1 (18) Kysymyksiä ja Datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen Tähän dokumenttiin on kerätty datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Kysymyksiä saatiin datahub-liiketoimintaprosessien läpikäynneissä sekä aiemmissa kommentoinneissa. Kysymykset on ryhmitelty seuraavasti: 1. Yleisiä kysymyksiä projektiin ja prosesseihin liittyen 2. Asiakastietojen käsittely 3. Käyttöpaikkatietojen käsittely 4. Mittaustiedot 5. Sopimusprosessit 6. Taseselvitys 7. Valtuutukset 8. Kytkentä- ja katkaisuprosessit 1 Yleistä 1.1 Miksi ei dokumentaatiosta tehty suoraan englannin kielistä? Ensimmäiset dokumentit on tehty suomenkielisiksi sen vuoksi, että näin on saatu ala paremmin heti alusta alkaen mukaan kommentointiin. Lopulliset dokumentit tullaan julkaisemaan myös englanniksi. Lopullisten dokumenttien suomenkieliset versiot on tarkoitus valmistua 18.3.2016. 1.2 Onko pohjoismainen järjestelmä vain haave? Kuinka samankaltainen Suomen datahub tulee olemaan verrattuna Norjan datahubiin? NordREGin ja norjalaisten Elhubin dokumentteja on hyödynnetty prosessityössä. Mikäli päätämme poiketa pohjoismaisesta linjasta ja toteuttaa kansallisia eroavaisuuksia, poikkeamat on pystyttävä perustelemaan. Lähtökohtaisesti Datahubin tulee palvella mahdollisimman hyvin suomalaisia toimijoita. Datahub on sinänsä askel kohti yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita, mutta sen lisäksi tarvitaan merkittäviä poliittisia linjauksia ja viranomaisten päätöksiä pohjoismaiden kesken. 1.3 Haetaanko tiedot reaaliajassa vai tallennetaanko kysyvään järjestelmään? Tietojen välitykset ovat kaikki synkronisia. Suuremmat haut esim. mittaustietojen massahaut ovat asynkronisia.
2 (18) 1.4 Kuka on se joku joka korjaa sellaiset tilanteet joita Datahub kokonaisuus vaatii? Väärä käyttöpaikka yms. sotkuja. Datahubiin rakennetaan mahdollisimman kattavat validoinnit, jotta virheellinen data/prosessit voidaan hylätä jo ennen kuin sotkua syntyy. Mikäli toimijoiden huolellisuudesta ja Datahubin tarkastuksista huolimatta, Datahubiin syntyy korjausta vaativa tilanne, selvitys tehdään virheeseen liittyvien toimijoiden toimesta. Mikäli korjaus vaatii toimenpiteitä suoraan Datahubiin, voidaan se tehdä Datahub operaattorin toimesta. 1.5 Tuleeko toimijoiden tehdä järjestelmien logiikka samanlaiseksi kuin Datahubin logiikka? Kyllä, näin varmistetaan Datahubin tehokas toiminta ja hyödyt toimijoille. 1.6 Asiakasraportointi helpottuu kun Datahubista saa kaikkien käyttöpaikkojen tiedot näkyviin kerralla, riippumatta jakeluverkonhaltijasta. Kyllä. Tämä toiminnallisuus vaatii, että yksilöintitiedot ovat kunnossa; esim. kuluttaja asiakkaalla on henkilötunnus. 1.7 Voiko myyjä toimia myyjänä ilman omaa asiakastietojärjestelmää? Entä tarvitseeko jakeluverkonhaltija omaa asiakastietojärjestelmää datahubin käyttöönoton myötä? Datahub on tulevaisuuden tiedonvaihtomalli sähkömarkkinoilla. Kaikkia tietoja ei ole tarkoitus tallentaa Datahubiin vaan ainoastaan ne tiedot mitä osapuolten on välitettävä toisilleen. Toimijoiden tulee tarkastella asiakastietojärjestelmänsä tarvetta ja sen ominaisuuksia omien liiketoimintatarpeiden ja esim. laskutuksen näkökulmasta jota Datahub ei tee. 1.8 Tanskan datahubiin voidaan viedä asiakastietoa ilman rajapintoja, myyjät tallentavat suoraan. Laskutus on kuitenkin hoidettava jostain. Miten Suomessa? Tiedot on tarkoitus välittää rajapintojen kautta teknisen kuvauksen mukaisesti. Käyttöliittymällä suoritettavia toimenpiteitä ei vielä ole määritelty. Asiakastieto liittyy aina sopimukseen, eli asiakas luodaan ainoastaan sopimusprosessissa. 1.9 Missä formaatissa tiedonvaihto datahubissa? Teknisessä dokumentaatiossa kuvataan tuleva formaatti kaikkien tapahtumien osalta. Dokumentti on julkaistu kommentoitavaksi 29.1.2016. 1.10 Onko Datahubin käyttö jatkossa pakollista? Miten valvotaan jos joku ei toimi sovittujen sääntöjen mukaisesti? On pakollista, myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välinen tiedonvaihto toimii ainoastaan Datahubin kautta. Tuleva lainsäädäntö sekä Datahub operaattorin kanssa tehtävä palvelusopimus määrittelevät pelisäännöt minkä mukaan toimitaan.
