Esityslista Kokousnumero 6 / 2015 Aika Maanantai 18.05.2015 klo 18.30 Paikka Kokoushuone 1 (khall)
KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina 18.05.2015 klo 18.30- Kokoushuone 1 (khall) Nro 6 / 2015 ASIA LIITE 76 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 77 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 78 9 KIVIJÄRVEN KESKUSTAN JA POHJOISEN ALUEEN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYKSEN HYVÄKSYMINEN 79 ANTTI URPILAISEN JA RIITTA SARÉNIN VALTUUSTOALOITE / KUIVANMAANTONTTIEN MARKKINOINNIN TEHOSTAMINEN 80 10 PÄÄOMASIJOITUS KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:ÖÖN SEKÄ TAKAUS KUNTARAHOITUKSELLE JA VÄLILLINEN OSALLISTUMINEN MÄÄRÄYSVALTAAN KESKI- SUOMEN VALOKUITUVERKOT OY:SSÄ 81 11 KIVIJÄRVEN KUNNAN KUULEMINEN LAAJAKAISTAN RAKENTAMISESSA 82 12 LAUSUNTO JÄTELAUTAKUNNAN LAAJENTUMINEN UUSIEN JÄSENKUNTIEN MYÖTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄT SOPIMUSMUUTOKSET 83 LAUTAKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 84 TÄYTTÖLUVAN MYÖNTÄMINEN LINJA- AUTONKULJETTAJAN PALKKAAMISEKSI Pöytäkirja on nähtävillä: Kunnanvirastolla 25.5.2015 klo 9.00-15.00 MERK. Erkki Leppänen Kunnanhallituksen puheenjohtaja
KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 / 2015 107 KOKOUSAIKA Maanantaina 18.05.2015 klo 18.30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kunnanhallituksen kokoushuone Leppänen Erkki Holm Risto Kauppinen Asko Liimatainen Marjatta Möttönen Kirsti Näsi Heikki Sarén Riitta Hämäläinen Ossi, vj. Jelonen Sulevi, vj. Simonen Ari, vj. Urpilainen Hanna, vj. Moisio Erja, vj. Haapaniemi Jari, vj. Karstinen Orvokki, vj. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Tobiasson Eeva-Liisa, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hakkarainen Olavi, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Urpilainen Antti, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja --------- Helppikangas Pekka, kunnanjohtaja, esittelijä/pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 76 ASIAT 78 - PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 77 Puheenjohtaja Pöytäkirjapitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. Erkki Leppänen Tarkastusaika Kunnanvirastolla 20.05.2015 Allekirjoitukset Pekka Helppikangas PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Marjatta Liimatainen Paikka ja päivämäärä Kunnanvirastolla 25.05.2015 Virka-asema Kunnanjohtaja Asko Kauppinen Allekirjoitus
18.05.2015 108 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 76 18.5.2015 Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.2 mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.3 mukaan toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, kutsuu hän varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai kokouksen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kunnanjohtaja: Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös:
18.05.2015 109 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Khall 77 18.5.2015 Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.12 mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien on allekirjoitettava sekä pöytäkirjan kansilehti että tehtävä jokaiseen pöytäkirjan sivuun tarkastustaan osoittava merkintänsä. Kunnanjohtaja: valitsee Asko Kauppisen ja Marjatta Liimataisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Päätös:
18.05.2015 110 KIVIJÄRVEN KESKUSTAN JA POHJOISEN ALUEEN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYKSEN HYVÄKSYMINEN Teknltk 15 17.3.2015 Liite nro 5. Kunnan alueella vesi- ja viemärihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitok-sen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesi-huollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimin-taalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin (Vesihuoltolaki 7-8 ). Kivijärven vesihuoltolaitoksen veden ja viemärin toiminta-alueet on tarkastettu viimeksi Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä vuoden 2012 aikana. Toiminta-alueet on rajattu siten, että pohjana on ollut 100 m etäisyys runkolinjasta ja tarkka rajaus on tehty kiinteistönrajojen, teiden ja muiden maamerkkien mukaan siten, että rajaus on kartalla yksikäsitteinen. Vesistöt on rajattu toiminta-alueen ulkopuolelle. Kivijärven kunnan talousarvion investointiosaan on varattu vuodelle 2015 Hoikanperän vesihuoltohankkeelle 416 000. Ko. hankealue on jo aiemmin ollut toiminta-alueena vesilaitoksen osalta. Hoikanperän vesihuoltohankealue sijaitsee pohjavesialueella, jol-la jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Hoikanperän osalta toiminta-alue on rajattu 100 m etäisyydelle runkolinjasta ja lisäksi on huomioitu kiinteistöjen rajojen mukaises-ti ns. luonnollinen rajaaminen. Rajauksessa on käytetty samaa etäisyyttä runkolinjasta, kuin aikaisemmissakin toimintaaluerajauksissa. Hoikanperän alue on osana Kivijärven keskustan- ja pohjoisen alueen toiminta-aluetta. Voimassa olevaan vesilaitoksen toiminta-
18.05.2015 111 aluerajaukseen on tehty muutosta veden osalta siten, että sitä on laajennettu ja yhdenmukaistettu yksittäisten kiinteistöjen osalta vastaamaan viemärilaitoksen toiminta-aluetta Hoikanperän osalla. Kartta toiminta-alueesta on liitteenä nro 5. (Tekninen johtaja Jukka Hertteli, puh. 044 459 7880) Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta asettaa Kivijärven keskustan ja pohjoisen osan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue ehdotuksen nähtäville 20.3.- 18.4. 2015 väliseksi ajaksi, jonka aikana alueen kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on mahdollisuus lausua asiasta mielipiteensä. Lisäksi toiminta-alue-ehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski- Suomen ELY-keskukselta sekä terveystarkastajalta ja ympäristösihteeriltä 18.4.2015 mennessä. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. -------------------------------------- Teknltk 28 28.4.2015 Liite nro 12. Kivijärven keskustan ja pohjoisen osan vesi- ja viemärilaitoksen toimnta-alue ehdotus on ollut nähtävillä 20.3.-18.4.2015 välien ajan, jonka aikana alueen kiinteistöjen omistajilla on ollut mahdol-lisuus lausua mielipiteensä. Kiinteistöjen omistajilta ei ole tullut määräaikaan mennessä mielipiteitä ko. asiasta. Nähtävillä ollut toiminta-aluekartta on liitteessä nro 12. Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonta on antanut lausunnon toiminta-alue ehdotuksesta. Lausun-to on liitteessä nro 12. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto: Vesihuoltolain 7 mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Kivijärven vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen muutos Hoikanperän alueella kattaa hyvin Lintuharjun I-luokan pohjavesialueella sijaitsevat asutuksen ja muun alueen tiheämmän asutuksen. Pyydän huomioimaan toiminta-aluetta supistettaessa Vesihuoltolain 8 a jonka mukaan Tehdessään päätöksen vesihuoltolaitok-sen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettä-vä,
