Gasetti 3 2011 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Tuija Suur-Hamari Kokkaa kaasulla Facebookissa Biokaasu virtaa liikennekäyttöön Kotkamills ottaa kaiken irti energiasta
PÄÄKIRJOITUS Puhtaita kilometrejä luonnonkaasulla Liikenteen päästöjen vähentämistä tavoitellaan monista syistä ja monin tavoin. Ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä, lähinnä hiilidioksidipäästöjä, pitää rajoittaa. Liikenteen polttoaineet aiheuttavat myös lähipäästöjä kuten typenoksideja ja pienhiukkaspäästöjä, jotka heikentävät lähi-ilman laatua. Päästöjen ohella varsinkin kaupungeissa ollaan huolissaan siitä, että olemassa olevat liikenneväylät eivät kerta kaikkiaan riitä, kun automäärät lisääntyvät kaiken aikaa. Puhtaampaa liikennettä varten on kehitetty uutta ajoneuvotekniikkaa ja puhtaampia polttoainevaihtoehtoja. Meitä autoilijoita halutaan myös kouluttaa polttoainetta säästävään ajotapaan ja rohkaista kaikkia suosimaan joukkoliikennettä. Järkeviä ajotapoja sekä joukkoliikennettä voimme kaikki opetella käyttämään vaikka heti. Sen sijaan polttoaineissa ja ajoneuvoissa alkaa olla jo niin paljon valinnan varaa, että ympäristöstään huolehtivan autoilijan on vaikea vertailla vaihtoehtoja keskenään. Lisäksi ilmassa on lupauksia siitä, että jotain parempaa, puhtaampaa ja tehokkaampaa on tulossa tuota pikaa. Näin varmasti onkin. Mutta kaikista kehitteillä olevista ajoneuvotekniikoista ja polttoaineista ei luultavasti tule koskaan kaupallisesti kilpailukykyisiä. Edes kaikki olemassa olevat vaihtoehdot eivät palvele koko autoliikennettä, vaan sopivat esimerkiksi vain pienempiin ajoneuvoihin ja lyhyemmille ajomatkoille. Gasumin lokakuussa markkinoille tuoma liikenteen polttoaine, Gasum-biokaasu, on ympäristön ja talouden kannalta erinomainen vaihtoehto niin yksityis- kuin ammattiliikenteeseenkin. Maakaasua ja biokaasua riittää, ja niiden hinta suhteessa nestemäisiin polttoaineisiin on kilpailukykyinen. Tankkausverkosto täydentyy käyttäjäkunnan kasvaessa, jo olemassa oleva verkosto palvelee varsin hyvin ruuhka-suomen alueella. Biokaasu on kotimainen, uusiutuva polttoaine, jota maakaasu vähähiilisenä vaihtoehtona erinomaisesti täydentää. Biokaasun edut on tiedostettu myös päättäjien tasolla: uusi hallituksemme on sitoutunut ohjelmassaan edistämään biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Kaasuajoneuvon valitseva tietää tekevänsä järkevän, kestävän valinnan. Jussi Vainikka Liikennepalvelut-liiketoimintayksikön päällikkö Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi Päätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.fi, p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski, Tommy Mattila, Olga Väisänen, Anna Ailio ja Ari Seppänen Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.fi Toimitus ja taitto: OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi Kannen kuva: Markku Ojala Painos: 4 800 kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo. Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
11 Biokaasu on meidän juttu. TOIMITUSJOHTAJA TERO KAKKO, A TO B FINLAND OY TÄSSÄ LEHDESSÄ 4 6 7 8 12 13 KUVASTIN Markku Ojala tuntee Helsingin ja maakaasun MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA BIOKAASU VIRTAA LIIKENNEKÄYTTÖÖN Maakaasun syöttö maakaasuverkostoon alkoi lokakuussa VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi nousi Venäjän junaan KATAISEN KAASUMYÖNTEINEN HALLITUS? 14 KOTKAMILLS KÄYTTÄÄ SAHANPURUTKIN 16 17 18 UUDENLAINEN BIOJALOSTAMO SUUNNITTEILLA JOUTSENOON IDEA: Tampereen parhaat TERVETULOA MAAKAASU Nummela siirtyi maakaasuaikaan 20 MARKKINAT Siirtohintaan maltillinen korotus, energiamaksuun ei muutoksia 21 22 24 GASSI ARTO HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO NOSTAA KOMBIVOIMALAN RAKENNUSASTETTA Leena Pirhosen diplomityö KAISA KURITTU PITÄÄ PERUSASIANA, ETTÄ YRITYKSELLÄ ON YRITYSVASTUURAPORTTI 25 SINUNKAUPAT Jouni Tervon kanssa 26 LYHYESTI 27 MITÄ KUULUU MARKO KULMALA? Yritysvastuu on osa yrityksen hyvää mainetta. JOHTAVA KONSULTTI KAISA KURITTU, TOFUTURE OY Olen ollut töissä erilaisissa organisaatioissa. KUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ JOUNI TERVO, GASUM TEKNIIKKA OY 25 22
KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI MARKKU OJALA, Vantaa Ojala on lehtikuvaaja, joka on kuvannut pääkaupunkiseudun ihmisiä, katuja ja taloja monesta kuvakulmasta. Gasetti 3/11 -lehteen hän on kuvannut muun muassa biokaasun siirtolaitteistoa Kouvolassa, biokaasuautoja, Kotkamillsin CHP-voimalaa ja Mäntsälä Siuntio-kaasuputkea Nummelassa. Helsinki on perinteinen satamakaupunki ja vanhat satama-alueet ovat visuaalisesti mielenkiintoisia. Toivon, etteivät ne häviä kaupunkikuvasta. Satamaan uusia koteja Helsingissä virtaa maakaasua eli kaupunkikaasua keskustassa, Punavuoressa, Töölössä, Kruununhaassa, Katajanokalla, Meilahdessa, Herttoniemessä, Ruskeasuolla, Kallios sa, Sörnäisissä ja Myllypurossa. Kalasataman alueelle nousee uusia maakaasukoteja. Asunto Oy Helsingin Trokarin Linna on tehnyt maakaasun liittymissopimuksen kiinteistöön, johon tulee 20 uutta kaupunkikaasukotia sekä kaasua käyttävä ravintola. Trokarin Linna on ensimmäinen uusi kaasuliesi-taloyhtiö" sitten vuoden 2006, jolloin Eiranrannan kohteet valmistuivat. Gasum on markkinoinut aktiivisesti maakaasua Kalasataman alueelle, ja odotettavissa on myös muita kohteita. Kalasatama sijaitsee lähellä vanhaa Suvilahden kaasutehdasta. Nykyisin monitoimikäytössä olevassa Suvilahdessa toimii muun muassa Ravintola Lämpö, jossa ruokaa valmistetaan kaasuliedellä. Gasumilla on Helsingissä noin 31 000 kotitalousasiakasta ja 300 ravintolaa asiakkaana. Kaupunkikaasu on käytössä myös esimerkiksi leipomoissa. Sörnäisten sataman muutto Vuosaareen mahdollisti Kalasataman alueen muutoksen. Kaupunginosasta tulee valmistuttuaan 20 000 ihmisen koti ja 8 000 ihmisen työpaikka. 4
5
