HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRI Vuosikirja tilikaudelta 1.1.2014-31.12.2014 1

Vuosikirja 1.1. - 31.12.2014 Vuosikertomus Johdanto 3 Piirin toiminta ja toiminnan painotukset 3 Strateginen tavoite 1: Autamme onnettomuuksissa ja katastrofeissa 4 Strateginen tavoite 2: Vahvistamme terveyttä ja hyvää elämää 6 Strateginen tavoite 3: Vaikutamme inhimillisyyden puolesta 8 Toimintatapa 1: Vahva vapaaehtoisuus 10 Toimintatapa 2: Toimivat rakenteet, riittävät resurssit 12 Toimintatapa 3: Hyvä kumppani 13 Hallinto ja talous 13 Vuosikertomuksen liitteet 1) Osastojen jäsenmäärä 14 2) Piirin hallitus, ohjaus- ja kehittämisryhmät 16 3) Edustukset 17 4) Toimintaryhmät ja kouluttajat 19 5) Koulutus 20 6) Huomionosoitukset 22 7) Henkilöstö 23 Tasekirja tilikaudelta 1.1.2014-31.12.2014 Tuloslaskelma 27 Tase 28 Liitetiedot 29 Käytetyt kirjanpitokirjat 33 Allekirjoitukset 34 Tilintarkastusmerkintä 34 Suomen Punainen Risti Helsingin ja Uudenmaan piiri Piiritoimisto Salomonkatu 17 B, 5. krs, 00100 Helsinki Koulutus- ja vapaaehtoistoiminnan tilat Salomonkatu 17 B, 3. krs, 00100 Helsinki Www-sivut hup.punainenristi.fi Sähköposti hup.neuvonta@punainenristi.fi etunimi.sukunimi@punainenristi.fi Puhelin 020 701 2000 Kansikuva Kehä-Espoon osaston Osaa auttaa -tapahtuma Punaisen Ristin viikolla kauppakeskus Sellossa. Kuvassa Martiina Lahti, Taija Leppäkoski ja Tommi Nieminen. Kuva Leena Koskela. 2

Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin hallituksen kertomus toimintakaudelta 1.1. - 31.12.2014 Johdanto Piirin alueella toimi vuoden lopussa 58 paikallisosastoa, joista 39 on suomenkielisiä, 11 ruotsinkielisiä ja 8 kaksikielisiä. Kaikki piirin 58 osastoa täyttivät toimivan osaston kriteerit: osaston sääntömääräiset kokoukset on pidetty ja osastossa on voimassa olevat nimenkirjoittajat. Piirin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 21 542 (21 919), laskua edellisvuodesta oli 1,7 %. (Liite 1: Osastot ja niiden jäsenmäärä 31.12.2014) Piirin vuosikokous järjestettiin 12.4. Helsingissä. Kokouksessa oli edustettuna 23 (30) osastoa, joilla oli yhteensä 91 (94) virallista edustajaa. Punaisen Ristin yleiskokous järjestettiin 7.- 8.6.2014 Turussa. Piiristä kokoukseen osallistui 34 (45) osastoa, joilla oli 90 (118) virallista edustajaa. Piirin hallituksen nimeämänä virallisena edustajana kokoukseen osallistui Harri Kainulainen. Piiri tuki osastojen osallistumista Turun yleiskokoukseen, jos osaston taloustilanne muuten esti osastoa osallistumasta yleiskokoukseen. Tukea sai 4 osastoa. Nuorten vuosikokous järjestettiin 5.-7.10. Helsingissä. Piirillä oli kokouksessa 7 (7) virallista edustajaa. Lisäksi kokouksen järjestelyihin yhdessä keskustoimiston ja valtakunnallisen nuorisotoimikunnan kanssa osallistui noin 20 vapaaehtoista. Piirin toiminta ja toiminnan painotukset Piirin puheenjohtajana toimi Hannu Harri ja varapuheenjohtajana Irmeli Metsänen. Piirin toiminnanjohtajana toimi Petri Kaukiainen. Piirin hallituksen jäseninä toimivat vuosikokoukseen saakka Pekka Ahola, Linda Basilier, Otto Kari, Sari Kauppinen, Leila Kinnari, Katja Kuusela, Petri Nikkilä, Marketta Pohjanheimo, Katri Rannisto ja Ismo Uusitalo. Vuosikokouksessa uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Senja Multala, hallituksen jäsenyyden jätti Marketta Pohjanheimo. Hallituksen jäsen Petri Nikkilä menehtyi vaikean sairauden murtamana syyskuussa. Piirin hallituksen alaisuudessa toimi kolme toiminnanalakohtaista ohjaus- tai kehittämisryhmää. Ohjausryhmä toimii sellaisella toiminnanalalla, jolla on paljon vapaaehtoisia osastoissa ja joissa toiminta on vakiintunutta. Kehittämisryhmän toiminnanalalla vapaaehtoistoimintaa tulee voimakkaasti kehittää. Tämän mukaisesti piirissä on valmiustoiminnan ohjausryhmä, sosiaalitoiminnan ohjausryhmä ja nuorisotoiminnan kehittämisryhmä. Ryhmien toimikausi päättyi vuoden 2014 lopussa, hallitus nimesi joulukuussa uudet ryhmät toimikaudelle 2015 2017. (Liite 2: Piirin hallituksen ja sen asettamien ohjaus- ja kehittämisryhmien kokoonpano) 3 Piirin toiminta rakentui yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen pohjalle. Toiminnassa painotettiin yleiskokouksen vahvistaman toimintalinjauksen strategioita, pitkän tähtäimen tavoitteita ja kehittämisen kohteita. Kotimaan toimintamuodot ovat valmiustoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelutoiminta sekä nuoriso-, järjestö- ja monikulttuurisuustoiminta. Piirin toiminnan keskeinen ajatus oli keskittyminen perustehtäviin ja paikallistoiminnan tukeminen. Punaisen Ristin edustajana osastot vastasivat alueellaan jäsenhuollosta ja -hankinnasta, sääntömääräisestä järjestötoiminnasta, valtakunnallisten kampanjoiden toteuttamisesta, välittömästä katastrofiavusta sekä paikallisesta tiedottamisesta. Osastot osallistuivat aktiivisesti keräyksiin, ystävänpäivän ja Punaisen Ristin viikon kampanjoihin ja huolehtivat katastrofiavusta paikallisissa onnettomuustapauksissa. Piiri tuki osastoja ja niiden toimintaryhmiä em. tehtävien hoitamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tärkein tukimuoto oli osastokummitoiminta. Piiritoimistossa toimi viisi osastokummia, jotka pitivät säännöllisesti yhteyttä kummiosastoihinsa. Tukea, ohjausta ja neuvontaa annettiin myös sähköpostilla, puhelimitse ja henkilökohtaisissa keskusteluissa ja tapaamisissa osaston hallitusten