18.05.2015 112 miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle. Keski-Suomen Ely-Keskus on antanut lausunnon toiminta-alue ehdotuksesta. Lausunto on liitteessä nro 12. Keski-Suomen ELY:n lausunto: Hoikanperän alueen toiminta-alue-esitys on esitetty riittävän selvällä kartalla, jotta siitä näkee suunnitellun viemäriverkoston sijainnin ja sen, mitkä kiinteistöt kuuluvat toimintaalueeseen.toiminta-alue kattaa hyvin alueen, johon tullaan lähitulevaisuudessa rakentamaan viemäriverkosto. Toiminta-alueen rajaus on määritelty pääosin rantaviivaa, kiinteistöjen rajoja ja muita selviä maamerkkejä hyväksi käyttäen. Tämä on hyvä asia, sillä näin saadaan toiminta-alueen kulku maastossa tarvittaessa tarkas-ti selville. Lisäksi Keski-Suomen ELY pyytää kunnassa tehtävän toimintaaluepäätöksen tiedokseen. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus, koska vesihuoltolain 32 :n mukaan valvontaviranomaisella on valitusoikeus hyväksymispäätökseen. (Tekninen johtaja Jukka Hertteli, puh. 044 459 7880) Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle Kivijärven keskustan ja pohjoisen osan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä liitteen nro 12 mukaisesti. Myös toiminta-alueen ulkopuolisilla kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkostoihin mikäli se on taloudellisesti ja muutoin tarkoituksenmukaista. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi /kunnanvaltuusto ----------------------------------- Khall 78 18.5.2015 Liite nro 9. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800) Kunnanjohtaja: esittää valtuustolle, että Kivijärven keskustan ja pohjoisen osan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen
18.05.2015 113 hyväksymistä liitteen 9 mukaisesti. esittää, että myös toiminta-alueen ulkopuolisilla kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkostoihin mikäli se on taloudellisesti ja muutoin tarkoituksenmukaista. Päätös:
18.05.2015 114 ANTTI URPILAISEN JA RIITTA SARÉNIN VALTUUSTOALOITE / KUIVANMAANTONTTIEN MARKKINOINNIN TEHOSTAMINEN NUORTEN PERHEIDEN SAAMISEKSI KUNTAAN Kvalt 21 23.6.2014 Urpilainen ja Saren jättivät seuraavan valtuustoaloitteen: Ns. kuivanmaantonttien markkinoinnin tehostaminen nuorten perheiden saamiseksi kuntaan. Esitämme tonttien myyntiä 5 euron nimellishintaan kappale, (rakentamisvelvoite) koska kaavoitus, vesi- ja viemäriliittymät on rakennettu kymmeniä vuosia sitten, eivätkä ne tuota mitään. (OKtalojen rakentaminen on tosi vähäistä + muuttotappiollisia vuosia.) Saataisiin nuoria kuntaan ja myös kiinteistöveroja tonttienkin osalta. Paluumuuttajat Antti Urpilainen Riitta Saren Päätös: Aloite lähetetään teknisen osaston valmisteltavaksi. ------------------------------------ Teknltk 24 17.03.2015 Vuoden 2014 aikana Kivijärven kunta on myynyt kolme tonttia asemakaava-alueelta, joiden myyntihinnat olivat 1 / m² ja siihen on lisätty minimi (80 m²) veloitus vesi- ja viemäriliittymämaksua, joka hyvitetään lopullisesta liittymämaksusta. Kunnalla on vapaita rakentamattomia tontteja mm. Pikkutiellä, Haankalliontiellä, Mäntytiellä ja Honkatiellä. Osalla alueista on kunnallistekniikka rakennettu valmiiksi, mutta mm. Mäntytien osalta tie on rakentamatta ja vesi- ja viemäriverkko keskeneräinen. (Tekninen johtaja Jukka Hertteli, puh. 044 459 7880) Tekninen johtaja: Rakentamattomat Kivijärven kunnan omistamat tontit laitetaan kunnan kotisivulle näkyville. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että sellaiset rakentamattomat tontit, joiden osalta kunnallistekniikka on
18.05.2015 115 rakennettu valmiiksi myydään 5 /tontti määräaikaiskampanjalla, joka päättyy 31.12.2020. Lisäksi veloitetaan vesi- ja viemärilittymämaksu kunnanvaltuuston hyväksymän taksoituksen mukaisesti rakentamisvaiheessa. Tontin ostajalle asetetaan rakentamisvelvoite siten, että rakentaminen on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja rakennusten on oltava valmiit viiden vuoden kuluessa tontin ostamisesta. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi ---------------------------------- Khall 79 18.5.2015 (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800) Maapolitiikan maanluovutusta koskevan kohdan mukaan, kiinteistöjen myyntitaksat määrittelee valtuusto. Kunnanjohtaja: esittää kunnanvaltuustolle, että sellaiset rakentamattomat tontit, joiden osalta kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi, myydään 5 /tontti määräaikaiskampanjalla, joka päättyy 31.12.2020. Lisäksi veloitetaan vesi- ja viemärilittymämaksu kunnanvaltuuston hyväksymän taksoituksen mukaisesti rakentamisvaiheessa. Tontin ostajalle asetetaan rakentamisvelvoite siten, että rakentaminen on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja rakennusten on oltava valmiit viiden vuoden kuluessa tontin ostamisesta. Päätös:
