisille yhä saavuttamattomiksi sekä fyysisenä ympäristönä, että visuaaliselta anniltaan. Näyttelytilan ilma ja taustaäänet voivat olla ainoa aistein tavoitettava sisältö. Näkövammaisten kannalta olisi hyvin tärkeää saada virtuaalimuseoita ja näyttelyitä tietoverkkoon. Näyttelyn tauluista tai esineistä voisi olla kuultavissa kuvailu ja sama oheistieto, joka on saatavissa näyttelypaikassa kuvina ja teksteinä. Tällaiset virtuaalinäyttelyt voisivat parantaa myös alueellista tasa-arvoa kun kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta voisi käväistä kulttuurilaitoksen sivuilla ammentamassa ajankohtaista tarjontaa. Verkkosivujen ja fyysisten tilojen esteettömyys Kulttuurialan toimijoiden on myös aiheellista tarkastaa verkkosivujensa toimivuus näkövammaisten kannalta. Tarkastusohjeet voi saada ositteesta http://www.nkl.fi/fi/etusivu/tietoa/esteettomyys/testohje 4
Testauksen voi myös tilata osoitteesta http://www.nkl.fi/fi/etusivu/tietoa/esteettomyys/tilaaminen Aistinvarainen ja fyysinen saavutettavuus Joidenkin kulttuurin osa-alueiden sisältö saattaa olla näkövammaisille hyvin esteetöntä, mutta esitysympäristö taas voi olla vaikeasti saavutettava. Musiikin kuunteluun ei tarvita näköä, mutta elävän musiikin esityspaikat, kuten konserttisalit, festivaalialueet ja ravintolat ovat näkövammaiselle liian vaikeita ympäristöjä itsenäiseen liikkumiseen. Kuvataiteista etenkin veistokset voivat avautua näkövammaisille, jos niitä saa kosketella. On järjestetty joitakin erityisiä näyttelyitäkin kohderyhmänä näkövammaiset. Tuntumaa- näyttely Porissa syksyllä 2010. Saavutettavuutta voidaan parantaa selkeyttämällä visuaalista ympäristöä valaistuksen, värien ja kontrastien avulla. Kulkureitit sekä mahdolliset lattian tasoerot olisi merkittävä siten, että ne ovat erotettavissa valkoisella kepillä. Myös opastejärjestelmän selkeyteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Hyvistä opasteista hyötyvät kaikki. Opasteisiin on mahdollista liittää myös pistemerkinnät. Kohokartta keskeisistä tiloista auttaa näkövammaista hahmottamaan ympäristöä. Kohokartan voi teettää esim. Näkövammaisten Keskusliiton kirjapainossa. Kirjapaino tuottaa myös selkeitä opastejärjestelmiä ja 5
pistemerkintöjä opasteisiin. Näkövammaisten Keskusliiton kirjapaino oli tekemässä esim. Musiikkitalon opasteita. Musiikkitalon tunnusteltava pääopaste lisätietoa Opasteista ja kohokartoista http://www.nkl.fi/fi/etusivu/tiedons/palvelutyrityksille/kohokyltit Kohokartan avulla täysin sokeakin voi saada käsityksen ympäröivästä tilasta. Kuvassa Iiristalon aulan kohokartta. Kohokartan on suunnitellut ja tehnyt Nao Saito. Kokonaista kulttuuritilaa ei yleensä voida tehdä niin esteettömäksi, ettei tarvittaisi henkilökunnan apua, jos näkövammaisella ei ole opasta. Henkilökunnan palvelualttius paikkaa monia fyysisen ympäristön epäkohtia. Lipunmyynti- ja aulahenkilökunnalle on syytä järjestää lyhyt koulutus näkövammaisten opastamiseen. On myös fyysisesti hyvin saavutettavia kulttuurimuotoja ja välityskanavia. Silti itse taidemuoto voi olla vaikeasti saavutettavissa. 6
Esimerkkinä edellisestä televisiossa esitettävät elokuvat kun kuvailutulkkaus ei ole vielä yleinen käytäntö. Tanssitaiteen saavutettavuus voi olla vaikeaa molemmissa tarkastelukulmissa. Kuvailutulkkaus Kuvailulla visuaalinen kuultavaksi Sokea tarvitsee visuaalisten sisältöjen saavuttamiseen sanallisen kuvailun. Elokuva, teatteri, tv- ohjelmat, tanssi, kuvataide ja museot ovat pääosin visuaalisia. Useilla sokeilla jäljellä oleva valontaju ja värien erottamiskyky tukee kuvailutulkkauksesta saatavaa tietoa. Heikkonäköisetkin saavat kuvailusta tarvitsemaansa lisäinformaatiota. Lavasteisiin tutustumista teatterissa. Kuvailutulkkauksella voidaan merkittävästi helpottaa visuaalisen aineksen saavutettavuutta. Sitä on käytetty eniten teattereissa. Hyvin järjestettyyn kuvailutulkattuun näytäntöön voidaan liittää myös tutustuminen etukäteen lavasteisiin. Myös näyttelijät voivat esitellä itsensä ja kertoa, mitä roolihenkilöä esittävät. 7
Näkövammaista yleisöä valmistautumassa Hämeenlinnan Kaupunginteatterin näytäntöön keväällä 2011. Televisiossa kuvailutulkkaus tulee näillä näkymin vielä pysymään muutamana Ylen tuotantona vuodessa, mutta onneksi tekstityksen saa synteettisenä puheena. Kaupalliset televisiokanavat eivät ole taloudellisista syistä erityisen kiinnostuneita kuvailutulkkauksen toteuttamisesta. Joitakin uusia kuvailutulkattuja elokuviakin on jo tehty ja Elokuvasäätiöön yritetään vaikuttaa, jotta saataisiin laatuelokuviin jälkikäteinen kuvailutulkkaus. Kuvailutulkkausta on sovellettu myös kuvataideteoksiin. Ruohonjuuritason toiminatana joissakin näkövammaisten paikallisyhdistyksissä järjestetään elokuvailtoja. Lainataan dvd- ja kuvailutulkki kuvailee esityksen yhdistyksen omissa tiloissa. Kustannustehokasta toimintaa. Alueyhdistyksien käyttöön on jaettu kuvailutulkkauslaitteistoja, joten kulttuuritapahtumien kuvailutulkkaus alkaa olla entistä helpommin toteutettavissa. Paikallisyhdistys voi järjestää vaikkapa taidenäyttykäynnin ja värvätä avukseen kuvailutulkin. Kuvailutulkkausta vaativia kulttuurin alueita ja välityskanavia Teatteri Elokuva Televisio Taidenäyttelyt 8
Tanssi Sirkus Multimedia Aisteilla saavutettavia kulttuurikanavia Radio Musiikki Kirjallisuus Sana- ja äänitaide Ongelmallisia Festivaalit Museot Suuret konserttisalit Kulttuurihistorialliset kohteet Osallistuminen kulttuurin luomiseen Näkövammaisilla on pitkä kirjoitusperinne Teatteriharrastus Kuunnelmien teko Kuorot Orkesterit Savityöpajat Muut kuvataiteet 9