HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO ELL Tiina Hietalahti 2007
Hevosten terveydenhuolto Sisällysluettelo Sivu 2 1. Hevosten terveydenhuollon peruskäsitteet 3 2. Hevosten terveydenhuollon yleiset tavoitteet 4 3. Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma 5 3.1. Tallin toiminta ja hevoset 6 3.2. Tallin rakenteet ja olosuhteet 8 3.3. Ulkoilu ja liikunta 12 3.4. Ruokinta ja juomavesi 14 3.5. Perusterveydenhuolto 16 3.6. Sairastapaukset ja lääkintä 19 3.7. Varautuminen kriisitilanteisiin 21 3.8. Siittolatoiminta 22 3.9. Kirjanpito 24 3.10. Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen 25 3.11. Terveydenhuoltosuunnitelma 25 Liite I Rokottamalla ennaltaehkäistävät taudit 26 Liite II Loishäätö 28 Liite III Hevosten terveydenhuoltosopimus lomake 32 Liite IV Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma lomake 33 Liite V Hevosten terveydenhuollon seurantakäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma lomake 45 Liite VI Hevosen terveyskortti lomake 49 Kirjallisuusluettelo Eläinlääkintölainsäädäntö http://www.mmm.fi/fi/index/lainsäädäntö/elainlaakintolainsaadanto/sisalto.html Knottenbelt D. C., Le Blanc M., Lopate C., Pascoe R.R., 2003, Equine Stud Farm Medicine and Surgery Maa ja metsätalousministeriön julkaisu Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen http://wwwb.mmm.fi.el.julk/tavhevonen.html Reed S., Bayly W., McEachern R.B., Sellon D., 2003 Equine Internal Medicine Saari S., Nikander S., 2006, Elinympäristönä hevonen hevosen loiset ja loissairaudet Smith B.P., 2001, Large Animal Internal Medicine
1. Hevosten terveydenhuollon peruskäsitteet 3 1. Terveydenhuoltoeläinlääkäri 2. Terveydenhuoltosopimus 3. Terveydenhuoltosuunnitelma 4. Terveydenhuollon aloituskäynti 5. Terveydenhuollon seurantakäynnit 6. Hevoskohtainen terveyskortti 7. Lomakkeet Lainsäädäntö määrittelee hevosten pidolle ja terveydenhuollolle pakollisen noudatettavan vähimmäistason. Suunnitellun hevosten terveydenhuollon tarkoituksena on luoda vapaaehtoinen laatujärjestelmä, jonka avulla parannetaan hevosten terveyttä ja hyvinvointia sekä yrittäjän osalta taloudellista kannattavuutta. Suunnitellun terveydenhuollon perustana on toimiva yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin ja tallin omistajan tai toiminnanharjoittajan välillä. Terveydenhuoltoeläinlääkärinä voi toimia tallin oma hoitava eläinlääkäri tai ainoastaan tallin terveydenhuollon suunnitteluun keskittyvä eläinlääkäri. Tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja ja eläinlääkäri allekirjoittavat terveydenhuoltosopimuksen, jossa sovitaan montako kertaa vuodessa eläinlääkäri tekee tallille terveydenhuoltokäynnin. Eläinlääkäri tekee tallille vuosittain vähintään yhden terveydenhuoltokäynnin. Terveydenhuoltokäynnin ensisijainen tarkoitus on eläinlääkinnällinen neuvontatyö, mutta tallin omistaja ja eläinlääkäri määrittelevät keskenään tarkemmin käyntikohtaiset tehtävät. Tallin koosta riippuen terveydenhuoltokäyntiin voidaan tarvittaessa liittää perusterveydenhuollon toimenpiteitä ja sairastapausten hoitoa. Eläinlääkäri laatii terveydenhuollon aloituskäynnin perusteella tallikohtaisen terveydenhuoltosuunnitelman. Aloituskäynnillä pyritään luomaan kokonaiskuva tallista, ympäristöolosuhteista, ruokinnasta ja hoidosta. Lisäksi kartoitetaan tallikohtaiset erityispiirteet tai ongelmat, jotka vaikuttavat yksilöiden sairastapauksien määrään tai suoritustasoon. Ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto suunnitellaan siten, että se on tallin tartuntapaineen, hevosmäärän ja hevosten vaihtuvuuden mukainen. Terveydenhuoltosuunnitelman tekoon vaikuttavat oleellisesti myös tallin hevosten käyttötarkoitus sekä omistajan toiveet ja tavoitteet. Terveydenhuoltosuunnitelma päivitetään terveydenhuollon seurantakäyntien yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Terveydenhuoltokäynnin tarkoitus on myös palautetta. Havaitut puutteet tai erityistä huomiota vaativat asiat kirjataan ylös ja tarkastetaan uudestaan sovittuna ajankohtana. Terveydenhuoltokäyntilomakkeeseen merkitään suunniteltu seuraava käyntiajankohta. Hevoskohtaiseen terveyskorttiin merkitään kunkin hevosen kaikki lääkitykset, tehdyt eläinlääkinnälliset toimenpiteet ja sairastapaukset. Tallin omistaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että korttiin tehdään tarvittavat merkinnät, myös silloin kun hevosta hoitaa muu kuin terveydenhuoltoeläinlääkäri. Tallin kaikkien hevosten terveyskortit säilytetään samassa paikassa esimerkiksi kansiossa, jotta ne ovat helposti saatavilla päivystysaikanakin. Terveydenhuoltosopimus, terveydenhuollon aloituskäynti, terveydenhuollon seurantakäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelma tehdään kirjallisina. Eläinlääkäri ja tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja säilyttävät omat kappaleensa näistä lomakkeista.