ja muiden luottamushenkilöiden kanssa. Myös osastofoorumit, koulutustilaisuudet ja eri ryhmien tapaamiset tarjosivat runsaasti tilaisuuksia yhteydenpitoon. Piirin vuosikokouksessa palkittiin viidennen kerran Vuoden osasto. Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Borgå avdelning Porvoon osasto, joka on toiminnassaan esimerkillisesti vienyt eteenpäin Punaisen Ristin tavoitteita. Osasto on aktiivinen ja näkyvä toimija omalla alueellaan. Toiminta on monipuolista ja avointa ja osastolla on tiivistä yhteistyötä koulujen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Piiri huolehti yhteistyössä osastojen kanssa vapaaehtoisten jatko- ja täydennyskoulutuksesta, järjesti yhteistyössä keskustoimiston kanssa kouluttaja- ja promokoulutusta sekä huolehti kouluttajien ohjauksesta ja osaamisen ylläpidosta. Osastot saivat suunnittelu-, markkinointi- ja koulutusapua vapaaehtoistoiminnan ja järjestötoiminnan peruskurssien järjestämisessä. Piiri tiedotti osastoille ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Tässä ja nyt järjestötiedote ilmestyi kuusi kertaa. Keskustoimisto tuotti tiedotteen neljään numeroon valtakunnallisen osuuden ja piiri valtakunnallisten sivujen lisäksi oman osuutensa. Lisäksi ilmestyi kaksi piirin omaa tiedotetta. Järjestötiedote postitettiin noin 880 osaston luottamus- ja vastuuhenkilölle. Sähköpostilla tiedotteen sai noin 250 henkilöä. Piirin hallituksen kokouksista lähetettiin osastoille tiedote parin, kolmen päivän kuluessa. Ystävätoiminnan Sinulla on ystävä tiedotteen sai sähköpostilla tai postitse noin 900 toimijaa. Toimialakohtaisia tiedotteita lähetettiin myös keräysjohtajille, nuorisotoiminnan yhdyshenkilöille, ensiapuryhmän johtajille, ensiavun ja terveystiedon kouluttajille sekä monikulttuurisen toiminnan vapaaehtoisille. Monikulttuurisen toiminnan tiedote tavoitti tuhat lukijaa. Piirin kotisivuja päivitettiin RedNetiin. Piirin Facebook-sivua päivitettiin entistä aktiivisemmin. Tykkääjien määrä oli vuoden lopussa yli 800, kasvua vuoden aikana oli 47,1 %. Piirissä aloitettiin myös twitterin käyttö. Piiri teki yhteistyötä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa ja sillä oli edustajia järjestön omissa luottamuselimissä ja kehittämistyöryhmissä. (Liite 3: Edustukset) Strateginen tavoite 1: Autamme onnettomuuksissa ja katastrofeissa TÄTÄ TEIMME Osastojen ensiapuryhmät pitivät yllä valmiutta harjoittelemalla ensiapua ja osallistumalla viranomaisten tukena erilaisiin hälytyksiin. Lisäksi ryhmät osallistuivat terveyden edistämiseen liittyviin kampanjoihin. Ensihuoltoyksiköt harjoittelivat ensihuollon ja henkisen tuen taitoja ja olivat hälytysvalmiudessa auttamaan äkillisissä onnettomuustilanteissa. Piiri tuki osastoja organisoimalla erityisesti suurten yleisötilaisuuksien ensiapupäivystyksiä. Piiri organisoi 406 (404) tilaisuuden ensiapupäivystyksen, joissa vapaaehtoisten päivystyskertoja tilastoitiin 2 468 (2 347). autettujen määrä oli 2 739 (3 481) henkilöä. Jatkohoitoa tarvitsi 92 (103) henkeä. Päivystystunteja kertyi vuoden aikana 16 533 (15 922). Suurimpia päivystyksiä olivat vapun ja koulujen päättäjäisten nuorisohuolto-operaatioiden 4 ohella Helsinki City Maraton, EM-jalkapallon karsintaottelut, yleisurheilun maaottelut sekä erilaiset konsertit. Piiri koordinoi Vapaaehtoinen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa omalla alueellaan yleisen pelastustoiminnan osalta. Piiri teki viranomaisyhteistyötä ja huolehti äkillisten avustustehtävien koordinoinnista ja niihin varautumisesta. Paikallisosastoille järjestettiin koulutusta avustustoiminnan tehostamiseksi. Vapaaehtoisille tarjottiin myös Vapepan toimikuntien ja muiden yhdistysten järjestämiä koulutuksia. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu täytti 50 vuotta. Valtakunnallinen 50-vuotisjuhla järjestettiin Tampereella. Juhlaan osallistui 30 vapaaehtoista Uudeltamaalta. Alueellinen juhlatapahtuma järjestettiin huhtikuussa Keravalla.

Uudenmaan Vapepan paikallistoimikunnat raportoivat osallistumisesta 62 (61) hälytystehtävään, joista suurin osa oli kadonneen henkilön etsintöjä. Etsintähälytyksiä oli 34 (35), ensihuollon hälytyksiä oli 11 (15) sekä muita auttamistehtäviä 0 (1) ja valmiushälytyksiä 17 (11). Hälytystehtäviin osallistui 777 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 1 488 henkilötyötuntia. Piirillä oli Siuntiossa erityisesti alaikäisille turvapaikanhakijoille ryhmäkoti- ja tukiasuntoyksikkö, jonka toiminta päättyi huhtikuussa. Alaikäisten ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut, minkä vuoksi Maahanmuuttovirasto irtisanoi sopimuksen yksikön ylläpidosta. Piiri tuki osastoja keräystoiminnassa koordinoimalla keräyksiä, kouluttamalla keräysjohtajia ja muita avainhenkilöitä sekä välittämällä tietoa ja materiaalia. Operaatio Nälkäpäivässä oli mukana 56 (55) osastoa. Kerääjiä oli mukana vähemmän kuin edellisellä kerralla eli 2 226 (2 392). Piirin alueen Nälkäpäivän tulos oli 285 946,79 euroa (303 986,72 euroa). Keräystuloksen laskuun löytyy monta syytä, yksi selkeä syy on kerääjämäärän lasku. Varsinkin pääkaupunkiseudulla kerääjiä oli aiempaa vähemmän. Syksyn aikana muutamat osastot toteuttivat keräyksen, jolla kerättiin varoja Länsi-Afrikan ebola-alueiden avustustoimintaan. Piiritoimistolla oli katukeräysvalmius, jonka kautta erityisesti muut järjestöt ja oppilaitokset osallistuivat keräykseen. TÄTÄ KEHITIMME Valmius koko piirin kattavaksi Toimivien osastojen verkosto on Punaisen Ristin auttamisvalmiuden perusta. Minimissään toimiva osasto hoitaa sääntömääräisen toiminnan niin, että osaston kokoukset on pidetty ja osastossa on voimassa olevat nimenkirjoittajat. Toimivan osaston valmiudellinen minimi on nimetty ja koulutettu kotimaan avun yhdyshenkilö. Näin osastossa on henkilöt, jotka voivat tehdä osaston nimissä päätöksiä ja edustaa osastoa ja näin syntyy myös valmius toteuttaa toimintaa ja olla mukana auttajana äkillisissä auttamistilanteissa. Kaikki piirin osastot täyttivät toimivan osaston minimikriteerit. Kotimaan avun yhdyshenkilö oli vuoden lopussa nimetty 43 (43) osastossa. Monessa pienessä osastossa puheenjohtaja hoitaa myös kotimaan avun yhdyshenkilön tehtävää. Piirin jokaisella osastolla oli voimassaoleva valmiussuunnitelma, myös piiritoimiston valmiussuunnitelma päivitettiin. Vuoden 2013 lopussa valmiussuunnitelma oli valmiina 53 osastolla, alkuvuoden 2014 aikana valmistuivat myös loput valmiussuunnitelmat. Piiri tuki osastoja valmiussuunnitelmien teossa ja niiden ylläpidossa. Tavoitteena on, että osastot vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi päivittävät valmiussuunnitelman. Jatkossa huomiota kiinnitetään osaston valmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen, kotimaan avun valmiuteen (tulossa on uudistetut ohjeet) ja keräysvalmiuteen. Keräyssuunnitelmat ovat osa osaston valmiussuunnitelmaa. Piiri koulutti ja perehdytti keräysjohtajia ja kotimaan avun yhdyshenkilöitä yhteisessä koulutustilaisuudessa. Keräysjohtaja oli nimetty 49 (53) osastossa, tosin monessa osastossa puheenjohtaja hoiti myös keräysjohtajan tehtävää. Nälkäpäivä-keräyksessä piirin tuki oli käytännöllistä: neuvontaa, koulu- ja yritysyhteistyötä, tapahtumien tukemista ja kummikäyntejä. Vantaan Kontti-kierrätystavaratalo oli myynniltään suurin Kontti-tavaratalo. Osastojen ja vapaaehtoisten panos, erityisesti osastojen järjestämät tavara- ja vaatekeräykset, olivat Kontille tärkeitä. Kontin henkilökunnalle esiteltiin osastotoimintaa, lisäksi Kontissa järjestettiin säännöllisesti Hyvän elämän eväät -tilaisuuksia. Ensihuollon ja henkisen tuen valmius ja osaaminen paremmaksi Tavoitteena on kuluvan yleiskokouskauden aikana kehittää ensihuollon ja henkisen tuen osaamista siten, että valmiutta löytyy 60 %:lla piirin osastoista. Valmiutta löytyi vuoden lopussa yli 70 %:lla osastoista. Suuret ja toimivat ensihuoltoyksiköt ovat valmiuden selkäranka piirin alueella. Piirin alueella toimi viisi ensihuollollista yksikköä, joista Keski-Uudenmaan henkisen ensiavun ryhmä on erikoistunut henkisen tuen ryhmäksi. Lisäksi Porvoon osastolla on yhteistyösopimus 5