3 (18) 1.11 Onko tekninen ryhmä jatkossakin samalla kokoonpanolla mitä tähän asti? Nyt mukana vain yksi järjestelmätoimittaja, eikä vielä tiedetä kuka toimittaa tulevan järjestelmän. Tekninen ryhmä nykyisellä kokoonpanolla viimeistelee teknisen dokumentaation valmiiksi. Tekninen ryhmä, joka käsittelee projektin aikaiset muutosehdotukset, nimetään nykyisen työn valmistumisen jälkeen. 1.12 Jääkö Z-kieli historiaan Datahubin käyttöönoton myötä? Kyllä jää 1.13 Kuinka uuden myyjän ilmoittautuminen ilmoitetaan jatkossa? Uusi myyjä tekee sopimuksen Datahub operaattorin kanssa ja Datahubista välitetään myyjän tiedot tarvittaville osapuolille. Myyjän sähköposti-ilmoitusvelvollisuus jakeluverkonhaltijoille poistuu tätä myötä. 1.14 Onko Datahubin käyttöliittymä vakio vai voiko modifioida? Käyttöliittymää ei ole vielä määritelty. 1.15 Tuleeko jakeluverkonhaltijalle ilmoitusta jos markkinoille ilmaantuu uusi myyjä? Jakeluverkonhaltija saa tästä tiedon kun myyjä tekee verkkoalueelle sopimuksen. Nykyisestä sähköposti-ilmoituksesta luovutaan. Uuden asiakkaan perustaminen ja viikon päästä voimaan tuleva uusi osoite. Miten päivitetään? 2 Asiakastietojen käsittely 2.1 Miten hoidetaan asiakkuuksien käsittely, joilla on sama y-tunnus, kunta tms.? Kunta on asiakas ja sopimustiedoilla hoidetaan tarkempi kohdistus. 2.2 Miten käsitellään kahden henkilön nimissä oleva sopimus? Kumpikin henkilö perustetaan omiksi asiakkaiksi ja linkitetään sopimukseen. 2.3 Miten Datahubiin tallennetaan henkilötunnus ja y-tunnus tulevilta elinkeinoasiakkaalta; eli asiakkaalla on sekä y-tunnus että henkilötunnus? Lisäksi asiakkaalla on henkilökohtainen sopimus jossa on sama henkilötunnus. Elinkeinoharjoittajana voi olla yksi asiakas tyypillä yritys ja tälle on annettava henkilötunnus sekä mahdollinen y-tunnus. Toinen asiakkuus perustetaan henkilölle itselleen ja annetaan sama henkilötunnus. Datahubiin voidaan viedä sama henkilötunnus siinä tapauksessa, että tuo yksilöivä tieto on eri asiakastyypeillä. Tämä tullaan täsmentämään lopulliseen dokumentaatioon.
4 (18) 2.4 Miten on tulkittava osoitetietojen hallinta tietomallista? Asiakkaan ja sopimuksen osoitetiedot ovat erikseen. Asiakkaalle annetaan asiakkaan varsinainen osoite ja sopimukselle voi antaa erillisen laskutusosoitteen. 2.5 Uuden asiakkaan perustaminen ja viikon päästä voimaan tuleva uusi osoite. Miten päivitetään? Myyjä päivittää uuden osoitteen omaan järjestelmään, jolloin tieto tulee datahubiin asiakastietojen päivityksenä. 2.6 Miten toimitaan jos asiakas kieltää laskutusosoitteen päivittämisen ja välittämisen jakeluverkonhaltijalle? Sekä myynti- että verkkoyhtiö tarvitsevat ko. tietoa. Miksi asiakas kieltäisi tiedon välittämisen verkkoyhtiölle? Verkkoyhtiö tarvitsee myös laskutustiedot. 2.7 Tietoja haetaan henkilötunnuksen perusteella. Jos ei ole henkilötunnusta, niin asiakasta ei voida tunnistaa? Koottua tietojen näkymistä (esim. asiakkaan kaikkien käyttöpaikkojen kulutustiedot) ei voida tarjota, mikäli asiakkaalla ei ole yksilöivää tietoa. 2.8 Vastuu asiakkaan vahvasta tunnistamisesta jää myyjille ja verkoille, ei datahubille? Kyllä. Toimijoiden tuleekin aloittaa heti puuttuvien yksilöintitietojen kerääminen ja tallentaminen sekä varmistaa, että kaikkien uusien sopimusten kohdalta tiedot ovat kunnossa. 2.9 Onko oletus, että asiakas on sähkölaskun maksaja, miten välittyy tieto siitä kuka on maksuvelvollinen? Jos maksajatieto on jotenkin poikkeava ja asiakas ilmoittaa tästä myyjälle, voi myyjä välittää tiedon erikseen sähköpostitse jakeluverkonhaltijalle. Pääsääntöisesti sopimuskumppani on myös maksuvelvollinen. 2.10 Kun asiakastietoihin tehdään muutoksia, muuttuko automaattisesti Datahubissa? Kyllä, kun myyjä päivittää tiedot omaan järjestelmäänsä, välittyvät tiedot siitä Datahubiin ja sitä kautta jakeluverkonhaltijalle. 2.11 Asiakastiedot toimijan järjestelmissä on tallennettu esim. Matti ja Maija Meikäläinen -> Miten hoidetaan datahubissa? Asiakkaat tulee tallentaa omiksi asiakkuuksiksi.
