KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista

Samankaltaiset tiedostot
Kohti näyttöperustaista yliopisto- ja tiedepolitiikkaa RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista

Tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus kauppatieteessä- turkulaiskeskustelua

KOHTI PARASTA A- LUOKKAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

TIETEELLISEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS SUOMESSA

Julkisuuskuva ja sen kehittäminen. Anu Mustonen

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

LIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Kovissa tieteissä maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Yliopistotutkimuksen elvytystoimet

Kilpailtu raha ja tieteen taso. Jarmo Laine 12. toukokuuta 2011

Yliopistojen rankinglistat

Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen

koulutuksesta kuvaajia

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle


Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Hallinnollisia asioita Maiju Gyran

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus

Rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen edellytykset

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

Tieteen tila 2014: Luonnontieteet

Tieteen tila 2014: Yhteiskuntatieteet

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

Heikki Mannila Suomen Akatemia SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN TILA 2016

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Yliopistolaitos tänään ja huomenna

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät TYÖRYHMÄ 3: SUOMALAISEN KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN TILA

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Valtioneuvoston asetus

VOIKO YLIOPISTOJEN VAIKUTTAVUUTTA KANNUSTAA? Ilkka Niiniluoto

Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet

Paneeli 7 biotieteet II

Tieteen tila 2014: Tekniikka

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Yhteenveto ja suositukset

Muutama teema. Heikki Mannila

Kansainvälisissä yliopistorankingeissa

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Tutkimuksen johtaminen ja asemoituminen korkeakouluissa Opetusneuvos Petteri Kauppinen

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. liikunta-asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009

Tutkimuseettisen ohjeen tiedepoliittinen merkitys. Ylijohtaja Tapio Kosunen Tieteiden talo,

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Finnish Science Policy in International Comparison:

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33)

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Koulutusalojen profiloituminen opetukseen ja tutkimukseen

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

Transkriptio:

KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista OSMO KIVINEN JUHA HEDMAN RESEARCH UNIT FOR THE SOCIOLOGY OF EDUCATION University of Turku Finland

Rahoitusmallin kehittäminenkin on osa laajempaa evidencebased politiikkaa, jossa korostuvat mm. seuraavat periaatteet Yliopistojen perustehtävät ovat tieteellinen työ, korkein opetus ja ns. kolmas tehtävä, niiltä osin kuin se nivoutuu yliopistoissa harjoitettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Etenkin perustutkimus ja korkein opetus (tieteellinen jatkokoulutus) ovat tehtäviä, joita ei tee mikään muu taho kuin yliopisto. Yliopisto-organisaatio ei ole itsetarkoitus. Se on väline, jonka tulee palvella perustehtäviä. Ekspansoituvan ja massoittuvan korkeakoulutuksen oloissa Suomi ja muut OECDmaat ovat kohtaamassa kohoavien koulutuskustannusten ja heikkenevien oppisaavutusten dilemman. Inkrementalistiset rahoituskeinot eivät riitä. Koulutuspolitiikka on kansallista, työ- ja koulutusmarkkinat globaaleja.

Maailmanmitassa menestyvän tutkimusyliopiston vuotuiset menot ovat arviolta1.5 Mrd $ (+ lääketiede 0.5 Mrd $). Helsingin yliopiston nykymenot lääketiede mukaanlukien n. 0.8 Mrd $. Suomen oloissa on realistista tavoitella ensin yhtä maailmanluokan yliopistoa. Evidenssipohjalta Helsingin yliopisto on vakavasti otettava kandidaatti kärkeen, mutta lisäpanoksia tarvitaan tuplaten, jos kärkeen halutaan. Uuden alan/tahon etabloituminen tiedeyhteisössä ottaa minimissäänkin 20 vuotta. Tieteen huiput seuloutuvat esiin 30-35 vuodessa Perustutkimukseen nojaava innovaatioprosessi vie neljännesvuosisadan. Suurillakaan kertasatsauksilla ei vielä kovin pitkälle edetä.