kaupungin kanssa. Kaikki ensihuoltoyksiköt toimivat aktiivisesti yhteistyössä oman alueensa viranomaisten kanssa ja osallistuivat moniin auttamistilanteisiin. Ensihuollon ja kotimaan avun valmiutta ylläpidettiin tarjoamalla toimijoille peruskoulutusta. Vuoden aikana toteutettiin viisi ensihuollon peruskurssia sekä alkuvuodesta perinteinen ensihuollon yhteistoimintaseminaari. Piiri järjesti toukokuussa ja syyskuussa henkisen tuen peruskurssin sekä loppuvuodesta henkisen tuen jatkokurssin. Puhelinauttamisen koulutus toteutettiin yhteistyössä keskustoimiston kanssa. Ensiapuryhmiin uusia toimijoita ja monimuotoisempaa toimintaa Piirin alueella toimi 37 (36) ensiapuryhmää, joissa oli 606 (645) jäsentä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmänä toimi 22 ensiapuryhmää, ensiapupäivystystoimintaan osallistui 25 ryhmää. Ryhmiä tuettiin järjestämällä koulutusta, antamalla työnohjausta sekä osallistumalla ryhmänjohtajien tapaamisiin ja ryhmäiltoihin. Osastoja kannustettiin jäsenhankintaan ja toiminnan esittelyyn erityisesti Punaisen Ristin viikolla. Viikon aikana Prismoissa ja S-marketeissa järjestettiin ensiaputoimintaa esitteleviä tilaisuuksia. Piiri kehitti ja valvoi ensiapupäivystysten ja koulutusten laatua mm. seuraamalla ensiaputilanteita kirjauksien, valvontakäyntien ja päivystäjätestien kautta. Kurssisisältöjen aktiivista kehittämistyötä jatkettiin. Ensiauttajakoulutus uusittiin ja uusi Ensiauttajan käsikirja otettiin käyttöön. Ensiapupäivystäjän peruselvytyskurssi (ent. PPE-d-kurssi) uusittiin, kursseja järjestettiin yhteensä viisi kappaletta. Kursseilta valmistui 28 (11) kurssilaista. Kouluttajien jatkokoulutusta kehitettiin yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa, kouluttajat osallistuivat mm. koulutustaitojen täydennyskoulutuksiin. Ensiapuryhmille järjestettiin koulutustilaisuuksia, jotka kehittävät ryhmien kykyä toimia auttamistilanteissa sekä lisäävät mahdollisuuksia varainhankintaan. Hupsis-päivystystietokannan käyttöä tehostettiin. Päivystystietokantaan rekisteröityneitä ensiapupäivystäjiä oli vuoden loppuun mennessä 401, joista uusia päivystyskurssin suorittaneita on 22 (30). Ensiauttajaksi (ent. EVY) koulutettiin keväällä kymmenen uutta, luvallisten määrä oli 37 (54) henkilöä. Ensiauttajien kuukausiharjoituksiin ja niihin verrattaviin tapahtumiin oli yhteensä 194 osallistumiskertaa. Piiri järjesti viisi keskustelu- ja koulutusiltaa, joihin osallistuja tuli yhteensä 69. Strateginen tavoite 2: Vahvistamme terveyttä ja turvallista elämää TÄTÄ TEIMME Sosiaalipalvelutoiminnan muotoja olivat ystävätoiminta kotona ja laitoksissa, kertaluonteiset palvelut, vertaistuki ja muu psykososiaalinen tuki sekä erilaiset ryhmätoiminnat. Toimintaa järjestettiin eri kohderyhmille kuten ikäihmisille ja maahanmuuttajille. Vapaaehtoiset vierailivat myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa ja ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä ja järjestivät virkistystoimintaa asukkaille. Myös nuorten ja mielenterveyskuntoutujien ystävätoimintaa toteutettiin ja kehitettiin. Vuoden aikana oli toiminnassa 11 erilaista osastojen monikulttuurista toimintaryhmää ja 27 LäksyHelppi-kerhoa. Toiminta on painottunut vahvasti pääkaupunkiseudulle. 6 Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet ovat osastolle hyvä tapa käynnistää tai kehittää ystävä- tai terveystoimintaa niin, että tuetaan ihmisten elämänhallintaa ja siten ehkäistään syrjäytymistä. Huono-osaisuushankkeita esiteltiin osastofoorumeissa ja osastoja innostettiin hankkeiden käynnistämiseen. Vuoden aikana hankkeeseensa tukea sai yksi osasto. Terveyspisteet tarjoavat vapaaehtoisia, maksuttomia terveyspalveluita, kuten ohjausta, tukea ja neuvontaa. Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella toimii neljä osastovetoista Terveyspistettä (Lounais-Espoo, Keski-Helsinki & Töölö, Kallio-Käpylä & Töölö sekä Vihti). Piiri tuki osastoja toiminnan suunnittelussa. Piiri järjesti säännöllisesti ensiavun yleisökursseja koulutustiloissaan Helsingin keskustassa.

Yleisökurssien lisäksi tilauksesta järjestettiin yrityskursseja, joissa on mahdollista huomioida yrityksen tarpeet. Piiri järjesti vuoden aikana yhteensä 777 (781) ensiapukurssia ja luentoa, joille osallistui 10 024 (10 415) henkilöä. Ensiapukurssien lisäksi järjestettiin 46 (41) Turvapassikoulutusta ja -kertausta. Piirin alueella toimivat muut ensiapukoulutusta tarjoavat tahot järjestivät yhteensä 3 044 (noin 3 000) ensiapukurssia, joille osallistui runsaat 32 100 (32 000) henkilöä. Yhteensä piirin alueella Punaisen Ristin kurssisisältöjen mukaista ensiapukoulutusta sai runsaat 42 100 (41 500) henkilöä. Todellinen lukumäärä on hieman tätä suurempi, sillä kaikkia kurssilaisluetteloita ei ole palautettu piiriin. Piiri toimii niin sanottuna vastuupiirinä, joka hoitaa valtakunnallisesti ensiapukoulutuksen myyntiä ja markkinointia muiden piirien puolesta ja tukena. Tavoitteena on vahvistaa valtakunnallista Punaisen Ristin ensiapukoulutusverkostoa ja tarjota asiakkaille palvelua yhden luukun periaatteella. TÄTÄ KEHITIMME Enemmän ja monimuotoisempaa ystävätoimintaa Yleiskokouskauden tavoitteenamme oli enemmän ja monimuotoisempaa ystävätoimintaa. Ystävätoimintaa toteutti 43 osastoa piirin alueella. Kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Ystävätoiminnan tukipiste -projekti päättyi. Projektin viimeisen vuoden aikana keskityttiin erityisesti ystävävälitysten tilan ja tulevaisuuden tarpeiden analysointiin, avainvapaaehtoisten (kouluttajat, ryhmänohjaajat ja sosiaalipalvelupromot) kouluttamiseen ja ystävätoiminnan mallien juurrutukseen. Projektin loppuseminaari pidettiin joulukuussa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Seminaarin teema oli Ajatuksia ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Loppuseminaarissa esiintyi Kansallisteatterin kiertuenäyttämön Sivuun-ensemblen Vieraskirja-esitys. Esitys pohjaa työpajatyöskentelyyn, johon osallistui 11 vapaaehtoista ystävätoimijaa ja ystävätoiminnan asiakasta piirin alueelta. 7 Nuori nuorelle ystävätoimintaa (Nunu) kehitettiin edelleen. Yhteistyö Helsingin nuorten turvatalon ja Nyyti ry:n kanssa on ollut onnistunutta. Hengailuilta-ohjaajille on vuoden aikana tuotettu perehdytyskansio, Nunu-toimijoille järjestettiin koulutusristeily ja uutta Nunumarkkinointimateriaalia tuotettiin Yhteisvastuu nuoresta -rahoituksen turvin. Ystäväkursseja järjestettiin vuoden aikana yhteensä 33 (35) kappaletta, kursseista 8 oli uudenlaisia ystävätoiminnan lyhytkursseja. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 417, lisäksi ystävätoiminnan vapaaehtoisille pidettiin 9 koulutustilaisuutta, joissa oli 193 osallistujaa. Vuoden aikana koulutettiin kolme uutta sosiaalipalvelukouluttajaa ja kaksi uutta henkisen tuen kouluttajaa. Ystävävälityksille ja vastaanottokeskuksille on tuotettu perehdytysmateriaali, joka helpottaa ystävien välitystä vastaanottokeskuksissa asuvilla turvapaikanhakijoille. Materiaalia löytyy englannin, ranska ja espanjan kielellä. Omaishoitajien tukitoiminta Omaishoitajien tukitoiminnan tavoitteena on edistää ja vahvistaa omaishoitajien ja heidän perheidensä terveyttä, hyvää elämänlaatua ja selviytymistä arjessa. Toiminta on ammatillisesti koordinoitua, vapaaehtoisten toteuttamaa ja omaishoitajille maksutonta. Osallistuminen on avointa kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville riippumatta siitä, saavatko he kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitajien tukitoimintaa on toteutettu Keski-Helsingin, Tuusulan ja Rajamäen osastoissa. Syksyllä toiminta laajeni Porvoon ja Pornaisten osastoihin. Kuntien ja muiden järjestöjen kanssa tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä. Omaishoitajille on järjestetty vertaistukea, virkistystä, koulutusta, hyvinvointileirejä sekä terveyttä ja fyysistä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Keski-Helsingin osastossa kanssakulkijatoiminnan vapaaehtoiset vierailevat omaishoitoperheiden luona yksin tai pareittain tuoden virkistystä ja tukea omaishoitoperheiden arkeen. Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke on Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen hanke, jota toteuttavat Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdessä. Hankkeen tavoitteena on muistuttaa leikin merkityksestä ja perustaa vuoden 2016 loppuun mennessä