5 (18) 2.12 Kaksi asiakasta on tallennettu yhdelle asiakasnumerolle ja on annettu vain yksi henkilötunnus, kuinka hoidetaan? Molemmilla asiakkailla tulee olla oma henkilötunnus. 2.13 Yksittäisillä asiakkailla voi olla useita asiakasnumeroita ja sopimuksia, miten hoidetaan datahubissa? Asiakas yksilöidään henkilötunnuksen tai y-tunnuksen perusteella ja sen tiedon perusteella voidaan yhdistää yhdeksi asiakkaaksi datahubissa. 2.14 Toimijoiden kannattaisi tehdä sopimukset yhdelle asiakkaalle - huonompi perinnän kannalta. Datahub pystyy toteuttamaan sekä yhden että useamman asiakkaan yhdistämisen käyttöpaikalle. Toteutamme toiminnallisuuden alan päätöksen mukaisesti. 2.15 Asiakastieto - myyjä päättää päivitetäänkö, mikä voi olla esimerkki kun myyjä ei päivitä tietoa? Jos myyjällä esimerkiksi on tuoreempaa tietoa käytettävissä. 2.16 Jos henkilötunnus on yksilöivä/määräävä tieto, on oltava tarkastus että henkilötunnus on oikea (asiakas syyllistyy petokseen jos käyttää väärää henkilötunnusta)? Toimijoiden tehtävä on varmistaa, että henkilötunnus on oikea. Datahubissa ei ole vastaavaa tarkistusta. Datahub validoi ainoastaan henkilötunnuksen muodon, että on oikein. 2.17 Jos viimeisin myyjä päivittää tietoa, meneekö tieto eteenpäin kaikille asiakkaan voimassaoleville myyjille? Kyllä, datahub välittää tiedon eteenpäin kaikille siihen oikeutetuille osapuolille. 2.18 Miten käsitellään ulkomaiset asiakkaat, kun heillä ei ole välttämättä vielä suomalaista henkilötunnusta? Heille tallennetaan syntymäaika ja henkilötunnus päivitetään kun se saadaan. 2.19 Miten yhteyshenkilö eroaa sopimuksen asiakkaasta eli sopimuskumppanista? Sopimuskumppani on vastuullinen sopimuksesta ja tämän nimiin tulee myös verkkosopimus. Yhteyshenkilö on sopimukseen liittyvä asiakas, joka esimerkiksi hoitaa sähkösopimusasioita. Yhteyshenkilöitä tallennetaan lähinnä yritysasiakkaille. 2.20 Tarkistaako Datahub onko asiakas täysi-ikäinen? Kenellä on velvollisuus varmistaa asiakkaan oikeustoimikelpoisuus? Toimijoiden velvollisuus on tarkistaa asiakkaan oikeustoimikelpoisuus.
6 (18) 2.21 Keskimmäiset nimet, onko tarpeellisia? Ei ole pakolliseksi määritelty tieto datahubissa. 3 Käyttöpaikkatietojen käsittely 3.1 Miten hyvin jakeluverkonhaltijat ylläpitävät tietoja, jotka eivät ole pakollisia, voiko myyjä luottaa niihin? Työryhmissä keskusteltiin Datahubin tiedon tallennusperusteesta ja mm. tiedon ajantasaisuudesta. Tiedon eheyttäminen ja päivitys tulee olemaan mittava ponnistus koko toimialalle. 3.2 Tuleeko sanktioita jakeluverkonhaltijoille jos tiedot eivät ole ajan tasalla? Datahub operaattori ei ole viranomainen eikä näin ollen voi määrätä sanktioita. Datahub mahdollistaa nykyistä huomattavasti laajemmat valvontamahdollisuudet. 3.3 Ovatko tietyt tiedot pakollisempia, kuin toiset, kun osa on ilman viivoja luokkakaavioissa? Kaikki tiedot tulee lähettää? Luokkakaaviokuvissa vaihtoehdot tietyille tiedoille on listattu erillisissä laatikoissa. Pakollisuudet täsmentyvät vielä lopulliseen dokumentaatioon. 3.4 Käyttöpaikan linkittäminen rakennustietoihin, onko mahdolista (rakennustunnus väestörekisterikeskus)? Suomessa ei ole olemassa virallista osoiterekisteriä. Virallisen rekisterin puuttuessa, linkityksessä nähdään useita haasteita. 3.5 Onko tiedossa voidaanko katkaisu tehdä etänä? Voi olla irtikytketty vaikka on etäkytkentämahdollisuus. Tieto etäkytkettävyydestä löytyy käyttöpaikkatiedoista. 3.6 Esikysely - mistä ja miten myyjä kyselee tietoja? Mikäli myyjällä on asiakkaan antama valtuutus asiakkaan tietoihin, voi myyjä hakea tietoja Datahubista omaa järjestelmää käyttäen. Rajapintojen kautta välitetään haku Datahubiin ja tiedot palautuu myyjän järjestelmään. 3.7 Mihin tilaan kuuluu käyttöpaikka, jossa liittymä on ylläpidolla? Käyttöpaikan tila on tuolloin 'Rakenteilla'. 3.8 Miten tilapäiskohteet tunnistetaan? Mikäli jakeluverkonhaltija on jollain tapaa yksilöinyt nämä kohteet, tulee tieto myös datahubiin. Voidaan yksilöidä esim. käyttäjäryhmätiedolla tai osoitteessa vapaa teksti kohtaan.
