InnoNauta- hankkeiden päätösseminaarit Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura
Tavoite Löytää hyviä käytäntöjä naudanlihantuotantoon Vertailla rakennusratkaisuja, työmenetelmiä, kuvata työtä helpottavia keinoja mitä eri vaihtoehdot edellyttävät millaisissa olosuhteissa toimivat tai eivät 2
Tutkimukset Työaikamittauksia ja havaintoja käytännön tiloilla Emolehmätiloja (16 tilaa) Loppukasvattamoita (9 tilaa) Lisäksi hankkeessa tutkittiin Vasikoiden kylmäkasvatusvaihtoehtoja ja välikasvattamoita Raportit vuoden 2012 loppuun mennessä Tässä esitetyt tulokset (luvut) osittain alustavia 3
Emolehmätilat Erilaisia rakennusratkaisuja olivat: Makuuparret 8 tilaa Vinokuivike-makuualue 3 tilaa Tasalattia-makuualue 3 tilaa Katostyyppinen rakennus 2 tilalla (makuualueena kestokuivike/makuuparret) 4
Keskimäärin 65 emoa/tila (vaihtelu 35-115) 140 Emolehmätilat 120 100 emolehmiä, kpl 80 60 40 20 0 5
Työnkäyttö emolehmätiloilla Työntutkimuksia vain sisäruokintakauden töistä vain osa emotilan vuotuisesta työnkäytöstä Ruokinta keskeisessä osassa myös eniten erilaisia tapoja Viikoittain toistuvina lannanpoisto ja kuivitus 6
RUOKINTA - Millä rehunjako ja miten usein? 7
Rehunjaon vaihtoehtoja Paalisilppurit +Voi jakaa myös siilorehua +Kuivikkeen levitys samalla koneella +Paalien lastaus samalla koneella + Myös siilorehua Mahdolliset väkirehulisät jaettava erikseen Saatavilla eri kokoisia ja eri tehoisia 8
Rehunjaon vaihtoehtoja Seosrehuvaunut +Jos tarvitsee sekoittaa rehuja Esim. väkirehu, jos tilalla loppukasvatusta tai emot kun käytetään olkea ruokinnassa Emolehmätilalla seosrehuvaunun hyötyä kannattaa pohtia -Vaunujen hinta -Rehujen lisäkäsittely lisää kustannuksia (työ- ja polttoainekustannus) Joissakin seosrehuvaunuissa myös kuivikkeenlevitysominaisuus 9
Rehunjaon vaihtoehtoja Pyöröpaalit kokonaisina ruokintapöydälle tai tarhaan +Nopea ja yksinkertainen + Työ yhdellä koneella Rehuhukka voi olla suurta Paalien hajottaminen Kuormaimen talikolla, leikkurilla Laitteen teroituksesta kannattaa huolehtia Useimmiten jako joka toinen päivä tai harvemmin 10
Muuta ruokinnan työmäärään vaikuttavaa Rehuvarastojen sijainti Töiden sujuvuus Paalirehussa paalien laatu o Märkyys, jäätyminen Muovien ja verkkojen poisto työlästä Jäiset paalit lisäävät seosrehuvaunuissa sekoitusaikaa 11
Rehunjaon työaikoja emolehmätiloilla Seosrehuvaunu Paalisilppuri Paalit kokon. / hajotettuna Pienkuormain 12
Rehun jako harvemmin MTT:n ruokintakoe: Rehunjako joka kolmas päivä soveltuu täysikasvuisille emoille Manninen ym. 2006. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 21: 7 p. Työajan säästö ei merkittävä kokonaiskustannuksessa mutta voi tarjota muuta hyötyä Juntti ym.2006. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 21: 7 p. 13
Lannanpoisto 1-2 kertaa viikossa Työn sujuvuutta edistää mm. Rakennuksen yksinkertaisuus esim. ajettavien lantakäytävien määrä Eläinten pääsy ulkoilutarhaan Toimivat portit Työaika 1-2 min/eläin/kerta 14
Lannanpoisto Lannan jäätyminen talvella ongelma Kannattaako lannanpoistoa mieluummin tiuhentaa pakkasten alkaessa kuin odottaa pakkasten loppumista? Pakkasen vähänkin lauhtuessa kannattaa heti yrittää. Kurottajalla saa enemmän voimaa lannan irrottamiseen Vastukset lattian alla? Ehkä hieman apua. 15
Kuivitus Paalisilppuri yleisin tapa Pääasiassa olkipaalit, myös turve onnistuu Pölyävyys, oljen laatu - ohjaamon tiiviys? Hengityksensuojain! Voidaan kuivittaa myös ruokintakäytävältä, jako myös lannan ajon välissä 16
Kuivitus, muita tapoja SikaNauta-hankkeen loppuseminaari 1.12.2011 17
Kuivitus, muita tapoja Kauhalla tuodessa varaston sijainti tärkeä 18
Kuivikkeen menekki 19
Kuivikkeen menekki Laskennallisia lukuja, suuntaa-antavaa! kg/ eläin / viikko kg/eläin /kausi (30vkoa) kg/ kausi 65 emoa =olkena paaleja turpeena m3 Tasalattia/ kestokuivike 35 1050 68 250 300-350 455 Vinokuivike 20 600 39 000 170-200 260 Makuuparret 15 456 29 640 130-150 198 20
