Ympäristökertomus vuodelta 2014

Yhtymähallitus 30.3.2015 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2014 Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari Otto Heikkinen vs. kiinteistöpäällikkö

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 JÄTEHUOLTO... 3 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 6 SEKAJÄTE... 7 BIOJÄTE... 8 HYÖTYJÄTE... 8 METALLI... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 9 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 VAARALLISET JÄTTEET... 10 LÄÄKEJÄTE JA SOLUNSALPAAJILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE... 10 SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET... 11 TULOSTEN ARVIOINTI... 12 ENERGIAT... 13 KAUKOLÄMPÖ:... 16 ÖLJY... 18 VESI/JÄTEVESI... 18 SÄHKÖ... 19 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET... 20 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015... 22

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 3 (22) JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. JÄTEHUOLTO Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampi-keskuksen v. 2014 jätehuollon kustannukset sekä jätemäärät. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, Honkalampikeskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat sekajätteen osalta mukana. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja Joensuun kaupungin jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin 1.4.2014 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta 1.4.2013 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kolmelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään jäteohjeen mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v.2014. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittelyn hoitaa Puhas Oy vuoden 2012 alusta 1.5.2012 voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitetaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut vaaralliset jätteet varastoidaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 4 (22) Kopio-, ja tulostinpaperit sekä kertakäyttömukit ja pikarit Tulostinpaperit arkkia/v 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 7130500 6627500 5662500 5398000 2011 2012 2013 2014 Taulukko 1. Tulostin- ja kopiopaperien käyttö Tulostinpaperin käyttö on vähentynyt vuosittain. v. 2013 tulostimiin asetettiin oletuksena kaksipuoleinen tulostus. Myös oheistulostimien määrää on vähennetty. V. 2014 tulostinpaperin kulutus oli n. 2289 arkkia/henkilö. 600000 500000 400000 Kertakäyttömukit ja pikarit kpl/v 505760 485920 490440 414960 300000 200000 100000 0 2011 2012 2013 2014 Taulukko 2. Muovipikarit, pahviset ja muoviset kahvimukit Kertakäyttöastiat päätyvät sekajätteenä kaatopaikalle.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 5 (22) Käsipyyhepaperit pkt/v 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 88586 54579 57666 47208 2011 2012 2013 2014 Taulukko 3. Käsipyyhepaperin kulutus Wc-paperit rll/v 60000 50000 40000 40184 45448 46580 49920 30000 20000 10000 0 2011 2012 2013 2014 Taulukko 4. Wc-paperin kulutus

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 6 (22) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Jätekustannukset /v 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 2014 Ti 124 908 126 476 134 235 133 095 Pa 15 374 13 393 13 542 17 101 Hl 25 563 30 879 29 679 31 317 Yhteensä 167 742 172 974 180 656 183 568 Taulukko 3. Jätehuoltokustannukset 2014 Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätekustannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 1,6 % edellisestä vuodesta. Keskussairaalan jätekustannukset laskivat hieman vaikka vuoden 2014 jätekustannuksiin sisältyy myös öljyn- ja rasvanerotinkaivojen jätteet. Keskussairaalan alueelta on poistettu yksi jätekatos ja sairaalan jätteistä valtaosa puristetaan, jolloin Puhas Oy veloittaa todellisen painon mukaan. Jätevero on sama kuin v. 2013 (50 /jätetonni). Paiholan sairaalan sekajätekustannukset ovat lähes 22 % suuremmat kuin edellisvuonna. Avo-osastorakennuksesta tyhjennettiin huone- ja tiloja keväällä 2014. Tyhjennyksen yhteydessä poistui suuri määrä SE-romua ja yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa tavaraa. Vaarallisen jätteen ja terveydenhuollon jätteiden kokonaiskustannukset olivat v. 2014 49 300 euroa, josta käsittelymaksut 30 876 euroa, astiavuokrat 2 406 euroa, pesut 5 122 euroa ja kuljetuskustannukset 11 004 euroa, Kuljetuskustannukset ovat 22 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista. Vaarallisen jätteen, SE-romun ja metallin kuljetuspalvelut kilpailutettiin alkuvuodesta 2014. SE-romun käsittelyhinnat ovat uudessa sopimuksessa 0. (edellinen sopimus 400 /tn).