18.05.2015 116 PÄÄOMASIJOITUS KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:ÖÖN SEKÄ TAKAUS KUNTARAHOITUKSELLE JA VÄLILLINEN OSALLISTUMINEN MÄÄRÄYSVALTAAN KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKOT OY:SSÄ Khall 80 18.5.2015 Liite nro 10. (OSA LIITTEISTÄ ON SALAISIA, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 luku 24 17-kohta) 1. Taustaa Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettu laki (1186/2009,jäljempänä Laajakaistatukilaki ) mahdollistaa laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Tukea myönnetään rajatulle harvaan asutulle alueelle rakennettavaan verkkoon. Tuen edellytyksenä on, että tuen saaja sitoutuu siihen, että tuen avulla rakennetussa viestintä-verkossa tarjotaan palveluita vähintään 10 vuoden ajan. Keski-Suomen liitto kilpailutti vuosina 2010-2012 laajakaistatukilain säätämällä tavalla Keski-Suomen hajaasutusalueen supernopeiden tietoliikenneyhteyksien toteuttamisen kuntakohtaisina hankkeina. Kivijärven hankkeen toteuttajaksi ja tuen saajaksi valikoitui Verkko-osuuskunta Kuuskaista (jäljempänä Kuuskaista Osk (Operaattorisopimus, LIITE 1). Kuuskaista Osk ei kuitenkaan kyennyt järjestämään toteutuksessa tarvittavaa rahoitusta. Laajakaistahankkeen toteutumisen varmistamiseksi kuusi Keski- Suomen kuntaa ovat pe-rustaneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (jäljempänä Verkkoholding ), joka omistaa 90 % Keski- Suomen Valokuituverkot Oy:stä (jäljempänä KSVV ), jolle ko. kuuden kunnan em. Kuuskaista Osk:n kanssa tehdyt operaattorisopimukset on siirretty. KSVV on voittoa tavoitteleva yhtiö ja tähtää kannattavaan liiketoimintaan. Se on rakentanut jo valmiiksi neljän kunnan tukialueet, jotka jo pääosin ovat toiminnassa. Lisäksi KSVV on aloittanut kaupallisen verkon rakentamista. KSVV:n investointi- ja rahoitussuunnitelma ilmenee oheisesta liitteestä 2. 2. Asian valmistelu Kuuskaista Osk, jonka kanssa Kivijärven kunnalla on voimassa oleva operaattorisopimus, ei ole saanut rahoitusta eikä se ole pystynyt jatkamaan operaattorisopimuksen mukaista laajakaistan rakentamista. Kuuskaista Osk:n taloudellinen tilanne on haastava ja kunnan sille maksamat maksut uhkaavat mennä hukkaan, mikäli Kuuskaista Osk ajautuisi esimerkiksi konkurssiin. Kunta on neuvotellut KSVV:n kanssa siitä, että KSVV ottaisi rakentaakseen kunnan alueen laajakaistan, mikä tarkoittaisi sitä, että operaattori-
18.05.2015 117 sopimus siirrettäisiin Kuuskaista Osk:lta KSVV:lle. Operaattorisopimuksen tarkoittama urakoitsija, Työyhteenliittymä TYL Telog Oy ja Ote-ra Oy (jäljempänä TYL ) on sopimussuhteessa Kuuskaista Osk:aan kuntien valokuitu-verkon rakentamisen osalta, mitkä sopimukset ovat edellä todetulla tavalla siirtymässä KSVV:lle. Verkkoholdingin nykyisten omistajakuntien osalta operaattorisopimukset on vastaavalla tavalla siirretty Kuuskaista Osk:lta KSVV:lle. Kunta edellyttää, että TYL antaa valmistelijan päätösesityksen kohdassa 10. tarkemmin esitetyn vastaantulon niiden kuntien alueella, joissa TYL toimii urakoitsijana. Kunta edellyttää, että tukikelpoinen alue ehditään rakentamaan valmiiksi tukipäätöksissä edellytettyjen määräaikojen puitteissa. Laajakaistan rakentaminen valmiiksi vaatii kuitenkin rahoitusta KSVV:lle, mikä järjestettäisiin sen pääomistajan Verkkoholdingin kautta siten, että Verkkoholding lainaa tarvittavat varat Kuntarahoitukselta, mille lainalle kunta antaisi takauksen. Lisäksi kunta tulisi omistajaksi Verkkoholdingiin tekemällä yhtiöön pääomasijoituksen. Kunta saisi Verkkoholdingin kautta välillisesti omistukseensa sen laajakaistaverkon, johon sillä olisi tullut olemaan Kuuskaista Osk:n operaattorisopimuksen mukaan vain käyttöoikeus. 3. Esityksen pääasiallinen sisältö 1. Kuuskaista Osk:n nyt omistamat ja jo rakentamat laajakaistaverkot siirretään KSVV:lle. Siirto tapahtuu liiketoimintakauppana tasearvolla, vähennettynä erikseen neuvotellulla yleiskustannusalennuksella. 2. Kunta tulee omistajaksi em. Verkkoholdingiin tekemällä siihen pääomasijoituksen. Verkkoholding tulee omistamaan KSVV:n 100 %:sesti Kuuskaistan Palvelut Oy:n luopuessa kuntien edellyttämällä tavalla 10 %:n omistuksestaan yhdellä (1) eurolla. 3. Kunta antaa omavelkaisen takauksen Kuntarahoitukselle Verkkoholdingin ottaman lainan vakuudeksi kunnan alueen verkon rakentamiseksi. 4. Kuuskaistan Palvelut Oy on huolehtinut KSVV:n verkon rakentamiskonsultoinnista osapuolten välillä tehdyn palvelusopimuksen perusteella. Palvelusopimus ei tule koskemaan uusien Verkkoholdingin omistajakuntien toimintaa. KSVV voi lähtökohtaisesti vapaasti tilata kunnan alueen rakentamiskonsultoinnin haluamaltaan taholta. 4. Hankkeen hyödyt ja merkitys Hanke on tärkeä kunnalle elinkeinopoliittisesti koko kunnan alueen
18.05.2015 118 ja erityisesti haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannalta niin kansalaisille kuin yrityksille. Perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten ja yritysten tasa-arvoisuus asuin- ja sijaintipaikasta riippumatta. Etuina ovat lähes rajaton tietoliikenteen kapasiteetti ja nopeus myös haja-asutusalueilla. Verkon suunnittelu ja rakentaminen toteutuu tehokkaammin ja taloudellisemmin, koska koko alueen voimavarat yhdistetään, minkä lisäksi EU- ja kansallinen tuki saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti, mikä alentaa sekä kuntien että KSVV:n investointikustannuksia. Yritystoiminnan edellytykset ja kilpailukyky paranevat sekä kansalaisten palveluiden saanti ja osallistumismahdollisuudet paranevat, mikä mahdollistaa uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisen. Verkko perustuu tehokkaimpaan mahdolliseen tietoliikenneyhteysmuotoon eli valokuitutekniikkaan. Myös kunnat voivat siirtää omia yhteyksiään ja palvelutarjontaansa omaan yhtiöön, joka mahdollistaa merkittävät säästöt. 5. Hankkeen rahoitus ja kustannukset kunnalle Laajakaistatukilain mukainen verkko-operaattorin omarahoitus toteutetaan Verkkoholdingin kautta. Kunnan alueen laajakaistaan liittyvän verkko-omaisuuden hankinta KSVV:öön, sen rakentaminen loppuun kuten myös muut investoinnit rahoitetaan pääosin Kuntarahoituksesta saatavalla lainalla, jonka kunta takaa. Verkkoholding ottaa lainan, jonka kunta takaa. Takauksen määrä on laskettu kuntakohtaisen laajakaistaverkkojen kokonaisrakentamiskustannusten perusteella. Verkkoholding siirtää lainatut varat KSVV:n käyttöön verkkoomaisuuden hankkimiseksi ja verkon loppuun rakentamisen rahoittamiseksi ensisijaisesti oman pääomanehtoisesti. Laajakaistahankkeen toteutukseen tarvittava kunnan omarahoitus ja siihen liittyvä takausvastuu ilmenee taulukosta (LIITE 3). Omistusosuus määräytyy kuntien alueille suunniteltujen verkkojen arvojen mukaisessa suhteessa ja kunta saisi 12.511 Verkkoholdingin osaketta. Verkkoholding ottaa Kuntarahoitukselta yhden kaikkien uusien kuntien osuudet kattavan lainan, jota se nostaa erissä sitä mukaa kun kunnat antavat takauksia. Kivijärven kunnan osalta Verkkoholding voi nostaa lainan kunnan annettua takauksen. Kivijärven kunnan alueella laajakaistatukilain mukaisen runkoverkon ja liityntäverkon kokonaiskustannusarvio on Keski- Suomen Valokuituverkot Oy:n hankesuunnitelman mukaan noin 3,22 miljoonaa euroa, josta tukikelpoinen valokuituverkko 2,46 miljoonaa euroa, tukikelvoton valokuituverkko 0,69 miljoonaa euroa ja muut kustannukset 0,07 miljoonaa euroa. Em. määrästä valtion tai EU:n laajakaistatukilain mukaista tukea on mahdollista saada
