Intia Kesäkuu 2010
Intia 2 (58) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 9 Rahoitus ja takuut... 10 Finnvera... 10 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)... 11 Talous... 12 Makrotalous... 12 Bruttokansantuote... 12 Inflaatio... 13 Vaihtotase... 13 Talouspolitiikka... 13 Työvoima... 14 Ulkomaankauppa... 15 Kokonaiskauppa... 15 Kaupan kehitys... 16 Ulkomaankaupan rakenne... 16 Kauppa Suomen kanssa... 17 Suomen vienti... 17 Suomen tuonti... 18 Ulkomaiset investoinnit... 19 Suomalaiset investoinnit... 21 Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus... 22 Rakentaminen... 22 Logistiikka... 24 Koneiden ja laitteiden valmistus... 25 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori... 27 Energiasektori... 27
Intia 3 (58) Polttoaineiden hankinta... 27 Sähkö... 28 Ympäristösektori... 30 Jätehuolto... 31 Vesi- ja jätevesihuolto... 33 Metsäsektori... 36 Metsätalous... 36 Puunjalostusteollisuus... 36 Life Sciences ja elintarvikesektori... 38 Terveydenhoitopalvelut... 38 Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet)... 39 Bioteknologia ja lääkkeet... 40 Terveysmatkailu... 41 Maatalous- ja elintarvikesektori... 42 Maatalous... 42 Elintarvikesektori... 43 Tieto- ja viestintätekniikka... 44 Verkot ja laitteet... 44 Ohjelmistot... 46 Tietotekniset palvelut... 47 Digitaalinen media... 47 Palvelusektori... 49 Rahoitus- ja vakuutustoiminta... 49 Kauppa... 51 Tekstiiliteollisuus... 53 Matkailu... 53 Luovat toimialat... 55 Tapakulttuuri... 57
Intia 4 (58) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 3 287 000 km2 Luonnonvarat: hiili, kulta, rautamalmi, mangaani, timantit, kromi, titanium, bauksiitti, raakaöljy, kalkki Rajanaapurit: Pakistan, Kiina, Nepal, Bhutan, Myanmar, Bangladesh Aika: Suomen talviaikaan +3,5 tuntia, kesäaikaan +2,5 tuntia Asukasluku: 1,2 miljardia (2010 arvio) Pääkaupunki: New Delhi Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Kolkata (13,2 milj.), Delhi (14 milj.), Chennai (Madras) (6,4 milj.), Hyderabad (5,5 milj.), Bangalore (5,7 milj.), Ahmedabad (4,5 milj.), Pune (3,8 milj.) Väestönkasvu: 1,4 % (2010 arvio) Syntyvyys: 21,34/1000 as. (2010 arvio) Kuolleisuus: 7,5/1000 as. (2010 arvio) Elinajanodote: 66,46 vuotta Virallinen kieli: Perustuslaki takaa aseman 23 kielelle, joista englanti ja hindi ovat kaksi. Englanti on politiikan, julkisen hallinnon ja kaupankäynnin kieli ja sitä voidaan käyttää myös virallisissa yhteyksissä. Uskonnot: hinduja 81,3 %, muslimeja 14 % (sunni), kristittyjä 2,5 %, sikhejä 2 %, muita uskontoja mm. buddhalaisia, jainalaisia ja parsilaisia 2,5 % Etniset ryhmät: indoeurooppalaiset arjalaiset 72 %, dravidit 25 %, muut 3 % Infrastruktuuri Suuntanumero: +91, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Mumbai 22, Kolkata 33, Delhi 11, Chennai (Madras) 44, Hyderabad 40, Bangalore 80, Ahmedabad 79, Pune 212. Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA Sähköverkko: 230V, 50 HZ Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 3,2 % (arvio vuonna 2008) Matkapuhelintiheys: 29,3 % (arvio vuonna 2008) Internet-tiheys: 17,5 % (vuoden 2008 arvio) Tieverkosto: 3,3 milj. km Rautatieverkosto: 64 015 km, josta 45 000 km on 1,676 m leveää rataa Lentokenttiä: merkittävimmät kansainväliset kentät ovat Mumbai, Delhi, Chennai, Calcutta, Bangalore, Thiruvananthapuram. Satamat: 13 isoa satamaa ja 147 pienempää
Intia 5 (58) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Bharat, Rebublic of India, Intian tasavalta Maatunnus: IN Valtiomuoto: liittotasavalta Valtion päämies: presidentti Pratibha Patil (25.7.2007>), maan historian ensimmäinen naispresidentti (Kongressipuolue) Pääministeri: Manmohan Singh (Kongressipuolue) Hallitus: kongressipuolueen johtama koalitiohallitus Parlamentti: kaksikamarinen Sansad koostuu suoralla kansanvaalilla joka viides vuosi valittavasta alahuoneesta Lok Sabha (545 edustajaa) ja epäsuorilla vaaleilla valittavasta ylähuoneesta Rajya Sabha (245 edustajaa). Ylähuoneen edustajakausi on kuusi vuotta siten, että yksi kolmasosa edustajista valitaan kahden vuoden välein. Lisäksi osavaltioilla on omat lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimensä. Tärkeimmät puolueet: Intian kansalliskongressi, Intian kansanpuolue Bharatiya Janata ja Intian marksilainen kommunistipuolue, lisäksi lukuisia pienempiä vasemmistolaisia ja alueellisia puolueita Aluehallinto: 28 osavaltiota ja 7 unioniterritoriota Itsenäistynyt: 1947 (Isosta-Britannista) Kansallispäivä: 26.1 Itsenäisyyspäivä: 15.8 Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Intian rupia (INR) = 100 paisa Valuuttakurssi: 1 USD = 48,4 INR (keskikurssi, arvio, vuonna 2010) Bruttokansantuote varainhoitovuonna 2009 (ennuste): käyvin hinnoin 1281 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 3735 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohti varainhoitovuonna 2008 (ennuste): käyvin hinnoin 1100 USD, ostovoimapariteetilla 3200 USD Inflaatio: 10,9 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2009) Tärkeimmät teollisuuden alat: tekstiili, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, terästeollisuus, kuljetusvälineet, sementti, kaivosteollisuus, öljyjalosteet, koneet ja ohjelmistot Tärkeimmät vientituotteet: öljyjalosteet, tekstiiliteollisuuden tuotteet, jalokivet, kemikaalit, nahkavalmisteet Tärkeimmät tuontituotteet: polttoaineet, koneet, jalokivet, lannoitteet, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Arabiemiraatit, Iso-Britannia, Saksa, Kiina ja Singapore Verotus: paikalliset yritykset maksavat 30 % tuloveroa ja 10 %:n lisämaksua, kokonaisvero 33 %. Ulkomaiset yritykset maksavat veroja n. 42 %.
