Vuosikertomus 2014
Sisältö: sivu Sisältö sivu 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus ja arvot 3 2. Toimintaympäristö ja toiminnan painopistealueet vuonna 2014 5 2.1 Toimintaympäristö 5 2.2 Painopistealueet vuonna 2014 6 3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna 2014 7 3.1 Viestintä 2014 7 3.2 Seutukunnallinen omaistyö 10 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen 10 3.4 Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta 13 3.5 Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille 14 3.6 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti 16 3.7 VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke 17 4. Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset 19 5. Resurssit 22 5.1 Talous 22 5.2 Toimitilat ja kalusto 22 5.3 Yhteistyö 23 6. Toiminnan vaikutusten arviointi 24 6.1. Asiakastulokset ja prosessien sujuvuus 25 6.2. Henkilöstötulokset 27 6.3.Talouden toteutuma 27 Liitteet Liite 1: Mielenterveyskuntoutuja/-potilaan omaisen/läheisen varhaisen tuen prosessikuvaus 29 Liite 2: Yhteistyötahomme Etelä-Pohjanmaalla 30 Liite 3: TYHY-suunnitelma 2014 31 Liite 4: Työntekijöiden tilastot vuodelta 2014 36
1. Yhdistyksen toiminta-ajatus, arvot ja omaistyön teoreettinen malli 3 FinFami Etelä-Pohjanmaa ry on vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaisjärjestö, jota koordinoivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja joka on Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva mielenterveysomaisten keskusliiton FinFami ry:n jäsenyhdistys. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää alueellista omaistoimintaa Etelä-Pohjanmaan 18 kunnassa. Toiminnassa toteutetaan ja koordinoidaan alueellista omaistyötä ja siten edistetään mielenterveysomaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on kaikkien perheenjäsenten huomioiminen ja tukeminen sairastamisprosessin eri vaiheissa silloin, kun joku perheestä sairastaa psyykkisesti. Yhdistys toimii myös omaisten edunvalvojana jakamalla kohderyhmätietoa sekä vaikuttamalla yleiseen asennoitumiseen mielenterveysasioissa. Omaislähtöisyys ja yhteistyö ovat kaiken toiminnan perusta. Yhdistyksen toiminnassa omainen on keskiössä. Omaiset ovat mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Toiminnassa on mukana myös alan ammattilaisia, jotka työnsä tai oman kokemuksensa pohjalta haluavat olla edistämässä omaisten asemaa. Yhdistyksen jäseninä ovat yksittäiset henkilöt, perheet ja erilaiset yhteisöt. ARVOT Kansalaisjärjestölähtöisyys Toimintamme perustuu omaislähtöisyyteen. Vapaaehtoisuus ja vertaistuki ovat tärkeimmät voimavaramme. Rohkaisemme osallistumaan järjestötoimintaan. Kunnioitus Kunnioitamme toisiamme yksilöinä ja yhdistyksinä. Toimimme oikeudenmukaisesti. Luottamus Olemme luotettavia ja rehellisiä. Toimimme reilusti. Lämpö Toimimme inhimillisesti ja olemme läsnä. Välitämme hyvinvointia. Omaisjärjestötyö voimaannuttaa. Vaikuttavuus Omaisjärjestötyö on vaikuttavaa ja vastuullista. Olemme ketterä ja toimimme taloudellisesti. Vaikutamme viisaasti. Uskallus Omaisjärjestötyössä toteutuu luovuus ja innovatiivisuus. Tuomme rohkeasti esiin mielenterveysomaisten näkökulmia ja tuemme omaisia olemaan avoimia.
virkistys,vertaistuki, liikunta arjessa mukana
2. Toimintaympäristö ja painopistealueet vuonna 2015 2.1. Toimintaympäristö Yhdistyksen toiminta-alue noudattelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluetta, jossa on pinta-alaa 13 444 neliökilometriä, kuntia 18 ja asukkaita noin 200 000.
FinFami Etelä-Pohjanmaan ry toimii viidellä eri Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seutukunnalla. Seinäjoen seudulla Seinänaapurikuntien alueella asuu lähes puolet Etelä-Pohjanmaan asukkaista eli noin 94 000 asukasta. Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kuntia on 7. Järviseutu asukasluku noin Alajärvi 10 500 Evijärvi 3 000 Lappajärvi 3 500 Vimpeli 3 000 20 000 Härmänmaa asukasluku noin Kauhava 17 500 Lapua 14 500 32 000 Seinänaapurit asukasluku noin Ilmajoki 12 000 Jalasjärvi 8 000 Kurikka 14 000 Seinäjoki 60 000 94 000 Suupohja asukasluku noin Isojoki 2 500 Kauhajoki 14 500 Karijoki 1 500 Teuva 5 500 24 000 Kuusiokunnat asukasluku noin Alavus 12 500 Kuortane 4 000 Soini 2 000 Ähtäri 6 500 25 000 Noin joka viidennellä suomalaisella on hoitoa tai huomiota vaativa mielenterveysongelma. Jokaisella ongelmasta kärsivällä on 2-3 omaista, joiden elämään sairaus vaikuttaa. Suhteutettuna Etelä-Pohjanmaan väestöön Etelä-Pohjanmaalla voi arvioida olevan psyykkisesti sairastuneita noin 40 000 ja heillä omaisia noin 80 000-120 000 henkilöä. Omaistutkimuksen mukaan ainakin noin 40% omaisista kärsii itse masennuksesta, mikä on kaksin-kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. 2.2 Painopistealueet vuonna 2014 1. Järjestön tunnettuuden lisääminen 2. Yhteistyön tehostaminen 3. Hyvien käytäntöjen vahvistaminen
3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna 2014 7 3.1 Viestintä 2014 Yleistä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja tiedonkulusta Viestintä tukee yhdistyksen tavoitteiden saavuttamista viestinnän keinoin. Viestintä vastaa sekä sisäisiin että ulkoisiin tiedotustarpeisiin. FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n pääviestit vuonna 2014 olivat tavoitteiden mukaiset: Psykiatristen potilaiden omaiset tarvitsevat tukea. Omaisten tukeminen on osa Etelä-Pohjanmaan alueen mielenterveyspalvelua. Yhdistyksen toiminta tähtää näihin tavoitteisiin monipuolisesti: koulutus, tiedotus ja julkaisutoiminta, omaisten edunvalvonta, vertaisryhmätoiminta, omaisneuvonta, terveyskurssit ym. virkistystoiminta, yhteistyö mielenterveystyötä tekevän virallisen tahon ja eri järjestöjen kanssa sekä kokeilutoiminta ja tutkimustyö. Yhdistyksen viestinnän pääpainopistealue seuraavan toimintakauden aikana on nimenmuutosprosessin lanseeraaminen. Viestinnän keinoja olivat olemassa olevat viestintäkanavat kuten sähköpostiringit, yhteistyöpalaverissa yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen, verkkosivut, facebook, jäsentiedote, Labyrintti, mediatiedottaminen, vapaaehtoistoiminnan käsikirja, tapahtumat ja tilaisuuksien järjestäminen tai tapahtumissa mukana oleminen. Viestintätyöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2014. Viestinnän tuloksien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota pääviestien läpimenoon ja niiden sävyyn. Sisäisen viestinnän kehittämisen suuntaa seurattiin hallituksen kokouksissa, syys- ja kevätseminaareissa ja henkilökuntapalavereissa. Viestinnän onnistumista arvioitiin myös nettisivujen kävijämäärän sekä kohderyhmiltä saadun palautteen perusteella. Mediaseurannan avulla saatiin tietoa omaisasian ja yhdistyksen tunnettuudesta ja esimerkiksi edunvalvontaa koskettavista teemoista. Tärkeimmät viestintään liittyvät tapahtumat/tapaamiset otettiin mukaan yhdistyksen vuosikelloon. Vierailut Viestinnän tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan alueiden tilanteesta. Vuonna 2014 koottiin yhteen joka seutukunnassa omaistoimikunta, joissa tavattiin alueiden yhteistyötahoja ja omaisia ja tutustuttiin alueiden omaistyöstä vastaaviin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin kartoittaen alueiden tarpeita omaisasioissa.