7 (18) 3.9 Onko käyttöpaikalla sellaista tilaa mitä voidaan hyödyntää takamittauksissa? Takamittauksia ei tuoda Datahubiin. 3.10 Saako jakeluverkonhaltija tiedon käyttöpaikasta joka on jäämässä myyjättömäksi? Takamittauksia ei tuoda datahubiin. 3.11 Saako jakeluverkonhaltija tiedon käyttöpaikasta joka on jäämässä myyjättömäksi? Datahubista lähtee tieto myyjättömästä käyttöpaikasta jakeluverkonhaltijalle. 4 Mittaustiedot 4.1 Mittaustietojen säilytysajaksi on sovittu 6 vuotta, onko keskusteltu siitä säilyykö jakeluverkonhaltijan 10 vuoden korjausvastuu tämänkin jälkeen? Mikäli tämä vastuu säilyy, on verkonhaltijan tallennettava tiedot omiin järjestelmiin. Mittaustietojen säilytysajaksi linjattu 6 vuotta perustuu viranomaisten kanssa käydyn keskustelun lisäksi kirjanpitolakiin ja mittausasetukseen. Säilytysaika tiedetään varmasti sitten kun se on asetuksessa säädetty. Jakeluverkonhaltijan 10 vuoden korjausvastuuseen ei ole tässä vaiheessa tulossa muutoksia. 4.2 3 vuoden jälkeen mittaustietojen korjaaminen on verkon ja asiakkaan välinen asia. Kyllä. 4.3 Raportin mukaan alle 63A kohteiden raportoinnin tarkkuus on 10 Wh ja 63A isompien kohteiden tarkkuus 1 kwh. Miksi heikennetään? Nykyisin kaikki on 10 Wh tarkkuudella. Tarkkuutta ei heikennetä, toimitaan tuntimittausasetuksen mukaisesti. 4.4 Voi ilmoittaa 10 Wh tarkuudella, mutta raportti on nykyisten vaatimusten mukainen. Kyllä. 4.5 Toimiiiko epävarma-statuksen käyttö lukemakohteille laskutuksen näkökulmasta? Jos näin toimitaan, myös tuntimitatut kohteet pitäisi laskuttaa epävarmastatuksella. Yhdenmukaiset statuskäsittelyt olisi oltava kaikille käyttöpaikoille. Toimijat voivat itse päättää millä statuksilla laskuttavat. Esim. ne joilla on kuormitusmalli 1, voidaan laskuttaa epävarmalla statuksella. 4.6 Jos mittaustiedoissa on puutteita ja niitä ei löydy myyjän järjestelmästä, keneltä kysytään puuttuvia tietoja (ja kysyykö myyjä vai datahub)? Myyjä hakee puuttuvia tietoja datahubista. Datahub puolestaan "karhuaa" puuttuvia mittaustietoja automaattisesti jakeluverkonhaltijalta.
8 (18) 4.7 Ovatko lois-tiedot molempiin suuntiin, anto ja otto? Kyllä jos on mitattu. 4.8 Saako myyjä mittaustietoja ajalta jolloin ei ole ollut myyjä? Ei saa ilman asiakkaan antamaa valtuutusta. Myyjällä on oikeus ainoastaan oman sopimuskautensa aikaisiin tietoihin. 4.9 Onko yksi vai monta käyttöpaikkaa mittaustietojen haussa? Voi hakea useampien käyttöpaikkojen tietoja. 4.10 Mittaustietojen validointi datahubissa perustuu aikaisempaan ilmoitettuun vai pääsulake ja sähkötieto tietojen perusteella? Kyllä, datahubin validointi perustuu pääsulakekokoon ja sähkötietoihin. 4.11 Onko Datahubissa varauduttu varttitunnin mittaus- ja tasejaksoon? Tullaan varautumaan hankinnassa myös pienempään aika-askeleeseen kuin tuntiin. 4.12 Mittaustietojen toimitus ja taseikkuna aikataulut - pitääkö jakeluverkonhaltijan säätää taseselvitysaikaikkunaa omissa järjestelmissään? Kyllä pitää 4.13 Lukemamitattujen arvioitu tuntisarja lähetetään datahubiin statuksella epävarma eikä arvioitu, kuten dokumentissa. Tämä on muuttunut luonnoksen valmistumisen jälkeen. Kyllä, arvioitu tuntisarja lähetetään statuksella epävarma. 4.14 Onko datahubissa mittarilukemia? Ei, datahubiin viedään ainoastaan tuntisarjoja. 4.15 Tuoko Datahub apuja myyjän vuotuiseen asiakkaille lähetettävään käyttöraporttiin? Vertailutiedot ym. Kyllä, tiedot voidaan raportoida jatkossa datahubista. 4.16 Dokumentissa ei ole otettu kantaa mittaustietojen formaattiin, millä toimitetaan Datahubiin? Tarkempi kuvaus löytyy 29.1.2016 julkaistusta teknisestä dokumentaatiosta. 4.17 Kuinka asiakkaiden alamittaukset (takamittaukset) hoidetaan Datahubissa? Alamittauksia ei tuoda datahubiin.