Intia 6 (58) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Intian vientikeskuksen arvioita Intiasta markkina-alueena Vahvuuksia: Yksi maailman johtavista ohjelmistojen viejistä; ohjelmistot Intian teollisuuden lippulaiva WTO:n jäsen Vienti kasvussa. Viennin osuus BKT:sta on 15 % Intiassa kasvavat outsourcing-markkinat; Intia tavoittelee asemaa outsourcingkeskuksena Alueellinen mahti Aasiassa (myös sijainti edullinen) Taloudellinen kehitys - Talous melko vakaa - BKT:n arvioitu kasvu 2010-2011 on 7,8 %. - Ulkomaiset valuuttavarannot huomattavat - Pankkijärjestelmä on kehittynyt, joskin maksut perustuvat pitkälle shekkeihin - Palvelualojen kasvu vahvaa, yli 8 % vuonna 2009, mikä heijastaa kasvua kotimarkkinoilla. Palvelualojen osuus on noin 54 % BKT:sta Markkinoiden avautuminen - Pörssi on avoin ulkomaisille ostajille ja sijoittajille - Ulkomaiset suorat sijoitukset sallittuja yhä useammille aloille - Erityisiä kannusteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin sijoittaville yrityksille - Erityistalousalueita (SEZ) markkinoidaan laajasti ulkomaisille yrityksille - Hallitukselta odotetaan kansainvälisen kaupan esteiden poistamista ja tullimaksujen alentamista Vapaakauppasopimus EU:n ja Intian välillä neuvotteilla - sen odotetaan astuvan voimaan 2010. Vuoden 2010 alusta tuli voimaan myös Asean-Intiavapaakauppasopimus, joka ei ulotu palveluihin ja on suppeampi myös maataloustuotteiden katteen osalta -Asiantuntijoiden mukaan palkkakustannukset länsimaihin nähden säilyvät kilpailukykyisinä seuraavat 15 vuotta Poliittinen vakaus - Ei suuria poliittisia levottomuuksia, yksittäisillä terroristi-iskuilla ei laajakantoisia, pysyvämpiä vaikutuksia - Hallitsevan sosiaalidemokraattisen kongressipuolueen liittouma UPA voitti huhtitoukokuussa 2009 järjestetyt vaalit. Hindunationalistinen BJP jatkaa oppositiossa - Talouspolitiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia Koulutettu työvoima - Koulutettua (usein englanninkielen taitoista) työvoimaa on erityisesti ohjelmistoja IT-aloilla, palvelualoilla ja mm. taloushallinnossa. Laskutavasta riippuen noin 200 300 miljoonan suuruinen kasvava keskiluokka Englanti on pääkieli liiketoiminnassa
Intia 7 (58) Heikkoudet: Raskas byrokratia Immateriaalioikeuksien heikko suoja. Ohjelmistopuolella suoja on kuitenkin parempi Korkeat tullimaksut Päätösten hidas toimeenpano Monimutkainen verotusjärjestelmä Tiukka työvoimalainsäädäntö Investointien sääntely Miehistä lukutaitoisia on 73 % ja naisista 48 % (yli 14-vuotiaat). Koulutusjärjestelmän taso vaihtelee Oikeudellinen infrastruktuuri hidas ja monimutkainen 37 % väestöstä köyhyysrajan alapuolella (Tendulkar Committee, Intian valtion asettama) Maatalouden kehittymättömyys hidastaa talouskasvua, koska suuri osa intialaisista saa toimeentulonsa maataloudesta. T&K-toiminnassa ja tietoyhteiskunnassa kehitettävää: esim. linkit heikkoja yliopistojen ja yritysten välillä, teknologiassa puutteita (mikä on myös vahvuus suomalaiselle teknologian myyjälle) Heikko infrastruktuuri Maanomistus epäselvä Korruptio Mahdollisuudet: Kiinan jälkeen Aasian toiseksi suurin markkina-alue; paljon mahdollisuuksia sekä investoinneille että tuotteille Teollistuminen Runsaasti investointeja infrastruktuuriin Suuri ja kasvava keskiluokka, huomattava markkina-alue kulutustavaroille ja palveluille Nuori väestö, yli 500 miljoonaa alle 25-vuotiasta Runsaasti edullista ja ammattitaitoista työvoimaa Hallitus kannattaa yksityistämistä Intia on globaali outsourcing-keskus Uhat: Kiistat Pakistanin kanssa ja levottomuudet Kashmirin alueella Uskonnollisilla ryhmittymillä yhä vaikutusta hallituksen päätöksiin Muutokset ulkomaisia investointeja koskevissa säännöksissä monimutkaisia Hallituksen virkakausi voi päättyä odottamattomasti Kehittymätön maataloussektori Maa on ylikansoittunut (myös mahdollisuus) Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa
Intia 8 (58) Ympäristöuhat Energiapula Inflaatio
Intia 9 (58) Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietoliikenne - Intiassa on tällä hetkellä 617 miljoonaa matkapuhelinkäyttäjää (matkapuhelin + liittymä). - Matkapuhelimia myydään kuukaudessa n. 10-12 miljoonaa - Nokia on markkinajohtaja matkapuhelinten myynnissä 52,2% markkinaosuudella - Tietoliikennesektorilla 74 %:n ulkomainen omistus sallittu Energiantuotanto - 75000MW vajaus energiasta, verkkohäviöt 40 % - Ulkomainen omistus sallittu 100 prosenttisesti - Vero- ja tullietuja voimalaitosten tuontikomponenteille - 45 00 MW:n tuulivoimapotentiaali, toimiva kapasiteetti on 9 645 MW (2008) - Nopeutettu ja yksinkertaistettu viranomaispalvelu investoijille - Hallitus houkuttelee sijoittajia B.O.O.-projekteihin (build, own and operate) Terveydenhuolto - 600 miljoonaa ihmistä ilman terveyspalveluja - Suuri osa väestöstä elää edelleen epähygieenisissä oloissa - Hyviä liiketoimintamahdollisuuksia mm. malaria- ja dengue-kuumelääkkeiden, diagnostiikkalaitteiden, instrumenttien, terveydenseurantalaitteiden ja rokotteiden valmistajille Infrastruktuuri - Rakenteilla on mittavia kansallisen tason hankkeita, mm. lentokenttiä yksityistetään (35 kansainvälistä lentokenttää), valtateitä, satamia ja kaupunkikeskuksia rakennetaan ja uudistetaan Ympäristöala - Intia on luokiteltu yhdeksi maailman kolmesta eniten saastuneesta valtiosta - Jätteiden käsittelyssä suuria puutteita Metsät ja metsäteollisuus - Paperinkulutus vahvassa kasvussa, nyt vain 7 kg per asukas - Vuoden 2020 paperin kysynnästä nykyisillä suunnitelmilla pystytään kattamaan vain 50 % - Metsätaloudessa ei riittävästi osaamista - Sellu on tuontitavaraa, tarve kasvaa voimakkaasti
Intia 10 (58) Elintarviketeknologia - Nopeasti kehittyvä elintarvikesektori tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikissa tarjontaketjun vaiheissa Turvallisuusala Kasvava horisontaalinen ala tarjoaa mahdollisuuksia teknologian että palveluiden tuottajille Tuotantotalous Valmistus (manufacturing) edelleen kasvussa. Enää pelkkä hinta ei ratkaise, vaan etsitään myös laatua ja tuotteen monipuolisia ominaisuuksia. Intiassa tuotetun suunnittelun osuus on kasvussa. Koulutus Koulutusmarkkinat suuret. Haasteena on yhtenäisten koulutussisältöjen puuttuminen, minkä vuoksi muodollisesti samantasoiset tutkinnot voivat olla eriarvoisia. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnostus Intiaa kohtaan kasvussa. Vuonna 2010 vahvistettiin laki, jonka mukaan kaikkien lasten tulee suorittaa oppivelvollisuus. Siirtymäaika laille on 3 vuotta. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi Finnvera luokittelee Intian riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Vientitakuita voidaan harkita hankkeille, jonka osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Yritysten toimintaympäristönä Intia on haasteellinen mm. byrokratian ja maan epätasaisen kehityksen takia. Intian keskuspankki sääntelee maan ulkomaista luotonottoa, säädökset koskevat myös maahan suuntautuvien vientiluottojen ehtoja. Säädösten piiriin kuuluu mm. luottoaikojen pituus.