Yhteistyö Keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten kanssa Tehtiin yhteistyötä Keskusliiton ja muiden alueyhdistysten kanssa ja tiedotettiin erityisesti sellaisista hyvistä käytännöistä, joita yhdistys on kehittänyt sekä itse että yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Toimiva viestintä lisää vaikuttavuutta omaisasioissa, hyvien käytäntöjen leviämisen mahdollisuutta sekä yhteistyötä niillä kohdin, missä se on luontevaa ja järkevää. 8 Verkkosivut, jäsentiedote ja sosiaalinen media Yhdistyksen kotisivut pidettiin ajan tasalla ja lisättiin tarpeellista tietoa ajankohdan ja palautteen perusteella. Kävijämäärää seurattiin. Keskusliiton sähköistä Leija- lehteä luettiin, jota kautta saatiin tietoa keskusliiton ajankohtaisista asioista ja meille tärkeitä tietoja esim. kokoontumisista ja koulutuksista. Samoin seurattiin myös muiden yhdistysten jäsenpostia, joka yhdistykseen tulee tiedoksi joka puolelta Suomea, jotta voitiin pysyä ajan tasalla Suomen omaiskentässä, voitiin suhteuttaa oman alueen tilannetta paremmin ja saatiin vinkkejä hyvistä käytännöistä. Labyrintti-lehdessä julkaistiin aineistoa Etelä-Pohjanmaan omaisasioista ja vastattiin niihin toiveisiin, joita Labyrintti-lehden toimituksesta päin tuli alueelle niissä kohdin, missä se palveli omaisia ja yhteistyötahoja ja joissa yhdistyksellä oli annettavaa/tiedotettavaa. Labyrintti-lehti tilattiin jokaiselle jäsenmaksun maksaneelle jäsenelle/yhteistyötaholle. Oma jäsentiedote ilmestyi kolme kertaa ja sen sisältöä kehitettiin aluelähtöisesti. Yhdistys on facebookissa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Fanimäärää pyrittiin kasvattamaan. Keskusliiton keskustelupalstalle on linkki- alueen omaiset voivat osallistua keskusteluun siellä. Osallistuttiin Keskusliiton viestintävalmiuksia vahvistavaan koulutukseen. Mediatiedottaminen Vuoden 2014 toimintakauden yhtenä tavoitteena oli omaistyön, omaisten arjen sekä palvelujärjestelmästä saatujen kokemusten esiin nostaminen Etelä-Pohjanmaan alueen mediassa. Mediatiedottamista tehtiin suunnitelmallisesti ja levitettiin mm. keskusliiton kannanottoja alueella. Tarkoituksena oli vahvistaa yhdistyksen asemaa alueella tunnettuna asiantuntijatahona, jolla on oma selkeästi profiloitunut paikkansa järjestösektorin mielenterveystyön kentässä. Tapahtumat Järjestämällä koulutustapahtumia ja osallistumalla yhteistyössä järjestettäviin järjestö- hyvinvointi-, omaishoitaja- /omaistapahtumiin yhdistys teki tavoitteitaan ja toimintaansa tunnetuksi, nosti keskusteluun mielenterveysomaisia koskevia ajankohtaisia aiheita sekä loi yhteyksiä muihin yhteistyö- ja sidosryhmiin. Ilonan päivän eli mielenterveysomaisten valtakunnallisen päivän yhteydessä järjestetiin alueellisia tapahtumia ja pyrittiin nostamaan esiin mielenterveyskuntoutujien omaisten asemaan liittyviä ajankohtaisia asioita, erityisesti omaisten voimavarojen tukemiseen tähtääviä kannanottoja. Oltiin mukana valtakunnallisen teeman Omaisilla on oikeus saada tietoa esiin nostamisessa.
Vastuut ja resurssit Viestintä ja tiedottaminen sisältyy kaikkien Etelä-Pohjanmaan alueen yhdistyksen omaistyöntekijöiden toimenkuvien sisälle toimenkuvan mukaisin painotuksin. Viestintäsuunnitelman toteutus kuuluu kaikille yhdistyksen toiminnassa mukana olevalle työntekijöille, hallitukselle ja vapaaehtoisille omaistyöntekijöiden koordinoimana. Jokainen vaikuttaa yhdistyksestä muodostuvaan järjestökuvaan ja sitä kautta sen maineeseen. Viestinnän tukena yhdistyksessä toimii viestintätyöryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja, omaisneuvoja, hallituksen edustaja sekä kutsuttuna tai kuultavana myös muita tarpeen mukaan. Ryhmää koordinoi toiminnanjohtaja. Viestinnän painopistealueet 2014 toteutuivat osittain yhdistyksen tunnettuutta lisättiin Etelä-Pohjanmaalla, jota tehtii nimenmuutoksen lanseerauksen yhteydessä tuotettiin tietoa ja levitettiin sitä omaisiin liittyvissä asioissa. Tähän liittyi valtakunnallisen teeman Omaisten oikeus saada tietoa esiinnostaminen lehden tuottaminen joka talouteen siirtyi vuodelle 2015 Muita konkreettisia toimenpiteitä 2014 esitteiden uusimisen suunnittelu ja osittainen toteuttaminen heti nimenmuutoksen jälkeen hankittujen mainostarvikkeiden levittäminen tapahtumista tehtiin erillinen esite ja niitä levitettiin kotisivuilla, sähköpostitse, postitse, käteen, ilmoitustauluilla kolme jäsenkirjettä, joissa yhteenveto tulevista tapahtumista tiedotettiin järjestöpalstoilla maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä saatiin muutama artkkeli omaisasioista kolme artikkelia Labyrintti-lehteen päivitettiin kotisivuja säännöllisesti tiedotettiin ryhmissä, tapahtumissa, yhteistyöpalavereissa ja suullisesti tiedotettiin omaistoimikunnissa 9
3.2 Seutukunnallinen omaistyö 10 Tavoite: Jokaisella seutukunnalla toimii vähintään yksi omaisryhmä ja omaistoimikunta. Keinot: Seutukunnallista omaistoimintaa vahvistettiin alueellisella omaistoimikunta-työskentelyllä. Omaistoimikunnat kokoontuivat seuraavasti: Järviseudun omaistoimikunta Alajärven Alvariinissa 6.5., Härmänmaan omaistoimikunta Kauhavan Yrittäjäopistolla 20.5., Suupohjan ja Kurikan omaistoimikunta Kurikan Pitkässä Jussissa 3.9. sekä Seinäjoen seudun omaistoimikunta Marttilan tallissa 30.9. Mukaan kutsuttiin omaisedustajia, omaiskokemusasiantuntija, hallituksen jäsenet alueelta, yhteyshenkilöitä alueen psykiatriselta osastolta tai psykiatrian poliklinikoilta/päivätoiminnasta, alueen asumispalveluyksiköistä, seurakunnista, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta sekä alueen muista mielenterveys- ja omaishoitajayhdistyksistä. Omaistoimikunta suunnitteli omaistoimintaa alueelle. Arviointi: Muistiot omaistoimikuntien kokoontumisista 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tavoite: 1. Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry on alueellisesti toimiva ja tunnettu omaisjärjestö mielenterveystyön kentällä Etelä-Pohjanmaan alueella. 2. Yhteistyössä E-P mielenterveystoimijoiden kanssa välitetään tietoa omaisten tilanteesta sekä kehitetään hyviä, omaiset huomioon ottavia ja omaisten osallisuutta ja voimaantumista lisääviä käytäntöjä alueellisesti. Tavoitteena on lisätä mielenterveyteen liittyvien asioiden avointa käsittelyä yhteiskunnassa sekä tuoda omaisten näkemyksiä ja kokemuksia esille eri toiminta-alueille. Kehitetään ja ylläpidetään menetelmiä, joiden avulla tuetaan omaisten hyvinvointia, jaetaan tietoa, vaikutetaan asenteisiin ja toimitaan omaisten edunvalvojina Etelä-Pohjanmaalla.
