Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004)

Transkriptio

1 BIOENERGIA RY Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004) Edustamme koko bioenergiaketjua aina maanomistuksesta ja hankinnasta voimalaitoksiin ja metsäyhtiöihin Bioenergia-alan liikevaihto on lähes kolme miljardia euroa Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin henkilöä. Paikallisesti bioenergian työllisyysvaikutukset ovat usein vielä tätäkin merkittävämmät. Bioenergian osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa on noin 80 %. Bioenergia ry:n jäsenet kattavat 90 % kotimaisen energian tuotannosta. Bioenergia ry:n jäsenet kattavat yli 90 % Suomen bioenergian tuotannosta.

2 HALLITUKSEN ESITTELY Hallituksen puheenjohtajana Esa Lindholm, Kuopion Energiasta Varsinainen jäsen Varajäsen Hannu Alarautalahti, Metsä Group Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Antero Jännes, Gasum Oy Heikki Karppimaa, Turveruukki Oy Petteri Korpioja, Ariterm Oy Ilpo Mattila, MTK ry Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry Matti Oksanen, UPM-Kymmene Oyj Tomi Vartiamäki, L&T Biowatti Oy Rami Vuola, EPV Energia Oy Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy Kari Tuomela, Stora Enso Oyj Asko Puhakka, Pohjois-Karjalan AMK Marica Kilponen, John Deere Forestry Oy Olli Raunio, Raunion Saha Oy Tommi Lahti, LMH Hakkuri Oy Paavo Soikkeli, Metsähallitus Hannu Niemelä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ville Kopra, Versowood Oy Tuomo Kantola, Jyväskylän Energia Oy Roger Holm, Oy Alholmens Kraft Ab Hannu Haavikko, HK-Energia Oy

3 TOIMISTON HENKILÖSTÖ Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, OTM, toimi aikaisemmin pääministeri Mari Kiviniemen talouspoliittisena neuvonantajana sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Viimeksi hän on työskennellyt Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä. Toimialapäällikkö Hannes Tuohiniityn, agrologi, AMK, vastuualueina ovat pelletti ja pienkäyttö sekä lämpöyrittäjyys. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä aluepäällikkönä Suomen Pellettilämmitys Oy:ssä. Toimialapäällikkö Tage Fredrikssonin, MMM, vastuualueina ovat puuenergia, bionesteet ja biokaasu. Fredriksson on toiminut aiemmin muun muassa Puuenergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa yksikön päällikkönä. Aluepäällikkö Hannu Salon, MMM, vastuualueena on turve. Hän on aiemmin toiminut muun muassa järjestöpäällikkönä Turveteollisuusliitossa. Viestintäjohtaja Miia Eloranta, VTM, on aiemmin toiminut muun muassa viestintätoimiston vetäjänä Soprano Oyj:ssä sekä erilaisissa viestintätehtävissä mm. Suomen Messuilla ja Turun yliopistossa. Turpeen toimialapäällikkö Jouko Rämö, DI, on aiemmin työskennellyt Pohjolan Voiman energia- ja ilmastopolitiikan johtavana asiantuntijana sekä energia-alan tehtävissä Teollisuuden Energialiitossa ja VTT:llä..

4 TALOUSTILANNE HAASTAA Valtion velanotto nousee kuluvana vuonna yli yhdeksään mrd. euroon. Ensi vuoden osalta velanotto pysynee samassa mittaluokassa, tämän hetken budjettiarvion mukaan velkaa otettaisiin noin seitsemän mrd. Työttömyys tulee valtiovarainministeriön arvioiden mukaan jäämään kahdeksaan prosenttiin. Useiden arvioiden mukaan myös Suomen vaihtotase jää negatiiviseksi. Taloustilanne aiheuttaa paineita verojenkiristyksiin ja menojenleikkauksiin.