Terhokerho, eli sukupolvien kohtaamispaikka, jokaiseen Manner-Suomen kuntaan Uudellamaalla 27 kuntaan. Alueelliset työntekijät eli leikkilähetit ovat vapaaehtoisten apuna ja tukena Terhokerhoja perustettaessa. Toimintavuonna Uudellemaalle perustettiin yhteensä 13 SPR:n ja MLL:n paikallisosastojen ja yhdistysten yhteistä Terhokerhoa 10 eri kunnan alueelle. Punaisen Ristin osastot olivat vuoden loppuun mennessä mukana 10 Terhokerhossa, MLL:n yhdistykset 12 Terhokerhossa. Tilastointiaikavälillä 1.3. 30.9. Terhokerhoissa oli mukana 42 vapaaehtoista, joista 19 oli aivan uusia. Lasten ja aikuisten Terhokerhokäyntikertoja oli syyskuun loppuun mennessä Uudellamaalla yhteensä 302 kappaletta. Koko Suomi leikkii hanke näkyi vuoden aikana säännöllisesti mediassa Uudenmaan alueella ja hankkeen puitteissa järjestettiin Lasten oikeuksien päivän avoin yleisötapahtuma Rajamäellä. Hanke sai hyvän vastaanoton myös paikallisosastoissa ja yhdistyksissä ja paikallistason yhteistyötä kiiteltiin. Hyvän elämän eväät -hanke Henkiseen hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä kolmivuotinen Hyvän elämän eväät hanke toimi toista vuottaan piirin. Hanketta rahoittaa HOK-Elanto, minkä vuoksi tapahtumat keskittyvät HOK-Elannon toimialueen osastoihin. Hankkeen teemoja ovat henkinen hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Keskeisiä toimintamuotoja ovat kaikille avoimet liikkuvat kohtaamispisteet ja hankkeen teemoja käsittelevät teematilaisuudet. Useimmat tapahtumat toteutetaan HOK-Elannon toimipisteissä, ne tarjoavat osastoille mahdollisuuden toiminnan markkinointiin ja jäsenhankintaan. Tapahtumia oli yhteensä 78 niitä järjestettiin yhteistyössä Kallio-Käpylän, Länsi-Helsingin, Pohjois-Helsingin, Tikkurilan, Kehä-Espoon, Keski-Espoon, Korson, Itä-Helsingin, Herttoniemen sekä pääkaupunkiseudun ensihuollon vapaaehtoisten kanssa. Nuoria tavoitettiin Helsingin koulujen Ruutiexpo-tapahtumassa sekä talvilomatapahtuma Reaktorissa yhdessä Helsingin nuorten turvatalon kanssa. Hyvän elämän eväät osallistui myös Maailma Kylässä tapahtumaan. Uutuutena toteutettiin joulukahvilat Itä-Helsingin ja Keski-Espoon osastoissa. Punainen Risti avasi ovensa ensimmäistä kertaa joulun pyhinä ja tarjosi mahdollisuuden saada yksinäiseen oloon helpotusta. Strateginen tavoite 3: Vaikutamme inhimillisyyden puolesta TÄTÄ TEIMME Punaisen Ristin tärkeimpiä keinoja vaikuttaa ovat jokapäiväinen toiminta, suora vaikuttaminen verkostoissa ja mielipidevaikuttajiin, aktiivinen viestintä sekä yhteiset valtakunnalliset kampanjat. Piiri ja osastot osallistuivat seuraaviin valtakunnallisiin tapahtumiin ja kampanjoihin: ystävänpäivä, rasisminvastainen viikko, Punaisen Ristin viikko ja Operaatio Nälkäpäivä. Piiri tuki osastoja kampanjoiden toteuttamisessa. Kampanjoinnin tavoitteena oli rekrytoida uusia ihmisiä osallistumaan järjestön toimintaan sekä vaikuttaa asenteisiin ja päätöksiin. Ystävänpäivän tapahtumia järjestettiin 26 osastossa, Nälkäpäivä-keräykseen osallistui 56 osastoa. Rasismin vastaisella viikolla järjestettiin 10 tapahtumaa. Lisäksi järjestettiin Aamukahvit ennakkoluuloisille seminaari, missä osallistujia oli noin 80. Ennakkoluuloton edelläkävijä tunnustuksen sai Golalah Lotfollahi. Nuorena kurditaustaisena naisena hän onnistunut saavuttamaan työkavereiden varauksettoman arvostuksen perinteisellä miehisellä alalla Helsingin tullissa. Punaisen Ristin viikolla tapahtumia järjesti 37 osastoa, viikon teemana oli ensiapu. Piiri tuki osastoja toteuttamaan keskustoimiston tar- 8

joamaa ohjelmamallia, ensiavun taitoratoja ja ensiapulaukkujen esittelyä. Viikon aikana S- ryhmän toimipisteissä järjestettiin Punaisen Ristin viikon ensiaputoimintaa esitteleviä tilaisuuksia. Tilaisuuksia järjestettiin piirin alueen Prismoissa sekä lisäksi monissa S-Marketeissa, Alepoissa ja Saleissa. Punaisen Ristin viikolla järjestettiin myös muita tapahtumia. Punaisen Ristin toimintaa esiteltiin kouluissa, oppilaitoksissa, messuilla ja erilaisissa tapahtumissa sekä piirin järjestämissä koulutuksissa. Piiri oli mukana mm. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen järjestämässä Reaktori-tapahtumassa, Maailma kylässä festivaaleilla ja Kansalaisareenan järjestämillä Menumessuilla. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia hankkeita esiteltiin Kaivopihalla Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa. Nuorisotoimintaa esiteltiin ensiavun kautta helsinkiläisille nuorille Reaktori-tapahtumassa hiihtolomaviikolla sekä GoExpo-messuilla yhdessä keskustoimiston varainhankintatiimin ja Veripalvelun kanssa. Piirin alueella lapsille oli tarjolla toimintaa Reddie Kids -ryhmissä, joissa annetaan tietoa Punaisesta Rististä ja harjoitellaan käytännön taitoja ensiavussa ja pelastuspalvelussa. Nuoret ja nuoret aikuiset toimivat osastoissa aikuisten rinnalla ensiapu- ja valmiustoiminnassa, ystävätoiminnassa, humanitaarisen oikeuden ryhmässä ja monikulttuurisessa toiminnassa sekä huono-osaisuuden ehkäisyhankkeissa. Läksykerhotoiminnassa vapaaehtoiset auttavat lapsia ja nuoria läksyjen teossa ja tukevat koulunkäyntiä. Läksykerhojen kohderyhmää ovat erityisesti maahan muuttaneet nuoret, joilla on puutteita suomen kielen taidossa. Osastot tekivät yhteistyötä koulujen kanssa ja järjestävät kampanjoita. Koulu- ja oppilaitosyhteistyön kautta tavoitetaan mahdollisia uusia toimijoita niin osasto- kuin piiritasollakin. TÄTÄ KEHITIMME Vaikuttamistyö eläväksi toiminta, viestintä, kampanjat Toimintalinjauskauden tavoitteena oli, että kaksi kolmasosaa osastoista toteuttaa 2+1 valtakunnallista kampanjaa, joita ovat ystävänpäivä, rasisminvastainen viikko, Punaisen Ristin viikko ja Nälkäpäivä. Piirin osastoista noin 35 % toteutti 2 + 1 kampanjaa. Kampanjoilla saatiin medianäkyvyyttä sekä paikallisissa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Joulukuussa esitetty Vain elämää -ohjelman erikoisjakso tarjosi paljon näkyvyyttä Punaisen Ristin kotimaan toiminnalle. Ohjelma tähdet tutustuivat syksyn aikana itse valitsemiinsa Punaisen Ristin toimintamuotoihin. Jonne Aaron tutustui terveyspisteeseen Tampereella ja Katri Helena ensiapupäivystykseen Helsingissä. Juha Tapio osallistui ystävätoimintaan Porvoon Ukkokerhon kanssa ja Anna Abreu vieraili Nuorten turvatalossa Vantaalla. Elastinen osallistui etsintäharjoitukseen Porvoossa ja Paula Koivuniemi auttoi koululaisia läksykerhossa Vantaalla. Valtakunnallinen pakolaistelttakampanja käynnistettiin, osittain yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, reaktiona Syyrian kriisiin ja kuntapaikkojen lisätarpeeseen. Vuoden aikana pakolaisteltta oli piirin alueella esillä viidessä eri kohteessa, mm. piirin vuosikokouksessa Helsingissä. Reddie Kids varhaisnuorisotoiminnan laajentaminen Reddie Kids varhaisnuorten kerhot kasvattavat Punaisen Ristin arvomaailmaan. Tavoitteena on kehittää Reddie Kids -toimintaa niin, että varhaisnuorten kerhotoiminnan jatkuvuus varmistetaan ja varhaisnuorille tarjotaan myös leiritoimintaa. Piirin alueella toimi 8 (10) Reddie Kids kerhoa. Reddie Kids ohjaajakoulutus järjestettiin yhteistyössä Länsi-Helsingin osaston kanssa. Pitkäkestoisen nuorisotoiminnan mallintaminen ja kehittäminen Tavoitteena on mallintaa ja kehittää pitkäkestoista nuorisotoimintaa ja lisätä nuorisoryhmien määrää. Piirin alueella toimi kolme nuorisoryhmää, määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Itä-Helsingin aloitti kansainvälisen nuorisoryhmän osastonsa alueella, Järvenpään ja Länsi- Vantaan osastot jatkoivat nuorisoryhmätoimintaansa. Länsi-Helsingin osasto aloitti varhaisnuorten leiritoiminnan yhteistyössä muiden alueen osastojen kanssa. Suunniteltu leiriohjaajakoulutus jouduttiin perumaan, mutta kiinnostuneet osallistujat osallistuivat Hämeen piirin järjestämään koulutukseen. Leirityöryhmä 9