Keinot: 1. Jatkettiin omaisten ohjausta ja neuvontaa omaisten tapaamisten kautta, puhelimitse, kotikäynnein ja muun yhteydenpidon muodossa. Omaisten tapaamisille alueilla järjestettiin mahdollisuuksia. Pyrittiin näillä keinoin kartoittamaan omaisen avun ja tuen tarve, tarjoamaan ammatillista ja vertaistukea. Ohjattiin tarvittaessa myös muiden tahojen avun piiriin. 2. Järjestettiin vapaaehtoisille ja vertaishenkilöille tapaamisia ja koulutusta. 3. Jatkettiin yhteistyötä psykiatristen yksikköjen ja poliklinikoiden sekä perusterveydenhuollon kanssa potilaiden omaisten ja läheisten tukemisessa. Koulutettuja ja koulutuksessa olevia kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin viemällä omaisnäkökulmaa heidän kanssaan ja välityksellään eteenpäin. 4. Tehtiin ja kehitettiin verkostoyhteistyötä alueen Omaishoitajat ja Läheiset yhdistysten, Terveyden Edistämisenverkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteisiä verkostotapaamisia pidettiin säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja niissä suunniteltiin yhteisten ja toistemme asiakkaiden tukemisen muotoja kunkin yhteistyötahon toimintaan kuuluvalla tavalla. 5. Järjestettiin tiedottavia ja teemallisia omaisteniltoja ja tapahtumia sekä yhdistyksen omana toimintana että yhteistyössä mielenterveyskeskusten ja psykiatrian poliklinikoiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 6. Toimittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, lähinnä opiskelijoiden eriasteisten opinnäytetöiden yhteydessä sekä opiskelijoiden käytännön harjoittelujen kenttänä. Esiteltiin yhdistyksen toimintaa eri opiskelijaryhmille. 7. Yhdistyksessä toimi edunvalvontatyöryhmä, joka koordinoi edunvalvontaan liittyvää toimintaa yhdistyksessä. 11 Arviointi: Määrällinen arviointi: Tilastot tapahtumista (tapaamisten ja tapahtumien määrät ja osallistujamäärät) Laadullinen sisäinen ja ulkoinen arviointi: Muistiot ja raportit yhteistyöneuvotteluista Palautteet toiminnasta (kyselyt, arvioinnit ) ja niiden käsittely
Toteutuma: Taulukko 1. Tuki ja kohderyhmätiedon jakaminen ajanjaksolla 2012-2014 12 Toiminta 2012 2013 2014 määrät osallistujat määrät osallistujat määrät osallistujat 1 Omaisneuvonta- 113 142 119 150 41 52 tapaamiset 2 Omaiscafe 13 76 14 40 19 49 3 Puhelut 120 40 25 4 Jäsentiedotteet 3 3 3 5 Yhteistyö tapaamiset 106 154 79 6 Yhdistyksen 14 1288 22 700 17 1105 Esittelyt/koulutukset eri yhteyksissä 7 Yhdistyksen 15 388 57 1500 17 329 järjestämät koulutuspäivät 8 Jäsenmäärä 497 532 546 1 Joissakin tapaamisissa on ollut mukana useampia omaisia. Vartu-projektin puitteissa omaisneuvonta loppui. 3 Omaisneuvontapuheluja on kirjattu 25. Nämä ovat olleet pidempiä tukipuheluita, joiden lisäksi on lukuisia lyhyempiä omaiskontakteja puhelimitse. 4 Jäsentiedotteita lähetettiin 3 kertaa yhdistyksen jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi yhdistyksen esitteitä jaettiin vuoden 2014 aikana kaikissa esittelytilaisuuksissa ja luennoilla. 5 Yhteistyötahojen kanssa kokoontumisia kirjattiin 79 kertaa. Toimihenkilöt ovat olleet mukana alueen eri hankkeissa ja työryhmissä (Omaishoitajaverkosto, Terveyden edistäminen-työryhmät, Voimaa arkeen- suunnitteluryhmissä) Yhteistyökokoontumisia on ollut lisäksi mm. päärahoittaja RAY:n, johtoryhmän, kirjanpitäjän, Mikevan, psykiatrian poliklinikoiden sekä Vaasan ja Tampereen omaisyhdistysten kanssa. 6. ja 7 työntekijöiden tilastoinnin pohjalta osallistujamäärä yhdistyksen esittelyissä ja järjestämillä koulutuspäivillä 1434 8. Vuoden alussa henkilöjäseniä oli 406 ja yhteisöjä 126, yhteensä 532 jäsentä vuoden 2013 lopussa. Jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 546, joista henkilöjäseniä 420 ja yhteyshenkilö-/yhteisöjäseniä 126.
3.4 Vertaistukiryhmä- ja vapaaehtoistoiminta 13 Tavoite: Toiminnalla tuetaan omaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä toimitaan omaisten vertaisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen mahdollistamiseksi Keinot: 1. Yhdistyksellä oli vuonna 2014 alueellisesti kattava omaistenryhmäverkosto. Tavoitteiden mukaisesti toteutettiin kohdennettuja vertaistukiryhmiä kuten ensitietoryhmä sekä Vertti- ryhmä. Huomioitiin eri ikäisten ja erilaiset omaisena olemisen tuen tarpeet ja myös alueellisesti erilaiset yhteisöllisen toiminnan tarpeet. 2. Omaisille suunnattu Prospect-vertaistukiryhmämalli on EUFAMIN (Eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitto) kehittämä ryhmämalli, jonka omaisille suunnattu ryhmämalli huomioi omaisten omat, erilliset tarpeet, parantaa heidän itsetuntoaan, edesauttaa jaksamista, tukee elämänhallinnan ottamista omiin käsiin ja parantaa omaisten elämänlaatua (Lähde: Omaisten Prospect-koulutusohjelma, Eufamin tuottama ohjaajan käsikirja 2003.) Omaisjärjestöjen tavoitteena on levittää Prospect-vertaistukiryhmämalli laajalti valtakunnallisesti käytetyksi mielenterveyspotilaiden omaisten tukemisen malliksi ja yhdistys vastaa tästä työstä Etelä-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2014 aikana kokoontui yksi Prospect-ryhmä ja yksi ProspectPlus-ryhmä Seinäjoella. 3. Toteutetaan vapaaehtois- ja vertaistukiryhmätoimintaa yhteistyössä alueen psykiatristen yksiköiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkkinä Käsillä tekemisen iloa - ryhmä toteutetaan yhteistyössä E-P:n käsi-ja taideteollisuus ry:n ja Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Myös miesten toiminnallinen omaisryhmä toteutetaan yhdessä Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Järviseudun Omaishoitajien kanssa järjestettiin keilaryhmätoimintaa. 4. Yhdistyksessä oli mukana vapaaehtoisia omaisryhmien ohjaajina ja vertaistukihenkilöinä. Muutamia vapaaehtoisia saatiin lisää erilaisiin toimintoihin. Vapaaehtoistoiminnan käsikirja ohjaa yhdistyksen vapaaehtois-toimintaa. Arviointi: Määrällinen: Tilastot omaisryhmistä ja muista vapaaehtoistoiminnoista Laadullinen: Ryhmiin osallistujien palautteet
