Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kimmo Lahti Pateniemen lukio, Oulu OPH:n tilaisuus 2.2.2015 (Oulu): Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä
Taustaa Yo-kirjoitukset muuttuvat sähköisiksi vaiheittain Ensimmäiset aineet syksyllä 2016 (SA, FI, GE) Biologia keväällä 2018, viimeinenkin aine K-2019 Laitteistovaatimukset täsmentyneet Esim. tabletit eivät kelpaa, täytyy olla kannettava tietokone (USB-tikku, langallinen verkkojohto) Tehtävätyypeistä ei vielä tarkkaa tietoa Digabi-sivustolla mahdollisia, esim. https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/biologia/
Tekniikkaa ja siihen liittyviä ongelmia Sähköisissä yo-kirjoituksissa opiskelijoiden koneet yhdistetään verkkojohdolla opettajan koneeseen (serveriin), opiskelijan kone käynnistetään muistitikulta (käyttöjärjestelmä ladataan sieltä, aineisto tikulta tai serveriltä) Koululuokissa ei vielä ole ollut mahdollista harjoitella tätä Abitti-kurssikoejärjestelmä Sähköpistoke täytyy olla kaikille Koulun langaton verkko, SIM-kortit Varmistettava, ettei internetiin pääse luvatta
Opiskelijoiden laitteistot Lukiolaisten pitää tuoda yo-kirjoituksiin oma tietokone Omia kannettavia koneita on vielä harvoilla Esim. Oulun kaupunki suosittelee oman kannettavan hankkimista, mutta ei vielä velvoita siihen (2014 aloittaneille) Koululla oltava varakoneita yo-kokeissa Oppitunneilla harjoittelua älypuhelinten ja tablettien avulla Älykännykät ja tabletit (Lähes) kaikilla aina mukana vähintään puhelin Nettiyhteys ja datasiirto yleensä rajoittamattomia, joten ei ylimääräisiä kuluja Joskus yhteydet ovat hitaat tai katkeilevat Akun loppuminen (tableteissa kestävämmät akut) Tabletilla kirjoittaminen helpompaa kuin kännykällä Lähinnä soveltuvat tuntikäyttöön, eivät niinkään kokeisiin (esim. ei USB-liitäntää eikä mahdollisuutta verkkojohdon kiinnittämiseen) Koetilanteissa valvonta vaikeaa; miten vastaukset tallennetaan ja palautetaan?
Tehtävät, vastaaminen, tarkastaminen Tehtävät voi antaa opiskelijoille perinteisesti paperilla sähköpostin tai Wilman kautta pilvipalvelun kautta (esim. OneDrive) verkkosivustoja käyttämällä (nettilinkit) Vastaukset muistitikulla opettajan koneelle sähköpostilla, Wilmassa, tallennus pilvipalvelimelle verkkosivustolle tallentaminen Tarkastaminen, palaute opiskelijalle tulostaminen paperille, merkinnät perinteisesti korjaukset ja virheet merkitään tiedostoon esim. värein, palaute lähetetään opiskelijalle automaattinen pistelasku (nettisovelluksissa)
Tehtävätyypit, sähköisten +:t ja :t Kaavio tai animaatio, jonka avulla kysytään peruskäsitteitä tai jossa voi olla lukiokurssia syvemmälle menevää tietoa Video, josta tiedon poimimista, soveltamista Monivalintatehtävät Perinteiset tehtävät: esseet, käsitteet; ei eroa paperisesta Sähköisten tehtävien ja tietokoneella kirjoitettujen vastausten hyviä puolia + voi olla liikkuvaa kuvaa + opiskelija voi katsoa videon tai animaation monta kertaa + tila ja taitto ei rajoita yhtä paljon kuin paperilla + mahdollista suurentaa tai pienentää kuvia ja tekstiä + ei epäselvää käsialaa vastauksissa + lyöntivirheet nopeasti ja siististi korjattavissa Sähköisten tehtävien ja tietokoneella vastaamisen mahdollisia huonoja puolia linkkien toimimattomuus (alussa yo-tehtävät lienevät pelkästään käynnistysmuistitikulta tai koulun omalta serveriltä ladattavia, jolloin tätä ongelmaa ei ole) koneiden suorituskyky (ei liene ongelma, yo-tehtävät ilmeisesti laaditaan melko kevyiksi) opiskelijan voi olla vaikea hahmottaa laajoja tekstejä, jos näkymää pitää vierittää ruudulla tallennuksen epäonnistuminen (sähköisissä yo-kirjoituksissa tulee ilmeisesti olemaan reaaliaikainen tallennus, joten ei pitäisi olla ongelma) kuvaruutu on pystyasennossa, joten takana istuvalla voi olla mahdollisuus nähdä edessä olevien vastaukset
Tehtäväesimerkkejä 1 1. Katso nettilinkki helpotetusta eli avustetusta diffuusiosta ja vastaa kysymyksiin: http://highered.mheducation.com/sites/0072495855/student_view0/ch apter2/animation how_facilitated_diffusion_works.html a) Kuluuko helpotetussa diffuusiossa energiaa? b) Mikä molekyyli muodostaa kanavan solukalvon läpi? c) Kuinka kyseinen molekyyli helpottaa (avustaa) diffuusiota? d) Mitä aineita solu ottaa helpotetulla diffuusiolla? e) Kulkevatko aineet tällä tavalla vain solun sisälle, vain solusta ulos vai voivatko ne kulkea kumpaankin suuntaan? Kommentteja: Peruskäsitteitä, vastaukset löytyvät animaatiosta. Koetehtävänä vastaava voisi toimia, jos animaatiossa olisi nimettyinä vain esimerkiksi solukalvo. Ongelmana suomenkielisten animaatioiden ja videoiden puute ja opettajan ohjelmointitaidottomuus.