aloitti toimintansa ja sen toimintaan osallistui seitsemän vapaaehtoista eri osastoista. Nuorisotoiminnan kehittämisryhmä jatkoi toimintaansa ja aktiivista vaikuttamista. Kehittämisryhmä teki opintomatkan Makedoniaan ja Kosovoon Folke Bernadotten muistosäätiöltä saadun tuen avulla. Kouluyhteistyö, painopisteenä yhteistyö yläkoulujen (7.-9. Luokat) kanssa Kouluyhteistyö piirin alueella tapahtui ensisijaisesti osastojen ja koulujen välillä. Kouluyhteistyötä ovat esimerkiksi koulussa toimivat osaston toimintaryhmät kuten aamunavaukset, kouluvierailut, koulujen kanssa järjestetyt tapahtumat, kurssit tai teemapäivät, toiminta, jonka kautta ja tavataan oppilaita. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä yläkoulujen (7.-9. luokat) kanssa niin, että puolet piirin osastoista osallistuu yläkoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimintavuonna piirin osastoista 26 teki yhteistyötä yläkoulujen kanssa. Teemakouluhanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa pitkäjänteistä yhteistyötä koulujen ja osastojen välillä, jatkettiin. Teemakouluryhmä oli yhteydessä piirin osastoihin tarjoten tukea ja ideoita yhteistyössä koulujen kanssa. Teemakoulusopimus on tehty seuraavien koulujen kanssa: Haukilahden lukio (Tapiolan osasto), Pihkapuiston ala-aste (Pohjois-Helsingin osasto), Pikku-Huopalahden koulu (Länsi- Helsingin osasto) ja ranskalais-suomalainen koulu, (Länsi-Helsinki). Toimintaa laajennetaan asteittain yhdessä osastojen kanssa, neuvotteluja käytiin seuraavaksi Teemakouluhanketta käynnistävien kolmen osaston kanssa. LäksyHelppitoiminta jatkui. Läksykerhot auttavat maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria koulutehtävissä, mutta niiden ovet ovat avoinna myös muille koululaisille. Uusia LäksyHelppi-kerhoja perustettiin 3, niitä oli vuoden lopussa yhteensä 27. Toimintaan saatiin uusia vapaaehtoisia oppilaitosyhteistyön avulla. Humanitaarisen oikeuden koulutus ja tietouden levittäminen Piirin alueella humanitaarisen oikeuden tietouden leviäminen nuorten aikuisten keskuudessa keskittyy Suomenlinnan osaston humanitaarisen oikeuden ryhmän toimintaan. Humanitaarisen oikeuden kursseja järjesti aktiivisesti myös Pohjois-Helsingin osasto. Toimintatapa 1: Vahva vapaaehtoisuus TÄTÄ TEIMME Piirin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 21 542. Jäsenmäärä laski 377 jäsenellä eli 1,7 %. Uusia jäseniä piirin osastoihin liittyi 1 036. Osastoista 12 osastoa kasvatti vuodentakaiseen verrattuna jäsenmääränsä, mutta 2 ei saanut yhtään uutta jäsentä. Nuorisojäseniä jäsenistä oli 1 389 (1 460) eli 6,7 % (6,9 %) jäsenistöstä. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia kannustettiin liittymään jäseneksi, säännöllisiin ryhmätoimintoihin osallistuvilta edellytettiin pääsääntöisesti jäsenyyttä. ryhmiä ja käydä keskusteluja. Palvelu on osastoille ilmainen. Jokaisella osastolla on oma sivu RedNetissä, aktiivisesti se oli käytössä kolmasosalla piirin osastoista. Vapaaehtoisverkko RedNetin kautta ilmoittautui 1 533 vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunutta, jotka ohjattiin eteenpäin oman alueensa osastoon. Joulukuussa piiri järjesti ensimmäisen Punainen Risti tutuksi -kurssin, jota tarjottiin kaikille toiminnasta kiinnostuneille. Jatkossa kurssi järjestetään kerran kuussa. Parempaa ohjausta ja johtamista vapaaehtoistoimintaan TÄTÄ KEHITIMME Osastoja kannustettiin kutsumaan jäseniään mukaan toimintaansa entistä aktiivisemmin. Vapaaehtoisverkko RedNet on vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden oma verkkoympäristö, johon voi rakentaa osastolle kotisivut, julkaista uutisia, tiedottaa tapahtumista, perustaa 10 Osastoja tuettiin uusien avainhenkilöiden rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Piiri kutsui osaston eri toimintojen avainhenkilöitä, mm. puheenjohtajia, keräysjohtajia, jäsenmestareita, promoja ja kouluttajia, omiin tapaamisiinsa. Promot ovat osaston vapaaehtoistoiminnan osaajia, jotka innostavat vapaaehtoisia mu-