Emolehmien perushoitotöiden viikkotyöaikoja Aikatiedot vain rutiinityöt, mukana muitakin kuin emoja 21
Poikimakausi Työaika = 24 h/vrk Valvomiskäytännöt Vuorottelu Videovalvonta Isossa karjassa pakko priorisoida riskianalyysi? =kirjanpito poikimisista Tavoitteena tiivis poikimakausi Syyspoikivuus? 22
Aikaisemmin tutkittua Ruokintafrekvenssin vaikutus täysikasvuisten emolehmien tuotantoon: emolehmien hoitotöiden työnmenekki Poikimisajan seurantoihin kulunut aika. Seurattavia emolehmiä oli 32 kpl. Htmin = henkilötyöminuuttia. *) ajat neljää eläinryhmää (á 8 eläintä) kohti **) emo +vasikka -pari Ryhmät 1 & 2 & 3 & 4 Tarkastuskierrokset min/krt htmin/krt min/eläin**/ poikimakausi Tarkastuskäynnit 5 (* 5 (* 83 Toimenpiteet Avustaminen poikimisessa 23,3 24,5 11,6 Vasikan hoito 19,5 32,6 33,4 23
Laidunkausi Aitaaminen ja aitojen korjaus on työlästä Panostus kestäviin aitoihin Juomavesi vesijohdolla Jos vain mahdollista, vähentää työtä verrattuna vaunuihin 24
Loppukasvattamot Tutkimuskohteet Lämpimät kasvattamot 5 kpl n.150-320 paikkaa Kylmäkasvattamot 4 kpl n. 100-300 paikkaa 25
Kaikilla seosrehuruokinta Hinattavat seosrehuvaunut Yhdellä tilalla kiinteät järjestelmät 26
Seosrehun teon ja jaon työaika Keskimäärin 50 min/erä 14,3 min/tn 27
Seosrehun teko aika/erä 28
Tehokkain säilörehun lastaus Tarkkuussilputtu rehu laakasiilosta noin 2 m 3 kauha keskim. n.1000 kg/kauha Lastaus siilosta noin 4,5 min vajaa 4 000 kg (haku siilon keskeltä n. 20m) 1,1 min/säilörehutonni 29
Lastaus laakasiilosta, 2 case Noukinvaunulla korjattu rehu Irrotus rehuleikkurilla Kakun paino keskim. 290 kg Lastausaika siilosta vajaa 13 minuuttia noin 2 300 kg (haku siilon perältä n. 40m) 5,4 min/säilörehutonni 30
Paalien käsittely Paalin siirto pihaalueella ja lastaus 3-5 min/paali Muovin poisto 1-2 minuuttia Lähinnä paalin jäisyys vaikuttaa Keskimäärin 5-6 min/säilörehutonni 31
Seoksen sekoitusaika Sekoitusajoissa isoja eroja - Siilorehu sekoittuu vähemmällä Paalirehuilla suurimmat ajat mutta vaihtelua on Terien kunto yksi syy kannattaa huoltaa! 32
Aputöihin ja siirtymisiin Keskimäärin lähes 40 % kokonaisajasta Siirtymiset koneella ja jalan Työkoneiden vaihdot Tehostaminen voi löytyä näistä rehunteko ja jako ovat kuitenkin kokonaisuus jossa yhden osan ratkaisut vaikuttavat koko toimintaan 33
Kiinteät laitteet Energiatehokkaampi vaihtoehto Sähkömoottorit Lastaus myös pienkuormaimella Sähköliittymän koko (35 A ei riitä- ratkaisu voi olla aggregaatti ) Toimivuus tilan rehuilla varmistettava Paalien hajotus ongelmakohta, varsinkin jäiset Ruokintapöydälle päästävä myös pienkuormaimella häiriötilanteissa 34
Yhteenveto työmäärä loppukasvattamot Kylmäkasvattamoissa lannanpoisto ja kuivittaminen lisätyöt lämpimään verrattuna Kokonaistyömäärä kuitenkin monen tekijän summa Eläinmäärä vaikuttaa, mutta ei suoraan min/el/viikko 4,5 4 3,5 3 Työnmenekki min/eläin/vko 2,5 2 1,5 ruokinta lannanajo kuivitus 1 0,5 0 Lämmin Lämmin Lämmin Lämmin Lämmin Kylmä Kylmä kylmä 35
Haasteet loppukasvattamoissa Kylmäkasvattamot Lannan jäätyminen talvella Juomakuppien sulana pysyminen vastukset, ei yleensä ongelma Kuivikkeen kulutus Kuivalannan käsittely ja levitys Ei ongelma mutta voi rajoittaa käyttöä Lämpimät kasvattamot Jalkaongelmat ritiläpalkeilla Kumimatot avuksi? Kuivikkeettomuus? Ilman laatu ammoniakkipitoisuus voi nousta 36
Työnkäytön hallinta Mitä isompiin yksiköihin mennään, sitä toimivammat ja yksinkertaisemmat menetelmien tulisi olla Koneiden työjäljen tulee olla hyvä ja koneiden kunnossapito järjestelmällistä Tuotantorakennus toimintoineen vaatii isot pihat Työturvallisuus aina huomioon eläinten käsittelyssä käsittelytilat ja järjestelmät 37