Intia 11 (58) Lisätietoja: aluepäällikkö Outi Homanen, puh. 0204 60 7228, sähköposti outi.homanen@finnvera.fi Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi) Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti: helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fi
Intia 12 (58) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut varainhoitovuosina 2006-2010* 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e Bruttokansantuote (%- 9,4 9,6 5,1 6,8 7,8 8,0 muutos) BKT käyvin hinnoin (mrd. 958,1 1187,3 1260,0 1281,0 1554,9 1782,9 USD) BKT henkeä kohden 836,0 1050,0 1100,0 1100,0 1310,0 1480,0 käyvin hinnoin (USD) 10,5 9,9 4,4 6,6 13,7 9,4 Teollisuustuotannon kasvu (%-muutos) Investoinnit kiinteään 14,3 15,2 4,0 5,2 9,6 12,5 omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat (%- 6,2 6,4 8,3 10,9 12,0 5,8 muutos, keskiarvo) Vaihtotase BKT:sta (%) -1,0-0,7-2,5-2,5-1,7-1,7 Valuuttakurssi INR / 1 45,3 41,3 43,5 48,4 46,5 46,0 USD (keskikurssi) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste *Intian varainhoitovuosi on 12 kk:n pituinen, alkaen 1.huhtikuuta Bruttokansantuote Varainhoitovuonna 2008 2009 bruttokansantuote kasvoi 6,8 prosenttia edellisvuodesta BKT:n ennustetaan kasvavan hieman 2009 2010 Intia on kuitenkin yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista EIU:n mukaan pahin talouden taantuma on ohi mm. vahvan teollisuustuotannon ansiosta. Varainhoitovuonna 2009 2010 BKT:n odotetaan kasvavan 6,8 prosentilla ja 2010 2011 7,8 prosentilla. Intian talous on sekoitus perinteitä ja huippumodernia, äärimmäistä köyhyyttä ja rikkautta, alkeellista maaseutua ja nopeasti kasvavia teollisuuskeskittymiä. Köyhyys on edelleen yksi Intian suurimpia ongelmia, vaikka viime vuosien talouskasvu on sitä vä-
Intia 13 (58) hentänyt. Käyvin hinnoin laskettu bruttokansantuote henkeä kohden on noin 1 100 dollaria, kun se Kiinassa on jo reilusti yli 3 000 dollaria. Talouskasvusta on hyötynyt erityisesti 100 miljoonan ihmisen suuruinen kulutuskykyinen ja -haluinen keskiluokka. Äärimmäisessä köyhyydessä alle dollarilla päivässä elää noin 22 prosenttia väestöstä. Painoarvoltaan kokonaistuotannon tärkein elementti on edelleen maatalous, mutta alan tuottavuus on huono ja kasvu on hidastunut. Viimeaikainen rakennemuutos on vähentänyt talouden riippuvuutta maataloudesta, joskin maataloudesta saa elantonsa yhä noin 60 prosenttia väestöstä. Viime vuosien nopeaa talouskasvua on vauhdittanut palvelusektori, erityisesti tietotekniikkapohjaisten palveluiden (IT-enabled services, ITES) tuotannon ja viennin voimakas kasvu. Talouskasvua on tukenut myös kotimainen kysyntä ja yhä enenevässä määrin kotimaiset investoinnit. Intialla on valtava kotimainen markkinapotentiaali. Se ohittanee Kiinan maailman väkirikkaimpana maana 2030-luvulla. Myös teollisuustuotanto on kasvanut ripeästi. Talouden avautuminen on edesauttanut rakennemuutosta ja Intian integroitumista globaalin talouteen. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta supistuu nopeasti, vuonna 2009 se oli noin 15,9 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin kolmannes, valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on reilut 16 prosenttia. Palvelujen osuus on viime vuosina noussut reiluun 55 prosenttiin kokonaistuotannosta. Valtionyhtiöt työllistävät noin 70 prosenttia järjestäytyneestä työvoimasta. Suurin osa valtionyhtiöstä on tehottomia, ylivelkaantuneita ja niissä on liikaa työntekijöitä. Ammattiyhdistysliike vastustaa sitkeästi työreformia ja sellaisia teknisiä uudistuksia, jotka voisivat johtaa työntekijöiden määrän vähentämiseen. Inflaatio Inflaation uskotaan olevan kaksinumeroinen vuonna 2010. Syynä huikeaan nousuun ovat mm. polttoainetukien vähentäminen, johon on puututtu julkisen sektorin vajeen kasvaessa. Hintojen nopeaa nousua vauhdittaa myös kova kotimainen kysyntä sekä asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousu suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2011 inflaation ennustetaan putoavan 5,8 prosenttiin. Vaihtotase Intian vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2005 lähtien. Alijäämä johtuu pääasiassa negatiivisesta kauppataseesta, jota on lisännyt öljytuotteiden, teollisuushyödykkeiden ja kulutustuotteiden voimakas tuonnin kasvu. Vaihtotaseen alijäämää rahoitetaan maahan tulevalla valuuttavirralla. Talouspolitiikka Intian valtiontalous on alijäämäinen ja velkaantunut
Intia 14 (58) Lainsäädännöllä pyritään alijäämän supistamiseen Makrotalouden kokonaistilanne vakaa Alijäämä on supistunut 1990-luvun alkuvuosista, mutta on edelleen mittava, ja on epävarmaa pystytäänkö sitä olennaisesti supistamaan seuraavien 10 vuoden aikana. Alijäämä on monien eri tekijöiden summa. Merkittävimmät syyt ovat rakenteellisia: heikko verokertymä, liittovaltion huono taloudenpito, osavaltioiden taloudenpidon riittämätön valvonta, elintarvikkeiden ja polttoaineiden runsaat tukiaiset ja tappiota tuottavien valtionyritysten pystyssä pitäminen. Puolustusmenojen jatkuva kasvu tuntuu myös budjetissa. Valtion tuloista noin 46 prosenttia menee valtionhallinnon palkkoihin ja eläkkeisiin sekä puolustusmenoihin. Muita menoja, kuten sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja infrastruktuurirakentamista joudutaan yhä enemmän rahoittamaan lainarahalla, mikä on keskushallitukselle raskasta. Noin kolme viidesosaa valtion menoista suuntautuu velkaobligaatioihin, palkkoihin ja tukiaisiin. Valtiontalouden tilikausi on huhti-maaliskuu. Suurin osa taloudellisesta tiedosta tilastoidaan tilikauden mukaan, mikä vaikeuttaa kansainvälisten vertailujen tekemistä. Intian tunnuslukuja tarkkaillaankin usein vuosineljänneksittäin. Työvoima Intian väestörakenne on painottunut nuoriin ja työvoima on yksi maailman nuorimmista. Työvoiman määrä on noin 470. Investointipankki Morgan Stanleyn mukaan työttömien määrä on noin 80 miljoonaa ihmistä. Virallinen luku on lähes 40 miljoonaa. Työllisyystilanteen kohentaminen on hallituksen yksi vaikeimmista poliittisista ja taloudellisista haasteista. Erilaisten resurssileikkausten takia julkisen sektorin merkitys työllistäjänä vähenee. Työttömyystilanteen heikkeneminen ja osa-aika- sekä pätkätöiden kasvu on todennäköistä. Naisten osuus työvoimasta kasvaa. Intia on merkittävä teknisen ja tieteellisen työvoiman kouluttaja. Englanti on ylemmän asteen koulutuksen kieli. Maassa toimii 421 yliopistoa ja 20 900 niiden alaista collegea. Yhteistyö länsimaiden yliopistojen kanssa on nostanut yliopistojen tutkintojen tason lähelle länsimaisia standardeja erityisesti tieteen, tekniikan ja kaupan alalla. Lisäetu Intian koulutetulla työvoimalla on englannin kielen taito. Koulutetun työvoiman lisäksi Intiassa on myös erittäin paljon vähän koulutettua ja kouluttamattomia työntekijöitä, jotka pystyvät työskentelemään tuotantotehtävissä. Intian työvoimalait suojelevat työntekijöitä ja muodostavat monimutkaisen lakien viidakon. Lakien toteutuksessa on puutteita erityisesti maaseudulla. Lakeja on yritetty uudistaa viime vuosina useaan otteeseen, mutta niihin on vasemmistopuolueiden ja voimakkaasti politisoituneen ammattiyhdistysliikkeen vastustuksen johdosta saatu ai-