kaan, ohjaavat ryhmiä, järjestävät kampanjoita ja tempauksia ja kehittävät toimintaa osaston tarpeen mukaan. Piiri järjesti yhden suomenkielisen promo-koulutuksen yhteisen osan, jossa koulutettiin yhteensä 13 uutta promoa. Lisäksi syksyllä järjestettiin promokoulutuksen sosiaalipalveluiden sisältöosa. Moninaisuus ja yhdenvertaisuus koko järjestöön Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä pyrittiin entistä paremmin tavoittamaan tiedotuksen, koulutuksen ja rekrytoinnin keinoin. Rekrytoimisessa onnistuttiin parhaiten oppilaitosten kautta. Yhteistyö opinlaitosten kanssa on laajentunut, yhteistyötä on tehty tiiviisti Vantaan ja Helsingin aikuisopistojen, Metropolian, Galimatias, Laajasalon opiston, Espoon työväenopiston, Amiedun, Axxellin (Helsingin, Vantaan ja Espoon toimipisteet) ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Punainen Ristin tutuksi tietoiskuja järjestettiin viidessä oppilaitoksessa yhteensä yhdeksän kappaletta. Osallistujia oli noin 230. Oppilaitoksille laadittiin laaja koulutuspaketti, johon sisältyy ilmaista koulutusta ja joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla erilaisia toimintamuotoja ja kehittää omaa osaamistaan. Vapaaehtoestoisena toimiminen kuuluu opintoihin ja oppilaat saavat opintopisteitä. Opiskelijat toimivat osana opintojaan vapaaehtoisena piirin alueella kaikissa monikulttuuristoiminnoissa. Vapaaehtoistoiminta on sisällytetty opintoihin ja oppilaat saavat osallistumisesta opintopisteitä. Osastot ovat saaneet uusia vapaaehtoisia toimintaan oppilaitosyhteistyön avulla, esimerkiksi Laurean opiskelijat ovat lähteneet mukaan LäksyHelppi-kerhon toimintaan Korson osaston alueella. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja sitä kehitetään. Espoon työväenopiston opiskelijat lähtivät Nälkäpäivän aikana keräämään varoja katastrofirahastoon yhteistyössä Tapiolan osaston kanssa. Mukana oli noin 100 opiskelijaa. Opettajien tueksi kehitettiin pedagoginen tuote vapaaehtoistoiminnan kurssin opetusmenetelmien suunnitteluun. Vapaaehtoistoiminnan kurssi muodostuu kahdesta osasta: teoriaosasta vapaaehtoistoimintaan tutustumisesta. Monikulttuurisen toiminnan vapaaehtoisten ohjausta toteutettiin kurssien, osastotapaamisten ja ohjausiltojen avulla. Piiri koulutti yhden uuden monikulttuurisuustoiminnan kouluttajan. Tietoa rasismista syvennettiin vapaaehtoisille järjestetyssä opintopiirissä ja MODkurssilla. Piirin alueella toimii 40 monikulttuurisen toiminnan kerhoa, joista 27 Läksyhelppi-kerhoja. Uusia toimintamuotoja olivat esimerkiksi Tapiolan ja Vantaan kansainväliset clubit, Culture Cafe, englanninkielinen ensiapuryhmä ja suomen kielen kesäkerhot. Jäsenhankinta ja jäsenhuolto Osastojen ja niiden toimintaryhmien tapaamisissa kannustettiin jäsenhankintaan ja muistutettiin myös jäsenhuollon tärkeydestä. Yli puolet osastoista lähetti jäsenkirjeen joko postitse tai sähköisesti, muutama osasto järjesti myös jäsenillan uusille jäsenille. Vapaaehtoisten rekrytointia käsiteltiin mm. osastofoorumeissa ja piirin vuosikokouksen jälkeen järjestetyssä teemaseminaarissa. Osastot ovat kertoneet hyvistä käytännöistään osastofoorumeissa. Kaikilla piirin järjestämillä kursseilla kerrottiin järjestön vapaaehtoistoiminnasta ja tarjottiin jäsenyyttä. Monet kurssilaiset liittyivät kurssin yhteydessä jäseneksi, jos kurssi oli jäsenille ilmainen tai halvempi kuin normaalihinta. Vapaaehtoisille järjestettiin virkistystapahtumia, mm. vapaaehtoisten yhteinen kesäretki ja EnsiapuGaala ensiapuryhmäläisille. Cinema Mondo tarjosi Punaisen Ristin vapaaehtoisille kaksi elokuvan ennakkonäytöstä, joihin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä. Ystävätoimijoille järjestettiin ystävätoiminnan syysstartti Weegeessä Emmassa, ryhmänohjaajien koulutus- ja virkistyspäivä Tuusulassa sekä monikulttuurinen Ystävän Joulu. Osallistujat pitivät virkistystilaisuuksia tärkeinä ja motivoivina. Monikulttuurisuustoiminnan vapaaehtoisille ja LäksyHelppi-ohjaajille järjestettiin kesäretki ja yhteinen kehittämisilta. Myös Helsingin ystävävälitykselle järjestettiin kehittämisilta, jonka teemana oli maahanmuuttaja vapaaehtoisena. Finlandssvenska vänträff järjestettiin Ahvenanmaalla. HUPista tapaamiseen osallistui kymmenkunta henkilöä. Matka oli onnistunut ja tapaamista pidettiin tärkeänä ruotsinkielisten vapaaehtoisten kohtaamispaikkana. 11

Toimintatapa 2: Toimivat rakenteet, riittävät resurssit TÄTÄ TEIMME Osastokummien toiminta on tärkein piirin osastoille tarjoama tuki. Kummitoiminnan tavoitteena on osaston toiminnan tukeminen ja kehittäminen yhdessä osaston kanssa. Osastokummit olivat vuoden aikana yhteydessä jokaiseen osastoon ja vierailivat 40 (40) osastossa, monessa osastossa useammin kuin yhden kerran. Osastokummien lisäksi osastoissa ja niiden toimintaryhmissä vierailivat myös muut piirin toimihenkilöt. Osastojen vapaaehtoisia tavattiin myös osastofoorumeissa ja piirin eri tapahtumissa. Puheenjohtajaseminaari järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille, aiheena oli vaikuttaminen. Yli 500 jäsenen osastoille järjestettiin kehittämisseminaari, aiheina mm. monikulttuurisuustoiminta ja Nälkäpäiväyhteistyö koulujen kanssa. TÄTÄ KEHITIMME Osastojen toimintakyky kuntoon hyvällä lähituella Osastokummi- ja osastofoorumitoimintaa jatkui vahvana. Osastofoorumeja järjestettiin seitsemällä alueella, ne kokoontuivat vuoden aikana 2-4 kertaa. Aiheina olivat mm. yleiskokous, Punaisen Ristin merkki, Ystävänpäivä, rasisminvastainen viikko ja Punaisen Ristin viikko. Piirin osastokummit olivat yhteydessä osastoihin sähköpostitse, puhelimitse ja vierailivat osastoissa. Joissakin osastoissa kummi vieraili myös osaston kehittämisseminaarissa ja kahdeksan osaston kanssa tehtiin swot-analyysi osaston toiminnasta. Osastokummit tapasivat säännöllisesti ja sopivat asioista, joita kaikkien osastojen kanssa käsiteltiin. Piirin sisäistä tiedonkulkua kummien ja ohjelmatyöntekijöiden välillä vahvistettiin järjestämällä kahdesti vuodessa yhteinen tilannekatsaus. Varainhankinnan kehittäminen kansainväliseen apuun ja kotimaan toimintaan Osastoja kannustettiin kehittämään hätäapukeräysvalmiuttaan ja varmistamaan osaston nopea reagointikyky vetoomuksiin. Nälkäpäivä-keräykseen osallistuivat lähes kaikki osastot. Muutama osasto järjesti myös Hyväpäiväkeräyksen. Kotimaan Hyväpäivä-keräys on kehitetty tukemaan Punaisen Ristin vapaaehtoista ja humanitaarista toimintaa kotimaassa, kotimaan vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja jatkuvuutta. Osastoilla oli mahdollisuus hakea avustusta toimintansa kehittämiseen ja/tai uusien toimintalinjausta tukevien toimintamuotojen aloittamiseen kerätyistä Hyväpäivä-tuotoista. Hyvä Joulumieli -lahjakortteja jaettiin piirin alueella yhteensä 1 260 kappaletta. Yhteensä 38 osastoa sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan Nuorten turvatalot osallistuivat Hyvä Joulumieli -lahjakorttien jakamiseen joko itse tai yhteistyökumppanien kautta 12

Toimintatapa 3: Hyvä kumppani Punainen Risti koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa yleisen pelastustoiminnan osalta ja toimii yhteysjärjestönä. Vapepa on 50 eri organisaation yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on tukea viranomaisia. Vuoden aikana viranomaisten kanssa tehtiin yhteistyötä hälytystilanteissa, ensiapupäivystyksissä ja niiden suunnittelussa sekä harjoituksissa ja koulutustilaisuuksissa. Piiri jatkoi varautumisyhteistyötä osana Helsinki-Vantaan lentokentän hätätilanneorganisaatiota. Järjestön valtakunnalliset pääyhteistyökumppanit ovat LähiTapiola ja S-ryhmä. Piiri ja sen osastot tekivät yhteistyötä piirin kanssa samalla alueella toimivien alueosuuskauppojen (HOK-Elanto, Varuboden-OSLA, Suurseudun Osuuskauppa ja Hämeenmaa) kanssa. Yhteistyö tarjosi paikallistasolla mahdollisuuksia mm. jäsenhankintaan ja keräystoimintaan. Maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaavien kuntien ja valtion viranomaisten kanssa tehtiin yhteistyötä ja tavattiin yhteistyöverkostoissa. Tavoitteena oli välittää tietoa Punaisen Ristin kotoutumista tukevasta vapaaehtoistoiminnasta viranomaisille ja maahanmuuttajien parissa toimiville järjestöille. Tärkeää on saada tietoa viranomaisten ja järjestöjen toiminnasta. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat tapasivat vuoden aikana kaksi kertaa. Aiheina kokouksessa olivat mm. yhteistyö tapahtumissa ja koulutuksissa sekä yleiskokous. Hallinto ja talous Vuoden tilinpäätös oli 12 258,54 euroa alijäämäinen (-154 785,15 euroa vuonna 2013). Tulos oli kuitenkin 155 692 euroa budjetoitua parempi. Tulokseen vaikuttivat erityisesti sijoitustoiminnan budjetoitua selvästi suuremmat tuotot. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 698 980 euroa (861 505 euroa). Piirin toiminnan kulut olivat 305 1862,99 euroa (489 9393,48 euroa). Keskustoimiston piirille maksama taloussuunnitelmatuki oli 110 000 euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Varainhankinnan tulos oli 311 849 euroa, josta Kontin tuottoa piirille maksettiin 120 000 euroa ja keskustoimiston maksamaa varainhankinnan korvausta 102 344 euroa. Helsingin ja Uudenmaan piirin työntekijöiden lukumäärä muuttui vuoden aikana suuresti. Vuoden alussa piirillä oli työntekijöitä 53 ja vuoden lopussa 25. Muutoksen syy oli piirin vastuulla olleen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen, Siuntion tukiasunnot ja ryhmäkoti -yksikön toiminnan päättyminen 30.4.2014 maahanmuuttoviraston irtisanottua ylläpitoa koskenut sopimus. Samalla päättyi myös yksikön koko henkilökunnan työsuhteet. Vastaanottokeskuksen ylläpidosta maksettujen hallintokulukorvausten loppumisen takia jouduttiin myös piiritoimistosta irtisanomaan kolme työntekijää. 13