9 (18) 4.18 Miksi Datahubin validointi tuntitiedoille on 100 kertaa sulakekoko, voiko olla pienempi kerroin? Työryhmissä katsottiin, että tämä olisi riittävä tarkastusraja. Mikäli tästä saadaan kommentteja ja perusteluja miksi olisi oltava jotain muuta, tarkistetaan tämä lopulliseen dokumentaatioon. 4.19 Miksi lukemamitatuille kohteille määritellään tuntisarja käyrän 1 mukaisesti? Perustelut tälle? Datahubin käyttöönoton yhteydessä lukemamitattujakohteita arvioitiin olevan vähäinen määrä. Lämpötilakorjauksen vaatiminen tälle määrälle nähtiin hyötyyn nähden turhaksi. Työryhmät päättivät kuormitusmalli 1:n vastaavan tarpeeksi hyvin siihen, että lukemamitatuista kohteista pystytään muodostamaan tuntisarjat. 4.20 Miksi tuntiarvot toimitetaan lukemamitatuille kohteille epävarmalla statuksella? Taseikkunan sulkeutumisen jälkeen voidaan jättää arvoja statukselle epävarma. 4.21 Miten rajapiste ja tuotantopisteiden ilmoitukset jakeluverkonhaltijalta hoidetaan jatkossa? Rakenteelliset tiedot päivitetään datahubin käyttöliittymän kautta ja mittaustiedot toimitetaan rajapinnan kautta. 4.22 Säilytetäänkö jakeluhäiriöistä tieto Datahubissa? Ei säilytetä. 4.23 Tuntitietojen korjaus - pitääkö jakeluverkonhaltijan lähettää ne myyjälle sähköpostitse? Tuntitietojen korjaus lähetetään Datahubiin. Jakeluverkonhaltija lähettää korjausajanjakson tarvittaessa myyjälle sähköpostitse ja myyjä voi hakea korjatut tiedot datahubista. 4.24 Voidaanko vakiotehokohteiden tuntisarja ilmoittaa todellisen käytön mukaisesti silloin jos käyttötunnit tiedetään? Kyllä voidaan. 4.25 Ei ole oikeuttaa tietää mikä on käyttöpaikan mittaustapaa. Miten vaikuttaa sopimuksiin? Miten verkko reagoi vai palautuuko myyjälle? Miten lainsäädäntö ottaa tähän kantaa? Ei ole asiakkaalla tietoa. Myös dokumentaatioon tulisi kirjata mitä tapahtuu jos tulee väärällä mittaustavalla. Asiakkaan muuttaessa uuteen käyttöpaikkaan, asiakas ei voi antaa valtuutusta käyttöpaikan tietoihin, koska ei vielä asu siellä. Tällöin käyttöpaikasta näkee ainoastaan rajatut tiedot. Eli myyjä ei näe sitä onko kyseessä yleis- vai aikasähkömittaus. Myyjä saa
10 (18) sitten sopimuksen teon jälkeen tietää mikä on käyttöpaikalla verkkotuote ja voi tämän tiedon perusteella tarkistaa oman tuotteen täsmäävyyden. 5 Sopimusprosessit 5.1 Onko määräaikaa historiassa mitä ei aleta korjaamaan? Entä jos ei löydy tietoja käyttöönoton ylimenojaksolle. Takautuvia korjauksia voidaan tehdä kuten ennenkin. Ylimenoaikana pitää mahdollisesti miettiä erityiskäsittelyä. 5.2 Miten varmistetaan että voimassaolevan sopimuksen haltija jää asumaan osoitteeseen vaikka hän sanoisi, että joku muu on muuttanut kohteeseen? Datahub ei voi ottaa kantaa siihen kuka asuu käyttöpaikalla ja kenen nimissä sopimus on. 5.3 Sopimusten määräaika kappale 3.2.2.4 taulukon 6 kohta 2, miksi sopimukset pitää ilmoittaa 90 vuorokauden säännöllä? Halutaan ilmoittaa jo aiemminkin. 90 vrk säännöllä halutaan varmistaa asiakaslähtöinen toimintatapa. Asiakas voi unohtaa solmineensa uuden myyntisopimuksen esim. vuosi sitten. Sopimuksen ilmoituksen aikarajoihin ei tule suuria muutoksia Datahubin käyttöönoton myötä. Ainoa mikä tulee muuttumaan, on sopimuksen määräaikasuuden päättymispäivän ilmoittaminen mikäli päättymispäivä on 90 vrk sisällä uuden sopimuksen ilmoituspäivästä (nykyisen 30 vrk:n säännön sijasta). 5.4 Samassa taulukossa termi, estää ja vastakohta ei vaikutusta sopimukseen. Voiko termiä vaihtaa "ei estä"? Tarkistetaan terminologia. 5.5 Keplottelu saman perheen sisällä on mahdollista edelleen? Riittää, että toinen vaihtuu. Nykyinen myyjä saa sopimuksensa päättymisestä tiedon ja voi halutessaan kontaktoida asiakasta varmistuakseen sopimuksen päättymisen oikeellisuudesta. 5.6 Voiko käyttää väestörekisteriä apuna? Toistaiseksi ei ole mietitty kytköstä väestörekisteriin tämän osalta. 5.7 Saako verkkoyhtiö tietoa liittymän siirrosta? Liittymätietoja ei tuoda Datahubiin. 5.8 Asiakas ilmoittaa samaan aikaan sekä verkkosopimuksen, että myyntisopimuksen yhtä aikaa erikseen. Miten prosessi alkaa? Asiakas tekee vain myyntisopimuksen myyjän kanssa jolloin prosessi käynnistyy datahubissa. Datahubista lähtee verkkosopimustiedot jakeluverkonhaltijalle joka
11 (18) vahvistaa tiedot datahubiin. MIkäli asiakas on ilmoittanut verkkosopimuksesta jakeluverkonhaltijalle ennen kuin jakeluverkonhaltija on saanut tiedot datahubista, ei verkkosopimuksesta lähde vahvistusta vielä datahubiin. Vahvistus lähtee vasta kun myyjän ilmoitus on tullut jakeluverkonhaltijalle. 5.9 Eikö sopimus voi astua voimaan tänään vaikka kytketään huomenna? Sopimuksen voimaantuloaika päivittyy sen mukaan kuinka saadaan kytkettyä. Jos sopimus on tehty alkavaksi 1.2.2016, mutta saadaan kytkettyä vasta 2.2.2016, muuttuu sopimuksen voimaantuloaika myös 2.2.2016. 5.10 Miten hoidetaan määräaikaisen sopimuksen uusiminen? Myyjä voi tehdä uuden sopimuksen tai muuttaa sopimuksen määräaikaa. 5.11 Uusi sopimus tehdään alkamaan 2 viikon päähän. Seuraavana päivänä vanha asiakas haluaa päättää oman sopimuksen ja verkko katkaisee? Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa, näin ollen sähköjä ei katkaistaisi tässä välillä. Mutta jos uusi sopimus onkin laitettu alkamaan vasta esim. 4 viikon päähän, niin silloin jakeluverkonhaltija katkaisee sähköt. Toimitaan kuten nykyisinkin. 5.12 Sopimuksen määräaikaisuuden käsittely tilanteessa kun asiakas vaihtaa myyjää ja sopimuskumppanit muuttuvat (Kappale 3.2.2.4 taulukon 6 kohta 5 taulukossa), voidaan tehdä valvontaa. Miten hyödyttää myyjää? Menetti asiakkaan. Tähän on pyydetty alalta mallia kuinka toteutetaan Datahubiin. Teknisesti toteutettavissa alan valitsemalla tavalla. 5.13 Aina joku voi saada katkaistua määräaikaisen sopimuksen tavalla tai toisella. Kyllä. 5.14 Online palvelut omilla tunnuksilla. Kuinka hoidetaan kahden nimen vieminen, jotta molemmilla on oikeus hoitaa online palvelun kautta asioita? Tämän tekninen toteutus on vielä määrittelemättä. Periaatteessa molemmilla tulee olla mahdollisuus hoitaa online-palvelun kautta asioita. 5.15 Onko pakko viedä samalla nimellä myynti- ja verkkosopimus? Myyntisopimus dominoi. Kyllä, myyntisopimus tehdään ensin ja se ohjaa verkkosopimuksen tekoa samalle nimelle.
