Bioenergia ry:n toiminnasta. Suoseuran kevätseminaari 13.3.2013 Jouko Rämö, Bioenergia ry



Samankaltaiset tiedostot
Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Puuenergian käytön kansantaloudelliset vaikutukset Jyrki Peisa

Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004)

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Bioenergia ry

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Bioenergia ry:n hallituksen toimintakertomus 2016

Energian tuotanto ja käyttö

Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Lausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Keski-Suomen energiatase 2016

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Uusiutuvan energian vuosi 2015

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Odotukset ja mahdollisuudet

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiaa ja elinvoimaa

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Energiaa ja elinvoimaa

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Savon ilmasto-ohjelma

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Keski-Suomen energiatase 2014

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Liikenteen biopolttoaineet

Transkriptio:

Bioenergia ry:n toiminnasta Suoseuran kevätseminaari 13.3.2013 Jouko Rämö, Bioenergia ry

BIOENERGIA RY VAHVA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN PUOLESTAPUHUJA

BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse: Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004 Edustamme koko bioenergiaketjua maanomistuksesta, koneyrittäjistä ja laitevalmistajista aina energiantuottajiin ja metsäyhtiöihin. Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 20 000 henkilöä. Monelle paikkakunnalle bioenergian työpaikat elintärkeitä. Bioenergian osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa on noin 80 %.

RY:n LAAJAPOHJAINEN HALLITUS Hallituksen puheenjohtajana Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy Hannu Alarautalahti, Metsä Group Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Antero Jännes, Gasum Oy Heikki Karppimaa, Turveruukki Oy Petteri Korpioja, Ariterm Oy Ilpo Mattila, MTK ry Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry Ville Kopra, Versowood Oy Tuomo Turunen,Metsäpalvelu Turunen Oy Rami Vuola, EPV Energia Oy Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy

Olemme yli 130 jäsenemme kohtaamisfoorumi ja verkostoitumisväylä

Pidämme jäsenistömme asiat esillä mediassa

Tapaamme jatkuvasti Suomen päättäjiä ja viemme heille jäsentemme viestiä. Järjestämme jäsenillemme mahdollisuuksia päättäjätapaamisiin

SYNNYTÄMME UUSIA TYÖPAIKKOJA JA TORJUMME ILMASTONMUUTOSTA VIISAASTI EDISTÄMÄLLÄ KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÄ ENERGIANTUOTANNOSSA.

BIOENERGIA RY:n HENKILÖSTÖ Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, OTM, toimi aikaisemmin pääministeri Mari Kiviniemen talouspoliittisena neuvonantajana sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Viimeksi hän on työskennellyt Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä. Toimialapäällikkö Hannes Tuohiniityn, agrologi, AMK, vastuualueina ovat pelletti ja pienkäyttö sekä lämpöyrittäjyys. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä aluepäällikkönä Suomen Pellettilämmitys Oy:ssä. Toimialapäällikkö Tage Fredrikssonin, MMM, vastuualueina ovat puuenergia ja bionesteet ja -kaasu. Fredriksson on toiminut aiemmin muun muassa Puuenergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa yksikön päällikkönä. Aluepäällikkö Hannu Salon, MMM, vastuualueena on turve. Hän on aiemmin toiminut muun muassa järjestöpäällikkönä Turveteollisuusliitossa. Viestintäjohtaja Miia Eloranta, VTM, on aiemmin toiminut muun muassa viestintätoimiston vetäjänä Soprano Oyj:ssä sekä erilaisissa viestintätehtävissä mm. Suomen Messuilla ja Turun yliopistossa. Turpeen toimialapäällikkö Jouko Rämö, DI, on aiemmin työskennellyt Pohjolan Voiman energia- ja ilmastopolitiikan johtavana asiantuntijana sekä energia-alan tehtävissä Teollisuuden Energialiitossa ja VTT:llä..