Intia 15 (58) kaiseksi vain joitakin merkittäviä muutoksia. Lakot ovat edelleen yleinen työtaistelumuoto, vaikka niiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Avautumisen ja yleinen uudistusten ilmapiiri on heikentänyt ammattiliittojen merkitystä. Hallitus määrittelee minimipalkkatason eri teollisuuden aloille. Palkat ja erilaiset edut vaihtelevat teollisuuden alan, yrityskoon ja sijaintipaikkakunnan mukaan. Yleisesti ottaen palkka koostuu elinkustannusindeksiin sidotusta peruspalkasta ja kuukausittain maksettavista etuuksista sekä aikaan tai tuotannon määrään perustuvaan palkanosaan. Etuudeksi voidaan laskea mm. asunnon vuokra. Erilaiset etuudet lisäävät peruspalkkaa jopa 60 prosentilla kuukaudessa. Varsinkin palvelualoilla on käytössä muita palkanperusteita. Työntekijöiden optiojärjestelmät ovat lisääntyneet erityisesti IT-aloilla. Yleinen palkkataso on ulkomaisten yritysten markkinoille tulon myötä noussut voimakkaasti. Lisäksi se vaihtelee paljon alueittain, Mumbai ja Delhi ovat selkeästi kalleimmat alueet. Työntekijöiden irtisanominen tai toiminnan lopettaminen on yli 100 työntekijän yrityksessä erittäin vaikeaa. Palvelualat, mm. IT-palvelut, ovat poikkeus tästä käytännöstä. Ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaaminen valmistusteollisuuteen on rajoitettu koskemaan asiantuntijatehtäviä. Yleisesti ottaen ulkomaisilla yrityksillä on Intiassa vähän ulkomaisia asiantuntijoita. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Intia on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Tätä ennen Intia oli mukana GATT:issa. EU:n ja Intian välillä ollaan neuvottelemassa vapaakauppasopimusta, ja sen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2010. Intia onnistui poistamaan kaikki määrälliset tuontitullit vuoden 2001 loppuun mennessä. Samanaikaisesti säädettiin tosin uusia tuonnin esteitä tietyille tuotteille. Tullitariffitaso on noin 35 prosenttia, mutta se laskettiin 30 prosenttiin varainhoitovuonna 2002 2003. Intia osallistuu alueellisen kauppayhteistyöhön. Se on mm. South Asian Association for Regional Cooperation (SAARC) perustajajäsen. Järjestön merkittävin saavutus toistaiseksi on Etelä-Aasian kauppaa säätelevä sopimus SAARC Preferential Trading Agreement (SAPTA), joka solmittiin vuonna 1995. Intia käy alustavia neuvotteluja ASEAN-maiden kanssa vapaakauppaneuvotteluiden aloittamisesta. ASEAN-alueen kautta Intia pyrkii tulevaisuudessa Kiinan markkinoille.
Intia 16 (58) Intia on allekirjoittanut myös Bangkokin sopimuksen (1975), jossa sovitaan tullien ja maksujen alentamisesta allekirjoittajamaiden välillä. Sopimuksen allekirjoittajia ovat myös Bangladesh, Etelä-Korea, Papua Uusi-Guinea ja Sri Lanka. Kaupan kehitys Intian ulkomaankauppa 2006 2011 (mrd. USD) 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e Tavaravienti 123,8 149,3 203,1 164,3 194,6 219,3 Tavaratuonti 184,9 231,0 323,9 268,4 321,8 364,1 Kauppatase -61,2-81,7-124,5-109,7-127,3-144,7 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Intian kauppatase laski varainhoitovuonna 2008 2009 reilusta 124 miljardista 109 miljardiin dollariin. Ulkomaankaupan rakenne Intian tärkeimmät vientituotteet vuonna 2008 2009 olivat koneet ja laitteet, öljyjalosteet, jalo- ja korukivet sekä tekstiilit ja vaatteet. Intian tärkeimmät tuontituotteet olivat varainhoitovuonna 2008 2009 öljy ja öljyjalosteet, elektroniikkatuotteet sekä kulta ja hopea.
Intia 17 (58) Kauppa Suomen kanssa Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Intiaan on ollut nousujohteista 2000-luvun alusta lähtien. Tosin vuonna 2009 vienti laski lähes 80 miljoonalla eurolla. Myös tuonti Intiasta on kasvanut tasaisesti ja viime vuonna sen arvo oli 230 miljoonaa euroa. Suomen vienti Suomen vienti Intiaan 2009 Valmiit tavarat 5,2 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,1 % Valmistetut tavarat 21,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 63,7 % Lähde: Tullihallitus
Intia 18 (58) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Intiaan 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus Muutos 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 66,8 15 % -12 % 2 71 Voimakoneet ja moottorit 64,5 14 1 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 54,0 12 9 4 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 37,1 8-29 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 36,1 8-45 6 67 Rauta ja teräs 34,5 8 6 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 7 74 laitteet 31,1 7-39 8 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 20,6 5 48 9 87 Kojeet, mittarit yms. 17,1 4 15 10 68 Muut metallit 14,7 3-56 10 tärkeintä yhteensä 376,3 84 Suomen koko vienti Intiaan 450,2 100-15 Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Suomen tuonti Suomen tuonti Intiasta 2009 Valmiit tavarat 32,5 % Elintarvikkeet ja juomat 3,7 % Raaka-aineet, polttoaineet 19,0 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 15,7 % Valmistetut tavarat 18,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 10,5 % Lähde: Tullihallitus
Intia 19 (58) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Intiasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos 1 EUR % 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 51,4 22-6 % 2 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 37,9 16 18 122 3 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 20,2 9-20 4 78 Moottoriajoneuvot 10,2 4 21 5 69 Tuotteet epäjalosta metallista 10,1 4-36 6 51 Orgaaniset kemialliset aineet 9,3 4 9 7 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 7,2 3-34 8 89 Muut valmiit tavarat 6,6 3-22 9 5 Hedelmät ja kasvikset 6,1 3 0 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset 10 54 tuotteet 5,9 3 39 10 tärkeintä yhteensä 164,8 72 Suomen koko tuonti Intiasta 230,4 100 5 Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten suorien investointien määrä on laskenut vuonna 2009 edellisvuodesta Investoinnit keskittyvät palvelualalle Intia on yrittänyt saada mahdollisimman paljon ulkomaisia suoria investointeja talousuudistuksen ensimmäisistä vuosista lähtien. Investointivirran kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja maahan on tullut vain murto-osa verrattuna Kiinaan meneviin ulkomaisiin investointeihin. Vuoden 2009 investointien määrä oli 19,7 miljardia, mutta vuodelle 2010 ennuste on 26,5 miljardia dollaria. Investointeja houkuttelevat valtavat, nopeasti kasvavat kulutusmarkkinat sekä kustannustehokas tuotantoympäristö. YK:n mukaan Intian väkiluku ohittaa Kiinan vuoteen 2028 mennessä. Kulutustuotteiden osalta Intia on nopeassa kasvuvaiheessa. Vaikka keskimääräinen ostovoima henkeä kohden on vielä alhainen, löytyy maasta jo tarpeeksi suuri ja riittävästi ostovoimaa omaava kuluttajakunta ulkomaisten yritysten tuotteille. Suurimmat investoijamaat ovat Mauritius, USA ja Singapore. Tärkeimmät sektorit ovat palvelut, tietokoneohjelmistot ja telekommunikaatio.