12 (18) 5.16 Muuttoja peruuntuu, asiakas peruu myyntisopimuksen tai muutto peruuntuu. Nämä on nyt hoidettu sähköpostilla. Hyvä avata dokumentissa mitä tapahtuu tällöin. Mikä on syy? Mikäli asiakas on ilmoittanut muuton ja siitä lähetetään peruutus Datahubiin, peruuntuu koko ilmoitettu tapahtuma. Jos asiakas on kuitenkin muuttamassa osoitteeseen, niin uuden valitun myyjän tulee tehdä uusi sopimus ja ilmoittaa siitä normaalisti Datahubiin. 5.17 Poikkeava irtisanomisehto - voiko koskea kuluttajia? Poikkeava irtisanomisehto koskee ainoastaan yrityksiä. 5.18 Kuka valvoo poikkeavia irtisanomisehtoja ja miten? Poikkeavat irtisanomisehdot ovat toimijan ja yritysasiakkaan kesken sovittavissa. Poikkeavat irtisanomisehdot ovat hyvinkin moninaisia. Datahub ei valvo sopimusosapuolten välisiä sopimusehtoja. 5.19 Tarkastaako Datahub ettei poikkeavaa irtisanomisehtoa ole kuluttaja-asiakkaalla? Kyllä 5.20 Tuleeko poikkeavaan irtisanomisehtoon konekielistä käsittelyä? Miksi dokumentissa vain kyllä/ei? Poikkeavia irtisanomisehtoja on useita erilaisia, ei ole voitu lähteä näitä automatisoimaan 5.21 Kun käyttöpaikalla vaihtuu yksikin asiakas - miksei ole sisäänmuutto? Koska joku aikaisemmista asiakkaista jää käyttöpaikalle, ei ole varsinainen muuttotapahtuma. 5.22 Miksi pitäisi odottaa 14 vrk, että nykyinen myyjä voi ilmoittaa asiakkaiden muuttumisesta esim. erotilanteessa? Nykyistä myyjää koskee kaikki samat aikarajat kuin muitakin myyjiä. Yhtenäisten toimintaohjeiden vuoksi ei ilmoituksissa lähdetä erittelemään ilmoituksen syytä ja poikkeavia ilmoitusaikoja esim. erotilanteissa. 5.23 Voidaan päästä eroon ikävästä myyntisopimuksesta vaihtamalla asiakasta? Kuinka voidaan estää? Tämä on alalla sovittava toimintamalli. 5.24 Halvan hinnan aikaan keplotteluja vähemmän - voi kasvaa? Datahubin toiminnassa tähän ei voida ottaa kantaa.
13 (18) 5.25 Asiakas kiistää myyntisopimuksen - mitä tapahtuu? Asiakkaan ilmoittaessa sopimuksen kiistäminen jakeluverkonhaltijalle voi tämä käyttöliittymän kautta ilmoittaa tästä Datahubiin, josta sitten lähtee tieto myyjälle. Toimintamalli tullaan toteuttamaan tulevan asetuksen mukaisesti. 5.26 Voiko useammalla käyttöpaikalla olla sama sopimustunnus? Kyllä voi, sopimustunnus ei ole uniikki datahubissa. 5.27 Jatkuvatko sähkön kokonaistoimitussopimukset datahubissa? Kyllä näiden käsittely on mahdollistettava myös datahubissa. 5.28 Jos kohde on ilman myyjää - katoaako toimitusvelvollisen myyjän oletusmyyjä käsite datahubin myötä? Oletusmyyjä käsitettä ei ole nykyisen lainsäädännön mukaan. Asiakkaan tulee aina itse tehdä sopimus myyjän kanssa. 5.29 Jos sopimuksilla keplottelu tehdään helpoksi sillä voi olla isot seuraamukset -> myyjät eivät enää halua tehdä määräaikaisia sopimuksia. Tämä on alalla sovittava toimintamalli. 5.30 Kuinka käsitellään liittymän siirto datahubissa? Liittymiä eikä liittymissopimuksia käsitellä Datahubissa. 5.31 Mahdollistaako datahub "kyseenalaiset" muutot? Datahubissa ei voida ottaa kantaa siihen kuka muuttaa ja miten, Datahubiin voidaan rakentaa ainoastaan teknisiä validointeja. 5.32 Matti ja Maija eroavat ja sopimus muutetaan? Säilyykö sopimustunnus samana? Riippuu täysin siitä kuinka myyjä hoitaa tämän omassa järjestelmässään. 5.33 Milloin uusi myyjä saa tiedon asiakkaan määräaikaisen sopimuksen päättymisestä? Uutta sopimusta ilmoittaessa mikäli päättymispäivä on 90 vuorokauden sisällä ilmoituspäivästä lähtien. 5.34 Miten kuolinpesät hoidetaan? Voiko henkilötunnus olla sama kahdella asiakkaalla? Voidaanko tehdä nimenmuutoksella? Henkilötunnus on yksilöivä tieto joten se ei voi olla kuin yhdellä henkilöasiakkaalla. Jos vainajan henkilötunnusta käytetään, tulee asiakastietoon viedä lisätieto, että on kuolinpesä.