Toteutuma: Taulukko 2. Ryhmätoiminnot 14 Toiminto 2012 2013 2014 määr osall.hlöt määr osall.hlöt määr osall.hlöt Vertaistukiryhmät 8 320 9 504 10 560 Omaisten illat 5 78 9 135 3 33 Vertaistukiryhmiä kokoontui vuoden aikana 10 eri ryhmää (yhteensä noin 80 kertaa). Ryhmiin osallistui yhteensä keskimäärin seitsemän omaista/kerta, kaikenkaikkiaan 560 omaista. Ryhmät: Seinäjoen omaisryhmä, Prospect- ryhmä, ProspectPlus ryhmä sekä Järviseudun ryhmä, Lapuan ryhmä, Alavuden ryhmä ja Kauhajoen ryhmä. Lisäksi miesten toiminnallinen ryhmä sekä käsillä tekemisen ryhmä. Kokoontumiset pääsääntöisesti 1krt/kk, kesätauko kesä-heinä- ja elokuussa. Noin puolessa ryhmäkerroista ohjaajana toimi vertaisohjaaja yksinään. Omaisten illoissa osallistujia keskimäärin 11/tapaaminen kolme kertaa. 3.5 Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille Tavoite: Toiminnalla tuetaan perheiden arjessa selviytymistä ja virkistäytymistä sekä edistetään omaisten hyvinvointia ja voimaantumista. Toteutetaan ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä vertaistuen avulla, joka suunnataan koko alueen omaisille. Toteutetaan osittain yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Perheiden sekä omaisten ja kuntoutujien mahdollisuutta osallistua yhdessä tuetaan järjestämällä ohjelmaa ja tapahtumia perheille sekä omaisille ja kuntoutujille yhdessä. Virkistystilaisuudet: 1. Omaisryhmien kevätretket ja yhteinen kevätretki Vaasan saaristoon: 3retkeä x 15= 45 hlöä 2. Vapaaehtoisten koulutus ja virkistystapahtumat: 2 x 10 hlöä= 20 hlöä 3. Omaisten pikkujoulu Seinäjoella 30 hlöä 4. Omaishoitajien virkistyspäivä Seinäjoella 50 hlöä 5. Mielekästä meininkiä-tapahtuma Seinäjoella 200 hlöä 6. Jouluhartaus Törnävän sairaalan kappelissa 22 hlöä 7. Omaisten retket: kevät- ja syyskaudella 2014 (Heureka ja Levi/Pallas): 46 hlöä
Voimavarakurssit: 8. Yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa voimavarakurssi Kivitipussa syksyllä 2014 viiden vuorokauden terveyslomana 15 hlöä 9. Yhteistyössä alueen omaishoitaja- järjestöjen kanssa järjestetään omaisille ja omaishoitajille omaisten virkistysviikonloppu Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta 15 hlöä 10. Erityislasten vanhempien virkistysviikonloppu yhteistyössä Lakeuden omaishoitajien kanssa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta Kivitipussa 15 hlöä 11. Touhutalotapahtuma Kohti Verttiä lapsiperheille 15 hlöä 12. Vertti-kurssi perheille, joissa vanhemmalla mielenterveydellisiä ongelmia Kuortaneen Urheiluopistolla 20hlöä Liikunta: 13. Liikuntaedut omaisille: kuntosali, uinti ja keilaus: arviolta 500 käyntikertaa 15 Arviointi: Tilastot tapahtumista ja palautteet osallistujilta Toteutuma: Taulukko 3. Virkistys ja kuntoutustoiminta Toiminto 2012 2013 2014 määrät osallistujat määrät osallistujat määrät osallistujat Virkistystilaisuudet 7 142 7 210 9 367 Retket 2 56 4 53 2 46 Voimavarakurssit 2 38 1 11 4 65 Liikunta 462 500
3.6 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti (2010-2014) 16 Tavoite: Projektissa kehitetään omaisille varhaistuen malli yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ja Etelä- Pohjanmaa ry:n sekä Pohjanmaa-hankkeessa mukana olevien yhteistyötahojen kanssa. Ajatuksena on, että Omaiset mielenterveys-työn tukena Tampere ry toimii kiinteässä yhteistyössä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Omaiset mielen-terveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry tekee yhteistyötä E-P sairaanhoitopiirin sekä E-P alueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Projektin tuotoksena syntyy Omaistyön hyviä käytäntöjä julkisella sektorilla -julkaisu yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Keskusliiton kanssa. Keinot: Etelä-Pohjanmaan omaistyön koordinaattori toimii yhteistyössä E-P:n sairaanhoitopiirin psykiatrian avohoidon kanssa. Projekti on aloitettu Seinäjoen alueelta vuonna 2010. Vuosi 2014, projektin viides vuosi Hyvät käytännöt - malli valmistui. Mallia levitettiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vaikutettiin kuntien päättäjiin ja tavoiteltiin mielenterveys- ja päihdestrategioihin yhdistettäväksi alueelliset omaisten huomioimisen suunnitelmat. Toimintaa keskitettiin Etelä- Pohjanmaalla sairaanhoitopiirin päättäjiin kohdennettuun vaikuttamistyöhön, jolla saavutettiin pysyvän omaisneuvojatoiminnan aloittaminen Törnävän sairaalan ryhmätoiminnoissa. Arviointi: Projektin E-P:n alueen johtoryhmän ja muiden yhteistyöpalaverien muistiot Muu arviointi arviointisuunnitelman mukaisesti Vuoden 2014 toimintakertomus ja projektin loppuraportti RAY:lle Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toimesta
17 3.7 VIOLA- Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke (2014-2017) Hankkeen päämäärä, tavoitteet ja konkreettisia toimenpiteitä Tavoitteena on tehostetusti tukea 65+ikäisten kotona asuvien omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka ovat vaarassa väsyä ja masentua, Seinäjoella ja kahtena viimeisenä vuonna myös muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Tavoitteena on löytää ne tavat, joilla yhdistys kolmannen sektorin matalan kynnyksen toimijana yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kotihoidon, seurakunnan diakoniapalvelun, liikuntatoimen ja Ikäkeskuksen kanssa on tukemassa kohderyhmää heidän arjessaan. Hankkeen kahtena viimeisenä vuonna tukea on tarkoitus tarjota myös muualla Etelä-Pohjanmaan alueella iäkkäiden omaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi sellaisten kuntien/ kaupunkien ja seurakuntien kanssa, jotka ovat halukkaita lähtemään tämäntyyppiseen yhteistyöhön. Työmuoto siis pilotoidaan Seinäjoen alueella kahtena ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen hankkeen toimintatapa on riittävästi jalostunut laajennettavaksi muualle Etelä- Pohjanmaan alueelle, siis yhdistyksen toiminta-alueelle. Hankkeen toiminnalla pyritään takaamaan alueellinen tasavertaisuus, eli vertaistukea on tarjolla ikääntyneille omaisille kotiin ja vertaistukitoimintaa lähelle asuinpaikkakunnasta tai julkisesta liikenteestä yms. seikoista riippumatta. Tavoitteena on, että kohderyhmästä tavoitettujen ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy: tietoisuus omahoidosta paranee, liikkuminen ja vertaistuki lisääntyy. Konkreettisia toimenpiteitä: Hankkeessa työtapana on hyvinvointitapaamisten ja niiden perusteella suunniteltujen tukimuotojen sekä seurannan tyyppinen tukitoiminta yhteistyössä Seinäjoen kaupungin vanhustenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä vertaistukitoiminta. Ajatuksena yleisluonteisesti on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä sairastuneiden omaisten/omaishoitajien tukeminen, sillä psyykkisesti sairastuneiden omaiset ovat yhdistyksen pääkohderyhmä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä työparityyppistä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Pääpaino kodinhoitajan tai kotisairaanhoitajan työssä on varsinaisen kodinhoidon asiakkaan eli sairastuneen hoito ja tukeminen. Hankkeen tarjoamaa tukea tarvitsevat erityisesti ne iäkkäät omaiset ja omaishoitajat, jotka eivät jaksa tai voi lähteä kotoa. Siksi palvelun tulee suuntautua ennen kaikkea kotiin päin. Tällaiseen tukitarpeeseen hyvinvointitapaaminen ja sen jälkeinen vertaistuellinen toiminta tarjoaa ratkaisua. Ikäihmisten depressioryhmälle on Seinäjoen kaupungissa tarvetta. Projektin puitteissa ollaan mukana käynnistämässä ikäihmisten depressioryhmätoimintaa.