18.05.2015 119 enintään 1,08 miljoonaa euroa ja em. tuen ehtona oleva laajakaistatukilain edellyttämä kunnan oma tuki on enintään 0,15 miljoonaa euroa. Eri kuntien tukiprosenttiosuudet vaihtelevat 8/21,78/33 % 6. Kunnan takaus, ja takauksen vastasitoumus ja vastasitoumuksen vakuus Hankkeen toteuttaminen edellyttää kunnan omavelkaista takausta Verkkoholdingin Kuntarahoituksesta ottamalle lainalle. Laina käytetään KSVV:N pääomittamiseen verkko-omaisuuden hankkimiseksi Kuuskaistalta Osk:lta ja verkon rakentamiseksi valmiiksi. Verkkoholdingin osakaskunnat osallistuvat takaukseen verkkoinvestoinnin mukaisessa suhteessa. Verkkoholding antaa kunnille vastasitoumuksen takauksista ja takauksien vastavakuudeksi KSVV panttaa yrityskiinnityksensä kaupungeille ja kunnille, jotka saavat oikeuden tähän vastavakuuteen takauksien mukaisessa suhteessa. Laajakaistahankkeen katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan sen vuoksi, että laajakaistahankkeelle ei ole saatavissa yksityistä toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle. Tietoliikenneyhteydet eivät toteudu kaupallisesti Viestintäviraston tekemän hankekohtaisen markkina-analyysin tietojen perusteella. Julkisen tuen tarjouskilpailutuksessa saatiin yksi kiinnostuksenosoitus Kuuskaista Osk:lta, mutta se ei ole pystynyt toteuttamaan hanketta loppuun saakka. Näin ollen alueelliset tekijät huomioiden takaus on mahdollista myöntää. Sijoitettaessa Verkkoholdingin ottama ja kunnan takaama laina KSVV:öön pääomalainana kysymyksessä ei ole julkista tukea. Kuntalain mukaan takaus voi kuulua kunnan toimialaan. Lisäksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus on Viitasaaren kaupunginvaltuuston 14.4.2014 tekemästä päätöksestä tehdyn valituksen johdosta 28.1.2015 antamassaan ratkaisussa Dnro 15/0054/3 katsonut, että kaupungin osallistuminen laajakaistahankkeeseen ja takauksen antaminen kuntien tätä tarkoitusta varten perustamalle yhtiölle kuuluu kunnan toimialaan. Hallinto-oikeuden mukaan tässä tapauksessa ei ole kyse sitoumuksen antamisesta kuntaan nähden ulkopuolisen yrityksen velasta vaan sellaisen investoinnin rahoittamiseen liittyvästä järjestelystä, johon kaupunki itse osallistuu muiden kuntien kanssa omistamansa yhtiön kautta. Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetun lain tavoitteita edistävälle ja EU-tukikelpoiseksi katsotulle hankkeelle ei ole ollut saatavissa yksityistä toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle. Se, että Kuuskaistalla Osk:lla ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hanketta, ei hallinto-oikeuden mukaan osoita hankkeen olevan toteuttamiskelvoton kuntien yhteisesti
18.05.2015 120 toteuttamana. Taattavilla lainoilla rahoitetaan elinkeinotoimintaa, johon Viitasaaren kaupunki itse osallistuu kuntien yhdessä omistaman yhtiön kautta. Hallinto-oikeuden mukaan kaupungin osallistuminen kysymyksessä olevaan laajakaistahankkeeseen ja takauksen antaminen kaupungin ja viiden muun kunnan yhteisesti omistamalle Verkkoholdingille on siten kuulunut kunnan toimialaan. EU:n valtiontukisäännökset otetaan joka tapauksessa huomioon takauksia myönnettäessä. Tämän johdosta takaus KSVV:lle ei ollut mahdollinen, vaan takaus myönnetään Verkkoholdingin Kuntarahoitukselta otettavalle lainalle. Sen johdosta, että takaustoimenpiteeseen ei sisälly edellä mainitulla järjestelyllä toteutettuna julkista tukea, voidaan se antaa myös tähän hankkeeseen, johon on annettu maksimimäärä EU-ehtoista avustusta. Laajakaistahankkeen runkoverkon osalta sekä ELYkeskuksen että Viestintäviraston kautta tulevat tuet ovat EUehtoisia. 7. Yhtiöiden työnjako Laajakaistaverkon omistajana ja operaattorina ja verkkojen rakentajana toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ( KSVV ). Sen toimiala on laajakaistaliiketoiminta, joka käsittää tietoliikenneverkkojen rakentamisen, omistamisen ja ylläpidon sekä kokonaistietoliikennepalvelujen tuottamisen koko Suomessa, pääasiallisena markkinaalueena Keski-Suomi. Lisäksi yhtiö harjoittaa sähköisten palveluiden tarjoamista julkiselle hallinnolle. Yhtiö toimii liiketaloudellisin periaattein, ja sen tulee kyetä toimia kannattavasti. Täsmällistä kannattavuus- tai tuottotavoitetta ei aseteta. Ohessa yhtiön yhtiöjärjestys ja osakassopimus (LIITTEET 6 JA 7). Keski-Suomen Verkkoholding Oy on kuntien kokonaan omistama yhtiö, joka KSVV:n pääomistajana vastaa kuntien puolesta KSVV:n omistajaohjauksesta. Kunnilla ei ole suoraa omistusta KSVV:ssä, vaan omistus ja omistusohjaus toteutuu siis Verkkoholdingin kautta. Yhtiön yhtiöjärjestys, osakassopimus sekä mallipohjana Pihtiputaan kunnan liittymissopimus osakassopimukseen ovat liitteenä (LIITTEET 4 ja 5). Kunta tulisi liittymään osakassopimukseen liittymissopimuksella (LIITE 5). Osakassopimuksen muuttamisesta siten, että jokainen kunta saisi edustuksen yhtiön hallitukseen, mistä neuvotellaan järjestelyn toteuttamisen jälkeen. 8. Kuntien omistaja-aseman pysyvyyteen liittyvät määräykset KSVV:n omistuksen pysyvyys perustajaosakkailla on turvattu sekä lunastus- että suostumuslausekkein yhtiöjärjestyksessä. Jos yhtiön osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirrosta
18.05.2015 121 viipymättä ilmoitettava yhtiön hallitukselle. Yhtiöllä on ensisijainen ja osakkeenomistajilla toissijainen oikeus lunastaa ulkopuoliselle siirtyvä osake. Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja. Lisäksi yhtiöjärjestykseen sisältyy suostumuslauseke. Sen mukaan yhtiön osakkeiden hankkiminen luovutustoimin vaatii yhtiön hallituksen suostumuksen. Lisäksi vielä KSVV:n osakassopimuksessa on osakkaiden etuostooikeutta koskeva määräys. Mikäli osakas aikoo luovuttaa yhtiön osakkeita, sitoutuu osakas kaikissa tilanteissa ensisijaisesti tarjoamaan osakkeensa yhtiölle hankittavaksi ja toissijaisesti toiselle osakkaalle hankittavaksi. Yhtiöjärjestys- ja osakassopimusmääräykset huomioon ottaen KSVV:n osakkeet eivät missään olosuhteissa voisi siirtyä ulkopuolisen kolmannen tahon omistukseen ilman kuntaosakkaiden suostumusta. 9. Hankkeen riskit Hankkeen selvitysryhmä kartoitti aikanaan 2013 2014 vuodevaihteessa verkkotoiminnan ja omistajakuntien kannalta seuraavia hankkeeseen liittyviä riskejä, joiden nykytilanne on arvioitu riskin kuvaamisen jäljessä. A. Korkotaso kohoaa selvästi yli nyt laskelmassa käytettyjen korkotasojen. Nykytila: Korkojen nousu ei ole odottavissa vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. B. Liittymämyynti ei onnistu täydellisesti. Liittymämyyntiä voi vaikeuttaa mobiili-laajakaistayhteyksien onnistunut markkinointi. Nykytila: Liittymämyyntiä on tehostettu ja tiedottamista lisätty. C. Liittymien keskipituus nousee suunniteltua pidemmäksi myynnin kohdistuessa ei-kaupalliselle alueelle, mistä seuraa ennakoimattomia ylimääräisiä kuluja. Nykytila: KSVV on jo aloittanut kaupallisen rakentamisen sen omistajakuntien alueelle. Liittymäjohdon pituuteen sidottu hinnoittelu poistaa tämän riskin. D. KSVV:llä on korkeahko liiketoimintariski. Keski-Suomen verkon hinnoittelu ei johda taloudellisesti kannattavaan l opputulokseen. Kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi yhtiön tulee hankkia myös muuta toimintaa ja muita asiakkaita. Nykytila: Verkkoa on aloitettu rakentamaan myös ei-tuetulle
18.05.2015 122 alueelle. 10. Hankkeen välilliset vaikutukset Työpaikkavaikutukset koskevat rakentamisvaiheen suunnittelu- ja rakentamistyöhön osallistuvia yrityksiä. Laajakaistaverkon toteuttaminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksia toimia ja hakeutumista alueel-le. Kunnan työntekijöiden määrään hankkeella ei ole vaikutusta. Hanke ei aiheuta mark-kinahäiriöitä tietoliikennetoimialalla Keski-Suomessa, koska KSVV toimii paikaten markki-napuutetta eli markkinaehtoisen toiminnan jättämää aukkoa. LIITTEET nro:ssa 10. eriteltynä seuraavasti: 1. Operaattorisopimus 1.1. Nykyinen operaattorisopimus 25.6.2013 1.2. Operaattorisopimuksen siirtosopimusluonnos 2. SALAINEN: Rahoituksen ja omistuksen jakautuminen kunnittain 3. SALAINEN: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n nykyinen omistus ja omistajien takauksien määrä, kaupungin omarahoitusosuus ja takauksen määrä 4. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiöjärjestys 5. SALAINEN: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimus ja liittymissopimus osa-kassopimukseen 6. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiöjärjestys 7. SALAINEN: Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakassopimus 8. SALAINEN: Kuntarahoitukseen liittyvät asiakirjat: 8.1. Luottoasiakirjamalli 8.2. Johdannaisyleissopimus 8.3. Takaajalta edellytettävät tiedot lomake 8.4. Lainan nosto- ja takaisinmaksutaulukko 8.5. Kuntarahoituksen lainatarjous 6.5.2015 9. SALAINEN: Vakuuksiin liittyvät asiakirjat 9.1. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n välinen pääomalainasopimus 9.2. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vastasitoumus kunnille 9.3. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yrityskiinnityksien panttaussopimus kunnille 9.4. Kuntien välinen vakuudenjakosopimus 10. SALAINEN: Urakoitsijan akordi ESITYSLISTAN LIITE, SALAINEN: Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n investointi- ja rahoitussuunnitelma (Inspira KSVV:n tietojen pohjalta) (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800)
18.05.2015 123 Valmistelijan esitys: Esitetään, että Kivijärven kunta päättää valmistelun pohjalta osallistumisen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n toimintaan, mikä muodostuu seuraavien asiakirjojen ja toimien hyväksymisestä: 1. Liittyminen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimukseen 27.5.2014 2. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiöjärjestys 3. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakassopimus 27.5.2014 4. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiöjärjestys 5. Oman pääoman ehtoisen sijoituksen tekeminen, suuruudeltaan 33.466 euroa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omaan pääomaan, jonka vastineeksi kunta saa 12.511 yhtiön osaketta verkkoinvestoinnin mukaisessa suhteessa. 6. Kunta myöntää 1.710.588 euron suuruisen omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle Kivijärven kunnan alueella rakennettavan valokuituverkon toteuttamiseksi. Takauksen kesto on enintään 32 vuotta. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Takauksen vastavakuutena on yrityskiinnitys Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n antamaan kiinnityskelpoi-seen omaisuuteen. Vakuudet määritellään kuntien kesken erillisellä vakuudenjakosopimuksella rahoitus/takausosuuksien suhteessa. 7. Kunnanvaltuusto valtuuttaa kunnanhallituksen panemaan täytäntöön tämän päätöksen ja mm. yksilöimään takauspäätöksen kohteena olevan lainanumeron, koska lainaa ei ole olemassa tämän päätöksen tekohetkellä. 8. Kunnan ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välinen 25.6.2013 allekirjoitettu operaattorisopimus siirtyy Keski- Suomen Valokuituverkot Oy:lle kuitenkin siten, että siihen sisältyvä aikaisempi takauspäätös puretaan osapuolten yhteisellä sopimuksella samalla kun tämä päätös astuu voimaan. Kunnan operaattorisopimuksen mukainen maksamaton osuus on enintään 130.758 euroa, mikä maksetaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle. Näin ollen Kuuskaistalle maksettu kunnan maksama ennakko tulisi täysmääräisesti kunnan hyväksi. Kuuskaistalle maksettu osuus on 18.700 euroa. Yhteensä kunnan maksuosuus on 149.438 euroa.