Intia 20 (58) Intia houkuttelee myös kustannustehokkaalla toiminta- ja tuotantoympäristöllä. Maassa on saatavilla runsaasti erilaisia raaka-aineita ja koulutettua, edullista työvoimaa. Työvoimapula on alkanut esiintyä erityisesti IT-aloilla. Palkkakustannukset ovat kuitenkin nousussa, varsinkin IT-palvelualoilla ja teknisen koulutuksen saaneista ammattilaisista alkaa olla paikoin pulaa. Intian hallitus on erityisesti 2000-luvulla uudistanut ulkomaisia suoria investointeja koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Nykyään ulkomaisia suoria sijoituksia voidaan tehdä useimmille teollisuuden ja palvelusektorin aloille. Ulkomaista omistusta on rajattu muutamalla toimialalla ja eräitä toimialoja on edelleen suljettu ulkomaisilta investoinneilta. Lisenssejä tarvitaan investointeihin aloille, joilla on strategista, sosiaalista tai ympäristöllistä vaikutusta. Intiassa päätöksenteko on hidasta ja toimeenpano vielä hitaampaa. Siksi yhä, lähes 20 vuotta uudistusten aloittamisesta, monet ulkomaiset yritykset kokevat Intian markkinat säännellyiksi ja vaikeiksi. Investointihalukkuutta heikentävät byrokratia ja korruptio. Suuria ongelmia tuottaa myös heikko infrastruktuuri ja maan 28 osavaltion erilaiset toisistaan poikkeavat säännöt ulkomaisten investointien kohtelusta. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat keskittyneet Intian eteläisiin ja läntisiin osavaltioihin tai unioniterritorioihin, joissa on keskimääräistä vapaamielisempiä hallituksia. Näiden kilpailuetuja ovat mm. vahvat kaupunkikeskittymät, ostokykyinen väestö, merkittävät luonnonvarat ja strategisesti tärkeä sijainti rannikon läheisyydessä. Erityistalousalueet Erityistalousalueita määrittelevä laki tuli voimaan vuonna 2005. Vuoden 2008 lopulla Intia oli hyväksynyt reilut 200 erityistalousaluetta (special economic zones, SEZ). Toiminnassa oli 15 aluetta. Joidenkin lähteiden mukaan Intiassa ei olla enää perustamassa uusia vapaakauppa-alueita ja vanhoistakin koetetaan päästä eroon, koska ne eivät ole kyenneet keräämään pääomaa eivätkä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Yli puolet erityistalousalueista on perustettu IT-, bioteknologia- ja farmaseuttisen tuotannon aloille. Huomattava määrä on myös jalokivi- ja koruteollisuuden käytössä. Erityistalousalueet tarjoavat vientiyrityksille kustannustehokkaan tuotantoympäristön, toimivan infrastruktuurin, vapautuksen tuontitulleista, veroetuuksia (mm. viiden vuoden täysi verovapaus) sekä helpotuksia Intian tiukkoihin työvoimalakeihin. Erityistalousalueen maa-alasta 35 prosenttia voidaan käyttää teolliseen toimintaan, lopuille 65 prosentille on rakennettava työntekijöille mm. asuntoja, ostoskeskuksia ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Erityistalousalueille perustettavat tuotantoyritykset voivat olla joko ulkomaalaisenemmistöisiä yhteisyrityksiä tai 100 prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa olevia yhtiöitä.
Intia 21 (58) Erityistalousalueita on kritisoitu voimakkaasti Intian sisällä. Kritiikin kohteena on etenkin alueiden verovapaus, joka vastustajien mielestä heikentää valtion budjettia. Toiseksi merkittäväksi epäkohdaksi on nähty viljelymaan väheneminen, kun sitä luovutetaan erityistalousalueiden käyttöön. Alueiden keskikoko on noin 4,2 neliökilometriä. Tavoitteena on kasvattaa alueiden kokoa, sillä pienillä alueilla ei ole toimintaedellytyksiä. Uusilla erityisalueilla saattaa olla ongelmia energian riittävyyden ja kuljetusyhteyksien kanssa. Suomalaiset investoinnit ja yritykset Intia-kiinnostus kasvaa kaiken aikaa suomalaisyritysten keskuudessa. Intiassa toimivat jo suuret ja keskisuuret yritykset, pienten yritysten aalto on nyt alkamassa. Intia liiketoimintaympäristönä kehittyy koko ajan, mutta on yhä haastava. Hallitus koettaa edistää ja helpottaa ulkomaisia investointeja maahan mm. nopeuttamalla prosesseja, jotka kuitenkin vielä ovat yhä hitaat ja byrokraattiset. Intiaan on tällä hetkellä etabloitunut yli 85 suomalaista yritystä, lisäksi noin 100 yritystä toimii paikallisen agentin tai edustajan kautta. Valmistavaa toimintaa Intiassa on noin 40 suomalaisyrityksellä. Ensimmäiset suomalaisyritykset, mm Koneen hissitehdas ja Wärtsilä, rantautuivat Intiaan jo yli 20 vuotta sitten. Nokia on ollut Intiassa yli 10 vuotta. Nokian Chennain tehdas on Nokian suurin matkapuhelintehdas ja Nokialla on Bangaloressa suuri tuotekehityskeskus. Nokia on vetänyt etenkin Chennain alueelle useita suomaisyrityksiä ja sen vetovoima tuntuu myös muilla toimialueilla. Suomalaisia yrityksiä on sijoittunut eniten Mumbain/Punen, Suur-Delhin, Bangaloren ja Chennain alueilla. Suomalaiset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 20 000 työntekijää. Maailmanpankin ja IFC n Doing Business vertailussa Intia on sijalla 132, mutta alueelliset erot prosesseissa ovat suuria ja byrokratian mutkikkuudesta huolimatta yrityksen perustaminen onnistuu muutamassa kuukaudessa. Yrityksen ei kannata tuota prosessia opetella itse, vaan käyttää apuna asiantuntijoita. 100% ulkomaisomisteisen yhtiön voi perustaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikille toimialoille