Tehostettua tukea tarvitsevat erityisesti ne ikääntyvät omaiset, joiden toimintakyky on alentunut läheisen tai oman sairastumisen johdosta. He tarvitsevat henkistä tukea ja kohtaamista niin, että he voisivat kokea saavansa ymmärrystä ja konkreettisia keinoja toimintakykynsä paranemisen suuntaan. Hyvinvointitapaaminen ja sen jälkeinen työskentely tähtää siihen. Työtavan tarkoituksena on tukea psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä mielialaa hoitamalla sekä puhumalla, ajattelemalla, muistelemalla ja suunnittelemalla. Tarkoituksena on tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen toiminnalliseksi osaksi omaisen arkea. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa ja luoda mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä antaa ja saada vertaistukea. Hanke aloitetaan Seinäjoelta, sillä iäkkäiden osuus on runsaasti kasvamaan päin nimenomaan Seinäjoen alueella, sillä iäkkäitä muuttaa runsaasti maakunnasta Seinäjoelle. Koska yhdistyksen tärkeimpiin arvoihin kuuluu alueellinen tasapuolisuus, hankkeen avulla löydettyjä hyviä käytäntöjä levitetään myös maakuntaan kahden viimeisen vuoden aikana. Hankkeen alussa kehitetään mittarit, seurataan ja tutkitaan projektin tuloksia ja vaikuttavuutta koko projektin ajan. Käytännön toteutus ja painopistealueet vuonna 2014: Hankittiin projektiin tarvittavat työvälineet omaiskamarille ikääntyneiden omaistyöntekijää varten. Palkattiin ikääntyvien omaistyöntekijä. Täsmennettiin hankesuunnitelma ja hankkeen toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat. Koottiin projektiin ohjausryhmä ikääntyvien kohtaamiseen ja kotihoitoon sekä vertaistukeen perehtyneistä käytännön työn tekijöistä sekä johtoryhmä mukana olevien yhteistyötahojen johtavista henkilöistä. Lisäksi koottiin työryhmä ikääntyneistä omaisista kommentoimaan hankkeen etenemistä. Suunniteltiin ja kehitettiin hyvinvointilomake. Suunniteltiin ikääntyvien omaisten vertaisryhmätoimintaa, seniorikahvila, teemaryhmä- ja liikuntaryhmätoimintaa. Aloitettiin huolellisen suunnittelun jälkeen käytännön toiminta suunnitelmien pohjalta. Aloitettiin toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointi ja dokumentointi. Hankkeessa toteutettava arviointi ja tutkimus 2014 Määrällistä ja laadullista arviointia: Tilastoitiin hyvinvointitapaamisten määrä ja sisältö. Suoritettiin sisäistä arviointia ja kehitettiin hyvinvointikartoitusta ja sitä seuraavaa omaistukitoimintaa sen mukaisesti. Arvioitiin prosessin toimivuutta ja tehtiin muutamia muutoksia prosessiin, joka kuvattiin kaavion muotoon. Arvioinnin avulla lisätään ymmärrystä projektin toimintamuotojen välittömistä tuloksista ja myös pitkän tähtäimen vaikutuksista. Eloisa Ikä- verkoston arviointi otettiin hankkeen käyttöön. 18
4. Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset 19 Jäsenistö: Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry:n jäsenrekisterissä oli 31.12.2014 420 henkilöä ja 126 yhteisöä. Hallitus: Yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta vastaa puheenjohtaja ja hallitus, jossa on 5 jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jokaisesta viidestä seutukunnasta on hallituksessa kaksi edustajaa, joista vähintään toinen on omainen. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja, kokouksia oli seitsemän vuonna 2014. Hallitus valitsi johtoryhmäksi hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan. Työryhmiä oli kaksi: viestintä- ja edunvalvontatyöryhmä. Järjestettiin kaksi suunnitteluseminaaria: kevät ja syysseminaarit, joihin kutsuttiin kaikki hallituksen jäsenet ja työntekijät. Kevään seminaarin aiheena olivat yhdistyksen toimintaan ja sen arviointiin liittyvät asiat ja syksyn seminaarin aiheena yhdistyksen tulevaisuus ja toimintastrategiat tulevalle vuodelle. Henkilöstö: toiminnanjohtaja Päivi Penttilä, omaisneuvoja Simo Lamminsivu, omaisten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Sarika Kivimäki (30.4.saakka), omaistyön koordinaattori Päivi Ojanen, 22.4. alkaen lisäksi Sirpa Paukku vasemmalta oikealle: Simo, Sarika, Päivi P, Päivi O ja Sirpa
20 Tavoite: Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin jaksava henkilöstö, jolla on ammatilliset valmiudet omaistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen toimenkuviensa mukaisesti. Yhdistyksen yleistoiminnassa työskenteli Ak-avustuksen puitteissa toiminnanjohtaja ja omaisneuvoja. Omaisten kohdennetun tuen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojektissa työskenteli omaisten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä huhtikuun loppuun saakka. VIOLA-projektissa työskenteli ikääntyvien omaistyöntekijä huhtikuusta 2014 alkaen. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä - projektissa 2010-2014 työskenteli omaistyön koordinaattori Etelä- Pohjanmaan alueella (Tampereen alueella kaksi työntekijää). RAY- avustus myönnettiin Vartu-projektille Tampereen omaisyhdistyksen kautta. Omaistyön koordinaattori vastasi projektin toteuttamisesta Etelä-Pohjanmaalla toimenkuvansa ja projektisuunnitelman mukaisesti. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen yleisistä rakenteista ja toiminnasta, toiminnan ja talouden vuosittaisesta sunnittelusta, henkilöstöhallinnosta sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten yhteistyön koordinoimisesta ja toteuttamisesta seutukunnallisen omaistoimikuntatyöskentelyn ja muun yhteistyön kautta. Omaisneuvoja vastaa omaistoiminnasta koko Etelä-Pohjanmaan alueen omaisille, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta, jäsentiedottamisesta sekä jäsenrekisteristä sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten edunvalvontatyöstä. Hankkeiden työntekijät vastaavat toimenkuvansa ja projektisuunnitelmiensa mukaisesti projekteista. Keinot: 1. Toiminnanjohtaja kävi kehityskeskustelut henkilöstön kanssa tammikuussa 2014. Hallituksen puheenjohtaja kävi kehityskeskustelun toiminnanjohtajan kanssa helmikuussa 2014. Näiden avulla arvioitiin yhdessä henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja työhön sitoutuminen. 2. Työyhteisön toimivuutta, työryhmätyöskentelyä ja tiedonkulkua toteutettiin viikkopalavereilla, joita oli 30 vuonna 2014 ja yhteisen verkkokalenterin avulla. Työaikakirjanpito hoidettiin työaikavelhon avulla. 3. Työntekijät osallistuivat 2 x vuodessa hallituksen kanssa suunnitteluseminaariin.