18.05.2015 124 9. Kunta edellyttää, että Keski-Suomen Verkkoholding Oy toimittaa kunnalle vuosittain raportin liiketoimintansa tilasta. 10. Kunta edellyttää, että Työyhteenliittymä TYL (jäljempänä TYL ) Telog Oy ja Otera Oy antavat seuraavanlaisia myönnytyksiä: Ensinnäkin TYL antaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle liitteessä 10 luetellut akordit. Toiseksi TYL sitoutuu olemaan perimättä viivästyskorkoja KSVV:ltä niistä erääntyneistä saatavistaan, jotka siirtyvät Kuuskaista Osk:lta. Kolmanneksi TYL sitoutuu antamaan haja-asutusalueiden verkon rakentamisen osalta runkoverkkojen rakentamisesta -5,5% (runkoverkon yksikköhinnasta) sekä liityntäverkon osalta -1,5% (liityntäverkon yksikköhinnasta) alennuksen. Neljänneksi, TYL sitoutuu hyvittämään kaikista yhteisurakointireiteistä muiden osapuolien suhteessa ojankaivuukustannukset. Eli jos TYL:llä on tilaajana kaksi osapuolta eli KSVV:n lisäksi joku kolmas osapuoli, hyvitys on 50 % kaivuuhinnasta (ei kokonaishinnasta). 11. Kunta edellyttää, että 11.1 Kuuskaista Osk luopuu 10 %:n omistuksestaan KSVV:ssä yhdellä (1) eurolla. 11.2 Kuuskaistan Palvelut Oy:n ja KSVV:n välinen palvelusopimus ei tule koskemaan tämän kunnan verkon toimintaa. 11.3 Kuuskaista Osk suostuu tukien siirtämiseen KSVV:lle. 11.4 Ennen Kuuskaista Osk:n ja KSVV:n välistä Kivijärven laajakaistaverkon liiketoimintakauppaa tehdään due diligence tarkistus siirtyvistä varoista ja veloista. Kunnanjohtaja: esittää valtuustolle valmistelijan esityksen hyväksymistä.
18.05.2015 125 KIVIJÄRVEN KUNNAN KUULEMINEN LAAJAKAISTAN RAKENTAMISESSA Khall 81 18.5.2015 Liite nro 11. Selvitys asiasta Verkko-osuuskunta Kuuskaista (jäljempänä Kuuskaista) pyysi syksyllä 2013, että Viestintävirasto keskeyttäisi kaikkien virastossa vireillä olevien Kuuskaistan laajakaistatukihakemusten käsittelyn. Kuuskaista perusteli pyyntöään sillä, että Kuuskaista, Keski- Suomen Liitto ja Keski-Suomen kunnat ovat yhdessä perustaneet valmistelutyöryhmän, jonka tavoitteena on löytää ratkaisu laajakaistahankkeiden kokonaisrahoitusjärjestelyyn, jolla laajakaistahankkeiden toteutus Keski-Suomessa turvataan. Valmistelutyöryhmän työn valmistuttua, Viestintävirasto kehotti 5.8.2014 kirjeellään Kuuskaistaa viimeistään 29.8.2014 täydentämään vireillä olevien hankkeiden kuten Kivijärvi-hankkeen tukihakemusasiakirjoja hakemuksista puuttuvilla verkkotiedoilla. Kuuskaista ei toimittanut pyydettyjä hakemustäydennyksiä määräaikaan mennessä. Sen sijaan Kuuskaista toimitti 27.8.2014 pyynnön, että vireillä olevien tukihakemusten täydentämiselle myönnettäisiin jatkoaikaa 31.12.2014 saakka. Viestintävirasto myönsi Kuuskaistan pyynnön mukaisesti lisäaikaa hakemusten täydentämiselle 31.12.204 saakka. Hakemusten täydentämisen sijaan Kuuskaista pyysi 23.12.2014 Viestintävirastolta jälleen lisäaikaa vireillä olevien hakemusten täydentämiselle 31.5.2015 saakka. Viestintävirasto myönsi lisäaikaa 30.4.2015 saakka. Verkko-osuuskunta Kuuskaista ei tähänkään määräaikaan mennessä täydentänyt Kivijärven kunnan alueelle sijoittuvaa laajakaistahanketta koskevaa tukihakemustaan vaan pyysi jälleen lisää aikaa 31.8.2015 saakka. Kivijärven kunnan kuuleminen Kuuskaistan 30.4.2015 lisäaikapyyntöön sisältyvän selityksen mukaan Kivijärven kunta ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista ovat sopineet operaattorisopimuksen mukaisista vastuista ja velvoitteista sekä verkkosuunnittelun keskeyttämisestä toistaiseksi, kunnes rahoitusratkaisu on löytynyt. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on neuvotellut Kivijärven kuntakohtaisen hankkeen siirtymisestä Keski- Suomen Valokuituverkot Oy:lle kunnan ja KSVV Oy:n kanssa. Liiketoimintajärjestelyä varten tarvittavien tietojen ja asiakirjojen laatiminen on käynnissä. Viestintävirasto toteaa, että Kuuskaistalle on jo kahdesti aiemmin myönnetty jatkoaikaa laajakaistahakemuksen täydentämiselle. Viestintävirasto varaa Kivijärven kunnalle tilaisuuden lausua käsityksensä asiasta ennen kolmannen lisäaikapyynnön ratkaisemista.
18.05.2015 126 Viestintäviraston pyytää Kivijärven kuntaa esittämään käsityksensä asian johdosta. Onko kunnan tiedossa jotain muuta, mitä Viestintäviraston tulisi Kuuskaistan laajakaistahankkeen tukihakemusta ratkaistessaan ottaa huomioon? (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800) Kunnanjohtaja: antaa Viestintävirastolle asiasta liitteessä 11 selostetun lausuman perusteluineen todeten varsinaisena lausuntonaan, että Kivijärven kunnalla on vakaa aikomus jo alun perin tekemiensä päätösten perusteella rakentaa Laajakaista kaikille- hankkeen mukaisesti laajakaista kunnan alueelle, minkä vuoksi olisi suuri menetys, mikäli Viestintävirastolla ei osoittaisi aiemmin Kuuskaistan tekemien hakemusten mukaisia valtion julkisen tuen varoja hankkeeseen. Sen vuoksi Kivijärven kunta esittää, että Viestintävirasto varaa tapahtumainkulusta ja hankkeen pitkittymisestä huolimatta varat Kivijärven hankkeen toteuttamiseen. Verkon loppuun rakentaminen tapahtuu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimesta sen jälkeen, kun valtuustomme päätös on saavuttanut lainvoiman ja liiketoimintakauppa on toteutettu aiotulla tavalla. Päätös:
18.05.2015 127 LAUSUNTO JÄTELAUTAKUNNAN LAAJENTUMISESTA UUSIEN JÄSENKUNTIEN YHTIÖÖN LIITTYMISEN MYÖTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄT SOPIMUSMUUTOKSET Khall 82 18.5.2015 Liite nro 12. Nykyisin viiden kunnan muodostaman Saarijärven seudun jätelautakunnan muuttamista Sydän-Suomen jätelautakunnaksi on valmisteltu viime vuodesta alkaen. Muutos johtuu Viitasaaren ja Pihtiputaan liityessä osajäseneksi sekä Uuraisten liittyessä kokojäseneksi lautakuntaan. Viitasaaren ja Pihtiputaan osalta on käytössä kahden viranomaisen malli, jossa osa jätehuollon viranomaistehtävistä kuuluu ko. yhteislautakunnalle ja osa Viitasaaren tekniselle lautakunnalle. Uuraisten osalta kunta on siirtänyt kaikki jätehuollon palvelutehtävät Sammakkokangas Oy:lle ja on siten myös velvollinen liittymään yhteislautakuntaan. Sopimusluonnoksessa olleiden ristiriitaisuuksien ja epätarkkuuksien vuoksi asiasta järjestettiin kuntien edustajille yhteisneuvottelut Saarijärvellä 29.1.2015. Neuvottelussa