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 7 (22) Toteutuneet kustannukset v. 2014 ja arvio vuodelle 2015 (euroa) SEKAJÄTE KP Arvio 2014 Tot. 2014 + / - Arvio 2015 Tikkamäki 132 000 133 095-1 095 135 000 Paihola 15 800 17 101-1 301 16 000 Honkalampi 31 700 31 317 + 383 30 000 Vapaa-ajan tilat 3 900 2 055 + 1 845 3 900 Taulukko 4. Toteutuneet 2014 ja arvioidut jätekustannukset 2015 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus 2012 2013 2014 Ti 437 038 417 938 397 724 Pa 100 110 96 758 99 444 Hl 179 056 172 389 168 804 Taulukko 5. Sekajätteet. Keskussairaalassa kertyi sekajätettä 398 tonnia. (1,01 tn/p). Keskussairaalan kokonaisjätemäärä v 2014 oli 760 tn. Sekajätteen määrä on vähentynyt keskussairaalassa n. 5 % edellisvuodesta. Tämä johtuu puujätteen lajittelun tehostamisesta ja keräys- ja kalvomuovin lajittelun laajentamisesta. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 665 tonnia. Huvilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 675 tonnia.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 8 (22) BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi 2011 2012 2013 2014 Kg 101478 106200 111720 108270 Taulukko 7. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. Biojätteen määrä ei perustu punnituksiin. Märät ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keräysastioiden keskiarvopainoja. HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteitä lajiteltiin 202 764 kg. Luvussa on mukana keskussairaalan päätalon, Honkalampikeskuksen ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit sekä käsitelty ja käsittelemätön puujäte. METALLI Metalliromua kerättiin 30 014 kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa ja apuvälinekorjaamolla. Luvussa on mukana laskutyöurakoiden metalliromu. Romumetallista hyvitettiin 440 euroa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 9 (22) TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi 30000 15000 0 2011 2012 2013 2014 Kg 18223 22974 23791 25640 Taulukko 8. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 16 186 euroa astiavuokrineen. TERVEYDENHUOLLON JÄTE 50000 40000 30000 20000 10000 Terveydenhuollon jäte kg/v Erityisjäte ja eettinen biologinen jäte 0 2011 2012 2013 2014 kg 31276 33 601 32 650 43 269 Taulukko 9. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan biologisen, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka jälkeen nämä jätteet on toimitettava polttolaitokseen. Lähin polttolaitos on Riihimäellä.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 10 (22) VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, solunsalpaajilla kontaminoituneet jätteet, tartuntavaaralliset jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, loisteputket, ksyleeni ja formaliini, öljyt, öljynerotinkaivojäte sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 526 Formaliini ja ksyleeni 7660 Lääkejäte kg ja solunsalpaajilla kontaminoitunut jäte kg 12141 Paristot ja akut kg 1522 Laboratoriokemikaalit ja liuokset kg 1586 Tartuntavaarallinen laboratoriojäte kg 1162 Öjynerotinkaivojäte kg 14 180 Muut vaaralliset jätteet kg 636 Yhteensä kg 40 751 Kustannukset 49 300 Taulukko 10. Vaaralliset jätteet LÄÄKEJÄTE JA SOLUNSALPAAJILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE Lääke- ja solunsalpaajajäte kg/vuosi 15000 12000 9000 6000 3000 0 2012 2013 2014 Kg 7223 9930 12141 Taulukko 11. Lääkejätteet. Vuonna 2014 sairaala-apteekin asiakkaina on 15 kuntaa, rajavartiosto ja Vetrea sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 11 (22) SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu 15000 10000 5000 2012 2013 2014 kg 10181 9744 10529 Taulukko 12. SE-romu SE-romun määrän väheneminen johtuu siitä, että PTTK hävittää käytöstä poistetut atklaitteet. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina yli 90 %. PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2014 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala Sekajäte 61,0 % 52,2 % Kierrätysmateriaalit, lasi, muovi, SE-romu, käsitelty puu 18,9 % 22,5 % Vaarallinen jäte 3,6 % 4,8 % Terveydenhuollon jäte (riskijäte ja biologinen jäte) % % 3,9 % 5,7 % Biojäte % 9,8 % 10,8 % % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SE-romuun kuuluvat kaapelit. v. 2013 aikana aloitettua keräys- ja kalvomuovin lajittelua laajennettiin välinehuoltoon ja Islabin laboratorioihin. Muoveja lajitellaan lisäksi leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa ja A-siiven yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastossa ja laitehuollossa. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle. Paino- ja euromääräisesti muovien osuus on marginaalinen.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 12 (22) TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on vähentynyt hieman. Kierrätysmateriaalit lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampi-keskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Terveydenhuollon syntyvistä jätteistä yli 50 % hyödynnetään tulevaisuudessa energiana (nykyinen yhdyskuntajäte). Kierrätyskelpoista jätettä ei synny valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisia määriä. Nykyisinkin lähes kaikki materiaalina hyödynnettävä jäte lajitellaan. Leppävirran Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen otetaan käyttöön vuoden 2016 loppupuolella. Ekovoimalassa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 13 (22) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin vuosien 2010 2014 energiakustannuksia, sekä kulutus- ja hintamuutoksia. Kertomuksessa esitetty tilastohistoria näyttää neljän vuoden kustannus- ja hintakehityksen (taulukko 14, s. 14). Kustannuskehitykseen vaikuttavat vuosittain lisärakentaminen, energian hintojen muutokset, energian käyttötottumukset ja sääolosuhteet. Energian hankinnan vuosikustannukset ovat pysyneet lähes samana verrattuna edelliseen vuoteen. Lämmitystarve Joensuun alueella on ollut vuonna 2014 edellisvuotta korkeampi ja rakennuskanta on kasvanut lisärakentamisen myötä. Näistä huolimatta olemme pystyneet hallitsemaan energiankulutuksia, jotka ovat laskeneet sähkönkulutusta lukuun ottamatta. Energiankulutuksia suhteutettuna kasvaneeseen kiinteistömassaan, on energioiden kulutus ollut laskusuuntainen. Energian hinnat ovat nousseet lukuun ottamatta lämmitysöljyn hintaa. Hintojen noususta tulevia kustannuksia on kompensoinut vähentynyt energiankulutus. Pitkään jatkunut taloudellinen tilanne laskee energian tuotantoon käytettävien polttoaineiden kysyntää. Vähäinen kysyntä pitää energian hinnat alhaisella tasolla. Energiankulutusten laskuun ovat vaikuttaneet energian käytön tehostamistoimenpiteet ja lauhat sääolosuhteet. Kesät ovat olleet useana vuonna lämpimiä, mikä nostaa sähkönkulutusta kattavan jäähdytyksen vuoksi. Vuosikustannusten kasvua voidaan hidastaa sähkönostosopimuksilla ja energiatehokkaalla rakentamisella, sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ylläpidolla niiden elinkaaren ajan. Kiinteistön käyttäjillä on myös iso vaikutus energiankulutukseen. Ympäristö- ja energiakertomuksessa esitetyt tiedot on koottu oman seurannan ja energiatoimittajien raporttien pohjalta.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 14 (22) Energiahankinnan vuosikustannukset (alv 0 %) ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI 2011 2012 2013 2014 Lämpö 725 071 855 969 821 325 812 959 Sähkö 1 183 485 1 112 213 1 033 034 1 060 647 Öljy 122 700 165 338 183 051 162 352 Vesi/jätevesi 161 180 177 152 186 434 193 971 Yhteensä 2 192 436 2 310 672 2 223 844 2 229 929 HONKALAMPI 2011 2012 2013 2014 Lämpö 292 288 317 039 314 100 306 455 Sähkö 151 503 136 559 132 848 141 710 Vesi/jätevesi 38 378 39 190 36 918 34 330 Yhteensä 482 169 492 788 483 866 482 495 PKSSK YHTEENSÄ 2 674 605 2 803 460 2 707 710 2 712 423 Taulukko 14. Vuoden 2011-2014 energiakustannukset (alv 0 %).

