Aika: 11.9.2015 klo 8.07-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä tilalla: Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kivekäs Pekka 103 tilaajapäällikkö Tampere Itänen Mika 104 palveluyksikön johtaja Tampere Seimelä Katja 107 liikennejärjestelmäinsinööri TKS Asula-Myllynen Ritva 108 kehittämispäällikkö TKS 1/20
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 102 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 103 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MAKSAMAT TYÖHARJOITTELUN OHJAUSVASTUUPALKKIOT 4 104 TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLINEN JÄRJESTÄMINEN, JATKOTOIMENPITEET 6 105 MAL3-SOPIMUKSEN TAVOITTEET JA LUONNOSVAIHEEN VALMISTELU 9 106 SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI, JATKOTOIMENPITEET 11 *** 12 107 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, KONSULTTITYÖN HANKINTAPÄÄTÖS 12 * 15 108 ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2014 15 109 SEUTUHALLITUKSEN JA KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖ- JA SEMINAARIMATKA 23.- 25.9.2015 17 110 KESKUSTELTAVAT ASIAT 18 111 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 19 112 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20
****** 102 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 14.8.2015, liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lentoliikenteen kehittäminen Tredean jatkovalmistelussa PM Projektisuunnitelma käsitellään KJK:ssa 9.10. Sen jälkeen on käsittelyt kunnissa. Innovaatiosetelin pilotti Toteutuksessa Tredeassa PM MAL3-tavoitteet, prosessin jatkuminen Käsittelyssä tässä kokouksessa PN, KKu, KS 3/20
103 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MAKSAMAT TYÖHARJOITTELUN OHJAUSVASTUUPALKKIOT Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs 27.8.2015. Tampereen seudun ammatillinen oppilaitos käynnisti vuonna 2014 neuvottelut maksamiensa oppilaiden työharjoittelujaksojen ohjausvastuupalkkioiden kohtuullistamiseksi niiden yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa, joissa on tai on päätetty aloittaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Asia on ollut esillä myös koulutuksen järjestäjän vuosittaisissa tapaamisissa kuntien johdon kanssa. Nokialla pidettiin 17.8. neuvottelu Nokian varhaiskasvatus-, perusopetus- ja sote-toimialojen johdon kanssa, jossa suunniteltiin työelämän tarpeista lähtevän yhteistyön kehittämistä työssä oppimisen ja oppilaitosopetuksen aikana. Ohjausvastuupalkkioiden osalta kokouksessa ei päästy yhteisymmärrykseen. Ongelmissa Tredu on myös Ylöjärvellä, vaikka kaupungin kanssa on 28.4.2014 solmittu sopimus, jossa todetaan, ettei työssäoppimispaikka peri ohjausvastuupalkkiota. Tredulla on sote-koulutusta tarjoavat toimipisteet Tampereen lisäksi (2 paikkaa) Ikaalisissa, Virroilla ja Ylöjärvellä. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on lisäksi päättänyt koulutuksen aloittamisesta vuonna 2016 Nokialla ja Kangasalla sekä vuonna 2017 Lempäälässä. Tampereella koulutus keskitetään Santalahdentien toimipisteeseen, minkä järjestelyn yhteydessä osa Tampereen koulutuksesta ja oppilaitoksen saamat lisäpaikat suunnataan muihin kuntiin. Keskeinen perustelu näille siirroille ja uusille aloituksille on ollut työssäoppimispaikkojen sijainnit sekä kuntien ilmoittamat työvoiman kasvutarpeet. Yhteistoiminta-alueen sopimustilanne työssäoppimisjaksojen ohjauspalkkioista on seuraava: - Ikaalisten, Kangasalan, Pirkkalan sekä Tampereen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa on tehty oppilaitoksen esityksen mukaiset sopimukset. Ikaalisten sopimus ei peri ohjausvastuupalkkioita myöskään aikuiskoulutuksen tutkintotilaisuuksien arvioinnista. - Lempäälän kanssa neuvoteltu sopimus on allekirjoituskierroksella. - Tampereen ja Oriveden sotepalvelut sekä Lempäälän ja Virtain varhaiskasvatus ja perusopetus eivät peri ohjausvastuupalkkioita. Tredun vuoden 2014 ohjausvastuupalkkioiden toteuma tilinpäätöksen mukaan oli 240 000. 4/20
Oppilaitoksen tavoitteena on, ettei työssäoppimisesta peritä ohjausvastuupalkkiota lukuun ottamatta nuorten koulutuksen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa ja aikuiskoulutuksen tutkintotilaisuutta. Perusteena on molempien osapuolten saama lisäarvo alan työpaikoilla sekä koulutuksen järjestämispaikkakuntien saamat hyödyt palvelutarjontansa monipuolistamisessa. Koulutuksen järjestämiskustannukset toki vaihtelevat erilaisten kiinteistö- yms. kulujen vuoksi paikkakunnittain, mutta pitemmän päälle ei ole kestävää, että ohjausvastuupalkkioiden aiheuttamat kustannukset määräytyvät eri perustein paikkakunnilla, joilla koulutusta järjestetään. Todettakoon, että hallitus on sopinut ammatillisen koulutuksen säästöiksi koko maassa yhteensä 190 M. Opiskelijamäärien suhteessa jyvitettynä Tredun osuus näistä säästöistä on arviolta 10 M, mikä merkitsee n. 10 %:n leikkausta tulotasossa. Ensi vuoden talousarviovalmistelussa Tampereen kaupunki on arvioinut Tredun kehyksen pienevän 4-5 M. Ammatillisen koulutuksen säästöt merkitsevät Tredun investointiohjelman uudelleenarviointia ja uusien toteutustapojen kehittämistä investointien toteuttamiseksi, jotta vuokrakustannuspaineet käyttötalouteen saadaan kohtuullistettua. Aivan samanlaisen pohdinnan kohteeksi on laitettava myös muu käyttötalous mukaan luettuna opetuksen kulut. Yhdenmukaisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kaupunkiseudun kunnat noudattavat samaa menettelyä. Aikaisemmin ohjausvastuupalkkioita koskevan sopimusmallin on jo hyväksynyt mm. Tampere ja Kangasala. Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - TREDUn esitys ohjausvastuupalkkioista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan suosittaa että kaikki kaupunkiseudun kunnat hyväksyvät ammatillisen koulutuksen työharjoittelun ohjausvastuupalkkioita koskevan mallin. Päätös. Kuntajohtajakokous totesi että kaikki muut kunnat hyväksyvät Tredun esittämän mallin ja että Ylöjärvi selvittää vielä omaa kantaansa. 5/20
104 TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLINEN JÄRJESTÄMINEN, JATKOTOIMENPI- TEET Seutujohtaja Nurminen 2.9.2015 Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeet ja kokeilukulttuuri ovat etenemässä resurssointia ja toteutusta koskevan aikataulun osalta. Oikeusja työministeri Lindströmin mukaan uusia keinoja työllisyystilanteen hoitamiseksi haetaan 1) digitalisoimalla TE-toimistojen toimintaa 2) tutkimalla mahdollisuus siirtää työvoimapalveluita resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle ja edetä kokeilujen kautta, mikäli siirto todetaan tarkoituksenmukaiseksi, 3) hyödyntämällä yksityisten työvoimapalveluja vahvemmin. Kohdan kaksi selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Työllisyydenhoidon seudullista syventämistä kaupunkiseudulla koskeva selvitys on käsitelty kuntajohtajakokouksessa 29.5 ja seutuhallituksessa 26.8. Selvityksen