sopimus- ja johtosääntö käytiin kohta kohdalta yhdessä läpi ja sovittiin, että Viitasaaren ja Pihtiputaan osalta asiakirjojen tekstit tarkistetaan vielä yhdessä alueen vastuuhenkilön kanssa. Saarijärven seudun jätelautakunta on käsitellyt sopimus- ja johtosääntöluonnoksia kokouksessaan 3.3.2015 ja päättänyt pyytää lausunnot alueen kunnilta ja Sammakkokangas Oy:ltä 15.4.2015 mennessä. Saarijärven seudun jätelautakunnan vs. Jätehuoltoasiamies Johanna Ahoselle on ilmoitettu 12.5.2015, että Kivijärven kunnan lausunto annetaan 18.5.2015 pidettävän kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Liitteenä nro 12 on sopimus- ja johtosääntöluonnos. Lausuntopyyntö: Jätelautakunnan laajeneminen uusie jäsenkuntien myötä ja siihen liittyvät sopimusmuutokset Sammakkokangas Oy on kuntien vuonna 2003 perustama ja vuoden 2004 alussa toimintansa aloittanut jätehuoltoyhtiö. Omistajakunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen ja Viitasaari. Viitasaarta ja Pihtipudasta lukuun ottamatta yhtiö hoitaa kunnissa kaikki jätehuollon lakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön toiminnassa mukana jätteen loppusijoituksen osalta eli ovat luovuttaneet vain osan palvelutehtävistä yhtiön hoidettavaksi. Saarijärven seudun jätelautakunta on viiden jäteyhtiö omistajakunnan Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi yhteislautakunta. Se on perustettu vuonna 2009 ja isäntäkuntana toimii Saarijärven kaupunki, jonka hallintoorganisaatioon jätelautakunta on sisällytetty. Jätelautakunnan toiminta-alueen laajenemisesta koskemaan kaikkia yhtiön
18.05.2015 128 osakaskuntia on keskusteltu ja sen lakisääteinen velvoite on tiedostettu (Jätelaki 646/2011 23). Jätelautakuntaan tulossa olevien kolmen uuden jäsenkunnan liittymisestä käytiin sopimusneuvottelut virkamiespohjalta 29.1.2015. Neuvotteluissa tarkasteltiin sopimuksen ja johtosäännön sisältö kaikkien kuntien kanssa ja siihen tehtävät muutokset keskusteltiin yksityiskohtaisesti. Saarijärven seudun jätelautakunta pyytää lausuntoa sopimus- ja johtosääntöluonnoksesta Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Uuraisten kunnilta sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeilta. Lisäksi jätelautakunta pyytää lausuntoa Sammakkokangas Oy:ltä. Yhteenveto neuvotteluissa keskustelluista asioista, mikä on taustatiedoksi lausuntopyyntöön: 1. Sopimuksen soveltamisala Sovittiin, että jätehuoltoasiamies ja Ari Kahilainen katsovat yhdessä miten tähän muotoillaan Pihtipudasta ja Viitasaarta koskevat tehtävät. Muotoilun tulee olla kaikille osapuolille ymmärrettävä. Sopimustekstiin ei kuulu kuljetusjärjestelmistä kertominen tai yksilöiminen kunnittain, joten tähän viittaava tekstiosuus poistetaan tarpeettomana. 2. Lautakunnan jäsenmäärä Puheenjohtajuudesta keskusteltiin pitkään. Sekä puheenjohtajuuden kiertämistä kunnittain, että sen säilyttämistä isäntäkunnalla kannatettiin. Lopulta päädyttiin puheenjohtajuuden kiertoon kahden vuoden välein täysien jäsenkuntien kesken. Koska Pihtipudas ja Viitasaari ei voi toimia kahden viranomaisen mallin mukaisesti puheenjohtajana, koskee puheenjohtajuus näin vain täysiä jäsenkuntia. Koettiin, että jos puheenjohtaja on aina Saarijärveltä ja varapuheenjohtaja Karstulasta on se negatiivinen viesti lautakunnasta. Lisäksi puheenjohtajuuden kiertävyyttä puolsi se, että lautakunta on ollut pääasiassa aina hyvin yhtyeentoimiva. Sovittiin lisäksi, että lautakunta voi valita järjestyksen, missä puheenjohtajuus vaihtelee. 3. Asioiden esittely lautakunnassa Asioiden esittely kohdasta sovittiin poistettavaksi, että asioita voidaan ottaa esiin puheenjohtajan esityksessä, koska se on määritelty isäntäkunnan hallintosäännössä, joten on turhaa toistaa sitä sopimustekstissä. 4. Hallinto ja talous Korjattiin puutteellisena kustannusten tulouttamiseen liittyvää tekstiä, mikä oli puutteellisesti ilmaistu. Lisäksi sovittiin, että isäntäkunta laskuttaa Viitasaaren ja Pihtiputaan kustannukset
18.05.2015 129 toteutuneiden kustannusten mukaisesti kunnilta neljästi vuodessa vastaavalla vastaavasti kuin Sammakkokankaalta on tehty. 5. Muutokset sopimukseen Sopimuksen tarkistus ja uusien kuntien mukaantulo edellyttää muutoksen hyväksymistä kaikissa lautakunnan jäsenkunnissa. 6. Sopimuksen voimaantulo Voimaantulosta keskusteltiin ja päädyttiin takautuvaan voimaan tuloon, eli sopimus voidaan määrätä astumaan voimaan takautuvasti 1.1.2015 alkaen. Tämä vahvistetaan allekirjoituksilla kuntien hyväksymisen jälkeen. 7. Irtisanominen Irtisanoutumisen mahdollisuudesta keskusteltiin pitkään. Todettiin, että jätelain velvoittama liittyminen jätelautakuntaan toimii myös toisin päin, eli jätelautakunnasta eroaminen vaatii kunnan palvelusuhteen päättymistä jäteyhtiöön. Tämän kirjaaminen koettiin kuitenkin negatiivisena viestinä. Todettiin myös, että lain mahdollisesti näiltä osin muuttuessa, ei tätä lausetta ole järkevä kirjata sopimukseen. Lisäksi vielä noudatetaan aina olemassa olevaa jätelakia, joten sikäli lause on myös turha. Päädyttiin muuttamaan kuitenkin irtisanoituslauseketta aikaisempaa selkeämmäksi. ja että se tulee tehdä 12 kk aikaisemmin, jolloin irtisanoutuminen astuu voimaan sitä seuraavan vuoden alusta. 8. Johtosääntöluonnoksen käsittely Johtosääntö mentiin myös yhdessä läpi kohta kohdalta. Johtosäännön tekstistä poistettiin kohdat, jotka olivat jätelain asioiden tai isäntäkunnan hallintosäännön toistoa. Jätehuoltoasiamies tarkastaa vielä tekstin yhtenevän sopimuksen kanssa. Sovittiin, että sopimus- ja johtosääntöluonnos lähetetään jakelun mukaisesti vielä kommentoitavaksi (näiden perusteella tehtiin vielä kaksi pientä muutosta), ennen kuin sitä laitetaan kuntiin lausunnoille. Kuntien lisäksi pyydetään lausunto myös jäteyhtiöltä. Lausuntoa pyydetään annettavan oheisesta sopimus- ja johtosääntöluonnoksesta 15.4.2015 mennessä. SOPIMUS SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNNASTA (LUONNOS) Allekirjoittaneet Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Uuraisten kunnat ovat sopineet yhteisen jäteasioita käsittelevän lautakunnan muodostamisesta, jonka tehtävät ja päätösvalta määräytyy tämän sopimuksen liitteenä olevassa johtosäännössä.