Tehtäväesimerkkejä 2 2. Katso nettilinkistä animaatio ekosysteemin energiavirroista ja vastaa kysymyksiin: http://student.kc.school.nz/classwebs/sciweb/y9/y9units /EnergyFlowinEcosystems.html a) Kuinka monta prosenttia ekosysteemiin säteilevästä auringon energiasta päätyy I) tuottajille, II) kasvinsyöjille (ensimmäisen asteen kuluttajille), III) hajottajille? Merkitse myös laskutoimitukset näkyviin. b) Mitä tapahtuu sille energialle, joka ei siirry ravintoketjussa seuraavalle trofiatasolle? Kommentteja: Peruskäsitteitä, mukana hieman soveltamista. Vastaavassa koetehtävässä animaatiossa voisivat olla nimettyinä esimerkiksi aurinko ja trofiatasot (tuottajat, 1., 2., 3. asteen kuluttajat, hajottajat).
Tehtäväesimerkkejä 3 3. Seuraavassa on eliöiden luokitteluun liittyviä väitteitä (a l). Tunnista virheelliset väitteet ja korjaa ne. VÄITE O/V MAHDOLLISET VIRHEET KORJATTUINA a) Merivuokot ovat säteittäissymmetrisiä eläimiä. b) Saniaiset ovat itiökasveja. c) Paljassiemeniset kasvit kuuluvat kukkakasveihin. d) Jos eläinlajit kuuluvat samaan heimoon, ne kuuluvat myös samaan lahkoon. e) Järvisieni kuuluu sienten kuntaan. f) Korallieläimet luetaan piikkinahkaisten pääjaksoon. g) Mustekalat ovat nilviäisiä. h) Kaikilla nisäkkäillä on nisät eikä yksikään nisäkäs muni. i) Protoktistit eli alkueliöt ovat esitumallisia eli prokaryootteja. j) Sammalilla on sukupolvenvuorottelu. k) Koppisiemeniset kasvit ovat sekovartisia. l) Eliöiden luokittelujärjestelmä heijastaa eliöiden polveutumishistoriaa. Kommentteja: Nippelitietoa. Opiskelijan kannalta hyvää: nopea vastata, yhden kohdan väärin meneminen ei aiheuta suurta pistemenetystä. Opettajan kannalta hyvää: helppo tarkastaa.
Tehtäväesimerkkejä 4 4. Vastaa kysymyksiin oheisesta linkistä aukeavan animaation ja muiden lähteiden avulla: http://highered.mheducation.com/sites/0072495855/student_view0/chapter28/ animation how_meiosis_works.html a) Mitä soluja meioosissa muodostuu nisäkäsnaarailla ja -koirailla? b) Millainen on muodostuneiden solujen kromosomiluku, millainen emosolujen kromosomiluku? c) Mitä tapahtuu, kun meioosissa muodostuneet solut yhtyvät? d) Mitä tarkoittaa "germline cell" ja mikä ja missä se on? e) Kuvaa lyhyesti, mitä ovat meioosi I ja meioosi II. f) Kuinka monta solua yhdestä solusta muodostuu meioosissa miehellä ja kuinka monta naisella? g) Miksi miehellä ja naisella muodostuu eri määrä soluja meioosin tuloksena? h) Mitä ovat sentromeeri ja kromatidi? i) Mitä tapahtuu crossing overissa eli geenienvaihdunnassa (tekijäinvaihdunnassa)? j) Missä meioosin vaiheessa crossing over tapahtuu? k) Mikä on tumasukkulan ja sukkularihmojen merkitys? l) Montako solua on meioosi I:n lopussa, ja millainen on niiden kromosomiluku emosoluun verrattuna? m) Kuvaile lyhyesti metafaasi II:n eli keskivaihe II:n tapahtumat. n) Miksi syntyvät solut ovat kaikki geneettisesti eli perimältään erilaisia (animaation viimeinen kohta)? Kommentteja: Pienistä palasista koostuva tehtävä. Helppo tarkastaa, koska vastaukset ovat lyhyitä. Tällaisenaan sopii ehkä paremmin asian opiskeluun ja harjoitteluun kuin koetehtäväksi.
Tehtäväesimerkkejä 5 5. Katso Itämerestä kertova video osoitteessa http://oppiminen.yle.fi/elinymparistot/meri/itameri-ei-voihyvin Vastaa kysymyksiin videon ja muiden tietojesi perusteella. a) Miksi Itämeressä on vähän lajeja? b) Mitkä abioottiset tekijät vaikuttavat Itämeren tuottajien määrään, ja miten ne vaikuttavat? c) Miksi ja miten rakkolevien määrä on vaihdellut Itämeressä? d) Mitä merkitystä rakkolevillä on Itämeren eliöyhteisössä? Kommentteja: Videoon pohjautuvassa tehtävässä kysymyksien laadinnassa pitää olla erityisen tarkkana. Löytyvätkö kaikki vastaukset suoraan videosta? Onko ulkopuolisen tekemässä käsikirjoituksessa asiavirheitä? Kuinka paljon voi kysyä videon aiheeseen liittyvää muuta asiaa?
Tehtäväesimerkkejä 6 Netissä olevat tietokilpailusivut (esim. kahoot.it), automaattinen pistelasku, helppo tapa harjoitella laitteiden käyttöä vastaamisessa Älykännykkä ja verkkoyhteys; kysymykset heijastetaan seinälle Palaute tulee heti (oikeat vastaukset, omat pisteet)