4. Henkilöstölle mahdollistettiin tarpeen mukainen koulutus ja työnohjaus. Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja jaksamista. Myös työnohjaus, johon kaikilla on mahdollisuus, tukee työssä jaksamista ja vahvistaa tiimityöskentelyä sekä jokaisen yksilöllisten työskentelytapojen kehittymistä ja yhteensovittamista. 5. Henkilöstölle järjestettiin työkykyä ylläpitävää toimintaa TYHY-suunnitelman mukaisesti. Myötätunto- ym. uupumisen riski on olemassa tällaisessa ihmisten tukemiseen tähtäävässä järjestötyössä, minkä johdosta henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ottamalla jaksamiseen liittyvät kysymykset esiin viikkopalavereissa, huolehtimalla työympäristön viihtyvyydestä ja huomioimaan työhyvinvointiseikat kaikessa toiminnassa TYHYsuunnitelman mukaisesti. (liite) 21 Vapaaehtoiset: Vapaaehtoiset osallistuivat ryhmien ohjaukseen, vertaistoimintaan, omaiskokemusasiantuntija- ja kokemuskouluttajatoimintaan sekä muuhun toimintaan erilaisissa muissa tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan sisällöstä ja kestosta sovittiin jokaisen vapaaehtoisen kanssa erikseen. Vapaaehtoistoimintaa toteutettiin siten, että rekrytoitiin ja koulutettiin voimaantuneita omaisia vapaaehtoisiksi: ryhmänohjaajiksi, kahvilaemänniksi/isänniksi, tukihenkilöiksi, puhelintukitoimintaan ym. vapaaehtoistehtäviin kaikkien omaistyöntekijöiden toimesta vapaaehtoistoiminnan käsikirjan ohjaamalla tavalla. Vapaaehtoisrekisterissä olevien tilanne vapaaehtoistoiminnan suhteen kartoitettiin vuoden 2014 aikana. Arviointi: Kirjalliset palautteet ( seminaarit, kokousten ja hallitustyöskentelyn toimivuuskyselyt ) Kehityskeskustelut ( kirjalliset yhteenvedot ) Vuosittaiset henkilöstötilinpäätökset Vapaaehtoistoiminnan lomakkeet
5. Resurssit 22 5.1 Talous Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui RAY:lta omaistoiminnan alueelliseen toteuttamiseen ja kehittämiseen myönnettyyn 135 tuhannen euron kohdennettuun toiminta-avustukseen. Omaisten kohdennetun tuen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti jatkui huhtikuun loppuun edelliseltä vuodelta siirtyneen avustuksen turvin. VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- projekti rahoitettiin 70 tuhannen euron RAYprojektiavustuksella vuodelle 2014, jota avustusta nostettiin 60 tuhatta euroa vuonna 2014. Omaistyö osaksi mielenterveys- ja päihdetyötä- projektin rahoitusta on hakenut Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, jonka kanssa on solmittu molempien yhdistysten roolit ja työnjaot määrittelevä yhteistyösopimus. Yhdistyksen omaa rahoitusta olivat jäsenmaksutuotot sekä esitemyynti tms. muut tuotot. Myös omaisten maksamat osanottomaksut olivat merkittävä tulonlähde. Näiden lisäksi saatiin erityisliikunnan kohdeavustusta, osallistuttiin marketin joulupaketointiin saaden siitä tuloja sekä saatiin opiskelijoiden ohjauspalkkioita sosiaali- ja terveysalan harjoittelijoiden harjoittelujaksoilta yhdistyksessä. Saatiin lapsiomaistoimintaan avustusta Päivänkakarat- hankkeelta. Yhdistyksen kirjanpidon hoiti edelleen Tilitoimisto Hautala ky ja auktorisoituna tilintarkastajana toimii Hannu Paunikallio. 5.2 Toimitilat ja kalusto Yhdistyksen keskuspaikkana toimi 113 m2 vuokratila, joka on nimetty omaiskamariksi, keskellä Seinäjokea, osoitteessa Kauppakatu 11 A4. Yhteistilojen lisäksi toimitiloissa on kolme erillistä työhuonetta, keittiö ja saniteettitilat. Seinäjoen toimitiloissa kokoontuvat Seinäjoen alueen omaisryhmät, omaisten kahvihetket, hallituksen kokoukset, henkilökuntakokoukset sekä omaisten tapaamisia, omaiskoulutuksia ja yhteistyötapaamisia. Toimitiloja voidaan tarjota myös yhteistyötahojen kokoustiloiksi pientä korvausta vastaan. Omaiskamarin kalusto on luetteloitu. Peruskalusto on kunnossa.
5.3 Yhteistyö 23 Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia omaistyön linjauksia ja toimitaan yhteistyössä keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten kanssa. Työntekijät ja myös hallituksen jäsenet sekä vapaaehtoistyössä ja kokemusasiantuntijoina toimivat omaiset osallistuivat valtakunnallisiin kokouksiin, koulutukseen ja yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö ja alueen kunnalliset mielenterveyskeskukset (Seinäjoen seutu ja Alavuden seutu ) olivat tärkeimmät yhteistyötahot. Myös perusterveydenhuolto sekä seurakunnat olivat tärkeitä yhteistyötahoja. Alueen muiden mielenterveysalan yhdistyksien ja yritysten, kriisikeskus Mobilen sekä kuntien sosiaalitoimen kanssa tehtiin ja kehitettiin yhteistyötä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen palvelualan oppilaitoksen (Sedu) eri yksiköiden kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koulutushankkeita, tiedottamista, opinnäytetöitä ja tutkimustöitä. Yhdistyksessä toimi myös terveyden ja sosiaalialan opiskelijoita käytännön työharjoittelussa ja opiskeluun liittyvissä tehtävissä vuonna 2014 mm. yhdeksän viikon hallinnon harjoittelussa. Vaikutettiin oppilaitosten edustajiin, jotta sairastuneiden omaiset ja läheiset huomioidaan opetussuunnitelmissa. Lakeuden omaishoitajat ry:n ja Järviseudun Omaishoitajat ry:n kanssa tehtiin yhteistyötä yhteistyösopimusten mukaisesti. Seinäjoella toimivan omaishoitajaverkoston kanssa toteutettiin yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä ja omaishoitajien tukemisessa. Vuoden 2014 aikana tehtiin edelleen yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa projektin Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä 2010-2014 yhteydessä sekä kokemusasiantuntija- koulutuksen tiimoilla. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on toiminut Pohjanmaa/Välittäjä-hankkeen alueellisen ohjausryhmän jäsenenä. Yhteistyökumppanit liitteessä 2. Yhteistyötapaamisia oli paljon (ks. työntekijöiden tilastot).