5 ONGELMA TIEDETÄÄN

6 TAHTOTILA SELVÄ

7 TAVOITTEET KORKEALLE

8 YLE: Keljonlahdella investoidaan kivihiilikauteen Keljonlahdella investoidaan kivihiilikauteen, YLE Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola sanoo, että investointi on pakko tehdä, jotta kaupunkilaisten lämmönjakelu voidaan turvata huonosta turvetilanteesta huolimatta. Keljonlahden voimalaitoksessa aloitetaan kivihiilen polttaminen. Jyväskylän Voiman yhtiökokous päätti eilen, että Keljonlahden voimalaitokseen investoidaan 16 miljoonaa euroa kivihiilen polton mahdollistaviin laitteisiin. Summalla rakennetaan hiilen varastointikenttä ja kuljetinlaitteet. Näillä näkymin kivihiilen poltto alkaa vuoden päästä. Turvepula uhkaa lämmönjakelua Keljonlahteen on jo investoitu rikinsyöttölaite, jolla turpeen osuutta voidaan pudottaa, mutta turvepulan takia turve ei edelleenkään riitä. Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola kertoo, että Keljonlahden voimalaitosta voidaan tulevana talvena käyttää vain kolme kuukautta ja Rauhalahdessakin joudutaan polttamaan kivihiiltä. Turpeen saatavuus on heikentynyt ja kaksi seuraavaa vuotta ovat varmuudella heikkoja turvevuosia, koska ensi vuosi tyhjentää tämänvuotiset varastot.

9 KALEVA: Oulu varautunut polttamaan kivihiiltä Oulun Energialla on kivihiilivarasto, mutta sitä käytetään vasta viimeisenä vaihtoehtona. Kaleva, Oulu Timo Myllykoski Oulun Energia on varautunut tuottamaan kaukolämpöä kivihiilellä, jos turve, puu ja muut polttoaineet loppuvat kesken lämmityskauden. Polttoainejohtaja Pertti Vanhalan mukaan kesällä 2010 hankittu kivihiilivarasto otetaan käyttöön vasta viimeisenä vaihtoehtona. Meillä on mahdollisuus käyttää kivihiiltä, mutta ei haluja sen käyttämiseen, koska se on kaikista kallein vaihtoehto. Pystymme polttamaan voimalaitoksessa noin 20 prosentin hiiliosuutta polttoaineesta. Oulun Energialle turvetta toimittavan Turveruukki Oy:n tavoite oli nostaa kesän aikana jyrsinturvetta noin 2,3 miljoonaa kuutiota. Toimitusjohtaja Heikki Karppimaa kertoo toteutuman jääneen noin 1,2 miljoonaan kuutioon. Osalla käyttöpaikoista turvetta ei tule olemaan lähellekään niin paljon kuin haluttaisiin, Karppimaa sanoo. Toistaiseksi Oulun Energia ei ole polttoainejohtajan mukaan joutunut turvautumaan kivihiileen vielä kertaakaan.

10 YLE: Uralintakainen hiili lämmittää pian kuopiolaiskoteja Uralintakainen hiili lämmittää pian kuopiolaiskoteja, YLE Huono turvekesä pakottaa Kuopion energian käyttämään muita polttoaineita. Kivihiiltä saapuu Kuopioon ensi viikosta alkaen laivalastillinen viikossa. - Ensimmäinen kivihiililaiva Venäjältä Kuopioon saapuu ensi viikolla. Sen jälkeen kivihiiltä tulee Kumpusaaren terminaaliin laivalastillinen viikossa. - Kivihiili on peräisin Uralin takaa Keski-Venäjältä, ja se lastataan laivaan Viipurissa. Kivihiiltä tuodaan yhteensä noin kuutiota. - Huonon turvekesän vuoksi Haapaniemen kolmoskattilassa joudutaan käyttämään puun lisänä kivihiiltä. Hiilen osuus Haapaniemen voimaloiden kaikista polttoaineista on lämmityskauden aikana kymmenkunta prosenttia. - Pääpolttoaineista turpeen osuus on edelleen hieman suurempi kuin puun.