MEDIA Olen sitä mieltä, että biokaasun oikea hyödyntämistapa on käyttää sitä liikennepolttoaineena. Ympäristöministeri Ville Niinistö, Vakka-Suomen Sanomat 3.10.2011 Myös muualla Euroopassa tuulesta, auringosta ja biomassasta saatavan uusiutuvan energian hyödyntäminen kasvaa. Tämä on selkeä suunta. Energia-alan investoinnit ovat kuitenkin suuria ja pitkäikäisiä. Nopeat muutokset eivät ole mahdollisia eivätkä edes järkeviä. Motivan uusiutuvasta energiasta vastaava asiantuntija Olli Laitinen, Europa-lehti 15.9.2011 Meillä on edelleen huomattavia, hyödyntämättömiä maakaasuvarantoja, joiden lisäksi biokaasun tuotantomäärät ovat jatkuvasti kasvussa. Nesteytetyn metaanin, eli LNG:n energiasisältö on lähes kaksinkertainen paineistettuun maakaasuun verrattuna, mikä tekee polttoaineen jakelusta ja varastoinnista tehokasta. Volvon moottoreiden strategia- ja suunnittelupäällikkö Matz Franzen, Konepörssi 28.8.2011 Uusia kasvavia toimialoja pitäisi nopeasti löytää olemassa olevien rinnalle. Lupaavimmista toimialoista voisi mainita ympäristöteknologian sekä uusiutuvan energian. [--] Biokaasu on meillä melkein kokonaan hyödyntämättä. Kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan täysistunnossa 28.6.2011 MAAILMALTA KOONNUT SIMO ARVO KUVAT NORD STREAM JA DREAMSTIME Ratkaisuja onneksi on. Autot voivat olla pienempiä ja tehokkaampia. Niihin voidaan tehdä polttoainetta jätteestä. Ne voivat käydä biokaasulla käykää vaikka Ruotsissa katsomassa. Joukkoliikenne voi toimia paremmin. Ja toivottavasti lopulta ihmiset osaavat rauhoittaa elämänsä vähemmän energiaa kuluttavaksi. REPLIIKKI Greenpeacen Helsingin toimiston viestintäpäällikkö Juha Aromaa Greenpeace Suomen Blogikirjoituksessa. LUETTUA Kaasulle on koittamassa kulta-ajat. Tähän luottaen Hollannin hallitus yhtyy täysin IEA:n näkemyksiin. Kaasu ei ainoastaan varmista energiahuoltomme tulevaisuutta, vaan se on myös oleellinen osa talouttamme sekä auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteet. Varapääministeri ja kauppaministeri Maxim Verhagen, Gas Access to Europe-Building the first LNG terminal in the Netherlands -teoksessa. Tämä on mielestäni mainio ajatus. Toivon, että Suomenkin hallituksella olisi vastaavalaista näkemystä, toteaa Tommy Mattila, Gasumin LNG-liiketoimintayksikön päällikkö. ENSIMMÄINEN NORD STREAM -KAASUPUTKI ON PAIKOILLAAN Ensimmäinen kahdesta Itämeren pohjaa pitkin kulkevasta kaasuputkesta on saatu kokonaisuudessaan asennettua paikoilleen. Viimeinen liitos saatiin valmiiksi 25. elokuuta. Venäjältä Saksaan ulottuva kaasuputki on painetestattu ja nyt sitä aletaan täyttää Venäjältä tulevalla kaasulla. Ensimmäinen kaasuputki saadaan kaupalliseen käyttöön tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. LIUSKEKAASUN HYÖDYNTÄMISESTÄ KESKUSTELLAAN EUROOPASSA Keskustelu liuskekaasun ympärillä käy kuumana. Energiajärjestö IEA arvioi kesäkuussa, että maailman hyödynnettävät epäkonventionaalisen kaasun varat ovat yhtä suuret kuin perinteisen maakaasun varat. Yhdysvallat on liuskekaasuvarojensa ansioista noussut kaasun käytössä omavaraiseksi. Myös Puolalla on alustavien tietojen mukaan merkittävät kaasuvarat. Euroopan löydökset ja tulevaisuudessa Yhdysvalloista mahdollisesti tuotava liuskekaasu tarjoavat Euroopan kaasumarkkinoille lisää valinnanvaraa. Euroopassa liuskekaasuvarojen hyödyntäminen ei tapahtune yhtä suoraviivaisesti kuin Yhdysvalloissa. Tuotannon ympäristövaikutuksista on herännyt Euroopassa vilkas keksustelu. EU:n energiakomissaari Günther Oettinger on peräänkuuluttanut yhteisiä eurooppalaisia standardeja liuskekaasutuotannolle. SAKSAN YDINVOIMAPÄÄTÖS MULLISTAA ENERGIAMARKKINAT Saksa on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Vain kolme moderneinta voimalaa voi toimia takarajaan asti. Saksa sulki useita ydinvoimaloitaan jo Fukushiman ydinturmien jälkeen. Viime vuonna Saksan sähköntuotannosta 22,4 prosenttia oli ydinvoimaa. Maakaasun osuus oli 13,9 prosenttia. Lähde: dena 6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA Gasumilla tyydyttävä alkuvuosi Vuoden toisen neljänneksen aikana maakaasun myynti kasvoi 8 prosenttia viime vuoden vastaavasta. Gasumin liikevaihto oli 713,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 55,2 miljoonaa euroa. Gasum arvioi loppuvuoden maakaasun kulutuksen maltilliseksi. Lähivuosina Gasum panostaa vahvasti biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen. Gasumin mielestä on ratkaisevan tärkeää, ettei vaikutuksiltaan myönteisen kaasuenergian suhteellista kilpailukykyä heikennetä verotai muin rasittein. KOONNUT MINNA OJALA KUVAT MARKKU OJALA JA SAARIOINEN Maakaasu otetaan Saarioisten Sahalahden tehtaalla tuotantokäyttöön marraskuussa. Maakaasu Saarioisten tehtaalle Gasumin maakaasuverkoston laajennus välille Lempäälä-Kangasala valmistui syyskuussa. Uuden, 34 kilometriä pitkän putken rakentaminen kesti vajaan vuoden. Putken rakentamisen pääurakoitsijana toimi KVL-tekniikka Orivedeltä. Linjaukseen kuului muun muassa noin kahden kilometrin mittainen vesistön alitus Längelmävedellä Pelisalmen kohdalla. Putkilinjauksen alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia Pirkanmaan maakuntamuseon johdolla. Laajennus mahdollisti maakaasun käyttöönoton Saarioisten tehtailla Kangasalla Sahalahdessa. Saarioisilla aloitettiin maakaasun käyttö lämmityksessä lokakuun alussa. Laitoksen tuotannossa maakaasun käyttö alkaa loka-marraskuun vaihteessa, kun uunien ja muiden laitteiden muutokset on saatu tehtyä. Tuolloin siis, Saarioisten mukavaa mainoslausetta mukaellen, äidit alkavat kokata maakaasulla muun muassa pastoja, laatikoita ja keittoja sekä tietysti Saarioisten kuulua einespizzaa. Saarioisten Sahalahden laitoksella on henkilöstöä tuotantokaudesta riippuen 700 900. Keittiömestari Joonas Hauta-aho Ravintola Lämmöstä on yksi kaasukokkaajien ammattilaisista. Myös monet kotikokit arvostavat nopeaa ja tarkasti säädeltävää kaasuliettä. Kokkaa kaasulla Facebookissa Kun tykkää hyvästä ruoasta sen laittamisesta ja syömisestä kannattaa poiketa Gasumin Kokkaa kaasulla Facebook-sivustolla osoitteessa: www.facebook.com/kokkaakaasulla ja liittyä trendikkäiden kaasukokkaajien joukkoon. Kaasulla kokkaaminen on arvostettua ammattilaisten ja kotikokkien joukossa. Sivustolta löytyy tietoa niin kokkaamisesta kuin kaasuliesistäkin. Tarjolla on myös ohjeita kaasulieden hankintaa suunnitteleville. Mukana on upeita kuvia, jotka inspiroivat herkkujen valmistamiseen. Kaasukokkaaminen onnistuu maakaasun tai pullokaasun avulla. Kaasu on helppoa ja turvallista käyttää myös kotikeittiöissä. Facebook-sivustolta löytyy tuoreita kuvia ja kommentteja esimerkiksi Habitare-messuilta. Muista osallistua kilpailuihin. Mäntsälä Siuntio-linjalla kuumasauma lokakuussa Maakaasuputken rakennushankkeen valmistuessa ei järjestetä harjannostajaisia, kun rakennuskohde sijaitsee pääosin maan alla. Valmistumisen lähestyessä rakentajille järjestettävä juhla maakaasuputkityömaalla on nimeltään kuumasauma. Nimi viittaa kuvaannollisesti siihen, että putkien osia yhdistävä viimeinenkin sauma on tullut hitsatuksi ja putkilinjaus valmistunut. Mäntsälästä Siuntioon rakennetun uuden putkilinjan pohjoisen osuuden valmistumista juhlittiin kuumasaumatilaisuudella lokakuun puolivälissä. Rakennusurakan valmistuminen on aina juhlan arvoinen. 90 kilometriä pitkän Mäntsälä Siuntio-kaasuputken suunnittelu- ja rakentamisvaiheet olivat hieman tavanomaista kiemuraisemmat: Suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2006, mutta suunnitteluaika venähti ja rakentaminen keskeytyi erilaisten valitusprosessien takia. Valmistuminen olikin erityisen ilon aihe sekä rakennuttaja Gasumille että kaikille urakoitsijoille juuri tämän hankkeen osalta. Uusi kaasuputkilinja otetaan kaupalliseen käyttöön marraskuussa. Tuolloin maakaasun saavat uudet asiakkaat muun muassa Nummelassa, tästä enemmän sivulla 18. 7
