31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

Samankaltaiset tiedostot
60. (30.31 ja 30.32) Metsätalous

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Metsätalous. Hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 61,1 61,2 58,

Asiakirjayhdistelmä Metsätalous. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Talousarvioesitys Metsätalous. S e l v i t y s o s a :

Talousarvioesitys Metsätalous

Talousarvioesitys Metsätalous. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Asiakirjayhdistelmä Metsätalous

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

S e l v i t y s o s a : Viitaten momentin perusteluihin tulokertymä supistuu menojen vähenemisen johdosta.

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

63. (30.33) Metsähallitus

Asiakirjayhdistelmä 2014

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys Metsähallitus

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Asiakirjayhdistelmä 2014

HE 171/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Asiakirjayhdistelmä 2014

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Asiakirjayhdistelmä 2015

HE 324/2018 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Asiakirjayhdistelmä 2016

40. Ratahallintokeskus

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019, HE 123/2018 vp

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Talousarvioesitys 2016

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Asiakirjayhdistelmä 2016

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Kemeralain uudistaminen

HE 78/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P

HE 233/2014 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2014 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 207/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( )

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Asiakirjayhdistelmä 2016

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE TAE:n mitoitus

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta /2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON

Transkriptio:

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta S e l v i t y s o s a : Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on toteuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Ohjelman tavoitteet on kuvattu pääluokan selvitysosassa. Luvun määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen luvun tehtäväalueen osalta vuonna 2003. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin ja metsäviestintään esitetään talousarvioon otettavaksi valtion tukea ja lainaa 60,871 milj. euroa. Puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa sekä kunnostusojituksessa. Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä: Valtion rahoitus puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin, milj. euroa Työlajiryhmät 2002 2003 2003 Arvio käytöstä Käytettävissä olevat varat Työvoima htv Nuoren metsän hoito ja energiapuu 24,9 25,1 1 790 Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 9,3 11,1 484 Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 8,0 8,0 527 Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen, metsäviestintä yms. 17,1 16,7 483 Yhteensä 59,3 60,9 3 284 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 436 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvien maksuttomien palveluiden tuottamisesta, erävalvonnasta, viranomaistehtävistä ja yleisistä uittoväylätöistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös riista- ja kalatalouden hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyvistä investoinneista ja yhteiskunnallisia palveluja koskevista selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määräraha on tarkoitettu Metsähallituksen eräitä yhteiskunnallisia tehtäviä varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 95 000 euroa momentilla 30.32.21 esitettyä vähennystä vastaavasti vuoden 2003 alusta Metsähallitukselle siirtyvän Saariselän matkailualueen virkistyskäyttöä ja retkeilyä tukevien rakenteiden ja palveluvarustuksen ylläpitomenoihin. 2003 talousarvio 5 436 000 2002 talousarvio 5 363 000 2001 tilinpäätös 3 868 322 25. Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 910 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamisesta ja nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtionapujen maksamiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että Metsähallituksen osuus on 579 000 euroa ja muiden toimijoiden osuus on 331 000 euroa. Metsähallituksen arvioidaan lisäksi saavan noin 673 000 euroa sellaisia yhteiskunnalliseen omaisuuteen kuuluvien siementen myyntituloja, joilla se voi rahoittaa siemenhuoltotöitä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävään yhteiskunnallisten tehtävien hoitoa koskevaan sopimukseen perustuen. 2003 talousarvio 910 000 2002 talousarvio 925 000 2002 II lisätalousarvio 8 400 000 2001 tilinpäätös 816 246 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 43 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle säädösten perusteella Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rakennerahastoosuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta. Määräraha jaetaan alueellisesti työmäärää kuvaavien tekijöiden perusteella. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion määrärahan suuruus määräytyy tulossopimuksessa sovittujen kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden ja hallinnollisten palveluiden perusteella. S e l v i t y s o s a : Puutavaranmittauslakia (364/1991) on muutettu 1.8.2002 lukien siten, että Metsäntutkimuslaitos maksaa mittauslautakunnan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat menot. Tämän johdosta tällä momentilla ei ole enää varattu tarkoitukseen määrärahaa. Koska vuonna 2002 varattua määrärahaa ei arvioida käytettävän mittauslautakunnan menoihin, määrärahaa ei muutoksen johdosta siirretä momentille 30.32.21. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspäätökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista osa tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisten todistusten ja lausuntojen antaminen. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria. Perheenjäsenet mukaanlukien aikuisväestöön kuuluvia metsänomistajia on 800 000. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionaputoiminta) seuraavat tulostavoitteet: Valvonta- ja tarkastustoiminta Varmistetaan metsälainsäädännön noudattaminen sekä tuotetaan tietoa mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten metsien käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullisesta tasosta. Erityistä huomiota kiinnitetään metsänuudistusalojen valvontaan ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain tarkoittamien toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laatuun. Metsälain valvontaan liittyen metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähintään 3 % metsänkäyttöilmoituksista (vuoden 2001 toteutuma 3 %, vuoden 2002 tavoite vähintään 3 %). Lisäksi metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähintään 4,5 % kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetuista hankkeista (vuoden 2001 toteutuma 5 %, vuoden 2002 tavoite vähintään 5 %). Alueellinen metsäsuunnittelu Kansallisen metsäohjelman mukainen vuotuinen alueellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2003 tavoitteena on 950 000 hehtaarin metsäsuunnitteluala (vuoden 2001 toteutuma 920 000 ha, vuoden 2002 tavoite 955 000 ha). Toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi metsäsuunnittelun koordinaatiota neuvonnan kanssa parannetaan. Neuvonta, koulutus ja tiedotus Kansallisen metsäohjelman mukainen neuvonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muuttuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot heidän metsiensä merkityksestä ja mahdollisuuksista. Vuoden 2003 tavoitteena on järjestää 34 000 neuvontatapahtumaa (vuoden 2001 toteutuma 34 000, vuoden 2002 tavoite 34 700). Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnalle seuraavat tulostavoitteet: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja ja hallinnollisia palveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön ja kansallisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamista. Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan kustannusten, tulojen, valtionavun (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioidaan jakautuvan tulosalueille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