14 (18) 5.35 Mitä tapahtuu datahubissa kun ulosmuutto perutaan? Palautuvatko mahdollisesti uudet ulosmuuton vuoksi peruuntuneet uudet myyntisopimukset? Mikäli ulosmuutto perutaan, palautetaan Datahubiin tilanne mikä oli voimassa ennen ulosmuuton ilmoitusta. Osapuolille lähtee ilmoitukset ulosmuuton peruuntumisesta. Tämä täsmennetään vielä lopulliseen prosessidokumentaatioon. 5.36 Myynnin päättyminen - tuleeko ilmoitus jakeluverkonhaltijalle, että toimitusvelvollinen myyjä voi ilmoittautua? Oletusmyyjä käsitettä ei ole nykyisen lainsäädännön mukaan. Asiakkaan tulee aina itse tehdä sopimus myyjän kanssa. Jakeluverkonhaltija saa ilmoituksen sopimuksettomasta käyttöpaikasta. 5.37 Rikkooko asiakas sopimusehtoja jos tekee tahallaan sopimusrikkomuksen (keplottelee irti määräaikaisesta myyntisopimuksesta)? Tämä riippuu siitä miten myyjä on sopimusehdot määritellyt. 5.38 Sopimus yhden asiakkaan nimissä -> toinen kilpailuttaa sähkösopimukset. Vaihtuvatko sopimukset (myynti- sekä verkkosopimus) uudelle asiakkaalle? Kyllä 5.39 Takautuvat korjaukset -> voidaanko tehdä suoraan datahubiin? Voiko korjausten varjolla yksipuolisesti tehdä takautuvasti uusia sopimuksia? Miten datahub valvoo? Yksipuolisesti ei voi ilmoittaa takautuvia korjauksia. Korjauksiin tarvitaan aina vastapuolen hyväksyntä. 5.40 Välitetäänkö myyntisopimustiedoissa myyjän tuotetieto jakeluverkonhaltijalle? Ei välitetä. 6 Taseselvitys 6.1 Tuleeko Fingrid valvomaan, että kulutustietoja on käyttöpaikkakohtaisesti vaikka tasessa on tyhjä. Vuoteen ei ole veloitettu. Datahub valvoo, että käyttöpaikalla oleva sähkönmyyjä on mukana myös taseselvityksessä. Mikäli käyttöpaikalta puuttuu myyjä, datahub ilmoittaa tästä jakeluverkonhaltijalle toimenpiteitä varten.
15 (18) 7 Valtuutukset 7.1 Voiko edellinen käyttöpaikan omistaja antaa valtuutuksen? Esim. kauppakirjan allekirjoitushetkellä poismuuttava asiakas voisi valtuuttaa sisäänmuuttavan asiakkaan, uuden myyjän saamaan käyttöpaikan tietoja. Lähtökohtaisesti sisäänmuuttava asiakas tai hänen valitsemansa sähkönmyyjä, eivät voi saada laajasti tietoja käyttöpaikasta ennen sisäänmuuttopäivää. Asiakkaalla on oikeus käyttöpaikan tietoihin vasta sopimuksen voimaantullessa. Kysymyksen toimintamallia ei siis ole kuvattu Datahubiin. 7.2 Uuden myyjän valtuutus, kuinka hoidetaan datahubissa? Uusi myyjä tallentaa asiakkaan antaman valtuutuksen omiin järjestelmiin ja ilmoittaa saamastaan valtuutuksesta datahubiin. Jos uusi myyjä on tekemässä sopimusta, silloin ei valtuutuksesta tarvitse erikseen ilmoittaa, sillä asiakkaan katsotaan antaneen valtuutus sopimuksen solmimisen yhteydessä. 7.3 Yhteyshenkilötiedot - kulkevatko käsi kädessä valtuutusten kanssa? Yhteyshenkilö ei ole sopimuskumppani. Ainoastaan sopimuskumppanina oleva asiakas voi antaa valtuutuksen. 7.4 Kenet toimija voi valtuuttaa omiin tietoihinsa? Esimerkiksi palveluja tuottavan yrityksen, jonka on myös oltava datahubin rekisteröity osapuoli. 7.5 3.osapuolen valtuutus - tarkistaako datahub, että valtuutus on todellakin voimassa? 3.osapuoli tallentaa valtuutuksen omiin tietoihinsa ja ilmoittaa valtuutuksesta datahubiin. Datahub luottaa toimijan ilmoittamaan valtuutukseen. 7.6 Jos asiakas on valtuuttanut 3.osapuolen omiin tietoihinsa, menevätkö mittaustiedot 3.osapuolelle? Kyllä. 7.7 Jos asiakkaalla on useita käyttöpaikkoja ja useita myyjiä, voiko asiakas valtuuttaa yhden myyjän saamaan kaikkien käyttöpaikkojen tiedot omaan järjestelmäänsä esim. raportointia varten? Entä saako kaikki sopimuksen tiedot - myös hinnat? Asiakas voi halutessaan valtuuttaa jonkun myyjän saamaan kaikkien käyttöpaikkojensa tiedot. Myyntisopimuksen tiedoista valtuutettu osapuoli näkee vain sopimuksen voimassaoloaikojen tiedot.