on laatinut kuntajohtajakokouksen asettama työryhmä: Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen (pj.), Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti (siht.), Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Työryhmä on esittänyt ensisijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä osallistua mahdolliseen pilottiin. Kokeilussa kunta ottaisi kokonaisvastuun työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllisyyspalveluista. TE-hallinnon vastuulle jää ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavien henkilöiden työllistäminen sekä sähköiset työvälityspalvelut. Kuntakokeilun syventäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja resurssien uusjakoa. Toissijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön syventämiseksi työryhmä esitti kehittynyttä työllisyyspalveluiden seudullisen järjestämisen mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviksi palveluiksi. Kaupunkiseudulla yhteisesti tuotettavia palveluita voisivat olla erityisesti tuetun työllistämisen työnantajapalvelut (kuten työnetsijäpalvelu, työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä yrityksille maksettavat työllistämislisät), erilaiset palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnit sekä kunnan palkkatukityöllistäminen ja työkokeilujen hallinnointi. Paikallisesti jär- 6/20
jestettävinä voi olla perusteltua säilyttää matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta). Työttömyys kaupunkiseudulla jatkaa kasvuaan samoin kuin kuntien kustannukset työttömyyden hoidossa. Koska kuntien tahtotila työryhmän esittämien vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta samoin kuin kiinnostus kuntakokeiluun osallistumisesta jäivät kuntajohtajakokouksessa avoimeksi, on keskustelua hyvä jatkaa. Samalla on mahdollista ohjeistaa seudullista työryhmää jatkamaan vaihtoehtojen kuvaamista esim. taloudellisesta, hallinnollisesta ja toiminnalliselta näkökulmasta, mikäli yhteistyötä työllisyydenhoidon palveluissa halutaan vahvistaa. Myös kiinnostus mahdolliseen kuntakokeilun, seudullisena kokonaisuutena tai yhden kunnan osalta, on hyvä viestittää vaiheessa, jossa voi olla vielä mahdollista vaikuttaa kokeilun reunaehtoihin. Seutuhallitus keskusteli työryhmän esityksestä ja mahdolliseen kuntakokeiluun osallistumisesta 26.8. Keskustelussa oli uudistamista tukeva henki, ja esiin nousi mm. seuraavia ajatuksia: - Yhteistyön syventämistä arvioitava myös itsehallintoalueuudistuksen näkökulmasta - Kuntakokeilussa tulisi siirtyä myös resursseja - Uudet innovatiiviset työkalut käyttöön, eri tahojen työnjako ja työnjohto nykymallissa toimimaton - Nykymalli kestämätön, perusviesti kokeiluun myönteinen, kokeiluehdot selväksi - Myös vaihtoehto 2. mahdollinen eli yhteistyön syventäminen ilman Kuntakokeilua Palveluyksikön johtaja Mika Itäinen kertaa kuntayhteistyön nykyisen toimintamallin ja vaihtoehtoiset esitykset työllisyyspalvelujen seutuyhteistyön syventämiseksi. Esillä on lisäksi Tampereen kuntakokeilun tulokset sekä ajankohtainen tieto hallituksen toimista työvoimahallinnon uudistamiseksi. Liite: - esitysmateriaali (toimitetaan tiistaina 8.9.) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella työryhmän esittämistä yhteistyövaihtoehdoista ja ohjeistaa jatkovalmistelua, että asetettu työryhmä vastaa jatkovalmistelusta, 7/20