18.05.2015 130 Sopimuksen soveltamisala Lautakunta vastaa jätelain mukaisista viranomaistehtävistä ja hoitaa jätelainsäädösten mukaisia tehtäviä kuntien puolesta johtosäännössä esitetyssä laajuudessa Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Uuraisten ja Saarijärven kohdalla. Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki siirtävät viranomaistehtävät vain osittain yhteiselle lautakunnalle. joka päättää jätteenkäsittelytaksasta ja jätehuolttomääräyksistä siltä osin kuin ne liittyvät jätteen käsittelyyn Sammakkokangas Oy:ssä ja täyden palvelun kunnissa Sammakkokangas Oy:n alueella. Viitasaaren ja Pihtiputaan osalla jätteenkäsittelytaksassa se tarkoittaa vain Sammakkokangas Oy:n loppusijoituspaikalle tai siellä hyödynnettävien tai Sammakkokangas Oy:n kautta jatkokäsittelyyyn menevien jätteiden jätteenkäsittelytaksaa (sekajäte tai muu jäte penkkaan sijoitettuna tai energiaksi hyödynnettäessä, biojätteen käsittely ja jätehuoltoyhtiön toimesta hyödynnettävät muut jätteet). Muut jätehuollon viranomaistehtävät huolehditaan Viitasaarella ja Pihtiputaalla heidän yhteisen jätelautakunnan toimesta (Viitasaaren tekninen lautakunta). Lautakunnan keskeisin tehtävä on saada yhtenäinen toimintamalli jäteasioissa toiminta-alueellaan. Lautakunnalle kuuluu käsitellä mm. taksojen vahvistaminen sekä jätehuoltomääräykset. Sopijakunnat delegoivat lautakunnan päätettäväksi ne kunnan hallintosäännöissä määritetyt tehtävät, jotka kuuluvat lautakunnan toimialueeseen. Lautakunnan jäsenmäärä Kaikista kunnista valitaan yksi jäsen kustakin kunnasta ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen, jolloin lautakunnan jäsenmäärä on kahdeksan. Lisäksi isäntäkunnan kaupunginhallitus nimeää jäsenen ilman äänivaltaa. Tämä seuraa lautakunnan toimintaa ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle. Puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät kahden vuoden välein täysjäsenkuntien kesken lautakunnan määrittelemässä järjestyksessä. Yhteiseen lautakuntaan voidaan hyväksyä sellainen uusi osakaskunta, jonka kunnan toimivaltainen elin on hyväksynyt lautakunnan johtosäännön ja sopimuksen yhteisestä lautakunnasta. Uuden jäsenen valinta vaatii myös muiden osakaskuntien hyväksynnän. Uusi jäsenkunta voi nimetä lautakuntaan oman edustajansa ja hänelle varajäsenen. Asioiden esittely lautakunnassa Lautakunnan esittelijänä toimii isäntäkunnan määräämä ja lautakunnan hyväksymä viranhaltija.
18.05.2015 131 Toimitilat ja toimistopalvelut Isäntäkunta osoittaa lautakunnan ja esittelijän käyttöön korvausta vastaan tarvittavat tilat ja laitteet sekä huolehtii, että lautakunnalla on sen tarvitsemat toimistopalvelut. Hallinto ja talous Lautakunnan talousarviosta päättää isäntäkunta, joka hoitaa lautakunnan talouskirjanpidon. Jokaisen jäsenkunnan tilintarkastajalla on pyydettäessä oikeus tutustua lautakunnan tileihin. Jäsenkunnille varataan mahdollisuus antaa lausunto lautakunnan talousarviosta. Lautakunta laatii vuosittain isäntäkunnassa talousarvion ja seurantaraportit. Lautakunnan kustannukset katetaan Sammakkokangas Oy:n jäsenkuntien kiinteistöiltä kantamista perusmaksuista. Isäntäkunta laskuttaa Sammakkokangas Oy:ltä toteutuneet kustannukset neljännesvuosittain. Viitasaaren ja Pihtiputaan kustannukset isäntäkunta laskuttaa vastaavasti Viitasaaren ja Pihtiputaan kunnilta. Muutokset sopimukseen Sopimuksen tarkistus ja uusien kuntien mukaantulo edellyttää muutoksen hyväksymistä kaikissa lautakunnan jäsenkunnissa. Sopimuksen voimaantulo Sopimus astuu voimaan 1.1.2015. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Irtisanominen Eroamisilmoitus on jätettävä lautakunnalle 12 kk aikaisemmin ja irtisanoutuminen astuu voimaan irtisanoutumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Sopimuksen tulkinta Kaikki sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat mahdolliset erimielisyydet, joista osapuolet eivät pysty sopimaan, ratkaistaan Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Hallintoriita-asiat ratkaistaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Tätä sopimusta on tehty kahdeksan samansisältöistä, yksi kullekin sopijapuolelle. Saarijärvellä 1.1.2015
18.05.2015 132 Tekninen johtaja: ilmoittaa Kivijärven kunnan hyväksyvänsä esitetyt sopimus- ja johtosääntömuutokset, jotka ovat kuntien yhteisneuvottelun mukaiset. (tekninen johtaja Jukka Hertteli, puh. 044 459 7880 kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800) ja Kunnanjohtaja: hyväksyy esitetyt edellä selostetut sopimus- ja johtosääntömuutokset. Päätös:
18.05.2015 133 LAUTAKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall 83 18.5.2015 Kunnanhallitukselle on toimitettu seuraava pöytäkirja Sivistyslautakunta 3 / 05.05.2015 (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800) Kunnanjohtaja: merkitsee pöytäkirjan tiedokseen ja toteaa, ettei siinä ole sellaisia päätöksiä, joissa kunnanhallitus käyttäisi kuntalain 51 tarkoittamaa otto-oikeutta. Päätös:
18.05.2015 134 TÄYTTÖLUVAN MYÖNTÄMINEN LINJA-AUTONKULJETTAJAN PALKKAAMISEKSI Khall 84 18.5.2015 Sivistyslautakunta on päätöksessään 36/2015 päättänyt, että se hankkii koulukuljetuksia varten oman kuljetuskaluston ja palkkaa tehtävään linja-autonkuljettajan, jonka tehtäviin kuuluu myös kunnan muita tehtäviä. Kunnan nykyisestä henkilöstöstä täydennyskoulutetaan varahenkilö linja-autonkuljettajaksi. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh. 044 459 7800) Kunnanjohtaja: myöntää täyttöluvan linja-autonkuljettajan palkkaamiseksi. Päätös: