ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaariin osallistuminen. Kirjallinen lopputyö sisältää tiivistelmän, joka toimii kypsyysnäytteenä. Lopputyön teko ajoittuu toisen opintovuoden keväästä kolmannen vuoden tammikuuhun ja etenee vaiheittain: Lopputöiden esittelyseminaari (Oppiaineet esittäytyvät) Toive oppiaineesta (lomake) Opiskelijoiden jako oppiaineille Aiheen valinta Alustava tutustuminen aiheeseen Keskustelu ohjaajan kanssa Suunnitelma ja itsearviointi Tiedonhaku Suunnitelma sisällöstä Kirjoittaminen ja muokkaaminen Ohjauspalaverit tarpeen mukaan Tarkastaminen (Lopputyö ja tiivistelmä, joka toimii kypsyysnäytteenä) Palaute ja itsearvionti Seminaari (Oma esitys ja muiden esitysten kuuntelu) Lopputyö tehdään jollekin farmasian laitoksen oppiaineista. Lopputöiden esittelyseminaarissa oppiaineiden edustajat kertovat oman oppiaineensa tutkimuksesta ja siitä millaisia lopputöitä oppiaineessa tyypillisesti tehdään. Tämän jälkeen jokainen opiskelija esittää toiveensa siitä, mille oppiaineelle hän haluaa lopputyönsä tehdä täyttämällä esittelyseminaarissa jaetun valintalomakkeen. Opiskelijat jaetaan oppiaineisiin toiveiden pohjalta ja kussakin oppiaineessa käytettävissä olevien ohjaajaresurssien mukaan.
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 2(6) Oppiainekohtaiset lopputöiden aiheet tulevat opiskelijoiden valittaviksi maaliskuussa. Osa lopputöistä soveltuu parityönä tehtäviksi. Aiheen valinnan yhteydessä työlle määräytyy ohjaaja tai ohjaajat. Aiheen valittuaan opiskelija pohtii omasta näkökulmastaan, mitä lopputyö voisi sisältää, sekä perehtyy alustavasti aiheesta saatavilla olevaan kirjallisuuteen. Tämän jälkeen hän ottaa yhteyttä ohjaajaansa, joko jo keväällä tai kolmannen vuoden syyslukukauden alussa. Ohjaajan kanssa sovitaan yhdessä lopputyön rajauksesta, sisällöstä, tiedonhausta, työskentelyn aikataulutuksesta, ohjauspalavereista sekä muista ohjauksen ja yhteydenpidon periaatteista. Tieteellinen kirjoittaminen (TIK) -opintojakso tukee lopputyön kirjoittamista ja Farmasian tiedonhaku (TH FAR) -opintojakso tukee lopputyöhön soveltuvan kirjallisuuden löytämistä. TH FAR -opintojakson kolmannen osan suorittaminen kannattaa ajoittaa lopputyön teon yhteyteen. Jokaisella oppiaineella on lopputyökoordinaattori. Hän neuvoo tarvittaessa sekä opiskelijoita että ohjaajia lopputyöhön liittyvissä yleisissä asioissa ja vastaa lopputyöseminaarien järjestelyistä. Kirjallinen lopputyö Lopputyö on yleensä kirjallisuuskatsaus, mutta se voi sisältää myös pienimuotoisen empiirisen tutkimusosan. Lopputyöhön voi liittyä myös erillinen farmaseutin projektityö (1 2 op), jos opiskelija haluaa perehtyä aihepiiriin laajemmin ja jos aihe soveltuu projektityöksi. Mahdollisuudesta tehdä projektityö neuvotellaan ohjaajan kanssa erikseen lopputyön aloitusvaiheessa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa projektityö sijoitetaan farmaseutin tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Lopputyön pituus vaihtelee mm. aiheesta ja opiskelijan kirjoitustyylistä riippuen. Tyypillisesti lopputyöt ovat 20 30-sivuisia. Käytettävä kirjallisuus valitaan mahdollisimman kattavasti. Olennaista on arvioida, millainen kirjallisuus soveltuu yliopistotasoiseen opinnäytetyöhön. Ensisijaista kirjallisuutta ovat tieteelliset artikkelit, kotimaiset ja kansanväliset hoitosuositukset sekä viranomaisten julkaisemat raportit. Kirjallisuuden määrä riippuu aiheesta. Yleensä lopputyössä on noin 20 kirjallisuusviitettä, joista osa englanninkielisiä. Empiirisen osan sisältävissä töissä kirjallisuutta voi olla vähemmän kuin pelkästään kirjallisuuteen perustuvissa töissä. Kirjoittaminen on prosessi, jonka aikana tekstiä kirjoitetaan ja muokataan useaan kertaan. Ohjauspalavereissa arvioidaan työn etenemistä ja ratkotaan mahdollisia ongelmakohtia. Myös lopputyön viimeistelylle on syytä varata riittävästi aikaa. Kirjoittamisessa ja lähteiden merkitsemisessä noudatetaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna tutuksi tulleita farmasian kirjoitusohjeita. Ohjeita kirjallisia töitä varten http://www.uef.fi/web/farmasia/ohjeita-opiskelijoille Lopputyön arviointikriteerit http://www.uef.fi/web/farmasia/ohjeita-opiskelijoille
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 3(6) Lopputyön rakenne Lopputyöllä on seuraava rakenne: Kansilehti Tiivistelmäsivu Lyhenteet ja määritelmät (jos tekstissä on runsaasti lyhenteitä ja määritelmiä) Sisältö Johdanto Kirjallisuuskatsaus otsikoituna kunkin työn mukaan Aineisto ja menetelmät (jos lopputyö sisältää empiirisen tutkimusosan) Tulokset (jos lopputyö sisältää empiirisen tutkimusosan) Pohdinta ja/tai päätelmät ja/tai yhteenveto Kirjallisuus Liitteet Kansilehti työn nimi keskelle sivua isoin kirjaimin oikeaan alanurkkaan seuraavat tiedot: tekijän etunimi ja sukunimi; opinnäytetyön tyyppi eli lopputyö ; koulutusohjelma; yliopisto; laitos ja oppiaine; kuukausi ja vuosi, jolloin lopputyö on valmistunut Esim. Maija Meikäläinen Lopputyö Farmaseutin koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto, biofarmasia Tammikuu 2016 Tiivistelmäsivu sivun yläosaan laitetaan työn bibliografiset tiedot: yliopisto ja tiedekunta; laitos ja oppiaine; koulutusohjelma; tekijän nimi (sukunimi, etunimi ja toisen etunimen alkukirjain), lopputyön nimi; opinnäytetyön tyyppi eli lopputyö, lopputyön sivumäärä ilman liitteitä, liitteiden määrä ja niiden sivumäärä; ohjaajan/ohjaajien tiedot; kuukausi ja vuosi, jolloin lopputyö on valmistunut bibliografisten tietojen jälkeen ilmoitetaan avainsanat (1 5 työn kannalta keskeistä sanaa) ja sen jälkeen tulee varsinainen tiivistelmäteksti Esim. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta, biofarmasia Farmaseutin koulutusohjelma MEIKÄLÄINEN MAIJA, T: Lasten päänsärky ja sen hoito Lopputyö 25 s., 2 liitettä (5 s.) Ohjaajat: professori Helge Tietävä ja nuorempi tutkija Pekka Peltola Tammikuu 2016 Avainsanat: lapset, päänsärky, hoito, lääkkeet TIIVISTELMÄ tiivistelmäsivulla käytetään riviväliä 1, työn bibliografisten tietojen ja tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle varsinaisen tiivistelmän tulee olla pituudeltaan vähintään 250 sanaa, sillä se toimii myös kypsyysnäytteenä (ks. kohta Kypsyysnäyte) tiivistelmä vetää yhteen koko lopputyön sisällön, johdannosta pohdintaan asti ja sen on oltava ymmärrettävissä ilman, että lukijan tarvitsee perehtyä lopputyön muihin osiin
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 4(6) empiirisen tutkimusosan sisältävissä töissä tiivistelmän kappalejako voi olla seuraava: työn tausta ja tavoite (1. kappale), aineisto ja menetelmät (2. kappale), keskeiset tulokset (3. kappale), päätelmät (4. kappale) jos työ koostuu pelkästään kirjallisuuskatsauksesta, tiivistelmän kappalejako on ensimmäisen ja viimeisen kappaleen osalta samanlainen kuin empiirisen tutkimusosan sisältävissä töissä, ja niiden välissä olevissa kappaleissa kuvataan työn muu keskeinen sisältö tiivistelmään ei merkitä lähteitä lopputyöhön voidaan liittää suomenkielisen tiivistelmän lisäksi englanninkielinen tiivistelmä jos lopputyö on kirjoitettu englanniksi, siihen liitetään suomenkielinen tiivistelmä Lyhenteet ja määritelmät mikäli tekstissä on runsaasti lyhenteitä ja määritelmiä, niiden selitykset voidaan esittää luettelona Sisältö listataan otsikot numeroineen ja sivunumeroineen, johdannosta lähtien viimeiseksi mahdolliset liitteet ilman sivunumeroa (pelkkä maininta LIITE tai LIITTEET riittää, yksittäisten liitteiden nimiä ei sisällysluetteloon) Esim. SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 LASTEN PÄÄNSÄRYN ESIINTYVYYS 7 3 PÄÄNSÄRKYTYYPIT 8 3.1 Migreeni 9 3.1.1 Oireet 10 3.1.2 Kohtauksia laukaisevat tekijät 11 3.1.3 Perinnöllisyys 12 3.2 Jännityspäänsärky 13 [muut luvut] 6 POHDINTA 23 7 KIRJALLISUUS 26 LIITTEET Johdanto johdattelee aiheeseen, herättää lukijan mielenkiinnon, ei mene vielä varsinaiseen asiaan käsittelee lopputyön keskeistä taustatietoa, kuvailee sen aihepiiriä esimerkiksi historiasta nykytilanteeseen jo työn tässä osassa käytetään lähteitä ja ne merkitään tekstiin lopuksi perustellaan, miksi aihe on tärkeä, ja kuvataan työn tavoitteet pituus yleensä 1 2 sivua Kirjallisuuskatsaus vetää yhteen kirjallisuudesta kootun tiedon rakenteen on oltava selkeä ja looginen, edetään esimerkiksi yleisestä yksityiskohtaiseen tietoon asiat ryhmitellään omiksi kappaleikseen asiakokonaisuudet (luvut) otsikoidaan pääotsikoin ja alaotsikoin, alaotsikkotasoja korkeintaan kolme teksti kirjoitetaan asiatyylillä käsitteiden on oltava täsmällisiä ja yksiselitteisiä väitteet perustellaan käyttäen kirjallisuusviitteitä
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 5(6) Pohdinta pohdintaosuuden sisältö riippuu lopputyön tavoitteista voidaan otsikoida pohdinnaksi, päätelmiksi tai näkökulmaa kuvaavalla otsikolla, esimerkiksi asian soveltaminen työhön apteekissa tai muulla lääkehuollon sektorilla sisältää kirjoittajan omaa pohdintaa työssä käytetyn kirjallisuuden pohjalta, empiirisen osan sisältävässä työssä tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta pohdinnassakin käytetään siis lähteitä loppuun voi kuvata tulevaisuuden visioita ja/tai ehdotuksia tutkimusaiheiksi Kirjallisuus sisältää kaikki tekstissä mainitut tietolähteet tiedot, joiden perusteella lähdemateriaali voidaan jäljittää merkintätapa ja esimerkkejä on esitetty kirjoitusohjeissa Liitteet numeroidaan ja otsikoidaan, ja sijoitetaan loppuun kirjallisuusluettelon jälkeen (lopputyön sivunumerointi ei jatku liitteissä, vaan niissä käytetään tarvittaessa liitekohtaista sivunumerointia) Ohjeita kirjallisten töiden tekoa varten http://www.uef.fi/web/farmasia/ohjeita-opiskelijoille Tekstin asettelu 2,5 cm marginaalit tasaus molempiin reunoihin, tavutus (käytä Wordin automaattista tai manuaalista tavutusta) riviväli kansilehdellä, tiivistelmässä, taulukoissa ja kuvissa ja niiden otsikoissa sekä kirjallisuusluettelossa 1 riviväli varsinaisessa tekstissä 1,5 kappaleiden väliin tyhjä rivi (ei sarkainsisennyksiä) selkeä fontti, esimerkiksi Calibri, Times New Roman tai Arial fonttikoko 12 pääluvut alkavat omilta sivuiltaan sivunumerointi alkaa kansilehdeltä, mutta tulee näkyviin vasta johdantosivusta lähtien sivunumerointi jatkuu kirjallisuusluettelon viimeiselle sivulle, mutta ei jatku enää liitteisiin (liitteissä voi käyttää tarvittaessa liitekohtaista sivunumerointia) Lopputyön tarkastaminen Lopputyön hyväksyy työn ohjaaja. Tarkastamiseen ohjaajalla on aikaa kaksi viikkoa. Määräaikaan ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. 15.8. välistä aikaa. Näinä aikoina tarkastusajasta pitää sopia ohjaajan kanssa erikseen. Tarkastamisessa käytetään farmasian laitoksen yhteisiä lopputyön arviointikriteereitä. Mikäli kriteerit eivät täyty, työ palautuu opiskelijalle täydennettäväksi tai korjattavaksi. Kaikille Itä-Suomen yliopistossa valmistuville opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus (rehtorin päätös 18.12.2014). Lopputyölle tehdään virallinen alkuperäisyyden tarkastus Turnitin-plagiaatintunnistusohjelmalla sitten, kun ohjaaja on hyväksynyt lopputyön viimeisen version. Mikäli työssä ei ole huomautettavaa, ohjaaja ilmoittaa kansliaan