keskustella kiinnostuksenilmaisusta työllisyydenhoidon kansalliseksi pilottialueeksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti että kunnille lähetetään yhteinen esittelymateriaali taustakeskustelun käymiseksi, että kaupunkiseudun kunnat näkevät tärkeänä seudullisen kuntakokeilun toteuttamisen ja että lähetetään kirjelmä TEM:lle työllisyydenhoidon kuntakokeilun muotoutumiseen vaikuttamiseksi ja että kirjelmän valmistelee nimetty työryhmä. 8/20
105 MAL3-SOPIMUKSEN TAVOITTEET JA LUONNOSVAIHEEN VALMISTELU Seutujohtaja Päivi Nurminen 2.9.2015 Seutuhallitus hyväksyi MAL3-aiesopimuksen valmisteluperiaatteet ja valmisteluaikataulun 24.6. Prosessikaavion mukaan valmisteluvaiheet ovat 1. tavoitteet 2. luonnos 3. alustava ehdotus ja 4 ehdotus. Seutuhallitus käsittelee sopimuksen tavoitteet syyskuun kokouksessa. Uuden MAL-sopimuksen tavoitteiden valmistelussa tulee huomioida kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 sekä uusi hallitusohjelma. Tavoitteenasettelussa tulee huomioida myös se, että valtio pyrkii yhdenmukaistamaan ja virtaviivaistamaan MAL-aiesopimuksia. Valtion sopimusarkkitehtuuri uudella hallituskaudella on kokonaisuudessaan vielä avoin. MAL-sopimuksen lisäksi keskustellaan sopimusmenettelystä kasvu- ja kasvukäytäväsopimusten osalta. Uuden Rakennesuunnitelma 2040 tavoitteet ovat: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme Elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Paranamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Paranamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Uusi hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet korostavat mm. kasvua, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamista sekä digitaalisuutta ja kokeilupolitiikkaa ja biotaloutta. Osana kasvua ja työllisyyttä on linjattu hallituksen asuntopolitiikka. MAL3- aiesopimuksen tavoitteet voidaan jakaa koskemaan sopimusmenettelyä ja sopimussisältöjä. Sopimusmenettely: 1. Sopimuksella vahvistetaan rakennesuunnitelman sitovuutta ja konkretisointia 2. Sopimuksella edistetään seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta ja valtion osallistumista rahoitukseen 3. Sopimuksella ylläpidetään neuvottelumenettelyä valtion ja kuntien välillä 9/20
Sopimussisältö: 1. Vahvat yhdyskunnat: sisältää kärkihankkeita koskien mm. - joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne - kehittyvät asemanseudut - keskukset ja täydennysrakentaminen 2. Sujuva arki: sisältää kärkihankkeita koskien mm. - monipuolinen asuntotuotanto - palvelujen saavutettavuus 3. Elinvoimainen seutu: sisältää kärkihankkeita koskien mm. - Tre-Pirkkala lentokenttä, Tampereen asemakeskus - liikenneverkko ja liikenne palveluna - yritysalueet - Suomen kasvukäytävä, pohjoinen Aiesopimusneuvottelut valtion kanssa käynnistyvät 10.9 seututoimistossa pidettävässä kokouksessa. Neuvotteluissa kaupunkiseutua edustaa seutuhallituksen 24.6 nimeämä ryhmä. Kokousagendaa ei ole vielä valmistunut, mutta tarkoituksena on käydä neuvotteluissa läpi mm. osapuolten lähtökohdat ja tavoitteet sekä yhteinen valmisteluaikataulu. Kaupunkiseutu valmistautuu neuvotteluun ylläesitettyjä tavoitteita konkretisoivalla esityksellä. Asia käsitellään seutuhallituksessa 23.9. Liite: - Pp-esitys neuvotteluihin 10.9 (toimitetaan tiistaina 8.9) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä MAL3-aiesopimuksen tavoitteet merkitä tiedoksi MAL3-aiesopimuksen työvaiheen Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/20
106 SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI, JATKOTOIMENPITEET Seutujohtaja Nurminen 2.9.2015 Kaupunkiseudun kuntayhteistyötä ohjaa kuntien valtuustojen 2010 hyväksymä seutustrategia. Sen strategiset tavoitteet ovat päättyneet vuoteen 2014. Kuluvalla valtuustokaudella strategiaa ei ole päivitetty. Sen sijaan kunnat ovat tehneet Kuntarakennelain mukaisen elinvoimaselvityksen. Seutuyhteistyötä on viimeksi arvioitu FCG:n toimesta vuonna 2012. Voimassaoleva seutustrategia koostuu seuraavista asioista: Strategian lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Yhteistyön toimintaperiaatteet Visio 2020 Päämäärät ja strategiset tavoitteet vuoteen 2014 Seutuyhteistyön organisointi Seutustrategia kaipaa arviointia ja johtopäätöksiä uudistamisen tarpeesta. Seutustrategian arviointityö tehdään itsearviointina, jonka ensimmäisestä vaiheesta vastaavat seudulliset työryhmät ja seutuyksikkö. Arvioinnista laadittua koostetta käsitellään ja rikastutetaan kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Seutuhallitus tekee päätelmät mm. strategian uudistamistarpeesta. Arviointityö esitetään tehtäväksi loppuvuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että talousarviossa 2016 otetaan kantaa seutustrategian uudistamiseen. Arviointityötä ohjaavat seuraavat kysymykset: 1. Miten seutustrategian toteuttaminen on onnistunut? 2. Onko seutustrategia edelleen relevantti yhteistyön ohjaamiseksi? 3. Kuvaako seutustrategia kuntien tahtotilaa? 4. Miten kuntien toimintaympäristön muutos vaikuttaa yhteistyöhön? Seutuhallitus päätti 26.8 kokouksessaan käynnistää arvioinnin yllä esitetyin periaattein. Kuntajohtajakokous hyväksyy arviointiprosessin tarkemmat työvaiheet, aikataulu ja osallistujat. Liite: - Strategia-arvioinnin toteutus, pp-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous hyväksyy arviointiprosessin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/20
*** 107 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNIT- TELU, KONSULTTITYÖN HANKINTAPÄÄTÖS Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 4.9.2015 Seutuhallitus päätti kokouksessaan 27.5.2015 käynnistää lähijunaliikenteen kehittämiseen liittyen seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelun konsulttipalvelujen hankinnan. Tarjouspyyntö liitteineen julkaistiin Hilmassa ja kuntayhtymän kotisivuilla 18.6.2015. Määräaikaan 17.8.2015 klo 15.00 mennessä tarjouksensa toimittivat - Destia Oy alikonsulttinaan Proxion Plan Oy ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy - Sito Oy - Ramboll Finland Oy alikonsulttinaan Proxion Oy - VR-Track Oy alikonsulttinaan Strafica Oy ja YY-Optima Oy Kaikki tarjoukset täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot. Tarjousten arvioinnin suorittivat Liikennevirastosta Jarmo Joutsensaari ja Arja Aalto sekä seutuyksiköstä Katja Seimelä. Laatuarvioinnissa käytettiin seuraavia, tarjouspyynnössä esitettyjä, kriteerejä: - Projektipäällikön ammattitaito ja työkokemus (koulutus, työkokemus ja ammattitaito rautateiden henkilöliikenteen suunnittelussa sekä kokemus projektien vetämisestä ja ohjauksesta). Painoarvo 20 %. - Työryhmän kokoonpano, ammattitaito ja työkokemus (työryhmän monipuolisuus ja vastaavuus tehtävän sisältöön sekä avainhenkilöiden koulutus, työkokemus ja ammattitaito ratasuunnittelusta ja rautateiden henkilöliikenteen suunnittelusta). Painoarvo 20 %. - Työsuunnitelma, aikataulu ja laadunvarmistus (kuvaus työn sisällöstä ja eri vaiheista, aikataulusta