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 15 (22) Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2014: Vuoden 2014 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 1,5 % suurempi kuin vuonna 2013. Tikkamäen kaukolämmön keskihinta nousi 2,8 % verrattuna vuoteen 2013. Honkalammen kaukolämmön keskihinta nousi 4 % verrattuna vuoteen 2013. Tikkamäen sähkön keskihinta nousi 0,4 % verrattuna vuoteen 2013. Honkalammen sähkön keskihinta nousi 5,6 % verrattuna vuoteen 2013. Tikkamäen veden/jäteveden keskihinta nousi 6 % verrattuna vuoteen 2013. Honkalammen veden/jäteveden keskihinta nousi 5,1 % verrattuna vuoteen 2013. Öljyn keskihinta laski 6 % verrattuna vuoteen 2013 Energian kulutusmuutokset Tikkamäki Lämpö -3,8 % Sähkö 2,2 % Öljy -5,6 % Vesi/jätevesi -1,9 % Honkalampi Lämpö -6,2 % Sähkö 1,0 % Vesi/Jätevesi -11,5 % Taulukko 15. Energian kulutusmuutokset 2014 verrattuna vuoteen 2013. Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) Paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat, onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan keskiarvoon. Vertailuarvona käytetään vuosien 1981-2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua. vuosien 1981 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 4984 (normaalivuosi) vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4486 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5041 Vuonna 2013 lämmitystarveluku, Joensuu 4400 Vuonna 2014 lämmitystarveluku, Joensuu 4465 Vuonna 2014 lämmitystarve oli suurempi kuin vuonna 2013.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 16 (22) Kaukolämpö Tikkamäen kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttävät polttoaineena pääosin bioenergiaa. Kaukolämmön toimittajana Honkalammella toimii Adven Oy. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä verrattuna vuoteen 2013, vaikka lämmitystarve on Joensuun alueella ollut vuonna 2014 korkeampi. Kaukolämmön kulutuksen laskun ovat mahdollistaneet kiinteistöjen tekniset parannukset, käyttötottumuksien muutokset, kunnossa olevat kiinteistöt ja toimiva talotekniikka. Lisäksi sähkölaitteiden määrä on kasvanut tiloissa, mikä tuottaa osaltaan lämpöenergiaa. Rakennuskannan uusiutuminen vähentää lämpöenergian tarvetta, mutta vuonna 2014 vanhoja rakennuksia ei ole merkittävästi purettu ja uudisrakennukset ovat lisänneet kiinteistömassaa. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /Mwh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. KAUKOLÄMPÖ: V. 2013 v. 2014 Tikkamäki 48,96 / Mwh 50,36 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Honkalampi 68,03 / Mwh 70,76 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Advenin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Hinta perustuu paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 17 (22) Tarkastelujakson (v. 2011-2014) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). v. 2014- hintakehitys: Tammikuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,3 /Mwh (2,9 %). v. 2013- hintakehitys: Tammikuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 3,9 /Mwh (9,5 %). Ylämylly - Honkalammen alueella 1.10.2013 alkaen energiamaksu nousi 4,05 /Mwh (7,9 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. v. 2012- hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2 /Mwh (3 %). Ylämylly - Honkalammen alueella 1.11.2012 alkaen energiamaksu nousi 4,13 /Mwh ja perusmaksu 4 %. v. 2011- hintakehitys: Syksyllä 1.10.2010 alkaen Joensuun alueella nousi energia 1 /mwh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly - Honkalammen alueella 1.12.2011 alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. Ominaiskulutus Kuntaliiton tilastojen mukaan Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Kaikkiaan ominaiskulutukset ovat laskeneet vuonna 2014. Ominaiskulutusten vertailusta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kohteen energiatehokkuudesta. Kiinteistöt ovat toiminnoiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan yksilöllisiä. Kuntaliiton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v. 2010 jälkeen. Kuntaliiton v. 2010 sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 Kwh/rm3 Tikkamäki 55,61 Kwh/rm3 Honkalampi 75,65 Kwh/rm3