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 6(6) työn hyväksymisestä. Mikäli työssä on huomautettavaa, ohjaaja ohjaa ja neuvoo uuden version tekemisessä. Selvän plagioinnin tapauksessa toimitaan Itä-Suomen yliopiston opetuksen ja opiskelun eettisissä ohjeissa määritellyllä tavalla. Ohjaaja antaa lopputyöstä vapaamuotoisen palautteen. Samalla käydään läpi opiskelijan tekemä itsearviointi, jossa on pohdittu mm. seuraavia kysymyksiä: miten alussa asetetut tavoitteet saavutettiin, millainen kokemus lopputyön tekeminen oli ja mitä sen aikana opittiin. Itsearviointilomake löytyy Moodlesta. Lopputyön hyväksyttyään ohjaaja ilmoittaa siitä kansliaan ja toimittaa valmiin lopputyön sinne arkistoitavaksi pdf-tiedostona. Ennen opintosuorituksen kirjaamista kansliassa tarkistetaan vielä, että oma seminaariesitys on pidetty ja vaadittu määrä muiden pitämiä esityksiä on kuunneltu. Lopputyön arviointikriteerit http://www.uef.fi/web/farmasia/ohjeita-opiskelijoille Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet www.uef.fi/opiskelu/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet Kypsyysnäyte Lopputyön tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Opiskelija kirjoittaa tiivistelmän sitten, kun lopputyö on muuten valmis. Jos lopputyö on tehty parityönä, molemmat opiskelijat kirjoittavat työstä oman tiivistelmänsä. Ohjaaja tarkastaa valmiin tiivistelmän asiasisällön, rakenteen ja kieliasun samalla kuin koko lopputyön. Joissakin erityistapauksissa ohjaaja lähettää tiivistelmän vielä kielikeskuksen opettajan tarkastettavaksi. Perusteet sille, että kielikeskuksen opettaja tarkastaa tiivistelmän ovat seuraavat: tiivistelmän kieliasussa on ongelmia opiskelijan äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi ohjaaja ei pysty tarkastamaan kieliasua, esimerkiksi kun ohjaajan oma äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi. Jos ohjaaja lähettää tiivistelmän kielikeskuksen opettajan tarkastettavaksi, on tällä aikaa kieliasun tarkastamiseen kaksi viikkoa. Mikäli opiskelijan pitää korjata tiivistelmää, kielikeskuksen opettaja ottaa yhteyttä opiskelijaan. Seminaari Lopputöihin liittyvä seminaarisarja pidetään oppiaineittain kolmannen opintovuoden kevätlukukauden alussa lukujärjestykseen merkittyinä aikoina. Aikataulun suunnittelee oppiaineen lopputyökoordinaattori sen mukaan, milloin kunkin opiskelijan ohjaajan on mahdollista olla seminaarissa paikalla. Jotta seminaariesityksen voi pitää, täytyy kirjallisen lopputyön olla valmis tai lähes valmis. Jos työ ei ole täysin valmis, ohjaaja päättää, onko työ niin pitkällä, että esityksen voi pitää. Kukin opiskelija pitää noin 15 minuutin pituisen esityksen. Aikaa varataan myös keskustelulle. Suullisessa esityksessä keskitytään työn keskeisiin sisältöihin. Apuna käytetään PowerPoint-diasarjaa. Suoritusmerkinnän saamiseksi Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksosta lopputyön tekemisen lisäksi on pidettävä oma seminaariesitys ja kuunneltava vähintään 27 muiden pitämää esitystä.