Intia 22 (58) Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Agnese Klavina-Kontkanen, agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi Vuodelle 2009 rakennusalalle ennustetaan 5,4 % kasvuvauhtia. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on 6 % Intian rakennusalalla on noin 300 000 yritystä, jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä. Rakennusalan kasvulle on hyvät edellytykset. Näin nopeasti laajentuvan kansan (ennustus 1,34 miljardia vuoteen 2018 mennessä) kysyntä kasvaa ja tarvetta tulee olemaan etenkin liikenneyhteyksiin ja tiloihin. Parhaat mahdollisuudet löytyvät asunto- ja tierakentamisessa. Sekä lainsäädölliset, että osaavan työvoiman puutteet vaikuttavat negatiivisesti alan kehittymiseen. Hallitus aikoo panostaa uusien säännösten luomiseen ja näin houkutella yksityissektorin yrityksiä investoimaan infrastruktuuriin. Alalla on minimaalinen uusimman teknologisen kaluston käyttö. Ulkomaalaisilla yrityksillä on vahva asema kilpaillessaan suurista projekteista. Asuntorakentaminen Intiassa on pula asuintiloista. Asuintiloja tarvitaan sekä kaupungeissa että vähemmän asutuilla alueilla. Tällä hetkellä tarvetta on noin 20 milj. uuteen asuntoon, varsinkin edullisiin asuntoihin. Noin 50 miljoonaa ihmistä asuu kaupunkialueilla, jotka ovat niin sanottuja slummeja. Hallitus aikoo parantaa tilanteen rakennuttamalla vuosittain 2 miljoonaa uutta asuntoa. Intian rakennusalan kasvuvauhti vuosina 2004 2008 on ollut keskimäärin 17,3 prosenttia per vuosi. Maailmanlaajuinen talouskriisi, siihen liittyvä markkinoiden hiipuminen ja rajoitettu rahoitus tuovat uusia haasteita. Kasvuennuste vuodelle 2009 on 5,4 prosenttia. Infrastruktuurirakentaminen Intian infrastruktuuri on edelleen huono. Infrastruktuurin puutteellisuus vaikuttaa negatiivisesti maan taloudelliseen kehitykseen. Varsinkin satamat ja tiet ovat investointien tarpeessa. Juuri infrastruktuurin puutteellisuus estää Intiaa saavuttamasta Kiinan
Intia 23 (58) vertaisia kasvulukuja. Kehityshankkeiden jarruna on pitkään ollut julkisen sektorin varojen vähäisyys, joskin nykyisen pääministerin Manmohan Singhin johtama hallitus on luvannut huomattavia investointeja mm. maantie- ja rautatiehankkeisiin. Hallituksen viimeisimmässä viiden vuoden suunnitelmassa on määritelty 500 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin. Tästä 167 miljardia menee tilarakentamiseen, 92 miljardia tierakentamiseen, 65 miljardia rautatierakentamiseen, 22 miljardia satamarakentamiseen ja 8 miljardia lentokenttärakentamiseen. Hallituksen mukaan tästä noin 30 prosenttia olisi yksityisiä investointeja. Tilanne voi kylläkin synkistyä. Maailmanlaajuinen talouskriisin tuomat vaikutukset yksityissektoriin (etenkin vaikeutunut lainojen saaminen) tulevat vaikuttamaan myös hallituksen mahdollisuuksiin houkutella yksityissektorin investointeja. Infrastruktuuri-investointien tarve vuosina 2007-2012 (%-osuus), yht. 320 mrd. USD lentokentät 3 % muut 12 % rautatiet 4 % satamat 4 % tiet 15 % energia 62 % Lähde: Fitch Ratings Tieverkosto ei ole laajentunut yhtä nopeasti kuin ajoneuvojen lukumäärä ja tavaraliikenne. Noin 6,8 prosenttia väestöstä omistaa auton ja vuoteen 2012 mennessä tämä luku kasvaa 9,3 prosenttiin. Noin 53 prosenttia tavaraliikenteestä kuljetetaan teitse. Puolet maanteistä on päällystämättömiä. Teiden uudistukset ja päällystystyöt vaativat suuria sijoituksia, jotta heikosta maantieverkostosta kärsivä kuljetusala pääsisi edes tyydyttäviin tuloksiin. Intian rautatieverkosto on maailman neljänneksi suurin. Rautatiet on yhä maan käytetyin kuljetusreitti sekä tavaroille (30,2 %) että matkustajille. Myös rautatiet tarvitsevat lisää moderneja vaunuja, enemmän sähköistettyjä reittejä ja rata-kilometrejä. Intiassa on 346 lentokenttää, joista kuusi palvelee kansainvälistä liikennettä. Nopeasti kasvava liike- ja lomamatkustaminen vaatii lentokenttien modernisointia. Sekä kotimaiset että kansainväliset kentät tarvitsevat uutta kalustoa ja tekniikkaa terminaaleihin, uusia kuljetusvälineitä jne. Lentokenttähankkeet on avattu myös ulkomaisille sijoittajille. Intiassa on 12 suurta ja noin 140 pientä tai keskisuurta satamaa. Isompia satamia hallinnoi paikallishallituksen muodostamat konsortiot ja pienemmät ovat valtion viras-
Intia 24 (58) tojen hallinnoimia. Nykyinen satamainfrastruktuuri on riittämätön maan tavaraliikenteelle. Intian kokonaiskaupasta noin 11,2 prosenttia kulkee vesiteitse. Nykyinen kapasiteetti on ylitetty, mikä on johtanut tavarakuljetuksien myöhästymisiin. Rannikkoliikenne on kehittymässä. Maan merkittävimmät satamat ovat sijoitettu Chennaihin, Cochiniin, Jawaharal Nehruun, Kandlaan, Kolkataan, Mumbaihin ja Vishakhapatnumiin. Uusia satamahankkeita on käynnistetty ja niissä on yksityistämisen jälkeen liiketoimintamahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. Lyhyt katsaus Intian suurimpiin infrastruktuuriprojekteihin. Suurimmat projektit Lentokentät Arvo, mn $ Projektin tila Chennai lentokentä, uusi terminaali n/a työt käynnissä Sikkim lentokentä 54 sopimus Thiruvananthapuram kansainvälinen lentokentän laajennus Satamat n/a sopimus Krishnapatnam satama 161 n/a Konttiterminaali Ennoren satama n/a n/a Dhamra satama, Orissa 57,22 työt käynnissä Tiet ja sillat Moottoritie, Maharashtra 340 sopimus 54 siltaprojektia, Maharashtra ja Gujarat 130 n/a West Bengal-Gangtok moottoritie 361 n/a Godavari joen silta, 2009 2012 190 Projekti julistettu 11/08 Rautatiet Chennai metro projekti 180 projektin ensimmäinen vaihe vahvistettu Chennai Egmore-Madurai sähköistetty linja n/a työt aloitettu Metro, Hyderabad 483 n/a Logistiikka logistiikka-ala tuottaa noin 13 % BKT:stä
Intia 25 (58) logistiikka-alalla toimii noin 80 yritystä alalla on työllistetty noin 40 miljoonaa henkilöä mutta alan työvoiman osaaminen vielä puutteellinen sektori on kehittymätön Intian logistiikan sektori on vielä kehittymätön, mikä johtuu poliittisesta ympäristöstä, sektorin jakautumisesta ja hyvän perusinfrastruktuurin puutteesta. Koneiden ja laitteiden valmistus Teollisuustuotannon kasvua on viime vuosina leimannut epävakaus. Vaikka sääntelyä on vähennetty, on raskas teollisuus edelleen suureksi osaksi valtionyhtiöiden hallussa. Kasvua vaikeuttavat edullisten lainojen puute ja yritysten kannalta hankala työlainsäädäntö. Valtionyhtiöt vastaavat suurimmasta osasta perusteräksen, kuparin, sinkin ja lyijyn tuotannosta sekä noin puolesta alumiinin tuotannosta. Lisäksi valtionyhtiöillä on hallitseva asema laivanrakennuksessa, koneenrakentamisessa, kemianteollisuudessa ja paperintuotannossa. Teollisuuden päätuotteita ovat teräs, alumiini, elektroniikka. Intia on yksi maailman suurimmista skoottereiden, polkupyörien ja elektroniikkatuotteiden valmistajista. Maassa on vahva pk-sektori. Suuri ongelma on tehottomat ja kannattamattomat valtionyhtiöt, jotka ovat mittavan saneerauksen tarpeessa. Yhtiöiden yksityistäminen