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 18 (22) ÖLJY Kevytöljyä käytetään kattilalaitoksen polttoaineena höyryn kehittämiseen, sekä vähäisiä määriä varavoimakoneiden polttoaineena. Varavoimakoneita käytetään sähkökatkotilanteissa sähkön tuottamiseen. Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljynhankinnat. Sopimustoimittajana on Oy Teboil Ab. Sopimusaikana tapahtuu hintamuutoksia markkinahintojen muuttuessa. Määritettyyn noteeraukseen perustuvaa ns. putkihintaa seurataan päivittäin. Mikäli päivittäinen noteeraus eroaa samansuuntaisesti kaksi peräkkäistä päivää kulloinkin voimassa olevasta putkihinnasta, muutetaan uuden hinnan perustaksi 2. päivän hinta. Kattilalaitos on rakennettu vuonna 1986. Laitos rakennettiin tuottamaan höyryä ravintokeskukselle, silloiselle välinehuollolle, ilmastoinnin kostutukselle ja näiden lisäksi höyryä on käytetty autoklaaveissa, pesu- ja desinfiointikoneissa. Höyryä on myös käytetty tislatun veden valmistamiseen sairaalan käyttöön. Höyryputkisto on kattanut lähes kaikki osastot ja putkisto on ollut jopa kilometrin mittainen. Höyryn käyttö on vähentynyt näihin päiviin saakka ja höyryn kulutus on nykyään vähäistä. Öljyllä tuotetun höyryn hyötysuhde on huono ja sen käyttö energiana ei ole nykyään kannattavaa. Höyryn tuotanto kattilalaitoksella lopetetaan keväällä 2015. VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy ja Liperin kunnan vesihuoltolaitos Hinta koostuu kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden ja Liperin kunnan vesihuoltolaitoksen yleisiä hintoja. Hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia. - Tikkamäki 3,34 / m³ (sis. vesi + jätevesi ) - Honkalampi 3,09 / m³ (sis. vesi + jätevesi ) Vuoden 2014 alussa hinnannousut: vesi + 5,9 %, jätevesi +6,2 % Vuoden 2013 alussa hinnannousut: vesi + 5,4 %, jätevesi +5,3 % Vuoden 2012 alusta hinnannousut: vesi + 4,3 %, jätevesi + 4,4 %.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 19 (22) SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyvät perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v. 2014 keskihinta 7,66 snt / kwh - v. 2013 keskihinta 7,63 snt / kwh - v. 2012 keskihinta 7,93 snt / kwh - v. 2011 keskihinta 8,74 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset - - - - v. 2014 sähköenergian ominaiskulutus 44 kwh/rm 3 v. 2013 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v. 2012 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v. 2011 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 Sähköenergian kokonaiskulutus on noussut vuodesta 2013, mutta sähköenergian ominaiskulutus kwh/r-m³ on kuitenkin pienentynyt. Tämä johtuu sairaala-alueen lisärakentamisesta. Sähkön hinta on suurin yksittäisen energian kuluerä, jonka kustannukset eivät ole merkittävästi kasvaneet. Sähkön hinta on pysynyt alhaisena ja olemme pystyneet energiansäästötoimenpiteillä loiventamaan kulutuksen kasvua. Sähköenergiaa käyttävän tekniikan määrä kasvaa jatkuvasti ja kiinteistömme jäähdytys on yhä kattavampi. Tasaisten lämpöolosuhteiden pitäminen tiloissamme kuluttaa sähköenergiaa runsaasti, koska tilojen jäähdyttäminen tapahtuu pääosin sähköllä. Nykyaikainen kiinteistö käyttää vanhaan kiinteistöön verrattuna tekniikan lisääntymisen myötä enemmän sähköenergiaa. Sähkönkulutus tulee kasvamaan enemmän suhteessa muihin energioihin. Sähkölaitteiden määrän lisääntyessä niiden tuottama lämpöteho korvaa lämmitysaikaan kaukolämmön tarvetta, mutta kesäaikaan sähkölaitteiden lämpökuormaa on jäähdytettävä sähköllä. ATK-laitteita on nykyään todella paljon, mikä osaltaan nostaa sähköenergian kulutusta.