8 Esa Hallivuori kertoo, että biokaasu syötetään maakaasuverkkoon mittauksen ja laadun analysoinnin jälkeen.
Biokaasu virtaa liikennekäyttöön TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Lokakuussa alkoi uusi aika Suomessa ja Gasumissa, kun ensimmäiset kuutiot biokaasua syötettiin maakaasun jakeluverkkoon. Luonnonkaasun aika maanteillä on alkanut. 9
Kymen Bioenergian biokaasulaitos käyttää raaka-aineena jätevesilietettä, biojätettä ja energiakasveja. Kouvolan Mäkikylässä on tehty suomalaista energiahistoriaa kuluneen puolen vuoden aikana. Keväällä Kymen Bioenergia aloitti biokaasun tuotannon. Syyskuun lopulla olivat ensimmäiset testaukset ja lokakuun puolivälissä biokaasu alkoi virrata tuotantolaitoksesta Gasumin analysointi- ja paineenkorotusaseman kautta maakaasuverkkoon. Biokaasu suunnataan liikennekäyttöön Gasumin kaasuverkoston kautta. Prosessi toimii hyvin Kymen Bioenergian toimitusjohtaja ja KSS Energian liiketoimintajohtaja Markku Tommiska kertoo biokaasun tuotannon lähteneen hyvin alkuun. Raaka-aineina on otettu käyttöön Kouvolan alueen jätevesilietettä, Kymenlaakson alueelta kerättyä biojätettä ja alueen pelloilta korjattua peltobiomassaa. Uuden tekniikan kanssa on ollut opettelua. Olemme jalostaneet kaikista Markku Tommiska suunnitelluista raaka-aineista biokaasua ja itse pääprosessi on toiminut nöyrästi. Monipuolisen raaka-ainevalikoiman vastaanotto on puolestaan ollut haasteellista. Alkukesästä oli myös hajuhaittoja, mutta syy siihen löytyi nopeasti ja vika saatiin korjattua, kertoo Markku Tommiska. Olemme tehneet raaka-aineen toimittajien kanssa pitkät sopimukset. Raaka-aine tulee riittämään tämän mittaluokan tuotantolaitokseen. Kouvolan Mäkikylässä jalostetaan vuodessa noin 19 000 tonnia jätevesilietettä, biojätettä ja energiakasveja 15 000 MWh:ksi biokaasua. Laitoksen omistavat KSS Energia, Kouvolan kaupunki Kouvolan Veden kautta ja Kymenlaakson Jäte. Taseselvitys ja verkkoon syöttö Syyskuussa Gasumin paineenkorotusasemalla tehtiin viimeisiä asennuksia biokaasun vastaanottoa varten. Biokaasun koesyöttö Gasumin verkkoon käynnistyi 27.9. Kymen Bioenergia tuottaa biokaasun ja myy sen KSS Energialle jalostusta varten. Gasum ostaa jalostetun biokaasun KSS Energialta. 10
Tero Kakko kertoo, että pääkaupunkiseudulla tankkausasemia on riittävästi. A to B:n kaasuautoja tankataan muuan muassa Ruskeasuon tankkausasemalla, josta saa lokakuusta lähtien myös biokaasua. Puhdistuksessa raakakaasu jalostetaan painevesipesuprosessissa, jossa raakakaasun sisältämä hiilidioksidi ja rikkiyhdisteet absorboidaan veteen. Vesipesun jälkeen kaasu kuivataan ja suodatetaan, jotta siitä saadaan poistettua kosteus ja pöly. Käsittelyn jälkeen biokaasu sisältää 95 98 prosenttia metaania. Gasumilla on kaksi päätehtävää Mäkikylän asemalla eli teemme biokaasun taseselvityksen, jossa maakaasuverkkoon syötettävän kaasun määrä mitataan ja laatu analysoidaan. Analysoinnin ja mittauksen jälkeen biokaasu syötetään kaasuverkkoon ja asiakkaille, kertoo projektipäällikkö Esa Hallivuori Gasumilta. Mäkikylän aseman kaasun syöttöä seurataan Kouvolan keskusvalvomosta kaukovalvontajärjestelmän kautta. Jos esimerkiksi biokaasu sisältää liikaa rikkiyhdisteitä ja hiilidioksidia, sen syöttö maakaasuverkostoon keskeytyy. Pioneerilaitoksessa on helppo testata tekniikat. Konseptointi meneillään Mäkikylän tuotantolaitos tuottaa kaasua noin 200 kuutiota tunnissa. Pioneerilaitoksessa on kuitenkin helppoa testata tekniikat ja laitteet suunniteltuja isompia biokaasun tuotantolaitoksia varten. Gasumilla onkin nyt biokaasun verkkoon syötön konseptointi meneillään. Mäkikylän analysointi- ja paineenkorotusasema on ainutlaatuinen Suomessa, tähdentää Esa Hallivuori. Gasumilla ja KSS Energialla on suunnitteilla Kouvolan alueelle 100 GWh kokoluokan biokaasulaitos, joka käyttäisi raakaaineena energiakasveja. Myös Gasumilla ja Biovakalla on suunnitteilla biohajoavan materiaalin mädättämiseen perustuvan biokaasulaitoksen rakentaminen Nastolaan. Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksen tapaisia jätevesien käsittelyprosesseja on mahdollista toteuttaa myös muualla maakaasuputkiston vaikutusalueella, jossa löytyy tarvittava määrä raaka-ainetta. Gasum on tehnyt aiesopimuksen myös Helsinki Energian ja Metsä-Botnian kanssa puupohjaista raaka-ainetta käyttävän biojalostamon perustamisesta Joutsenoon. Tämän laitoksen tuotantotehoksi on arvioitu 200 MW. Lisää aiheesta sivulla 16. Liikennekäyttö lisääntyy Kaasuautojen määrä lisääntyy tasaisesti Suomessa, kun tankkausasemien verkosto tihenee. Gasumilla on 14 omaa tankkausasemaa, lisäksi käytössä on kahden muun toimijan maakaasun tankkausasemat ja biokaasun tankkausasema Laukaassa. Gasumin tankkausasemilta voi tankata biokaasua viikolta 42 alkaen. Luonnonkaasuja eli maakaasua ja biokaasua käyttävien autojen päästöt ovat minimaalisia bensiini- ja dieselautoihin verrattuna. Vähäisten hiilidioksidipäästojen lisäksi kaasuautoista ei synny rikki-, pöly- tai raskasmetallipäästöjä. Koska biokaasu on uusiutuva energian lähde, lasketaan se hiilidioksidineutraaliksi. Varsinkin taajama-ajossa kaasuautoilla voidaan parantaa ilmanlaatua, koska kaasuautot eivät aiheuta terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Puhdas valinta Itella on asettanut tavoitteekseen vähentää CO 2 -päästöjä suhteessa liikevaihtoonsa 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Yksi keino päästöjen vähentämiseen on vaihtoehtoisten ajoneuvojen ja polttoaineiden käyttöönotto. Itellalla on jo käytössään kaasuautoja useammallakin paikkakunnalla, ja ne alkavat käyttää biokaasua heti kun sitä on saatavilla. Itella aikoo myös tuplata lähivuosina kaasuajoneuvojensa määrän. Itella arvioi, että se pystyy biokaasun avulla vähentämään CO 2 -päästöjään vuodessa 4 000 tonnia vuoteen 2015 mennessä. Myös liikkuva poliisi on saamassa käyttöön kaasuauton, jossa polttoaineena käytetään biokaasua. Biokaasutaksin kyytiin pääsee Helsingissä ja Kouvolassa. Tero Kakko: "Biokaasu on meidän juttu" Helsinkiläinen A to B Finland Oy (A2B) on ekologiseen kuljetus- ja lähettipalveluihin erikoistunut yritys, jossa otetaan vuoden loppuun mennessä jo neljäs kaasuauto käyttöön. Yrityksen toimitusjohtaja Tero Kakko toteaakin, että lähes päästötön biokaasu sopii hyvin heidän toiminta-ajatukseensa. Haluamme tehdä konkreettisia ympäristövalintoja ja antaa näin myös asiakkaillemme lisäarvoa omiin valintoihinsa. Meillä on lähettikäytössä kaksi polkupyörää, kaksi sähköautoa ja kolme kaasuautoa. Neljäs kaasuauto käynnistyy vielä ennen vuoden vaihdetta. Biokaasun etu on myös se, että kaasuautovalikoimassa on vaihtoehtoja myös raskaammalle kalustolle. Yrityksen päätoiminta-aluetta on pääkaupunkiseutu, joten tankkauskin onnistuu Tero Kakon mukaan hyvin, koska asemia löytyy sopivasti kulkureittien varrelta. 11
VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän johtaa valta kunnallista Venäjän ja Itä- Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Junaillen Venäjällä TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN Keskellä kesää tein vaimoni kanssa junalomamatkan Venäjälle. Helsingistä aamukuudelta lähtevä Allegro-juna saapuu Pietariin kello 10.36, ja kello 15 venäläinen Sapsan-juna lähtee Nižni-Novgorodiin, jonne saavutaan saman päivän iltana kello 23.20. Yhden päivän aikana Helsingistä Volgan rannalle! Allegro on uusi versio pendolinosta, siinä on seitsemän vaunua, kun kotimaan pendolinoissa niitä on kuusi. Juna pystyy käyttämään Suomen rataverkon 25 kilovoltin vaihtovirtaa ja Venäjän kolmen kilovoltin tasavirtaa. Muutenkin Allegroa mainostetaan 2000-luvun tekniikan tuotteena, joka toimii myös talvioloissa alakerran paremman suojauksen ansiosta. Huippunopeudeksi määritellään sama 220 km/h kuin kotimaan liikenteessäkin. Nyt matka Pietariin taittuu kolmessa ja puolessa tunnissa, mutta Venäjän puolella on varaa nipistää puoli tuntia matka-ajasta pois nostamalla vauhtia 40 70 km/h matelusta reippaasti ylöspäin. Se ehkä edellyttäisi investointeja itse rataan ja tasoristeysten poistoja. Hintaa tällä matkustuksella on liikaa, 84 euroa per suunta. Matka Pietariin taittuu kolmessa ja puolessa tunnissa. Pietarissa on neljä tuntia aikaa, siispä metrolla Suomen-asemalta Moskovan-asemalle, laukut säilytykseen ja kaupungille. Kävimme tarkastamassa Stockmannin uuden tavaratalon ostamatta sieltä mitään, ja muuten kuljeksimme Dostojevskaja-metroaseman tienoilla. Sikäläinen elintarviketorihalli on kokemisen arvoinen, samoin Fjodor Dostojevskin kotimuseo. Venäläinen Sapsan (suomeksi muuttohaukka) on Siemensin tuote, jollaisia on käytössä muun muassa Euroopassa, USA:ssa ja Kiinassa. Se kulkee 300 km/h, mutta Venäjän rautateillä sallittu vauhti on 250 km/h. Tämä tuntuu tätä nykyä ihan järkevältä rajoitukselta: pääradan kunnossa on paikoitellen jäljellä tuulahdus menneiltä ajoilta. Sapsanin moottorit kuluttavat verraten vähän sähköä, jarrutuksessa saatava energia voidaan ohjata takaisin verkkoon, ja tekniikan luvataan toimivan aina 50 asteen pakkasiin saakka. Venäjän rautateillä on nyt kahdeksan Sapsania käytössään. Nopeat junat edustavat presidentti Medvedevin iskusanaa, modernisaatiota. Kun 1960-luvulla avaruuslennot olivat Neuvostoliiton edistyksen symboli, nyt sama näkyy nopeissa junissa. Puutteeksi pitää merkitä se, ettei yhtään sähköpistorasiaa ole tarjolla eikä tietenkään nettiyhteyttä. Ehkä se symboloi tulevan presidentin Putinin perinteisempiä arvoja? Neljä tuntia ja vartti Pietarista Moskovaan on hyvä saavutus, mutta samaan vauhtiin yltävät myös tavalliset pikajunat. Moskovasta Nižni-Novgorodiin Sapsan kulki suomalaisen sinisen pikajunan vauhtia 100 km/h keskinopeudella. Tietotekniikkaa on kehitetty: e-lipun tulosteella pääsee sisään. Paikallisilla näytti olevan vanhat paperille painetut ruskehtavat liput. Nižnistä jatkoimme perinteisellä yöjunalla Volgan mutkaan Kazaniin, Venäjän muslimien keskukseen. 1500-luvun lopulla Iivana Julma valloitti Kazanin ja hävitti islamilaisen kaanikunnan. Kaupunki on tutustumisen arvoinen, ja sinne aion palata lomailun merkeissä toisenkin kerran. Parin Kazan-päivän jälkeen matkustimme 10 tuntia Kazanista Moskovaan junalla, jonka vaunut ovat uudempia, Tverin vaunutehtaan tuotteita. Vessat ovat niin sanottuja ekovessoja, ja hyteissä toimii ilmanvaihto ja viilennys. Vietettyämme päivän Moskovassa palasimme Tolstoi-junalla Helsinkiin. Matka kestää 14 tuntia eli Moskova on siis Helsingistä vain pyrähdyksen päässä. Matkan junaosuudet maksoivat 445 euroa per henkilö, joten ihan halvaksi sitä ei voi sanoa. Hotellit etsimme netistä, ja ne olivat ihan mainioita ja halpoja: 50 75 euroa/yö kahden hengen huoneesta. 12
Uuden hallituksen energialinjaukset ovat edellisiä maltillisempia ja niissä suhtaudutaan maakaasuun neutraalin myönteisesti. Kataisen kaasumyönteinen hallitus? TEKSTI JUKKA ISOKOSKI KUVAT JUKKA ISOKOSKI JA JANNE SUHONEN Uuden hallituksen alkutaipaleella energiapolitiikka on jäänyt julkiseen talouteen liittyvien kysymysten alle. Suomen Kaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppinen arvioi Jyrki Kataisen hallituksen linjausten olevan kaasualan näkökulmasta pääsääntöisesti myönteisiä. Ensi vaikutelmani hallitusohjelmasta on positiivinen, ainakin verrattuna edellisten hallitusten ohjelmiin. Vaikka kaasua ei suoraan mainita montaa kertaa, niin ohjelmassa on mukana lukuisia teemoja, jotka ovat kaasualalle tärkeitä, Hannu Kauppinen analysoi. Hän arvioi, että uusi hallitus kohtele kaasua melko neutraalisti. Kaasun käyttöä ei pyritä tietoisesti vähentämään, kuten esimerkiksi turpeen käyttöä. Sen sijaan useat energiapoliittiset linjaukset tukevat vähintään epäsuorasti kaasualan tavoitteita. Esimerkiksi yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon asema luvataan turvata. Energiaverotusta tarkastellaan maltilla Edellisellä vaalikaudella hallitus myllersi Suomen energiapolitiikkaa uusiksi. Matti Vanhasen II hallitus myönsi periaateluvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle ja kiristi voimakkaasti energiaveroja. Uusi hallitus on linjauksissaan maltillisempi. Hallituksen ensimmäiseen budjettiesitykseen vuodelle 2012 ei tehty suuria muutoksia energiaverotukseen. Lähinnä turpeen ja nestemäisten liikennepolttoaineiden verotasoa aiotaan korottaa. Kaasualan huomio onkin keskittynyt vuoden 2013 budjettiin, jolloin saattaa olla luvassa suurempia muutoksia energiaveroihin. Hannu Kauppisen mielestä lähtökohta uuden hallituksen energiapolitiikalle on hyvä. Myös kaasualan vaikuttajien tulee toimia niin, että myönteiset ohjelmakirjaukset muuttuvat käytännön teoiksi. Kaasualan kannalta on erittäin tärkeää, että Jyrki Kataisen hallitus on luvannut selvittää vuodenvaihteessa voimaan astuneen energiaverouudistuksen vaikutuksia. Tilanteeseen tulee puuttua, jos todetaan että kaasun käyttöä on alettu korvata hiilellä, Hannu Kauppinen toteaa. Sanoista teoiksi