ja työryhmän toiminnasta sisältäen päätöksentekovaiheet ja riskit, osallistuvien henkilöiden roolit ja varahenkilöjärjestelyt, laadunvarmistus). Painoarvo 20 %. Hinnan arviointi suoritettiin tarjouspyynnössä esitettyä laskentamallia käyttäen. Tarjoushinnan painoarvo oli 40 %. Tarjoushintana käytettiin tarjouksessa esitettyä kokonaishintaa, joka sisältää henkilötyöajan ja kulut. Laatuosan ja hinnan yhteispisteiden perusteella korkeammat pisteet sai VR-Track Oy. Kokonaisuudessaan tarjousten pisteytys on seuraava: 12/20
Tarjoaja Laatu (painoarvo 60 %) Hinta (painoarvo 40 %) Painotetut pisteet Projektipäällikkö (20%) Työryhmä (20 %) Työsuunnitelma (20 %) Tarjoushinta Hintapisteet Laatu Hinta Yht. Destia Oy 3,8 3,2 3,5 97 859 0,0 2,1 0,0 2,1 Ramboll Finland Oy 3,8 3,5 3,5 72 900 3,9 2,2 1,6 3,7 Sito Oy 2,8 4,0 3,0 60 000 5,0 2,0 2,0 4,0 VR-Track Oy 5,0 4,8 4,5 74 235 3,5 2,9 1,4 4,3 Työn tilaajana toimivat Liikennevirasto ja Tampereen seudun kuntayhtymä. Selvityksen kustannukset jaetaan tilaajien kesken puoliksi. Lähijunaliikenteen suunnitteluun on varattu käyttösuunnitelmassa 40 000 euroa vuodelle 2015. Työ käynnistyy heti hyväksymiskäsittelyjen jälkeen lokakuun alussa ja sen on määrä valmistua helmikuun 2016 loppuun mennessä. Työn tuloksena saadaan näkemys miten junatarjonta, maankäyttö ja seisakkeiden avaaminen toteutuvat suunnittain (Nokia, Lempäälä, Orivesi) seuraavan 10 vuoden aikana. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti asiasta 27.8.2015, kuten esitetään kuntajohtajakokoukselle. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - Tarjoukset ovat luettavissa kokouksessa Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että työ tilataan VR-Track Oy:ltä tarjouksenmukaiseen kokonaishintaan 74 235, että tarjouksessa arvioitua kokonaishintaa ei saa ylittää ilman tilaajien hyväksyntää, että työn laskutusperusteena käytetään aikapalkkiota henkilöryhmittäin ja kulut laskutetaan tositteiden mukaisesti, että työn kustannukset jaetaan Liikenneviraston (50 %) ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän (50 %) kesken, 13/20
että seutujohtaja voi tehdä tarjouspyynnön ja jätetyn tarjouksen perusteella tehtävään sopimukseen teknisluonteisia täsmennyksiä ja täydennyksiä, että seututoimiston osuus kustannuksista maksetaan kustannuspaikalta 606100 seutuyksikkö, että hankintapäätös on kuntayhtymää sitova, kun sopimus on allekirjoitettu ja että työn ohjausryhmän muodostavat: Liikennevirasto: Arja Aalto, ylitarkastaja Liikennevirasto: Jarmo Joutsensaari, liikennejärjestelmäpäällikkö Pirkanmaan liitto: Ruut-Maaria Rissanen, liikennesuunnittelija Tampere: Mika Periviita, joukkoliikennepäällikkö Tampere: Riikka Rahkonen, projektiarkkitehti Nokia: Jouni Saranpää, yhdyskuntatekniikan päällikkö Kangasala: Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti Lempäälä: Timo Nevala, suunnittelupäällikkö Seututoimistosta: Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri Lisäksi VR nimeää oman edustajansa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/20
* 108 ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2014 Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia kuuluu laajaan seudulliseen yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuuteen. Ilmastovisiot on asetettu strategiassa maankäytölle, liikenteelle, rakentamiselle, energiatehokkuudelle, sähkönkulutukselle, hankinnoille, kulutukselle, jätteenkäsittelylle, energiantuotannolle ja elinkeinoelämälle. Lisäksi ilmastotavoitteita on rakennesuunnitelmassa ja MAL-aiesopimuksessa, ja ne on koottu tähän samaan seurantaan. Kaupunkiseudun kunnat ovat sitoutuneet valtuustopäätöksin toteuttamaan valitsemaansa edelläkävijäkehityksen visiokokonaisuutta. Tavoitteita toteuttavat kunnat sidosryhmineen. Raportointi tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin, että seututoimisto kerää keskeisimmät toteumat yhteistyöverkostolta vuosittain. Ilmastoverkosto koostuu kuntien edustajista ja muista eri tahojen tutkimus- ja kehitystyön asiantuntijoista. Tämä toteumaraportti on vuodelta 2014. Maankäytön ilmastotavoitteet etenevät suunnitellusti. Täydennysrakentaminen kohdistui pääasiassa joukkoliikenteen laatukäytäville. Kuntien kaava- ja rakennushankkeet vahvistivat keskusta-asumista, palvelurakentamista ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Päivitetty rakennesuunnitelma 2040 painottaa edelleen sekoittunutta kaupunkirakennetta ja pääosin raiteisiin perustuvaa joukkoliikennettä. Liikenteen saralla etenevät kävelyn ja pyöräilyn ohjelman toteuttaminen, sähkö- ja yhteiskäyttöajoneuvojen kokeilut, liikkumisen ohjaus ja matkaketjujen parantaminen. Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui ja lähijunatarjonnan lisävuorojen hankinnasta käynnistettiin neuvottelut mm. Nokian suunnalle. Seutuliikenne käynnistyi ja älyliikenteen mobiiliratkaisuja lähdettiin kehittämään. Rakentamisen päätavoitetta, energiatehokkuuden parantamista jatkettiin kuntien välisen energiatehokkuustyöryhmän tuella ja TAPREtyökaluja jalkauttamalla palvelurakennusten suunnittelun, toteuttamisen, käytön ja huollon tehtävissä. Työ jatkuu korjausrakentamisen näkökulmalla täydennettynä vuonna 2014 käynnistyneellä COMBIhankkeella. Energiapuolella osa kuntia lähti kartoittamaan uusiutuvan energian potentiaalia alueellaan yhteishankkeena ja Sähkölaitos jatkoi öljyn ja maakaasun vähentämistä lisäämällä biopolttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Kolmenkulman yritysalueen, Eco Industrial Parkin kehittäminen jatkui kohti kansainvälistä cleantech-aluetta. 15/20
Jätehuollon sekä hankintojen ja kulutuksen osa-alueilla jatkettiin ilmastollisesti tehokkaita ratkaisuja. Myös sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu aloitettiin kun valtakunnallinen sopeutumisstrategia valmistui marraskuussa 2014. Sopeutuminen ja varautuminen on tarkoitus viedä osaksi kuntien riskienhallintaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kaikkiin visioelementteihin ei ole tällä hetkellä niitä toteuttavia toimenpiteitä käynnissä ja siten niiden etenemisen seuranta ei sisälly vuoden 2014 raporttiin. Visioelementtien ja tavoitteiden raportointi on joissakin toimenpiteissä tarkkaa mutta joissakin tavoitteissa onnistumisen mittarointi vaatii vielä jatkokehittämistä. Lisäksi ilmastostrategian tavoitteet ovat kaupunkiseudun kuntiin päin sitovampia kuin muihin sidosryhmiin ja näin ollen asioiden edistäminen tapahtuu itsenäisemmin verkostoissa, joiden kaikki toimijat eivät ole sitoutuneet yhteismitallisesti näihin tavoitteisiin. Kaikkea kaupunkiseudulla tapahtuvaa ilmastotyötä on tällä nykyisellä työkalulla mahdoton koota tyhjentävästi. Ilmastostrategia ja sen tavoitteet vaativat päivittämistä viimeistään seuraavalla valtuustokaudella ja ennen sitä tullaan tekemään nykyisen ilmastostrategian arviointi. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - ilmastostrategian toteutumisen raportointi vuodelta 2014 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää osaltaan merkitä raportoinnin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/20