6. Toiminnan vaikutusten arviointi 24 Tavoite: Vuoden 2014 aikana jatketaan ja kehitetään eri toiminta-alueille luotujen tulostavoitteiden arviointia ja seurantaa omaislähtöisesti. Arvioidaan millaista vaikutusta/tuloksia yhdistyksen toiminnassa on saatu aikaan ja millä kustannuksilla. Keinot: 1. Arvioitiin, millaisia asiakastuloksia on saavutettu: määrälliset tilastot, asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatu kyselyillä. 2. Arvioitiin ydinpalveluprosessien sujuvuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sisäisellä arvioinnilla. Kirjattiin toteutuneet osallistujamäärät, tapahtuman sisältö ja toteutuneet kulut. Omaisneuvonnan arviointia tehtiin käyttämällä Vartu-projektissa kehitettyjä arviointipohjia. 3. Jatkettiin henkilöstön aikaansaannoskyvyn arviointia: tehtiin henkilöstötilinpäätös, arvioitiin ammatillisen osaamisen tilannetta, työkykyisyyttä, jaksamista ja viihtymistä työssä ja työympäristössä kehityskeskusteluissa sekä henkilökuntapalavereissa. 4. Arvioitiin hallituksen työskentelyä kirjallisella palautelomakkeella (pitkittäistutkimus) 5. Jäsenrekisteritietoja analysoitiin osana arviointia jäsenmäärän kasvun, osallistumisprosentin ja alueellisen jakautuvuuden osalta vuonna 2014 7. Yleinen vaikutusten seuranta: Yhdistyksen hallitus ja työntekijät pitivät yhteisiä seminaareja kaksi kertaa, joissa arvioitiin perustehtävän toteutumista ja toiminnan kehittymistä suhteessa taloudellisiin ja aineellisiin resursseihin sekä yhdistyksen perustehtävään. Vuonna 2014 käytettiin edelleen keskusliiton luomia omaistyön laadun arviointimenetelmiä. 8. Vuosittaisissa RAY- raportoinneissa sekä yhdistyksen vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksessä kootaan yhteen vuoden määrälliset, laadulliset ja taloudelliset tulokset.
6.1 Asiakastulokset ja prosessien sujuvuus 25 Jäseneksi on liittynyt vuoden 2014 aikana 19 uutta henkilöä ja jäsenyyden jättäneitä oli 7 henkilöä. Omaiset ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin, joita vuoden 2014 aikana oli useita ja joihin osallistui suuri määrä omaisia ja yhteistyökumppaneita: esim. yhdistyksen luentoihin ja esittelyihin sekä koulutuspäiville ja omaisten iltoihin (ks. tilasto s.12). Asiakkailta on koottu palautetta säännöllisesti eri tapahtumien ja palvelujen yhteydessä sekä jäsenkyselyllä. Palautteet ovat olleet kirjallisia ja suullisia. Palautetta ja toiveita on hyödynnetty tulevan toiminnan suunnittelussa. Vuoden 2014 aikana omaisten vertaistukiryhmätoimintaa kehitettiin edelleen omaisten toiveiden pohjalta sekä palautteiden avulla. Vertaisryhmän ohjaajina omaisneuvojan koordinoimissa omaisryhmissä sekä muina vapaaehtoisina toimi vuoden 2014 aikana yhteensä noin parikymmentä vapaaehtoista. Ryhmiin ja omaisten iltoihin osallistui sopiva määrä omaisia (ks. tilasto s.14). Omaisille tarjottiin edelleen mahdollisuutta matalan kynnyksen tapaamisiin ja yhteydenottoihin (ks.tilastot s.12). Puhelinaikojen ja ajanvarausperiaatteella toimivan omaisneuvontatoiminnan sekä kotikäyntien kehittäminen ja toteuttaminen todettiin edelleen tarpeelliseksi. Omaisneuvonnoissa omaistyöntekijöiden käytössä oli lomake itsearviointiin ja muistilistaksi käsitellyistä aiheista omaisneuvontatapaamisen aikana. Omaisneuvontaa toteuttivat pääasiassa omaisneuvoja ja toiminnanjohtaja vuonna 2014. Joissakin omaisneuvontatapaamisissa oli mukana Veturi-vertaiseksi ilmoittautunut omainen. Virkistys- ja kuntoutustapahtumiin osallistui sopivasti omaisia (ks.tilasto s.15).
Toimitilojen siivoojana on työskennellyt Eskoon kehitysvammalaitoksen toimintakeskuksen avotyötoiminnan kautta löydetty työntekijä yhtenä päivänä viikossa. Kotisivujen päivittämisessä on ollut apuna avotyössä osatyökykyinen henkilö Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kautta sekä loppuvuonna työkokeilussa ollut henkilö. Vuoden 2014 alussa saatettiin Omaisten kohdennetun tuen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 2011-2013 - projekti loppuun ja tehtiin loppuraportti RAY:lle. Projetin lopun raportointi vuoden 2013 vuosikertomuksessa. VIOLA-hanke aloitettiin huhtikuussa projektisuunnitelman mukaisesti, raportti s.17-18. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä 2010-2014 -projektia jatkettiin Etelä-Pohjanmaan alueella projektisuunnitelman mukaisesti, josta lyhyesti sivulla 16. 26
6.2 Henkilöstötulokset 27 Vuonna 2014 omaisyhdistyksessä työskenteli toiminnanjohtaja Päivi Penttilä, omaisneuvoja Simo Lamminsivu, omaistyön koordinaattori Päivi Ojanen (Tampereen yhdistyksen rahoittamana, lähiesimiestyö E-P:n omaisyhdistyksestä), omaisten vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä Sarika Kivimäki 30.4. saakka ja ikääntyvien omaistyöntekijä Sirpa Paukku 22.4. lähtien. Yhdistys on mahdollistanut kaikille toimihenkilöille täydennyskoulutusta kunkin työtehtävien mukaisesti. Koulutuksia, joihin omaistyöntekijä on osallistunut, on ollut 54 liitteenä olevien tilastojen mukaan. Henkilöstökokouksia on ollut 30 kertaa vuonna 2014. Sisällöllisesti ne ovat tukeneet työntekijöiden toimintaa yhdistyksen perustehtävän käytännön toteuttamiseen. Henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut suunnitelman mukaan. Kaikkien työntekijöiden yhteinen tyky- päiviä järjestettiin keväällä ja syksyllä. Laadittiin vuodelle 2014 tyhy-suunnitelma, jota noudatettiin (liitteenä). Henkilökohtaisia työnohjauskertoja on ollut keskimäärin neljä/työntekijä ja koko työyhteisön ryhmätyönohjauksia oli kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Koko henkilöstöllä oli sairaspoissaoloja vuoden 2014 aikana 79 päivää, johon määrään sisältyy yhden työntekijän leikkauksesta johtuva 28 päivän ja toisen työntekijän 34 päivän sairaspoissaolot. Koko henkilöstö on osallistunut hallituksen kanssa kevät- ja syysseminaareihin, joissa on voitu paneutua yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja laadunarviointiin. Hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä johtoryhmä ovat tavanneet säännöllisesti ja tarvittaessa.
6.3. Talouden toteutuma 28 Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 kirjanpidollinen tulos on + 5 005,68 eur, kun seuraavalle vuodelle siirtyvä RAY-Ak- avustus on 4 312 eur ja VIOLA-hankkeen seuraavalle vuodelle siirtyvä RAY-Ckavustus on 18 133 eur. Varsinaisen toiminnan tuottoja olivat RAY- avustukset 210 257,02 ja varainhankinnan tuotot 2 106,39 eur. Henkilöstökulut olivat talouden suurin menoerä: yhteensä 140 081,82 eur (Ak+ 2 x Ck). Muita menoja ilman poistoja oli kaiken kaikkiaan 67 275,91 eur (Ak+2 x Ck). Vuoden aikana välitilinpäätöstä arvioitiin ja esitettiin hallitukselle elokuussa ja lokakuussa.