Tuore hallitus on sitoutunut voimakkaasti kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Tämä on hyvä asia biokaasun kannalta. Hallitusohjelmassa luvataan yksiselitteisesti kehittää biokaasun liikennekäyttöä. Lisäksi metsäenergian hyödyntämistä on luvattu tukea. Tämä mahdollistaisi puun ja hakkeen hyödyntämisen myös kaasumaisessa muodossa. Lähtökohta uuden hallituksen energiapolitiikalle on hyvä. Nyt kaasualan toimijoiden tulee seurata ja vaikuttaa, että myönteiset ohjelmakirjaukset muuttuvat käytännön teoiksi. Kaasuyhdistys aikoo tehdä aktiivisesti tätä työtä, Hannu Kauppinen lupaa. FAKTA Otteita hallitusohjelmasta: Energiaverouudistuksen vaikutuksia seurataan arvioimalla uudistuksen vaikutukset verokertymään, ympäristön kuormitukseen, kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon sekä elinkeinoelämän toiminta-edellytyksiin. (s.13) Energiaverotusta kehitettäessä huolehditaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksistä. (s.43) Tuetaan kotimaisia metsäraaka-aineen hyödyntämiseen perustuvia biojalostamohankkeita. (s.42) Biokaasun liikennekäyttöä edistetään. (s.48) 13
Kotkamills käyttää Kotkamills on energinen metsäteollisuusyhtiö, joka ei jätä puuraaka-aineesta puruakaan jäljelle. Kaikki tarvittava energia tuotetaan omassa kombivoimalassa maakaasulla sekä soodakattilassa mustalipeällä. Viime vuoden energiavero ratkaisut huolestuttavat Kotka millsissä. Toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari toteaakin, ettei teollisuuden ääntä kuultu päätöksissä. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Kotkan keskustan kupeessa sijaitseva Kotkamills on entinen Stora Enson yksikkö. Monialainen metsäteollisuusyhtiö tuottaa päällystettyä aikakauslehtipaperia, laminaattipaperia ja sen jatkojalosteita. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kuusta käyttävä saha ja höyläämö. Kotkan lisäksi toimintaa on Tainionkoskella ja Malesiassa. Heinäkuussa 2010 tehdas siirtyi amerikkalaisen OpenGate Capitalin omistukseen. Tehtaan johtaminen on kuitenkin omissa käsissämme, kertoo Tuija Suur- Hamari. Markkina-alue on maailmanlaajuinen ja noin puolet tuotannosta viedään Eurooppaan. Laminaattipaperien valmistajana Kotkamills on kolmen kärjessä maailmalla, kaksi suurinta kilpailijaa ovat yhdysvaltalaisia. Yhtiö hoitaa myös myynnin itse. Kotkamillsin liikevaihto on kasvanut voimakkaasti ja oli viime vuonna noin 176 miljoonaa euroa. Eero Ristola ja Tuija Suur-Hamari kertovat Kotkamillsin toimivan itsenäisesti ja paikallisesti ulkomaalaisomistuksesta huolimatta. Taustalla näkyvässä voimalassa lämpöä ja sähköä tuotetaan maakaasukäyttöisellä höyryturbiinilla ja soodakattilalla. Kotkamills käyttää maakaasua vuodessa noin 1 300 GWh. Tehokasta erikoisosaamista Kotkamillsin toiminta perustuu raaka-aineen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tehdas ottaa vastaan noin 1,5 miljoonaa kuutiota puuraaka-aineita. Oman sahan sivutuotteiden lisäksi haketta ja sahanpurua myös ostetaan. Tukin ydin käytetään puusepänteollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin ja puru 14
sahanpurutkin Voimalaitoksen valvomossa työskentelee 15 20 henkeä viidessä vuorossa. Tuija Suur-Hamarin ja Eero Ristolan takana Tellu Päärnilä, Jari Hukka, Kimmo Sarimo ja Marko Aittola. Oma CHP-laitos tuottaa energiaa prosessikäyttöön ja kaukolämpöverkkoon. sekä hake hyödynnetään omassa selluntuotannossa. Kotkamillsissä on maailman suurin pelkästään sahanpurua käyttävä sellutehdas. Laminaattipaperit valmistetaan sahanpurupohjaisesta sellusta. Avasimme keväällä uuden kierrätyskuidun käsittelylinjan, jossa käsitellään kauppojen pakkauskartonkia ja pahvia. Syntyvä kierrätyskuitu käytetään laminaattipaperin valmistuksessa. Uusiomateriaalin käyttö lisää entisestään lopputuotteen ekologisuutta, kertoo Suur-Hamari. Kotkamillsin toiminta perustuu hyviin tuotteisiin ja erityisosaamiseen. Yhtiön palveluksessa on kaikkiaan 550 työntekijää, joista noin 450 on Kotkassa. Voimalaitoksessa on viidessä vuorossa 15 20 valvomotyöntekijää ja 2 toimihenkilöä. Tavoitteenamme on kehittää toimintaamme koko ajan. Tonttimme on jo rakennettu täyteen eli uutta paperikonetta ei ole suunnitteilla. Kierrätyskuitulinjastoon investointi osoitti, että erikoistuminen ja uusien tuotteiden kehittäminen on mahdollista, miettii Tuija Suur-Hamari. Oma maakaasuvoimala Maakaasulla on merkittävä rooli tehdaskokonaisuudessa, kun oma CHP-laitos tuottaa energiaa prosessikäyttöön ja kaukolämpöverkkoon. Sellutehtaan ja voimalaitoksen johtaja Eero Ristola kertookin Kotkamillsin olevan omavarainen sähkön ja lämmön tuotannossa. Ylijäävää lämpöä myydään Kotkan kaukolämpöverkkoon. Laitoksen sähköntuotannon teho on kaikkiaan 70 MW, josta maakaasuturbiinin osuus on 40 MW ja höyryturbiinin 30 MW. Kotkamillsin vuosittainen maakaasun kulutus on 1 300 GWh. Voimalaitos uusittiin vuonna 1993 maakaasukäyttöiseksi. Käytämme paljon energiaa. Prosessitehomme vastaa keskikokoisen kaupungin kulutusta. Maakaasu on mukana niin massan kuin paperinkin kuivatuksessa. Varsinkin paperin kuivatuk- Kotkamills valmistaa muun muassa laminaattipaperia ja sen jatkojalosteita. Laminaatin pääraaka-aine on sahanpurusta valmistettu sellu. Raaka-aineen tehokas hyödyntäminen tukee Kotkamillsin ympäristövastuullista toimintaa. Maakaasu on osa kestävän periaatteen mukaista energiankäyttöä. sessa energiaa kuluu paljon. Mekaanisen massan valmistuksessa tarvitaan paljon sähköä, kun taas kemiallisen massan valmistuksessa kuluu enemmän lämpöä, sanoo Eero Ristola. Puhtaasti palava maakaasu voi olla kuivauslinjalla suoraan kontaktissa massaan. Kotkamillisin tehtaalla on kaksi paperikonetta. Kotkamillsin ympäristöpäämääriin kuuluu myös energiankulutuksen vähentäminen. Hyvä käyntiaste ja energiatehokkuustoimet ovatkin pienentäneet energiankulutusta. Energiavero huolettaa Vuosi sitten hallituksen ensimmäinen energiaveroehdotus otettiin tyrmistyneenä vastaan myös Kotkamillsissä. Kohun saattelemana valtio muokkasi ehdotustaan ja varsinainen päätös nostaa energiaveroa kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen oli vuoden 2011 alussa. Seuraavaa korotusta on suunniteltu vuodelle 2013 ja kolmatta vuodelle 2015. Tavoitetaso on 7,7 euroa/mwh maakaasulle. Uusi hallitus on luvannut selvittää energiaverouudistuksen vaikutukset ennen vuotta 2013. Eero Ristola ja Tuija Suur-Hamari ovat edelleenkin pettyneitä veropäätökseen, koska se ohjaa vähäpäästöisemmästä maakaasusta muiden polttoaineiden käyttöön. Myös Kotkamillsissä on suunniteltu biovoimalaitoksen perustamista tulevaisuudessa yhdessä Kotka Energian kanssa. Maakaasun käyttö jatkuu joka tapauksessa tehdasalueella. Kustannusten nousu näkyy lopputuotteen hinnassa, ja asiak kaille on helpompi perustella energiaan liittyvää korotusta, joka perustuu öljyn ja hiilen maailmanmarkkinahintaan. Kansallista energiaveroa on vaikeampi perustella. Oli valitettavaa, ettei teollisuuden ääntä kuultu päätöksissä, miettii Tuija Suur-Hamari. Kotkamillsissä on oltu tyytyväisiä maakaasuun. Eero Ristola luonnehtii sitä häiriöttömäksi, helpoksi ja puhtaaksi energiaksi. Kaupungin keskustassa sijaitsevalle teollisuuslaitokselle on eduksi myös se, että kaasu tulee alueelle putkea pitkin ilman autoliikennettä. 15