Liite 1: Osastojen jäsenmäärä 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 +/- Borgå - Porvoo 798 768 748 736 725-11 Ekenäs 303 299 290 276 266-10 Esbo svenska 117 120 121 130 138 + 8 Etelä-Lohja 81 87 95 94 84-10 Grankulla - Kauniainen 288 280 273 271 263-8 Hangö 219 216 214 205 200-5 Helsingfors svenska 938 921 899 877 846-31 Helsingin Energia 1 33 osasto lakkautettu v. 2011 Helsingin Posti-Tele 62 58 59 57 80 + 23 Herttoniemi 318 298 294 303 319 + 16 Hyvinkää 409 382 377 353 346-7 Ingå 200 193 186 188 174-14 Itä-Helsinki 833 817 830 812 798-14 Jokela-Nuppulinna 90 89 81 85 87 + 2 Järvenpää 471 449 427 433 435 + 2 Kallio-Käpylä 1 247 1 209 1 209 1170 1158-12 Karis 233 220 217 212 210-2 Karjalohja 39 36 36 32 32 0 Karkkila 173 172 187 191 184-7 Kehä-Espoo 872 830 834 835 826-9 Kerava 451 429 422 425 427 + 2 Keski-Espoo 266 270 280 277 282 + 5 Keski-Helsinki 1 829 1 745 1 706 1 673 1 651-22 Kirkkonummi 357 363 357 342 334-8 Klaukkala-Lepsämä 161 158 149 143 138-5 Kontula 331 318 307 298 284-14 Korso 309 294 296 288 293 + 5 Kyrkslätt svenska 342 333 332 320 306-14 Laajasalo 265 264 264 256 246-10 Lapinjärvi 44 43 57 59 54-5 Lappträsk 66 61 57 58 57-1 Liljendal 55 56 54 55 54-1 Lohja 425 408 395 395 379-16 Lounais-Espoo 603 576 562 552 557 + 5 Loviisanseutu 2 325 317 294 283 268-15 Länsi-Helsinki 1 021 1 022 1 022 997 956-41 Länsi-Vantaa 920 881 857 842 812-30 Myrskylä 119 117 115 123 122-1 Mäntsälä 255 250 243 247 238-9 Nummi - Pusula 179 181 180 176 192 + 16 Nurmijärvi 133 125 126 122 110-12 Orimattila 3 234 223 207 195 192-3 Pohjois-Espoo 97 94 91 90 86-4 Pohjois-Helsingin osasto 4 1 896 1 853 1 842 1 840 1 793-43 Pojo - Pohja 113 115 111 112 105-7 Pornainen 71 71 74 74 73-1 14

Liite 1: Osastojen jäsenmäärä 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 +/- Pukinmäki 207 198 191 185 183-2 Pukkila 44 43 44 46 47 + 1 Rajamäki 98 92 88 89 86-3 Sibbo - Sipoo 321 310 308 301 295-6 Sjundeå - Siuntio 85 86 83 70 68-2 Snappertuna 34 31 29 26 26 0 Suomenlinna 86 118 119 134 145 + 11 Tapiola 1 339 1 302 1 278 1 240 1 225-15 Tenala 83 79 82 79 75-5 Tikkurila 867 837 817 803 792-11 Tuusula 271 265 263 250 250 0 Töölö 801 850 859 862 859-3 Vihti 361 343 336 332 311-21 Yhteensä 23 188 22 565 22 274 21 919 21 542-377 1) Helsingin Energian osasto lakkautettu 2011. 2) Vuosina 2010-2010 Loviisanseudun ja Pernån osaston yhteenlaskettu jäsenmäärä. 3) Vuosina 2010-2012 Artjärven ja Orimattilan osaston yhteenlaskettu jäsenmäärä. 4) Vuonna 2010 Helsingin pohjoisen osaston, Kaarelan osaston ja Pakilan osaston yhteenlaskettu jäsenmäärä 15

Liite 2: Hallitus, ohjaus- ja kehittämisryhmät Piirin hallitus 12.4.2014 saakka (kokouksia 7) Puheenjohtaja Hannu Harri, Kerava Varapuheenjohtaja Irmeli Metsänen, Itä-Helsinki Jäsenet Pekka Ahola, Tapiola Linda Basilier, Kyrkslätt svenska Otto Kari, Länsi-Helsinki Sari Kauppinen, Myrskylä Leila Kinnari, Pohjois-Helsinki Katja Kuusela, Pohjois-Helsinki Petri Nikkilä, Tikkurila Marketta Pohjanheimo, Länsi-Helsinki Katri Rannisto, Keski-Espoo Ismo Uusitalo, Klaukkala-Lepsämä Esittelijä: Petri Kaukiainen Sihteeri: Tuula Korhonen Piirin hallitus 12.4.2014 alkaen (kokouksia 4) Puheenjohtaja Hannu Harri, Kerava Varapuheenjohtaja Irmeli Metsänen, Itä-Helsinki Jäsenet Pekka Ahola, Tapiola Linda Basilier, Kyrkslätt svenska Otto Kari, Länsi-Helsinki Sari Kauppinen, Myrskylä Leila Kinnari, Pohjois-Helsinki Katja Kuusela, Pohjois-Helsinki Senja Multala, Itä-Helsinki Petri Nikkilä, Tikkurila (U 24.9.14) Katri Rannisto, Keski-Espoo Ismo Uusitalo, Klaukkala-Lepsämä Esittelijä: Petri Kaukiainen Sihteeri: Tuula Korhonen Valmiustoiminnan ohjausryhmä (kokouksia x) Puheenjohtaja Katja Kuusela, Pohjois-Helsinki Rantanen-Niiranen Silja, Ingå Nikkilä Petri, Tikkurila (U 24.9.14)) Heiskanen Taina, Borgå - Porvoo Esittelijä/sihteeeri: Rina Oksanen Sosiaalitoiminnan ohjausryhmä (kokouksia 6) Puheenjohtaja Marketta Pohjanheimo, Länsi-Helsinki (20.5.14 saakka) Leila Kinnari, Pohjois-Helsinki (20.5.14 alkaen) Jäsenet Katri Rannisto, Keski-Espoo Raija Rajala, Pohjois-Helsinki Mirja Saarinen, Herttoniemi Marja Björkell, Sibbo Sipoo Outi Nyman, Vihti Anita Hartikka, keskustoimisto, asiantuntijajäsen, RAY-projektin seuraaminen Esittelijä/sihteeri: Heidi Juslin-Sandin ja Outi Mustonen/Seija Salminen Nuorisotoiminnan kehittämisryhmä (kokouksia 7) Puheenjohtaja Otto Kari, Länsi-Helsinki (2.9.14 saakka) Senja Multala, Itä-Helsinki (2.9.14 alkaen) Varapuheenjohtaja Senja Multala, Itä-Helsinki (2.9.14 saakka) Teemu Väisänen, Itä-Helsinki (2.9.14 alkaen) Jäsenet Alec Aalto, Kallio-Käpylä Viljami Aarbakke, Pohjois-Helsinki Tytti Hast, Messukylä Pilvi Kyrönlahti, Kehä-Espoo Kaisa Laitila, Suomenlinna Kaisa Loikkanen, Kallio-Käpylä Anastasia Lowe, Länsi-Vantaa Henriikka Lääperi, Tapiola Anna Pilkama, Suomenlinna Olli Pulkkinen, Länsi-Helsinki Kalle Valkama, Tapiola Johanna Noreila, Töölö Alisa Pasanen, Tapiola Esittelijä/sihteeri: Katriina Kallio Jäsenet Huovinen Erkki, Hyvinkää Strömman Mika, Kehä-Espoo 16