on aloitettu. Terästeollisuus on teollisuuspolitiikan tärkeimpiä alueita. Teräksen tuotannosta noin 40 prosenttia on keskittynyt muutamaan jättimäiseen tuotantolaitokseen. Mittava osa tuotannosta tehdään 180 pienessä tehtaassa (käyttävät valokaariuuneja), joista valtaosa on yksityisiä. Terässektoria hallitsevat valtiollinen Steel Authority of India Ltd. (SAIL), jolla on hallussaan noin 32 prosenttia raakateräksen tuotantokapasiteetista. Toinen iso toimija on Tata-yhtymään kuuluva Tata Steel. Intia lukeutuu maailman kymmenen suurimman teräksentuottajan joukkoon. Yhdysvaltojen uudet teräksen tuontitullit ovat kiristäneet kilpailua maailmanmarkkinoilla. Intian teräksen kulutuksen odotetaan nousevan 60 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä. Terästeollisuus tarjoaa arviolta 10 15 miljardin dollarin investointimahdollisuudet vuoteen 2010 mennessä. Elektroniikkateollisuuden arvo on noin 11 miljardia dollaria, tuotannon arvon odotetaan nousevan 62 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Tärkeimmät tuotantoalat ovat kulutuselektroniikka (arvo noin 3,9 mrd. USD), teollisuuselektroniikka (2,1 mrd. USD), tietokoneet ja serverit (1,4 mrd. USD), puhelinlaitteet ja verkkolaitteet (1,6 mrd. USD) ja elektroniikkakomponentit (1,6 mrd. USD). Tuotanto on suunnattu pää-
Intia 26 (58) asiassa kotimarkkinoille. Tutkimusyhtiö Gartner ennakoi, että Intian matkapuhelintuotanto kasvaa 107 miljoonaan puhelimeen vuodessa vuoteen 2011 mennessä. Vuonna 2006 puhelimia valmistettiin 31 miljoonaa. Ulkomaiset suorat investoinnit ovat 100 prosenttisesti sallittuja alalla, poikkeuksia ovat avaruus- ja puolustusteknologia. Intiassa on kulutuselektroniikan ja/tai puhelinlaitteiden valmistusta mm. seuraavilla yrityksillä: Nokia, Samsung, Texas Instruments, Matsushita, Alcatel, LG, Siemens, Sharp ja Lenova. Suurista sopimusvalmistajista Intiassa toimivat mm. Elcoteq Network, Flextronics, Solectron ja Jabil Circuit. Nokia on matkapuhelimien markkinajohtaja. Ajoneuvoteollisuus on yksi Intian suurimmista ja nopeimmin kasvavista valmistusteollisuuden aloista. Ala avattiin ulkomaiselle investoinneille vuonna 1980. Alan liikevaihto on noin 19 miljardia dollaria, osuus bruttokansantuotteesta noin 2,8 prosenttia ja osuus teollisuustuotannosta noin 5 prosenttia. Ajoneuvoteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yli 10 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2006 07 uusia autoja myytiin 1,4 miljoonaa, noin 7,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja 69 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Intia on Aasian kolmanneksi suurin automarkkina-alue Japanin ja Kiinan jälkeen. Ajoneuvotuotannon odotetaan kasvavan 15 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä. Suurin kasvu tapahtuu henkilöautoissa sekä moottoripyörissä ja skoottereissa. Raskaat rekat ovat merkittävin kaupallisten ajoneuvojen lohkossa. Moottoripyöriä ja skoottereita myydään noin kuusi kertaa henkilautoja enemmän. Intia on hyvin hintaherkkä markkina-alue. Autonvalmistajat ovatkin satsanneet erittäin edullisten henkilöautojen kehittämiseen. Intialaiset arvioivat ajoneuvotuotannon investointipotentiaaliksi 13 miljardia dollaria vuoteen 2011 mennessä. Intian autonvalmistus on pirstaleinen. Ajoneuvoteollisuuden tuotantoa hallitsee Suzuki intialaisen tytäryrityksensä Maruti Udyogin kautta. Sen osuus tuotannosta oli 4,2 prosenttia varainhoitovuonna 2004 2005. Marutin osuus markkinoista on kuitenkin pienenemässä. Muita tärkeitä valmistajia ovat Hyundai Motor, Tata Motor, Mahindra, Ashok Leyland, Bajaj, Hero Honda, TVS Motors ja kansainväliset yritykset GM, Ford, Daimler Chrysler, Toyota, Honda ja Volvo. Henkilöautojen tuotannosta menee yli 14 prosenttia vientiin. Varainhoitovuonna 2003 2004 henkilöautojen vienti kasvoi yli 80 prosenttia. Vientikohteita ovat naapurimaat, Itä-Afrikka ja itäisen Keski-Euroopan maat. Intia on maailman suurin maataloustraktorien, toiseksi suurin skootterien ja viidenneksi suurin pakettiautojen valmistaja.
Intia 27 (58) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Lisätietoa toimialoista: Seniorianalyytikko Juha Wilén, juha.wilen@finpro.fi Intia kuluttaa energiaa maailman viidenneksi eniten, mutta energiankulutus henkeä kohden on vielä hyvin alhainen Pääosa sähköntuotannosta, -siirrosta ja -jakelusta on edelleen julkisen sektorin hallussa. Sähköhuolto kaipaa runsaasti investointeja, mutta julkista sektoria vaivaa rahapula. Yksityiset investoinnit alalle onneksi kasvavat Energia-alaa on avattu ulkomaisille sijoituksille vuodesta 1990 lähtien. Polttoaineiden hankinta Hiili Intian todennetut hiilivarannot ovat noin 92 miljardia tonnia (tiedot vaihtelevat lähteittäin). Reservit ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Hiili on kuitenkin huonolaatuista. Maassa oli 565 hiilikaivosta vuonna 2005. Suurinta osaa niistä operoi Coal India Ltd. tytäryhtiöineen, jotka vastasivat noin 86 prosentista tuotantoa. Yksityiset investoinnit hiilenkaivuun ovat olleet rajalliset. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä vähintään 15 vuotta. Ala tarvitsee 30 40 miljardin dollarin investointeja vuoteen 2015 mennessä mm. uuteen kaivos- ja rikastusteknologiaan ja uusien hiiliesiintymien etsimiseen. Öljy Oil & Gas Journalin mukaan Intialla oli 5,6 miljardin barrelin todennetut öljyreservit tammikuussa 2009. Luku oli Aasian-Tyynenmeren alueen toiseksi korkein Kiinan jälkeen. Intiassa tuotettiin noin 880 000 barrelia öljyä päivässä vuonna 2008. Tästä oli raakaöljyä noin 650 000 barrelia. Maassa on yli 3600 toimivaa öljylähdettä. Öljyntuotanto on kasvanut hieman viime vuosina, mutta se ei ole pysynyt kysynnän nousun tahdissa. Yhdysvaltain energiatietohallinto odottaa, että tuotanto laskee jonkin verran vuonna 2009. Intiassa kulutettiin öljyä noin 3 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2008. Noin 70 prosenttia kulutetusta öljystä tuotiin ulkomailta. Valtionyhtiö Oil and Natural Gas Corporation (ONGC), joka tuottaa noin 80 prosenttia maan raakaöljystä ja maakaasusta, on pyrkinyt lisäämään öljynetsintää ja tuotantoaan sekä voittojen kasvattamiseksi että Intian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Öljytuotteiden markkinat ovat kolmen yhtiön, Indian Oil Corporationin, Bharat Petroleumin ja Hindustan Petroleumin hallussa. Maakaasu