Jalostamon on tarkoitus tuottaa uusiutuvasta puuraakaaineesta biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Hanke perustuu Gasumin osalta luonnonkaasutuotannon monipuolistamiseen. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi jopa 200 MW. Jalostamon rakennuskustannuksiksi on ensimmäisten arvioiden mukaan kaavailtu 200 300 miljoonaa euroa. Mittava hanke Yhtiöt selvittävät biojalostamon teknistä konseptia ja liiketaloudellista toimintamallia. Tavoitteena on tehdä mahdollinen investointipäätös vuoteen 2013 mennessä. Laitoksen rakentaminen kestää 2 3 vuotta. Kyse on merkittävästä hankkeesta niin pääkaupunkiseudun kuin koko Suomen energiatalouden kannalta. Toteutuessaan tämän mittaluokan jalostamo tuottaisi vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes. Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen toteaa, että hanke on niin suuri, että sen toteutuminen edellyttää valtiovallan myötävaikutusta. Biokaasua on tarkoitus valmistaa puunhankinnasta syntyvistä sivuvirroista eli metsähakkeesta ja kuoresta. TEKSTI MINNA OJALA KUVAT MARKKU OJALA JA SHUTTERSTOCK Uudenlainen biojalostamo suunnitteilla Joutsenoon Gasum suunnittelee yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Sivuvirrat energiaksi Alustavan suunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää metsähaketta ja kuorta. Metsä-Botnian toimitusjohtaja Ilkka Hämälä korostaa, että Joutseno on logistisesti hyvä sijoituspaikka biokaasua tuottavalle biojalostamolle. Tehtaalla on raaka-aineen hankintaketju jo olemassa, ja sellutehdas on kytketty maakaasun siirtoverkkoon. Toteutuessaan hanke varmistaisi metsäraaka-aineen hyödyntämistä Suomessa: biokaasu tuotetaan kotimaisesta puuraaka-aineesta biojalostamossa ja jaellaan kaasuverkkoa pitkin Suomessa. Kun puusta tuotetaan biokaasua, huolehditaan polttoaineen energiatehokkuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja eettisyydestä koko polttoaineen elinkaaren ajan. Gasum vastaa mahdollisen Joutsenon laitoksen biokaasun siirrosta käyttäjille. Kouvolassa biokaasua alettiin mitata ja analysoida maakaasuverkkoon siirtoa varten kromatografin avulla lokakuussa. 16
Tampereen parhaat Gasumin Tampereen aluepäällikkö Mikko Lahti kertoo parhaat vinkkinsä Tampereen matkaajalle. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT TAMPEREEN KAUPUNKI JA MATKAKOHTEET IDEA FINLAYSONIN TEHDASALUE Finlaysonin punatiilinen tehdasalue on todella monipuolinen keidas. Kortteliin ovat sijoittuneet muun muassa Vakoilumuseo, TR1 Taidehalli, Työväenmuseo ja Mediamuseo Rupriikki. Alueella on paljon hyviä ravintoloita, muun muassa panimoravintola Plevna, ja kahviloita, joten kokonainen päiväkin kuluu täällä leppoisasti. Tehdasalueella on ollut toimintaa vuodesta 1820. Alueella on 15 ravintolaa, elokuvateatteri, museoita, gallerioita ja kauppoja. www.finlaysoninalue.fi KONDITORIA MARI Talvisin paras kahvipaikka on Konditoria Mari Nekalassa. Konditoria Mari on kuuluisa munkeista, joissa riittää valinnan varaa. On vaniljamunkkia, kermamunkkia, possumunkkia ja vaikka mitä. Paikan erikoisuus ovat liharullat. Nykyinen omistaja Jussi Viherkoski on leipuri neljännessä polvessa. Taikinat vaivataan edelleen käsin ja samoilla resepteillä kuin vuosikymmeniä sitten. Konditoria Mari: Ahotie 34. Avoinna: ma pe 5.30 16.00 MUSIIKKITEATTERI PALATSI Tykkään käydä vaimon kanssa teatterissa, teatteritarjonta on erittäin monipuolista. Tänä syksynä käymme katsomassa ainakin Sirkku Peltolan Tampereen Työväen Teatteriin kirjoittaman ja ohjaaman Lämminveriset sekä Palatsi-teatterin Juicen. Palatsin ensimmäinen kotimainen musikaali Juice taiteilijaelämää vie katsojat matkalle manserockin luojan maailmaan. Näytelmässä kuullaan 21 rocklyriikan unohtumatonta helmeä. www.palatsiteatteri.fi HATANPÄÄN ARBORETUM Mahtava puisto vanhan kartanon mailla. Erityisesti ruusutarha on kesällä näkemisen arvoinen. Kesällä auki on myös viehättävä kahvila, jossa kannattaa piipahtaa. Arboretumin alueeseen kuuluu Hatanpään kartanoa ja huvilarakennusta ympäröivä vanha yhdentoista hehtaarin kokoinen kartanopuisto. Puistot ovat hyvin kauniilla paikalla Pyhäjärven rantamilla, vastarannalla siintävät Pyynikin rinteet. KUVA ANTTI HILTUNEN/VALOA DESIGN NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN TAIDETEOS Tämän upean valotaideteoksen näkee parhaiten vastarannalta, Tampereen Kylpylän tietämiltä. Värivaloshow on upeaa seurattavaa pimeässä syksyillassa. Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus voitti alan merkittävimmän kansainvälisen palkinnon GE Edison Award of Excellencen 2007. Maakaasun runkoputki valmistui Tampereelle 1986 ja 55 prosenttia voimalaitoksen käyttämistä polttoaineista on nykyään maakaasua. TEATTERIRAVINTOLA TILLIKKA Tampereella on paljon palkittuja ravintoloita, mutta jos haluaa elää manselaisittain, on mentävä syömään pyttipannua Teatteriravintola Tillikkaan. Annos on legendaarinen ja erinomainen. Tamperelaisiin makunautintoihin on luettava myös mustamakkara, jota saa vaikka Tapolan mustamakkarabaarista, ja Leivon leipomon rievä, jota myydään monissa paikoissa. Tillikka: Keskustori 2. Avoinna: ma to 11 24, pe la 11 01 ja su 12 23 Mustamakkarabaari: Harjuntausta 8. Avoinna: ma pe 7 17 ja la 9 16 www.tillikka.fi 17
Tervetuloa maakaasu! Nummelan Harjutie 7:n rivitaloyhtiössä päätettiin siirtyä maakaasulämmitykseen ensimmäisten joukossa. Uudelta energialta odotetaan tehokkuutta, puhtautta ja kustannussäästöjä. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Uusi kaasun siirtoputki Mäntsälästä Siuntioon otetaan käyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Putkiyhteys lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle. Lisäksi siirtoyhteys tuo kaasun uudeksi energiavaihtoehdoksi Vihdin Nummelaan, jonne Gasum on rakentanut kaasun paikallisjakeluverkkoa. Hienolla paikalla harjun päällä sijaitsevassa rivitaloyhtiö Harjutie 7:ssä on 20 asuntoa. 1970-luvun puolivälissä rakennetussa kiinteistössä on oma lämpökeskus, joka tuottaa asuntoihin lämmön ja lämpimän veden. Koska pannuhuoneen tekniikka oli jo aikansa elänyttä, taloyhtiön jäsenet kiinnostuivat maakaasulämmityksestä. Öljystä piti päästä eroon. Otimme selvää eri vaihtoehdoista, mutta esimerkiksi maalämpöä ei meillä voitu toteuttaa, koska putket olisi pitänyt kaivaa 200 metrin syvyyteen. Ja reikiä olisi pitänyt tehdä paljon. Kaukolämpöverkosto ei myöskään ulotu meille asti. Kun Gasumilta otettiin yhteyttä ja kerrottiin maakaasusta, päätimme selvittää myös tämän vaihtoehdon, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Hiltunen. Paavo Hiltunen ja Realia Isännöinti Oy:n isännöitsijä Riitta Ratvio saivat viime vuonna ennakkotietoa maakaasusta isännöitsijöille ja taloyhtiöille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Esimerkiksi lohjalaisten hyvät kokemukset tukivat oman päätöksen tekemistä. Yhtiökokouksessa maakaasuun siirtyminen oli yksimielinen päätös, Paavo Hiltunen toteaa. Ympäristöasiat puntarissa Päätös ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, vaan asiaa pohdittiin yhdessä monelta kantilta. Mietittiin, riittääkö kaasu, mikä on sen toimitusvarmuus, ja miten hinnat heilahtelevat. Pannuhuoneremontissa päätettiin tehdä valmius myös sähköliitäntään. Puhuimme myös päästöistä ja siitä, että maakaasu on ympäristöystävällinen polttoaine ja sopii tänne Nummelan harjulle, jossa luonto on lähellä. Pohjavesialueella ei vanha maahan upotettu öljysäiliö ole hyvä vaihtoehto, Paavo Hiltunen miettii. Harjutie 7:ään asennettiin 500-litrainen lämminvesivaraaja syyskuussa ja Oertlin 235 -kondenssikattila marraskuussa. Kattilan lämmitysteho on 179 kw ja kulutus 24 600 kuutiota maa- 18
Maakaasuun siirtyminen oli yksimielinen päätös. Paavo Hiltunen (vas.) ja Timo Jokila toteavat kaivutöiden edenneen aikataulussaan Nummelassa. Osa kaivannoista on tehty yhteistyönä Nummelanharjun Lämmön kanssa ja osa Fortumin kanssa. Maakaasun jakeluputkia on asennettu valmiiksi myös niille alueille, joissa ei vielä ole liittymiä. Riitta Ratvio uskoo nummelalaisten kiinteistöjen siirtyvän vähitellen maakaasuun. Timo Jokila kertoo, mistä maakaasuputki vedetään Harjutie 7:n pihalle. Harjutie 7:n pannuhuoneeseen asennettiin uusi lämminvesivaraaja elokuussa, kondenssikattila pystytetään lokakuun lopussa, jotta kaikki on valmiina marraskuussa, kun maakaasu alkaa virrata Nummelaan. Lämminvesivaraajaa tutkivat Timo Jokila (vas.) ja Paavo Hiltunen. Maakaasulämmitys lyhyesti: Pienkiinteistöissä maakaasuun siirtyminen on helppoa. Tarvitaan vain liittymä, lämmityskattila ja poltin, mahdollinen lämminvesivaraaja ja vesikiertopatteriverkosto. Maakaasuputket asennetaan maan alle muiden putkien ja kaapeleiden tavoin. Kiinteistön seinän viereen tulee vain yksi nousu. Maakaasuliittymä mahdollistaa kaasun käytön myös keittiössä, pihagrillissä ja terassilämmittimessä. Pienkiinteistöille on Gasumin maahantuomissa kondenssikattila vaihtoehdoiksi tarjolla 15 ja 25 kw:n kattilat. Suurempiin kiinteistöihin 35 1062 kw. Maakaasun voi ottaa käyttöön myös vaihtamalla vanhaan kattilaan kaasupolttimen eli uutta kattilaa ei aina tarvitse hankkia. kaasua vuodessa. Maakaasu on Nummelassa vielä uusi asia. Monissa taloyhtiöissä se herättää kiinnostusta, mutta niissä on jääty seuraamaan muiden kokemuksia. Uskon, että liittyjiä tulee lähivuosina reilusti lisää. Omista kohteistani Harjutien lisäksi myös läheisellä Neulaskujalla on tehty päätös maakaasusta, Riitta Ratvio sanoo. Kokemuksia odotellaan Maakaasua on Vihdissä ja Nummelassa odoteltu vuosia, mutta silti uuden energiavaihtoehdon toteutuminen tuli yllätyksenä monelle. Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila uskoo Riitta Ratvion tapaan, että liittymiä alkaa tulla enemmän, kun kuullaan ensimmäiset kokemukset maakaasusta. Siirtoputki saadaan Nummelassa valmiiksi lokakuun lopussa ja kattilanvaihdon tehneissä kiinteistöissä lämmitys alkaa heti marraskuun alussa. Joissakin kiinteistöissä vaihtoa ei haluta tehdä lämmityskaudella, joten se tehdään vasta ensi keväänä. Omakotitaloasukkaatkin tekevät remontteja enemmän juuri keväällä ja kesällä, Timo Jokila toteaa. Harjutie 7:n lisäksi samalla kadulla kiinteistöjä siirtyy maakaasuun Nummelanharjun Lämpö Oy:n kautta. Näin yksistään Harjutiellä lämpiää yli sata asuntoa maakaasulla. Nummelassa on tehty liittymäsopimuksia myös teollisuuslaitosten ja yritysten kanssa. Kolmannes säästöä Riitta Ratvio ja Paavo Hiltunen korostavat, että hinta oli keskeinen syy valita maakaasulämmitys. Laskelmien mukaan niin rivitaloyhtiöissä kuin omakotitaloissakin voidaan lämmitysjärjestelmän vaihtamisella maakaasuun säästää jopa kolmannes lämmityskustannuksissa. Maakaasu on edullisempaa kuin kaukolämpö tai öljy- ja sähkölämmitys. Siitä on lähdetty, että tämä on edullista. Vuoden päästä tiedetään, miten kustannukset ovat muuttuneet entiseen verrattuna. Varsinkin maakaasun siirtoputken läheisyydessä sijaitsevissa omakotitaloissa on viime vuosina siirrytty aktiivisesti maakaasulämmitykseen. Kymmenessä vuodessa on pientalokaasuliitty mien määrä lähes kaksinkertaistunut. 19
MARKKINAT TEKSTI MINNA OJALA KUVA GASUM Maakaasun tukkukauppa: Siirtohintaan maltillinen korotus, energiamaksuun ei muutoksia Gasum julkisti maakaasun tukkumyyntihinnastonsa vuodelle 2012 syyskuussa. Maakaasun siirtohintaan tehdään yleistariffin osalta 2,5 prosentin korotus ensi vuoden alusta lähtien. Pienkulutustariffin osalta vain siirron kohdemaksua tarkistetaan toimituskohtaisten siirtomaksujen pysyessä vuoden 2011 tasolla. Pienkulutustarii on tarkoitettu asiakkaille, joiden maakaasun kulutus on enintään 5 miljoonaa m 3 vuodessa ja sopimusteho enimmillään 40 MW. Siirtohintojen korotus nostaa yksikköhintoja asiak kaasta riippuen 0,1 0,15 EUR/MWh. Energiakaupan hinnaston yksikköhintoihin ei tehty muutoksia, eli voimassa on elokuussa 2009 julkaistu hinnasto. Kolme vertailuhintaa Maakaasun tukkumyyntihinnassa siirtohinnan osuus on noin 15 prosenttia. Siirtohinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto (EMV), joka on määritellyt siirtoliiketoiminnalle sallittavan kohtuullisen