vaitiolovelvollisuus Mielenterveyskuntoutuja/-potilaan omaisen/läheisen varhaisen tuen prosessikuvaus 29 (huoli puheeksi = omaisen/läheisen varhaisen tuen tarpeen havaitseminen ja puheeksi ottaminen) omainen/läheinen omainen tarvitsee tukea omainen pärjää ilman tukea Mielenterveyskuntoutuja/-potilas nimeää omaisensa/läheisensä Tuo esiin huolensa ja tarpeensa peruspalvelut /erikoissairaanhoidon palvelut kuntien Internet-sivut ja www.epshp.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry www.finfamiep.fi muut palvelut: muut mielenterveysyhdistykset ja järjestöt, seurakunnat, muut järjestöt ja tahot esim. Kela, päihdepalvelut huoli puheeksi huoli puheeksi huoli puheeksi huoli puheeksi Omaisen/läheisen tapaaminen, joka on mahdollisimman systemaattinen osa kunkin tahon hoitoa/palvelua (mahdollisesti useamman kerran): 1. omaisen tilanteen kartoitus sekä henkinen tuki 2. palveluohjaus: tietoa kunkin tahon omista tukimuodoista ja omaisyhdistyksen tarjoamasta tuesta (esitteet) omainen tekee päätöksen tuen tarpeestaan Potilaan ja omaisen yhteinen tukeminen esim. sopeutumisvalmennuskurssit Omainen saa tukea hoitotaholta esim. verkostotyö, perhetyön menetelmät, omaisten ryhmät, omaisten illat, depressiohoitajan tuki Ensitieto ryhmät Vertaisryhmät Omainen saa tukea muista palveluista Virkistys-, voimavarayms. kurssit Kokemusasiantuntijana Omainen tukee muita omaisia vertaisohjaajana, puhelinringissä, tapaamisissa tai/ja vapaaehtoistehtävissä Palveluopas mielenterveysasiakkaan omaiselle ja läheiselle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueella: Arjen Avuksi.
E-P:n kaupungit ja kunnat esim. kotihoito Seurakunnat: diakoniatyö, järjestetään yhteisiä tapahtumia teemaillat Seinäjoen ammattikorkeakoulu» yhteistyöhankkeet» opinnäytetyöt» harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Muut mielenterveysyhdistykset ja -järjestöt Järjestötalo» tukihenkilövälitys, tapahtumat, verkostoyhteistyö Lakeuden omaishoitajat ry, Järviseudun omaishoitajat ja läheiset ry, Omaishoitajaverkosto» yhteisten toimintojen järjestäminen esim. virkistyspäivät omaishoitajille ammattikorkeakoulujen tiloissa sekä toiminnalliset ryhmät ja virkistysviikonloput omaishoitajille YHTEISTYÖTAHOMME Mielenterveysomaisten keskusliitto- FinFami ry sekä muut alueelliset omaisyhdistykset Suomessa FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Vapaaehtoisuuden pohjalta toimiva kansalaisjärjestö, joka on Mielenterveysomaisten keskusliiton- FinFami ry:n jäsenjärjestö. Yhdistys toimii omaistyön asiantuntijaorganisaationa Etelä-Pohjanmaalla viidellä seutukunnalla (Seinäjoen seutu, Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat ja Suupohja) Väestöpohja alueella n. 200 tuhatta asukasta Omaislähtöisyys on toimintamme sydän Perusterveydenhuolto - terveyskeskusten depressiohoitajat - Alavuden terveyskeskuksen alaisuudessa psykiatriset yksiköt Alavudella ja Kuortaneella - Jalasjärven terveyskeskuksen alainen mielenterveys yksikkö» Mukana Terveydenedistämisen työryhmässä Pohjanmaa-/Välittäjä-hanke - mielenterveystyön kehittäminen omaisten näkökulmasta esim. palveluopas, omaisia mukana kokemusasiantuntijakoulutuksessa ja myöhemmin -ringissä TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 Sosiaalitoimi 30» konsultointia mol. puolin» omaisia ohjataan palvelujen piiriin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimintayksiköt Avohoitopalvelut - viidellä seutukunnalla Sairaalapalvelut - akuuttipsyk. vastuualue - poliklinikat - kuntouttavan psyk. vastuualue» yht.työ hoitojärj. kehittäminen Psykiatrian toiminta-alueen yht. - Huomioi Lapset pkl - kirjasto Hankkeet Lasten- ja nuorisopsyk. toimintayks.» molemmin puolin ohjaus palveluihin Seinäjoen kaupunki Ikäkeskus» ryhmätoimintojen, teemailtojen järjestäminen, omaisten ohjaaminen mol.puolin E-P:n sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry» omaistenillat» neuvontaa ja ohjausta molemmin puolin Kuntoutusyksiköt mielenterveyskuntoutujille: Mikeva, KomianKranni ym
31 1. TYHY-TYÖRYHMÄ V. 2014: Työhyvinvointi (TYHY-)- ryhmään kuuluvat yhdistyksen kaikki työntekijät: Päivi Penttilä, Päivi Ojanen, Simo Lamminsivu ja Sarika Kivimäki. Tyhy- työryhmä kokoontui 13.1. henkilökuntapalaverin yhteydessä ja teki yhteisen TYHY-suunnitelman vuodelle 2014 edellisen vuoden tyhy- suunnitelmarunkoon. 2. PALAVERIT JA TIEDON KULKU: henkilökuntapalaverit pääasiassa maanantaisin. yhteinen verkkokalenteri (google-kalenteri), johon jokainen merkitsee vastuualueensa tapahtumat, tapaamisensa yms. kausisuunnittelupäivä kaksi viikkoa ennen jäsentiedotteen painamista. kehityskeskustelut kerran vuodessa. hallituksen ja henkilökunnan yhteinen suunnitteluseminaari keväällä ja syksyllä 2014. Johtoryhmän kokous ennen hallituksen kokouksia. Palaverien lisäksi tiedon kulku mm. suullisesti, sähköpostilla, puhelimitse ja tekstiviestein! Jokainen huolehtii tiedottamisesta. 3. TYHY-TOIMINNAN BUDJETTI: Yleistoiminnan talousarviossa on varattu 2000 TYHYtoimintaan (sisältää työnohjauksen). Projektien budjetissa TYHY-toimintaan n. 1000eur/v. Vuosisuunnitelmaan on kirjattu henkilöstön tyhyasioiden osalta seuraavaa: Tavoite henkilöstön osalta: Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin jaksava henkilöstö, jolla on ammatilliset valmiudet omaistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen toimenkuviensa mukaisesti. Keinot: Toiminnanjohtaja käy kehityskeskustelut henkilöstön kanssa vuosittain. Hallituksen puheenjohtaja käy kehityskeskustelun toiminnanjohtajan kanssa. Näiden avulla suunnitellaan ja arvioidaan henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja työhön sitoutuminen. Työyhteisön toimivuutta, työryhmätyöskentelyä ja tiedonkulkua toteutetaan viikkopalavereilla ja yhteisen verkkokalenterin avulla. Työaikakirjanpito hoidetaan työaikavelhon avulla. Työntekijät osallistuvat 2 x vuodessa hallituksen kanssa suunnitteluseminaariin.
Henkilöstölle mahdollistetaan tarpeenmukainen koulutus ja työnohjaus. Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja jaksamista. Myös työnohjaus tukee työssä jaksamista ja vahvistaa tiimityöskentelyä sekä jokaisen yksilöllisten työskentelytapojen kehittymistä ja yhteensovittamista. Henkilöstölle järjestetään työkykyä ylläpitävää toimintaatyhy-suunnitelman mukaisesti. Myötätuntoym. uupumisen riski on ilmeinen tällaisessa järjestö- /auttamistyössä, minkä johdosta henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ottamalla jaksamiseen liittyvät kysymykset esiin viikkopalavereissa, huolehtimalla työympäristön viihtyvyydestä ja huomioimaan työhyvinvointiseikat kaikessa toiminnassa TYHY- suunnitelman mukaisesti.(liite) Alla olevassa kuvassa havainnollisesti kuvattu sitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat työkykyyn: 32 Seuraavilla sivuilla varsinainen työhyvinvointisuunnitelma Excel-taulukkomuodossa.