JÄSENISTÖ HALLITUS Järjestöt (3) Puu (2) Turve (2) Voimalaitokset/ tuottajat (2) Teknologia ja muut (3) Polttoaineen tuottajat ja käyttäjät VALIOKUNNAT Puuenergia Turve Pelletti- ja pienkäyttö Lämpöyrittäjyys Bionesteet, -kaasu ja -jalosteet TOTEUTTAVA ORGANISAATIO Edunvalvonta Jäsenpalvelut Viestintä Seminaarit ja muut tapahtumat

TURVEVALIOKUNTA Mia Suominen, Vapo Oy Hannu Haavikko, HK-Energia Oy Ilkka Heikkilä, Vapo Oy Heikki Karppimaa, Turveruukki Oy Juha Kivioja, T&J Kivioja Oy Jari Kostama, Energiateollisuus ry Marko Nummijärvi, Kauhanummi Oy Timo Orava, EPV Bioturve Oy Teppo Rantanen, Biolan Oy Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy

YMMÄRTÄVÄTKÖ POLIITIKOT MITÄ KOTIMAISILLE POLTTOAINEILLE PARHAILLAAN TAPAHTUU? Hallitusohjelman linjaus Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu kivihiilellä, on johtanut aikomusten vastaisesti kivihiilen käyttöön. Turpeen vero ja metsähakkeen tuen leikkaus heikentää niiden asemaa merkittävästi tuontienergiaan nähden. Huonot poliittiset päätökset ajavat alas huoltovarmuutta ja kotimaisia työpaikkoja lisääviä ja edullisia polttoaineita!

Todellisuus ei tottele hallitusohjelmaa

Pöyry selvitti Bioenergia ry:lle: Kivihiili ja muu tuontienergia on korvannut turvetta Turvelupasuma, vanhat mataloituneet tuotantoalat ja märkä kesä yhdessä turpeen veronkorotusten ja metsähakkeen tukileikkausten kanssa johtanut (halventuneen) kivihiilen paluuseen. Pöyryn laskelmissa 7 TWh turvetta korvaantuu vuonna 2013 muilla energialähteillä, joista valtaosa tuontisähköä, kivihiiltä ja muuta fossiilista. Lämmönhintaan turvetta käyttävissä kaupungeissa 15 % nousupaine. Esimerkiksi 10 turvetta käyttävän voimalaitoksen investoiminen kivihiilen käytön lisäämiseen voi olla suuruusluokkaa 50-100 M.

Pöyryn nykyskenaario: Nykyisellä turpeen luvitustahdilla ei ylletä edes hallituksen turvetavoitteisiin Nykyisellä luvitustahdilla turvetta ei riitä hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaiseen turvemäärään (16 TWh 2020). Pöyryn nykytrendi-skenaarion mukaan nykyisellä luvitustahdilla vuonna 2020 on käytettävissä turvetta vain 11 TWh eli vain alle puolet viimeisen 15 v. keskiarvosta (23 TWh). Vuoden 2012 lopussa uusien turvetuotantoalueiden lupia oli prosessissa noin 12600 ha ja vanhojen alueiden lupaehtojen tarkistushakemuksia lähes 7000 ha.

MITÄ KEINOJA BIOENERGIA RY KÄYTTÄÄ LÄHITULEVAISUUDESSA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN EDISTÄMISEKSI Bioenergian tuet ja verotus edistämään bioenergian lisäämistä ja investointeja. Ympäristölupajärjestelmä yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi. Turveimagon parantaminen faktapohjaisesti. Turvataan puun nykyinen asema tukikelpoisena uusiutuvana ja nollapäästöisenä. EU lähtöiset kestävyyskriteerit ja niihin liittyvä hallinto yksinkertaiseksi ja toiminnan jatkuvuutta takaavaksi. Edistetään toimenpiteitä, jotka vilkastuttavat puukauppaa. Pelletin käytön ja lämpöyrittämisen konseptien kehittäminen.

KIITOS!