16 (18) 7.8 Kun asiakas ottaa yhteyttä 3.osapuoleen, onko osapuolen heti ilmoitettava valtuutuksesta datahubiin saadakseen asiakkaan tiedot? Kyllä, valtuutustieto tulee olla datahubissa ennen kuin tietoja voi hakea. 7.9 Miten myyjä hakee tietoja? Onko olemassa massahakuja myyjälle? Myyjä voi hakea asiakkaan ja käyttöpaikan tietoja yksittäin. Massahakuna myyjä voi hakea ainoastaan sopimustensa mukaisesti mittaustietoja. 7.10 Miten sellainen asiakas jolla ei ole internet yhteyttä käytettävissä voi tehdä valtuutuksen? Entä kuinka se todennetaan? Valtuutuksen voi tehdä toimijan kanssa toimijan sopimilla tavoilla, esimerkiksi puhelimitse tai kirjallisesti sopimalla. Tämä valtuutus tulee toimijan tallentaa omiin tiedostoihin ja ilmoittaa valtuutuksesta Datahubiin. 7.11 Onko sopimuksen voimassaoloaika sellaista minkä voi valtuuttaa toisen osapuolen näkemään? Kyllä on. 7.12 Onko valtuutus rasti ruutuun - tyyppinen toiminta? Datahubiin tulee tieto kenellä osapuolella on valtuutus ja mille ajalle. 7.13 Voiko asiakas antaa valtuutuksen vain tiettyihin tietoihin? Valtuutuksella asiakas valtuuttaa osapuolen omiin asiakas-, käyttöpaikka- ja mittaustietoihin. Sopimustiedoista näkee ainoastaan sopimuksen voimassaoloajat. 8 Kytkentä- ja katkaisuprosessit 8.1 Kytky/katkojen harmonisointi, aikataulut ja hinnoittelu? Tämä on linjattu toteutettavaksi datahubiin linkillä verkonhaltijan verkkopalveluhinnastoon. Mikäli ala pääsee yhteisymmärrykseen esim. jälleenkytkentä ajan harmonisoinnista, huomioidaan linjaus toiminnallisuuksissa. 8.2 Oliko linkki hinnastoon? Jakeluverkonhaltija kertoo omilla verkkosivulla palveluhinnastossaan kytköjen ja katkaisujen hinnat ja muita aikatauluohjeita. Jakeluverkonhaltijan velvollisuus ylläpitää tietoja. Datahub tarjoaa linkin muille osapuolille. 8.3 Virheelliseen käyttöpaikaan tehty sopimus ja paljastuu vasta kun sähkö kytketään pois aiemmasta? Mahdollisesti vasta tällöin, kyllä.
17 (18) 8.4 Kun asiakas ilmoittaa verkolle ja myyjälle katkaisusta eri päiville. Kenen vastuulla on selvittää päivämääräero? Jos on estetty muutto kuluvalle päivälle eikä voi antaa samalle päivälle. Datahub auttaa reaaliaikaisuudellaan useissa selvitystöissä (toimija näkee datahubista sinne jo ilmoitetun tapahtuman). Tarvittaessa toimijat selvittävät asiakkaan tahdon ja sen mukaisesti tehdään tarvittavat toimenpiteet Datahubiin. 8.5 Virheelliset katkaisut - nämä ovat sähkönmyyjän ja asiakkaan välinen asia, ohjaus jakeluverkonhaltijalta myyjälle. On annettu virheellinen osoite tai aloitettu väärään käyttöpaikkaan. Myyjä normaalisti ottaa omaan piikkiin katkaisumaksun. Myyjä selvittää asiakkaan kanssa onko kyse ollut myyjän virheestä vaiko kenties jostain muusta. 8.6 Miten toimitaan katkaisun tieto? Monesti kohteen mennessä katkoon, yritetään katkoa kiertää muuttamalla sopimus esim. kaverin nimiin? Onko jakeluverkonhaltija velvoitettu aina kytkemään sähköt, vaikka olisi kyseessä ilmeinen katkon kierto? Datahubihan vahvistanee myytisopimuksen muuttona ko. tilanteessa. Datahub ei voi ottaa kantaa siihen kenen nimiin on oikein tehdä sopimus. Datahubin näkökulmasta tehdään uusi sopimus uudelle asiakkaalle sisäänmuuttona. 8.7 Kytkennän tieto olisi saatava samalle päivälle kun kytkentä on tehty. Verkonhaltijan tulee hoitaa prosessi siten, että saadaan samalle päivälle. 8.8 Turvallinen jälleenkytkentä, miksi edelleen on jakeluverkonhaltijan vastuulla? Jakeluverkonhaltija pystyy sopimaan asiakkaan kanssa tarkasti jälleenkytkennän ajan ja näin ollen varmistamaan sähköjen turvallisen jälleenkytkennän. Vastuu turvallisesta jälleenkytkennästä on lopulta verkonhaltijalla, joten työryhmät katsoivat, ettei jälleenkytkennästä sopimista voi siirtää sähkönmyyjille. 8.9 Jos asiakas on ilmoittanut kaikki sopimustiedot oikein ja ajoissa, eikä jakeluverkonhaltija saa kytkettyä sähköjä, niin miksi ilmoitus vasta seuraavana päivänä? Pitäisi olla urgent message! Kehitysajatus viedään prosessityöryhmän käsiteltäväksi. 8.10 Perinnän jälleenkytkennässä myyjä voi infota asiakasta olemaan yhteydessä jakeluverkonhaltijaan turvallisen kytkennän varmistamiseksi. Kyllä.
18 (18) 8.11 Meneekö Datahubiin aikatietoa milloin on kytketty/katkaistu? Käyttöpaikan statuksella ei ole aikatietoa? Kytkentä-/katkaisutieto tulee Datahubiin tunnin tarkkuudella.