tuoton. Gasumin verkkoliiketoiminnan tuotot jäävät myös korotuksen jälkeen alle EMV:n määrittelemän kohtuullisen tuottotason. Maakaasun tukkumyyntihinnasta energiamaksujen osuus on noin 85 prosenttia. Energiamaksujen yksikköhinnat on sidottu kilpailevien polttoaineiden ja eri energiamuotojen hintakehitykseen liukuvalla kuuden kuukauden keskiarvolla. Hinnoittelussa käytettävistä vertailupolttoaineista raskaan polttoöljyn hinta nousi vuoden 2011 alkupuoliskolla selvästi, mutta nyt nousu on tasaantumassa ja jopa kääntymässä laskuun. Myös hiilen hinta nousi vuoden alkupuoliskolla. Tällä hetkellä hiilen hinnan arvioidaan säilyvän suunnilleen nykytasolla vuoden 2012 lopulle asti. Maailmantalouden epävakaan tilanteen ja euron kurssikehityksen vaikutusta raakaöljyn ja hiilen hintakehitykseen on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. Kolmas maakaasun hinnoittelussa käytettävä vertailuhinta on Suomen energiamarkkinoita kuvaava E40-hintaideksi, joka on ollut tasaisessa nousussa. Kohonneet energian hinnat läm- mön ja sähkön tuotannossa sekä energiaverojen korotukset ovat nostaneet E40-indeksiä. Vertailupolttoaineiden hintakehitysarvioiden perusteella Gasum ennakoi, ettei maakaasu myyntihinta loppuvuodesta enää nouse vaan on lievästi laskeva. Vuoden 2012 alkupuoliskolla hinta säilyy tasaisena tai kääntyy loivaan laskuun. Energiahintojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin niin monta, että mitään täsmällistä arviota on käytännössä mahdotonta antaa. Energiavero heikensi kilpailukykyä Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine Suomessa. Vuonna 2010 maakaasulla tuotettiin 35 prosenttia kaukolämmöstä ja siihen yhdistetystä sähkön tuotannosta. Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleet uudet energiaverot aiheuttivat lämmön tuotantoon käytetyn maakaasun, ja sitä kautta myös kaukolämmön hinnan nousun monilla paikkakunnilla. Vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi energiavero onkin heikentänyt maakaasun kilpailukykyä esimerkiksi kivihiileen nähden. Maakaasun käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin kivihiilellä. Päästökauppakaan ei ole korjannut tilannetta vähempipäästöiselle maakaasulle suotuisaksi, koska euroalueen talouden ongelmien vuoksi päästöoikeuksien hinta on ollut hyvin alhaisella tasolla. Viimeistään vuoden loppuun mennessä selviää, onko kivihiilen käyttö lisääntynyt maakaasun verrattuna, ja mitä vaikutuksia tällä on ollut Suomen hiilidioksidipäästöihin, joiden vähentäminen oli yksi energiaverouudistuksen tavoitteista. Verouudistuksen hyväksynyt eduskunta edellytti, että verouudistuksen vaikutuksia tarkkaillaan ja verotusta korjataan tarvittaessa. 20
Hiilidioksidin talteenotto nostaa kombivoimalan rakennusastetta Leena Pirhosen Tampereen teknilliselle yliopistolle tekemässä diplomityössä mallinnettiin hiilidioksidin talteenotto maakaasua käyttävässä kombivoimalaitoksessa (CCGT), joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä (CHP). Tutkimuksen mukaan hiilidioksidin talteenoton aiheuttama hyötysuhteen lasku vaikuttaa enemmän lämmöntuotantoon kuin sähköntuotantoon. TEKSTI SARI SIITONEN JA LEENA PIRHONEN KUVA DREAMSTIME Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) on noussut keskeiseen rooliin kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävissä suunnitelmissa. Euroopan unionin energiastrategiassa jäsenvaltioita kannustetaan tutkimaan hiilidioksidin talteenottoa, jotta se voidaan säätää pakolliseksi hiilivoimalaitoksiin vuodesta 2020 alkaen. Gasum on mukana CLEEN Oy:n CCSP-ohjelmassa, jossa kehitetään CCS-teknologioita. Gasum teetti ohjelmaan diplomityön hiilidioksidin talteenoton vaikutuksista kombivoimalaitokseen. CCS-tutkimuksen nykytila CCS-teknologioita tutkitaan maailmalla laajasti. Hiilidioksidia varastoidaan öljy- ja maakaasukenttiin niiden tuottavuuden parantamiseksi useissa maissa, kuten Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Algeriassa. Hiilidioksidia erotetaan myös maakaasun tuotantovaiheessa sen laadun parantamiseksi ennen kuljetusta. Mongstadissa Norjassa on rakenteilla suuren kokoluokan CCS-koelaitos, jossa käytetään polttoaineena kaasua ja hiiltä. Isossa-Britanniassa on käynnissä Don Valley Power ja Peterhead CCS -projektit. Ensimmäisessä hiilidioksidi poistetaan kaasusta ennen polttoa. Toisessa hiilidioksidin talteenottotekniikka yhdistetään jo olemassa olevaan voimalaitokseen ja hiilidioksidi otetaan talteen savukaasuista. Suomessa CCS-teknologioita on tutkittu esimerkiksi CCS Suomi -hankkeessa. Lisäksi Fortum suunnitteli CCS-demonstraatiota Meri-Poriin, mutta hanke lopetettiin. Diplomityön tulokset linjassa Leena Pirhosen diplomityössä tarkasteltiin hiilidioksidin talteenoton vaikutuksia voimalaitoksen prosessiin ja kustannuksiin. Työssä mallinnettu teknologia valittiin kirjallisuuden pohjalta tehdyn vertailun perusteella. Uuden CCGT CHP -laitoksen näkökulmasta talteenotto polttoaineena käytettävästä kaasusta ennen polttoa vaikutti parhaalta vaihtoehdolta. Vertailun vuoksi mallinnettiin myös kaasukombivoimalaitos ilman hiilidioksidin talteenottoa. Työstä saadut tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Hiilidioksidin talteenotolla varustetun voimalaitoksen hyötysuhde oli 11 prosenttiyksikköä huonompi kuin voimalaitoksella ilman hiilidioksidin talteenottoa. Tämä johtuu omakäyttösähkön kulutuksen kasvusta ja hiilidioksidin talteenoton vaatimasta lämpöenergiasta, joka otetaan höyryturbiinin väliotoista. Hyötysuhteen alenema vaikutti enemmän lämmön kuin sähkön tuotantoon. Voimalaitoksen rakennusaste eli sähköntuotanto suhteessa lämmöntuotantoon nousi 6 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu siitä, että osa höyryturbiinin tuottamasta lämpöenergiasta johdetaan hiilidioksidipesurille, mikä vähentää mahdollisuutta tuottaa kaukolämpöä. Samaan aikaan höyryturbiinin sähköntuotanto vähenee vain vähän ja kaasuturbiinin sähköntuotanto pysyy suhteessa ennallaan. Hiilidioksidin talteenotolla varustetun voimalaitoksen kustannukset olivat huomattavasti korkeammat kuin voimalaitoksella ilman talteenottoa. Kustannuksia nostivat etenkin hiilidioksidin talteenottoyksikön investointikustannukset sekä lisääntynyt polttoaineen tarve. Työssä mallinnettu voimalaitos ei ole kannattava tämän hetkisillä kaasun, sähkön, lämmön ja päästöoikeuden hinnoilla, mutta kiristyvät päästövähennystavoitteet voivat lisätä mielenkiintoa tekniikkaa kohtaan. 21