109 SEUTUHALLITUKSEN JA KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖ- JA SEMINAARIMATKA 23.- 25.9.2015 Seutusihteeri Pohjonen 12.8.2015 Seutuhallitus päätti kokouksessaan 25.3.2015 järjestää työ- ja seminaarimatkan 23.-25.9.2015 ja käynnisti matkaohjelman valmistelun. Matkakohteena ovat Haagin ja Delftin kaupunkiseudut Hollannissa. Matkalle osallistuvat seutuhallituksen varsinaiset jäsenet sekä Seppo Silvennoinen, kuntajohtajakokouksen jäsenet sekä seutujohtaja ja seutusihteeri. Kustannukset maksetaan seutuyksikön kustannuspaikalta. Matkalla pidetään lisäksi seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteinen kokous. Kokouksessa selostetaan matkan valmistelutilannetta, alustavaa matkaohjelmaa aikatauluineen ja annetaan muuta matkaan liittyvää ohjeistusta. Liite: - ohjelma (toimitetaan 8.9.) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 11.9.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä matkan valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/20
110 KESKUSTELTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Keskusteltiin kuntien tilanteesta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kaupunkiseudulla. Seutujohtajan infoasiat: MAL3-työpaja Ylöjärven valtuustossa oli 3.9.2015. MAL3-sidosryhmätyöpaja 2.10. Tampere-talossa, kutsu liitteenä. Kansanedustajat vierailevat seututoimistolla 19.10. klo 9.00-11.00. Toimitilaratkaisun eteneminen. Ennakkotiedot heinäkuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammiheinä Väkiluku, 31.7.2015 Muutos%, tammiheinä Työttömyys% heinä kuu Työttömyys% tammikuu Kangasala 30 471 182 0,6 % 30 653 12,6 13,1 Lempäälä 22 233 273 1,2 % 22 506 12,6 11,4 Nokia 32 847 359 1,1 % 33 206 14,3 15,5 Orivesi 9 579-61 -0,6 % 9 518 14,6 15,1 Pirkkala 18 689 78 0,4 % 18 767 12,2 11,7 Tampere 223 004 393 0,2 % 223 397 19,2 17,8 Vesilahti 4 492 19 0,4 % 4 511 11,9 11,1 Ylöjärvi 32 260 365 1,1 % 32 625 13,9 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 1 608 0,4 % 375 183 16,9 16,1 Kehyskunnat 150 571 1 215 0,8 % 151 786 13,3 13,4 Pirkanmaa 503 382 1 322 0,3 % 504 704 16,1 15,7 Suomi 5 471 753 7 265 0,1 % 5 479 018 14,5 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: Maston kokous 27.8.2015 LJ:n kokous 27.8.2015 18/20
111 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 26.6.2015 Seutustrategia Kehitysvammahuolto 14.8. Lentoliikenteen kehittäminen Innovaatiosetelin pilotointi MAL3-tavoitteet 28.8. peruttu 11.9. Ammatillisen koulutuksen koulutusvastuumaksut Työllisyydenhoito, jatkaminen MAL3-tavoitteet Lähijunaliikenteen kehittäminen Ilmastoatrategian seuranta vuodelta 2014 SH + KJK työmatkan 23.-25.9. ohjelma 25.9. SH + KJK työmatka 23.-25.9., yhteiskokous matkalla 9.10. Lentoliikenne/projektisuunnitelma MAL3-sopimus/alustava ehdotus TOT 1-8/2015 TA 2016, keskustelu (SH keskustelu 28.10.) 23.10. Lukioyhteistyön syventäminen Tampereen toisen asteen selvitystyö 6.11. Ratikka-hankkeen tilannekatsaus Strategian arviointi TA 2016, päätöskäsittely (SH päätöskäsittely 25.11.) 20.11. 25.11. SH+KJK strategiatyöpaja 4.12. MAL3-sopimus/päätösesitys Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 18.12. 19/20
112 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.00. 20/20