Intia 28 (58) Oil and Gas Journalin mukaan Intialla oli 38 biljoonan kuutiojalan todennetut maakaasureservit tammikuussa 2009. Yhdysvaltain energiatietohallinto arvioi, että maassa tuotettiin noin 1,1 biljoonaa kuutiojalkaa kaasua vuonna 2007. Samana vuonna kulutus oli noin 1,5 biljoonaa kuutiojalkaa. Kulutuksen odotetaan kasvavan huomattavasti, varsinkin siksi, että kaasua käyttävien sähkövoimaloiden määrä kasvaa. Sähköntuotanto ja lannoiteteollisuus kuluttavat noin kolmeneljäsosaa maakaasusta. Intia on ollut maakaasun nettotuoja vuodesta 2004 lähtien. Maassa investoidaan voimakkaasti uusien kenttien etsimiseen ja infrastruktuuriin, mm. jakeluverkkoon ja LNG-satamaterminaaleihin. Sähkö Sähkönkysyntä Intian sähkönkysyntä oli 107 gigawattia vuonna 2007. Nuclear Power Corporation of India odottaa kysynnän kasvavan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa ja nousevan 532 gigawattiin vuonna 2032. Business Monitor International (BMI) toisaalta odottaa kysynnän kasvavan 7 prosenttia vuodessa vuodesta 2011 vuoteen 2018. Sähkönkysyntä kasvaa nopean väestönkasvun ja talouskasvun vuoksi. BMI ennustaa, että väkiluku kasvaa 1,34 miljardiin vuonna 2018. YK ennustaa, että Intiasta tulee maailman väkirikkain maa vuoteen 2025 mennessä. Nopea talouskasvu vaatii paitsi enemmän sähköä myös luetettavaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa. Vuonna 2006 sähkönkysyntä ylitti hankinnan (supply), ja Intian oli turvauduttava tuontiin. BMI ennustaa, että sähkönkulutus kasvaa 940 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1221 terawattituntiin vuonna 2013. Sähköntuotanto Intian sähköntuotantokapasiteetti oli 147 gigawattia vuoden 2009 maaliskuussa. Business Monitor International ennustaa, että sähköntuotanto kasvaa 870 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1119 terawattituntiin vuonna 2013. BMI ennustaa myös, että vuonna 2009 Intian sähköntuotannosta hiili vastaa 55,2 prosenttia, vesivoima 18,6 prosenttia ja maakaasu 16,2 prosenttia. Hiilikäyttöiset sähkövoimalat synnyttävät yli puolet Intian sähköstä. BMI ennustaa, että hiilellä tuotetaan sähköä 480 terawattituntia vuonna 2009. Hiilen käyttö sähkötuotannossa kasvaa absoluuttisesti mitattuna huomattavasti lähivuosina, mutta osuus koko tuotannosta pysyy suunnilleen samana. Intiassa kulutettaneen maakaasua 15,28 miljardia kuutiometriä vuonna 2009 ja 19,21 miljardia kuutiometriä vuonna 2013. Maakaasun osuus sähköntuotannosta pysynee 16 17 prosentissa näiden vuosien välillä.
Intia 29 (58) Öljy pysyy melko merkityksettömänä energianlähteenä sähköntuotannossa. Sen markkinaosuus laskenee hieman 4,1 prosentista, kun vain muutamia öljykäyttöisiä voimaloita rakennetaan lähivuosina. Pitkällä aikavälillä vanhojen öljykäyttöisten voimaloiden muuttaminen kaasukäyttöisiksi merkitsee sitä, että öljyn osuus laskee entisestään. Jotta Intian talous voi kasvaa 8 prosenttia vuodessa, maan täytyy tuottaa 500 megawattia sähköä viikossa seuraavien 25 vuoden ajan. Tätä tavoitetta ei voi saavuttaa vain hiilen ja maakaasun avulla. Intialla oli vuoden 2009 huhtikuun lopussa 4120 megawatin tuotantokapasiteetti ydinvoimaloissa. Kuudessa voimalakompleksissa oli yhteensä 17 reaktoria. Lisäksi oli rakenteilla 2660 MW kapasiteettia. Intia ei allekirjoittanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta ja testasi ydinasetta vuonna 1974. Tämän vuoksi ydinvoimaa käyttävät maat määräsivät kiellon viedä ydinpolttoainetta Intiaan. Kielto purettiin Yhdysvaltojen esityksestä vuonna 2008. Ydinvoimayhtiöt ovat olleet viimeisen vuoden ajan hyvin kiinnostuneita maasta. Suunnitellut ja mahdolliset investoinnit ovat jopa 150 miljardin dollarin arvoiset Intian Economic Timesin mukaan. Esisopimusten mukaan maahan rakennetaan 10 000 megawattia uutta kapasiteettia ja lisäksi 60 000 megawattia on suunnitteilla vuoteen 2032 mennessä. Intia on allekirjoittanut ydinvoimayhteistyösopimukset Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ranskan kanssa. Vuonna 2050 hallitus toivoo ydinvoiman tuottavan 25 prosenttia sähköstä. Nyt osuus on vain pari prosenttia. Vuonna 2005 Intia oli valjastanut vain 20 prosenttia taloudellisesti kannattavasta vesivoimapotentiaalistaan, kun osuus teollisuusmaissa oli yli 80 prosenttia. Intiassa oli noin 3,5 prosenttia maailman vesivoimakapasiteetista vuoden 2009 alussa. Sitä paitsi rakenteilla ja suunnitteilla on suuri määrä uusia vesivoimaloita. Vesivoima otettiin mukaan hallituksen Ultra-Mega Power Projectiin (UMPP) tammikuussa 2008. Toukokuussa 2008 hallitus ilmoitti, että se aikoo tuoda 40 000 MW vesivoimaa käyttöön vuosien 2012 ja 2022 välillä. Vesivoimalla tuotettaneen sähköä 162 terawattituntia vuonna 2009. Uusiutuvien energialähteiden (pl. vesivoima) osuus sähköntuotannosta on muutama prosentti. Osuutta halutaan kasvattaa. Intian teoreettinen aurinkosähkön tuotantokapasiteettipotentiaali on noin 600 gigawattia ja tuotantopotentiaali noin 5000 terawattituntia vuodessa. Aurinkosähkötuotannon nopea kasvu on epätodennäköistä korkeiden kustannusten vuoksi. Aurinkoenergialla lienee kuitenkin tärkeä merkitys pitkän aikavälin energiapolitiikassa ja energianhankinnassa (supply). On potentiaalia myös tuulienergialle ja jotain mahdollisuuksia biomassalle ja siitä saataville biopolttoaineille. Intian hallitus julkaisi kesäkuussa 2008 suunnitelman, jonka mukaan uusiutuvat energianlähteet vastaisivat 20 prosentista energiankulutuksesta vuonna 2020. Hallitus myös ilmoitti suunnitelmasta, jonka mukaan vuonna 2030 joka neljäs kilowattitunti sähköä synnytettäisiin aurinko-, vesi-, tuuli- tai bioenergian avulla. Erityisiä rahoituslaitoksia on perustettu avustamaan rahoituksessa ja veroalennuksia on myönnetty.