Muistioon kirjattuja periaatteita: Tutkimuksen ja opetuksen laadun parantaminen, vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisääminen. Tuloksille painoarvo, profiloituminen, painoaloja vahvistetaan tarkoituksena turvata menestyminen kovenevassa kv. kilpailussa. Yliopistoille oikeudenmukainen kohtelu. Kv. yliopistorankingien noteerauksista, evaluoinneista ja tausta-aineistoista syytä ottaa kaikki hyöty irti. Rankingeista ratingeihin RUSEn ehdottamalla tavalla. Mallia esimerkiksi Thaimaasta (TRF- Assesment of Academic Disciplines) ja Malesiasta (SETARA - Rating System for Malaysian Higher Education Institutions). Evidence-based politiikkaa on viisainta tehdä tieteenaloittain tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuusanalyysien tulokset huomioonottaen.

KOLME ERI TAPAA ARVIOIDA YLIOPISTOJA A) Tuloksellisuusanalyysit a la Kivinen et. al. - tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus - yliopistojen tieteenaloittainen rating-luokitus - faktoja näyttöperustaisen yliopistopolitiikan tarpeisiin tulos-panos suhteet RAHOITUS PANOKSET TULOKSET C) Rankingmetriikka a la ARWU, QS, HEEACT - statusnoteeraukset mainemarkkinoille - vertailuindikaattorit tulos-kustannus tulos-vaihtoehtoiskustannus suhteet B) Kustannuslaskenta a la Neittaanmäki et. al. - kustannusarviot toiminnan budjetointiin

RATING-JÄRJESTELMÄ Opetus + III Rating A Rating A ++ I Tutkimus Rating A 0 Rating A + Tutkimus + IV II Opetus

TULOKSELLISUUS-LUOKITUKSET JA NÄKYVYYS KV. RANKINGEISSA

TULOKSELLISUUSANALYYSIN TULOKSET JA PANOKSET TUTKIMUS OPETUS Panokset - Professorityövuodet - Ulkop. tutk.rahoitus (pl. SA) Panokset - Professorityövuodet - Muu opetustyö Tulokset -Ref. kv. artikkelit -Tohtorin tutkinnot -Suomen Akatemian rahoitus Tulokset -Tohtorin tutkinnot -Ylemmät tutkinnot

TÄSMENNYKSET - 9 tieteenalaa (disciplines) -16 yliopistoa - 66 yliopistoyksikköä - 5 vuotisjakso (2005-2009) (https://kotaplus.csc.fi/online/etusivu.do)

A III OPETUS + I A ++ TaY KY OY HY TUTKIMUS TY TUTKIMUS + A0 IV OPETUS II A + Lääketieteen viiden yksikön tuloksellisuus tutkimuksessa ja opetuksessa 2005-2009

A III OPETUS + LTY I A ++ VY JY TUTKIMUS TaY SHH OY HKKK ÅA TUTKIMUS + TuKKK A0 IV OPETUS II A + Kauppatieteen yhdeksän yksikön tuloksellisuus tutkimuksessa ja opetuksessa 2005-2009

A III OPETUS + JY I A ++ OY HY TUTKIMUS ÅA VY TaY TUTKIMUS + JoY TY A0 IV OPETUS II A + Humanististen tieteiden kahdeksan yksikön tuloksellisuus tutkimuksessa ja opetuksessa 2005-2009

SA-RAHOITUS TULOS SA-RAHOITUS PANOS Lääketieteen viiden yksikön tuloksellisuus tutkimuksessa ja opetuksessa 2005-2009

SA-RAHOITUS TULOS SA-RAHOITUS PANOS Humanististen tieteiden kahdeksan yksikön tuloksellisuus tutkimuksessa ja opetuksessa 2005-2009

SA-RAHOITUS TULOS SA-RAHOITUS PANOS Kauppatieteen yhdeksän yksikön tuloksellisuus tutkimuksessa ja opetuksessa 2005-2009

Specification of the Supra-National model: case Europe - 6 fields - 184 universities - 655 university units - 15 European countries notified by either ARWU FIELD 2009, QS-THES 2009 BY SUBJECTS or HEEACT FIELD 2009 Kivinen & Hedman

Preliminary outlines for evidence-based university & science policy Productivity and scientific impact of research of 15 European countries by their ranking-notified university units in 2009 in the field of clinical medicine. Kivinen & Hedman

FINLAND SWEDEN Preliminary outlines for evidence-based university & science policy Productivity and scientific impact of research of 15 European countries by their ranking-notified university units in 2009 in the field of clinical medicine. Kivinen & Hedman