Liite 3: Edustukset Piirin edustajat Suomen Punaisen Ristin valtuustossa 8.6.2014 asti - jäsen Linda Basilier, varajäsen Leif Olin - jäsen Katja Kuusela, varajäsen Vesa Kirjavainen - jäsen Max Lindholm, varajäsen Viljami Aarbakke - jäsen Heikki Paajanen, varajäsen Riikka And - jäsen Seppo Seppänen, varajäsen Ira Kantelinen Piirin edustajat Suomen Punaisen Ristin valtuustossa 8.6.2014 alkaen - jäsen Linda Basilier, varajäsen Tuula Salo - jäsen Katja Kuusela, varajäsen Ulla Laukkanen - jäsen Max Lindholm, varajäsen Kati Pekonen - jäsen Juhani Parkkari, varajäsen Simo-Pekka Hämäläinen - jäsen Veli-Matti Salo, varajäsen Olli Pulkkinen Lisäksi valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö (Järvenpään osasto) on Helsingin ja Uudenmaan piirin alueelta. Piirin edustajat Suomen Punaisen Ristin hallituksessa 8.6.2014 asti - Hannu Harri, jäsen - Irmeli Metsänen, jäsen Lisäksi järjestön puheenjohtaja Erkki Liikanen (Töölö) ja varapuheenjohtaja Eero Rämö (Järvenpään osasto) ovat Helsingin ja Uudenmaan piirin alueelta. Piirin edustajat Suomen Punaisen Ristin hallituksessa 8.6.2014 alkaen - Hannu Harri, jäsen - Irmeli Metsänen, jäsen Lisäksi järjestön varapuheenjohtaja Otto Kari (Länsi-Helsingin osasto) on Helsingin ja Uudenmaan piirin alueelta. Piirin kehittämistyöryhmät - Teemakoulu-hankkeen kehittämistyöryhmä: Pekka Piri (pj.), Hakala Ari, Wallenius Taru, Pekka Laukkanen, Olli Pulkkinen; Henriikka Lääperi, Leila Juusola, Annemaria Pitkänen ja Monna Suomi. Piirin edustajat Suomen Punaisen Ristin kehittämis- ja työryhmissä - CRM On Demand -projekti: Helena Heinonen ja Mirja Sjöberg - hoito- ja huolenpito kotona koulutuksen kehittämisryhmä: Mirja Sjöberg - laajennettu johtoryhmä: Petri Kaukiainen - laajennettu YT-lautakunta: Jarmo Hollstein - terveys- ja hyvinvointipromo koulutuksen kehittämisryhmä: Mirja Sjöberg - tuotemyynnin kehittämisryhmä: Mirja Sjöberg - valtakunnallinen vankilatoiminnan neuvottelukunta: Outi Mustonen/Seija Salminen - Vantaan Kontin työllistämishankkeen ohjausryhmä: Petri Kaukiainen (pj.) - varainhankinnallisen ensiapukoulutuksen kehittämisprojekti: Mirja Sjöberg - varainhankinnallisen ensiapukoulutuksen ohjausryhmä: Petri Kaukiainen - Rasisminvastaisen kampanjan ohjausryhmä: Vesa Kukkamaa, jäsen 17

Liite 3: Edustukset Lisäksi piirillä oli edustaja seuraavissa viranomaisten ja järjestöjen työryhmissä ja foorumeissa - Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta: Vesa Kukkamaa - Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta: Petri Kaukiainen - Etelä-Suomen ETNO (etnisen tasa-arvon neuvottelukunta): Vesa Kukkamaa - FIKA, ESR-projektin ohjausryhmä: Heidi Juslin-Sandin, jäsen, Vesa Kukkamaa, varajäsen - Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunta: Petri Kaukiainen, jäsen - Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunnan suunnittelu- ja koulutusjaos: Jarmo Hollstein - Helsingin vapaaehtoistyön neuvottelukunta: Doinita Negruti, jäsen - Helsinki-Vantaan lentoaseman hätätilanneorganisaation varautumista suunnitteleva ja toteuttava SAR-työryhmä: Jarmo Hollstein - Helsinki Team (helsinkiläisten varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestö): Taru Wallenius - Hengenpelastusmitalitoimikunta: Jarmo Hollstein, varajäsen - HOK-Elannon ja sen yhteistyökumppaneiden pääkaupunkiseudun markkinointityöryhmä: Ari Hakala - HUS-erityisvastuualueen VIRVE-työryhmä: Jarmo Hollstein - Kansalaisareenan vapaaehtoismessujen koordinaatioryhmä: Jemina Vainiomäki - Maahanmuuttaja vapaaehtoiseksi -verkosto: Doinita Negruti, jäsen - MOD-koulutusta (Mångfald och dialog) koordinoiva kirkkohallituksen ohjausryhmä: Vesa Kukkamaa - Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetyöryhmä: Outi Mustonen/Seija Salminen - Santra Espoon vapaaehtoisverkosto: Ari Hakala - tuottavuutta ja tulosta monimuotoisuudella verkosto, oppilaitoksia ja yrityksiä: Doinita Negruti, asiantuntija - Työ- ja elinkeinoministeriön somalityöryhmän alaryhmä Osallisuus : Vesa Kukkamaa, jäsen - Vapaaehtoisen maanpuolustuksen Etelä-Suomen neuvottelukunta: Petri Kaukiainen - Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ensihuoltotoimikunta: Jarmo Hollstein - Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Uudenmaan maakuntatoimikunta: Jarmo Hollstein - Vety - vapaaehtoistyö yleishyödyllisissä organisaatioissa: Ari Hakala 18

Liite 4: Toimintaryhmät ja kouluttajat VALMIUS- JA ENSIAPURYHMÄTOIMINTA 2012 2013 2014 Ensiapuryhmiä, kpl - joissa jäseniä - joista hälytysryhmiä - joissa jäseniä Ensiapupäivystyksiä (piiri ja osastot yhteensä), kpl - autettuja 36 645 24 472 594 4 476 36 627 22 404 3481 37 606 22 400 406 2739 Hälytystehtävät (+ lääkinnälliset tehtävät) 58 (+30) 61 (?) 62 Testattuja päivystäjiä 320 228 SOSIAALIPALVELUTOIMINTA Toimivien ystävien ja tukihenkilöiden määrä, henk. 2 008 1 974 1 914 Ystäväkerhoja ja -ryhmiä, kpl ~ 80 ~ 80 89 NUORISOTOIMINTA Nuoriso- ja varhaisnuorisoryhmiä 14 13 13 KOULUTTAJAT JA PROMOT Kouluttajat - ensiapu (ETK) ~ 470 yli 500 yli 500 - valmius 19 19 19 - ensivaste 11 11 - nuoriso 7 16 - sosiaalipalvelu 30 31 34 - järjestö 15 15 - monikulttuurinen toiminta 3 3 - humanitaarinen oikeus 16 16 - henkinen tuki 22 22 Promot 155 177 19

Liite 5: Koulutus Piirin järjestämä koulutus Koulutusten lukumäärä 2013 Kurssilaisten lukumäärä 2013 Koulutusten lukumäärä 2014 Kurssilaisten lukumäärä 2014 ENSIAPUKOULUTUS Ensiapukoulutus (piirin järjestämä) 781 10 415 777 10 024 Ensiapukoulutus piirin alueella (piiri, osastot ja muut tahot) ~3 000 ~32 000 3 044 ~32 100 Turvapassikoulutus ja -kertaus 41 1 321 46 1 315 ETK-koulutusillat - - 3 90 Päivystysensiapukurssi (sisältää PPE-D, 12 h) 2 24 2 18 Päivystyksen jatkokoulutus 1 11 5 28 Rinnepäivystyskurssi - - - - Ensivastekurssi - - 1 10 Maskeerauskurssi - - - - Muu ensiapukoulutus (alle 3 tuntia) 53 377 26 342 Muu ensiapukoulutus (yli 3 tuntia) 2 15 7 49 VALMIUS- JA PELASTUSPALVELUKOULUTUS Vapepa-peruskurssi 3 46 3 66 Ensihuollon peruskurssi 1 9 5 45 Etsintäkurssi 4 74 4 102 Viestikurssi 1 12 3 30 Muu valmiuskoulutus 14 467 1 13 HENKISEN TUEN KOULUTUS Henkisen tuen peruskurssi vapaaehtoisille 1 13 2 32 Henkisen tuen jatkokurssi - - 1 15 Muu henkisen tuen koulutus - - 1 14 SOSIAALIPALVELUKOULUTUS Ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan peruskurssi (piirin ja osastojen yhteistyössä järjestämät kurssit) 35 380 25 305 Ystävätoiminnan lyhytkurssi - - 8 112 Muu sosiaalipalvelukoulutus 7 124 9 193 NUORISOTOIMINNAN KOULUTUS Reddie Kids -ohjaajakoulutus 2 23 2 16 Läksyhelppi -ohjaajakoulutus 5 80 2 50 Muu nuorisotoiminnan koulutus 1 20 - - 20