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 20 (22) Sähköenergian hankinta Sähköenergian hankinta sopimuskaudelle 2013-2015 kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan pohjoismaisen pörssin Nord Poolin sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta sekä edullinen hinta. Sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet, mikä on antanut hyviä hinnan kiinnitysmahdollisuuksia. Normaalia lämpimämpi talvisää sekä edullinen öljyn hinta pitävät sähkön hintoja edullisella tasolla. Pitkään jatkunut taloudellinen tilanne laskee sähköenergian kysyntää. Matala kysyntä pitää hinnat edullisella tasolla. Taloudelliseen tilanteeseen ei ole näkyvissä suuria muutoksia, joten sähkön hintataso ei tule nousemaan merkittävästi lähiaikoina. Edulliset markkinahinnat hyödynnetään tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET Uudiskohteiden energiatehokkuutta ohjaavat energiamääräykset ja rakentamisen kustannukset. Energiatehokkuusratkaisuissa tarkastellaan aina myös kokonaistaloudellisuutta ja elinkaarikustannuksia. Pyrimme etsimään kiinteistöihimme ekologisesti kestäviä ja energiankulutuksen kannalta tehokkaita ratkaisuja. Rakentamisvaiheen valinnat teknisissä ratkaisuissa ja rakenteissa määrittelevät tason, jolle on mahdollista energiatehokkuudessa pyrkiä. Ammattitaitoisella kiinteistöjen ylläpitämisellä ja käytöllä varmistamme kiinteistöjen mahdollisimman ekologisen sekä energiatehokkaan toiminnan. Vanhoja kiinteistöjä saneerataan erilaisten tarpeiden mukaan huomioiden myös energiatehokkuus. Vuonna 2013 aloitetut energiansäästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet kulutukseen. Aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä sekä kehittämällä valaistuksia ja niiden ohjauksia. Suunnittelemme harkitusti erilaisia energiansäästötoimenpiteitä, joilla saamme hillittyä energiankulutuksen kasvua. Näitä ovat muun muassa höyryn tuotantoon käytetyn kattilalaitoksen alasajo ja valaistusten uusiminen energiatehokkaampiin ja huoltovapaampiin valaisin malleihin.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 21 (22) Olemme käyttöönottaneet uuden ylläpidon johtamisen järjestelmän, joka mahdollistaa paremman energiatehokkuuden hallinnan. Tavoitteena on kehittää kulutuksien seurantaa ja raportointia. Tunnuslukujen säännöllisen seurannan avulla voidaan poikkeamat havaita nopeasti ja aloittaa korjaavat toimenpiteet. Järjestelmä antaa myös työkaluja tiedon jakamiseen tilojen käyttäjille. Tilojen käyttäjät voivat vaikuttaa paljon arkipäivän valinnoilla ekologisuuteen ja energian säästöön. Käyttäjiä on kuitenkin vaikeaa motivoida energian säästämiseen, koska he eivät ole tietoisia kiinteistön energiankulutuksen tasosta ja oman toiminnan vaikutuksista energiankulutukseen. Tavoitteena on jatkossa kehittää tapoja, joilla voidaan jakaa tietoa energiatehokkuudesta, palveluidemme toimivuudesta ja mahdollisesti jopa sisäympäristön laadusta. Energiaa säästävään ja ekologiseen toimintaan täytyy saada mukaan myös tilojen käyttäjät. Tuloksiin vaaditaan osallistumista kaikilta, kuten tilojen rakentajilta, omistajilta, ylläpitäjiltä ja käyttäjiltä.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 22 (22) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 - Keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua ja erilliskeräystä jatketaan ja laajennetaan kunnes Riikinnevan ekovoimala otetaan käyttöön, jolloin muovin erilliskeräys arvioidaan uudelleen. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän tilavat jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. Imukuljetusjärjestelmän rakentaminen laajennusosiin on huomioitava suunnittelussa ja imuputkistot rakennettava valmiiksi järjestelmän käyttöönottoa varten. Jätteiden pitkä siirtomatka vaatii kuljetuskalustoa ja henkilöresursseja sekä aiheuttaa kellarikäytäviin kuormitusta ja ruuhkia henkilöliikenteen edelleen lisääntyessä. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten tapaamisilla ja sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Massapolttoon kelpaavan yhdyskuntajätteen syntypaikkalajittelu sairaalatoiminnassa selvitetään ja henkilökunnan koulutus kohdistettava tätä silmällä pitäen. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille. - Kiinteistöjen energiatehokas ylläpito ja energiansäästötoimenpiteisiin investoiminen. - Tilojen käyttäjien ohjaaminen järkevään energiankäyttöön. - Kiinteistöjen tehokkaan energiankäytön hallinnan kehittäminen.