seuraavasti: Vuosi 2002 Vuosi 2003 tulot valtionapu mom. 30.31.42 htv kustannukset kustannukset tulot valtionapu mom. 30.31.42 htv Valvonta- ja tarkastustoiminta 13,7 0,5 13,2 259 13,7 0,5 13,2 259 Alueellinen metsäsuunnittelu 17,2 0,0 17,1 335 17,1 0,0 17,1 331 Neuvonta, koulutus ja tiedotus 9,9 2,0 7,6 165 9,6 2,0 7,6 162 Muu toiminta 13,7 8,1 5,2 203 13,3 8,1 5,2 196 Yhteensä 54,5 10,6 1) 43,1 962 53,7 10,6 43,1 948 2003 talousarvio 43 100 000 2002 talousarvio 43 100 000 2001 tilinpäätös 42 498 650 2003 talousarvio 285 000 2002 talousarvio 286 000 2001 tilinpäätös 218 409 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 285 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. S e l v i t y s o s a : Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, arvioidaan tarvittavan 50 000 euroa. Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen vesistön ja Hossanjoen vanhoista uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myönnettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituksiin 235 000 euroa. Iijoen ja Hossanjoen korvauksiin on aikaisemmin myönnetty 7 661 820 euroa vastaavasti valtion varoja. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 60 350 000 euroa. annetun lain mukaisen valtiontuen maksamiseen. Vuonna 2003 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 65 736 000 eurolla, joista saa aiheutua vuoden 2003 jälkeen valtiolle menoja enintään 22 416 000 euroa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tukevan aineiston tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 720 000 euroa metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 14 350 000 euroa, mikä aiheutuu siitä, että momentin määräraha on mitoitettu kansallisen metsäohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi ottaen huomioon kustannustason nousu ja syksyn 2001 myrskytuhoista aiheutuva metsänviljelyn lisääntyminen. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: 2003 2004 2005 2006 Myöh. vuodet yht. Vuoden 2003 valtuudesta 43,32 12,61 6,74 2,75 0,31 1) Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 8,8 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Aiemmista valtuuksista 16,31 6,85 2,20 0,20 - Yhteensä 59,63 19,46 8,94 2,95 0,31 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 Kansallisen metsäohjelman toteuttamisesta. Ohjelman avulla yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät ovat lisääntyneet olennaisesti viimeisten parin vuoden aikana. Metsänhoitotöitä kyettäisiin tekemään enemmän, ellei määrärahojen niukkuus olisi esteenä. Metsäkeskukset ovat saadun selvityksen mukaan kartoittaneet yksityismetsissä tulevana vuonna tehtävien metsänhoitotöiden edellyttämät valtiontuen rahoitustarpeet. Vuoden 2003 alussa joudutaan rahoittamaan kuluvana vuonna tehtäviä töitä 5,7 miljoonan euron edestä. Lisäksi joudutaan rahoittamaan vuoden 2002 myrskytuhojen edellyttämät metsänviljelytyöt, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puuntuotannon tukeen tarvittava määräraha ylittää hallituksen talousarvioesityksessä esitetyn tason. Lukuperustelujen mukaan puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa. Puun energiakäytön lisäämisen edellytyksiä voidaan parhaiten turvata lisääntyvillä metsien hakkuilla ja metsänhoitotöillä, joiden ansiosta metsistä saadaan kestävästi ja jatkuvasti teollisuudelle ainespuuta sekä polttolaitoksille energiapuuta. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämän tulee olla jatkossakin mahdollista lisääntyneestä metsien suojelusta huolimatta. Metsäelinkeinolla on Suomelle tärkeä yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys myös jatkossa. Energiapuun korjuussa ja käytössä on käynnissä voimakas kehitys, johon valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota. Käytön lisääntyessä on tarvetta kehittää energiapuuketjun logistiikkaa, alentaa kustannuksia ja etsiä keinoja energiapuun tukeen liittyvän hallinnon yksinkertaistamiseksi. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että kehitettäessä energiapuulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen. Saadun selvityksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut syyskuussa työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on eduskunnan ydinvoimalayksikön lupakäsittelyn yhteydessä esittämien lausumien toimeenpano. Myös edellä todetun, valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta esitetyn lausuman edellyttämät selvitykset on sisällytetty em. työryhmän toimeksiantoon. Valtiovarainvaliokunta pitää tätä selvitystyötä tärkeänä ja kiirehtii sen edellyttämiä toimenpiteitä otettavaksi käyttöön mahdollisuuksien mukaan jo vuonna 2003. 2003 talousarvio 60 350 000 2002 talousarvio 46 000 000 2002 I lisätalousarvio 2 341 000 2001 tilinpäätös 49 783 626 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 405 000 euroa. annetun lain 19 :ssä tarkoitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 :ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahasta on varattu 200 000 euroa luonnonarvokaupan pilottihankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 9 / 2 0 0 2 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 200 000 euroa talousarvioesityksen 4 205 000 euroon nähden aiheutuu valtioneuvoston 23.10.2002 tekemän periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. 2003 talousarvio 4 405 000 2002 talousarvio 4 205 000 2001 tilinpäätös 4 204 698 50. Eräät metsätalouden valtionavut (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 030 000 euroa. Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakentamiseen voidaan myöntää vuonna 2004 valtionapua enintään 1 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille. Käyttösuunnitelma: Föreningen för Skogskultur rf 50 000 Työtehoseura ry 471 000 Metsämuseosäätiö 2 365 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Mustilan Kotikunnas -säätiö 51 000 Suomen Metsäyhdistys ry 84 000 Euroopan Metsäinstituutti ry 1 009 000 Yhteensä 4 030 000 S e l v i t y s o s a : Metsämuseosäätiön määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 995 000 euron erityisavustus puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeeseen. Tarkoitus on, että Metsämuseosäätiölle myönnettäisiin vuoden 2004 valtion talousarviossa enintään 1 195 000 euroa esittelyhallin rakennushankkeeseen. Valtionavun ensimmäinen erä 666 000 euroa on osoitettu vuoden 2002 talousarviossa. Valtio myöntäisi näin ollen vuosina 2002 2004 yhteensä enintään 3 856 000 euroa rakennushankkeeseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin käyttösuunnitelmaan sisältyvän Metsämuseosäätiön määrärahan mitoituksessa on perustelujen selvitysosan mukaan otettu huomioon 1 495 000 euron erityisavustus puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeeseen. Valtio myöntäisi perustelujen mukaan vuosina 2002 2004 yhteensä enintään 2 574 000 euroa rakennushankkeeseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen kustannusarvio on 3 856 000 euroa. Valiokunta ehdottaa rakennushankkeen erityisavustukseen osoitettavaksi 500 000 euroa hallituksen ehdottamaa enemmän vuonna 2003 eli 1 995 000 euroa. Valiokunta ehdottaa, että rakennushankkeeseen vuonna 2004 myönnettävää valtionapua korotetaan hallituksen ehdottamasta enintään 413 000 eurosta 782 000 eurolla eli enintään 1 195 000 euroon. 2003 talousarvio 4 030 000 2002 talousarvio 2 718 000 2001 tilinpäätös 2 018 255 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 521 000 euroa. annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 185 000 euroa kansallisen metsäohjelman toteuttamiseksi. 2003 talousarvio 521 000 2002 talousarvio 336 000 2001 tilinpäätös 336 376 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5