11 YLE: Turvepula lisää kivihiilen käyttöä Sateinen kesä heikensi turvesatoa eikä turpeentuotannon pinta-ala ole riittävä kattamaan kysyntää. Esimerkiksi Pori Energian alueella turvetta korvataan kivihiilellä ja kaukolämmön hintaa nostetaan 10 prosenttia. Turpeen heikko tuotanto on nostamassa kaukolämmön hintaa. Sateinen kesä heikensi merkittävästi turpeen tuotantomäärää, joten energiayhtiöiden on korvattava turpeen jättämää vajetta kivihiilellä ja puulla. - Vuodenvaihteessa kaukolämmön hinta nousee 10 prosenttia. Taustalla on paitsi turvepula, myös turpeen verokohtelun muutos, kertoo Pori Energian toimitusjohtaja Matti Rintanen. Kaukolämmön hinta nousee Rintanen korostaa, että turvepulan taustalla on myös muita syitä kuin sateinen kesä. Hän toivoo valtiovallan muuttavan suhtautumistaan turpeeseen. - Tarvitsemme lisää turvetuotannon pinta-alaa. Säätilalle ei voida mitään ja sateisia kesiä tulee jatkossakin. Jos meillä olisi enemmän turvetuotantoalaa, silloin huonoinakin kesinä saataisiin parempi turvesato. Pori Energia on tuottanut kaukolämmöstä noin prosenttia turpeella. Tulevana talvena turpeen osuus laskee selvästi alle 20 prosenttiin.

12 YLE: Alholmens Kraft vaihtoi metsähakkeen kivihiileen Pietarsaarelainen voimalaitos Alholmens Kraft on vuodenvaihteessa luopunut energiapuun käytöstä. Suomen suurin bioenergiaa hyödyntyvä voimalaitos on siirtynyt metsähakkeesta kivihiileen siksi aikaa, että kysymys energiapuun tuesta saadaan käsiteltyä EU:ssa. Puuenergiasta maksettu kiinteä tuki lopetettiin vuodenvaihteessa. Vaikka metsähakkeen tukiongelmat saataneen ratkaistua kevään aikana, kivihiilestä tuskin päästään täysin eroon koskaan. Voimalaitoksen tuotannossa yli puolet polttoaineesta on ollut kotimaista turvetta ja metsähaketta, jota saadaan muun muassa harvennusmetsistä. Sen lisäksi käytetään pääasiassa venäläistä kivihiiltä ja jonkin verran jätettä. - Metsähakkeen osuuden pitää nousta aika lailla, että kivihiilestä päästäisiin kokonaan eroon, Nickull toteaa. Kivihiilen käyttö on pois hakeyrittäjiltä Voimalaitokset sinänsä eivät kärsi tilanteesta - ne vain tuottavat seuraavat kuukaudet sähköä halvemmilla raaka-aineilla. Vaikeuksissa ovat sen sijaan energiapuun korjaamiseen keskittyneet yritykset, jotka ovat tehneet suuria investointeja. Energiapolitiikkaan halutaan johdonmukaisuutta Puuenergiasta maksettu tuki katkesi vuodenvaihteessa kuin seinään. Nyt Suomi odottaa, että EU-komissio hyväksyisi uuden tukijärjestelmän. Kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä tuetaan aikaisintaan huhtikuusta alkaen. Sekä voimalaitokset että energiapuuta korjaavat yrittäjät pitävät valtion energiapolitiikkaa lyhytnäköisenä.

13

14 VAUHTIA KOTIMAISILLA POLTTOAINEILLA Energiapolitiikkaan johdonmukaisuutta ja toimintaympäristö ennakoitavaksi Uusiutuvan energian tukijärjestelmä investointeja edistäväksi Turpeen luvitus kuntoon

15 JA SITEN TULOKSIA Suomella on käytettävissä runsaasti omia, paikallisia energialähteitä, kuten metsäenergiaa, turvetta, tuulta ja vettä. Mikäli tuonnin sijaan tuottaisimme käyttämämme energian omista paikallisista lähteistä kestävällä tavalla, voisi kauppataseemme vahvistua varsin nopeastikin 2-3 miljardilla eurolla. Fossiilisen tuontienergian korvaamisessa bioenergia on yksi kustannustehokkaimmista ja työllistävimmistä tavoista. Tämä edellyttää kuitenkin valtiolta selkeää ja johdonmukaista energiapolitiikkaa ja riittäviä tulevaisuusinvestointeja.