2. Hevosten terveydenhuollon yleiset tavoitteet 4 Hevosten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Eläinsuojelulain ja asetusten noudattaminen. Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy. Sairauksien ennaltaehkäisy, seuranta ja aikainen hoito. Varautuminen kriisitilanteisiin. Toimiva ammattimainen perusterveydenhuolto. Taloudellisen kannattavuuden parantaminen. Kattava kirjanpito tallin hevosista sekä niiden sairauksista, lääkinnästä ja hoidoista. Hevosten pitoon liittyvän yleisen tietotason, motivaation ja osaamisen parantaminen.
3. Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma 5 Terveydenhuollon suunnittelu aloitetaan tekemällä tallille terveydenhuollon aloituskäynti. Tämän käynnin aikana selvitetään yksityiskohtaisesti talliin ja hevosiin liittyvät tiedot. Terveydenhuoltosopimus on allekirjoitettu jo aiemmin tai allekirjoitetaan käynnin aikana. Tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja on läsnä koko terveydenhuoltokäynnin ajan. Terveydenhuollon aloituskäynnille täytyy varata reilusti aikaa. Käynnin perusteella eläinlääkäri täyttää liitteen IV mukaisen lomakkeen ja kirjoittaa terveydenhuoltosuunnitelman määrätylle ajalle. Terveydenhuollon seurantakäynti tehdään sovittuna ajankohtana, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Seurantakäynnillä käydään läpi edelliselle kerralla havaittuja ongelmakohtia ja tehtyjä muutoksia. Kokonaisuudessaan käynti on suppeampi kuin aloituskäynti. Aikaa täytyy kuitenkin varata riittävästi. Käynnin perusteella eläinlääkäri täyttää liitteen V mukaisen lomakkeen ja päivittää terveydenhuoltosuunnitelman. Terveydenhuoltokäynteihin liittyvistä lomakkeista toimitetaan kopiot tallinomistajalle tai toiminnanharjoittajalle. Seuraavilla sivuilla käydään läpi hevosten terveydenhuollon aloituskäynnin sisältö.
3.1. Tallin toiminta ja hevoset 6 Tallikohtaista terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä kartoitetaan tallin toiminta ja hevosten käyttötarkoitus. Tiedot hevosten lukumäärästä, vaihtuvuudesta, tallin vierailijamääristä sekä kontakteista muihin talleihin ovat tärkeitä tallikohtaista tartuntapainetta arvioitaessa.
1. Tallin toiminta ja hevoset Tallin toiminta: Ratsastuskoulu Hevosten kasvatus ja opetus Harrastetalli Matkailu Siittola Valmennus- ja kilpatalli: Myyntitalli a) Ravi Täysihoitotalli b) Ratsastus Kuvaus tallin toiminnasta:......... Tiedot hevosista: Lukumäärä.hevosta.ponia.aasia tai muuta kavioeläintä.yhteensä 7 Rotu..... Ikä Alle 1-vuotiaita varsoja 1 -vuotiaita 2 -vuotiaita 3 -vuotiaita 4-5 -vuotiaita 6-12 -vuotiaita 13-16 -vuotiaita 16-20 -vuotiaita 20-25 -vuotiaita Yli 25 -vuotiaita Hevosten vaihtuvuus: Hevosten matkat: Vierailijamäärät: Kontaktit muihin talleihin: Etäisyys lähimmälle tallille: Muut tilan eläinlajit: Sukupuoli.tammaa.ruunaa.oria Uusia hevosia/poneja vuodessa Uusia hevosia/poneja kuukaudessa Kotimaassa.. matkaa vuodessa Ulkomaille matkaa vuodessa Viikossa. Kuukaudessa Vuodessa.......km
3.2. Tallin rakenteet ja olosuhteet 8 Tallin tai muun pitopaikan, kuten pihaton, rakenteet käydään läpi terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelmaan liitetään tallin pohjapiirros. Eläinsuojelulaki antaa hyväksyttävät vähimmäismitat ja -arvot useille tallin rakenteisiin ja olosuhteisiin liittyville tekijöille. Tavoiteltavan tason tulisi kuitenkin olla vähimmäisvaatimuksia korkeampi. Tallin on oltava niin hevosille kuin ihmisille turvallinen. Hätätilanteessa hevoset on pystyttävä saamaan ulos nopeasti. Palovaroitin kuuluu jokaiseen talliin. Käytettyjen pintamateriaalien tulee olla myrkyttömiä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, että pinnat ovat helposti puhdistettavia ja ehjiä. Tallin rakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja puutteet korjattava ennen kuin vaaratilanteita pääsee syntymään. Karsinoiden on oltava sellaisia, että hevoset eivät pääse vahingoittamaan itseään, toisiaan tai karkaamaan. Karsinat kuivitetaan hyvin. Oviaukkojen, käytävien ja hoitotilojen täytyy olla riittävän leveitä ja korkeita. Rehut säilytetään puhtaassa kuivassa tilassa, hevosten ulottumattomissa. Tallissa huolehditaan tuhoeläinten torjunnasta. Jyrsijöiden ja lintujen pääseminen talliin on estettävä. Talli, mukaan lukien varusteet ja välineet, pidetään puhtaana. Tallin ilmanvaihdon on oltava riittävän tehokas, jotta hevoset eivät altistu liian suurelle ilmankosteudelle, pölylle tai haitallisille kaasuille. Koneellinen ilmanvaihto vaatii hälytysjärjestelmän, joka ilmoittaa mahdollisesta viasta. Tallin suositeltava lämpötila riippuu hevosten loimituksesta ja käytöstä. Valaistuksen on oltava riittävä, jotta tallissa on turvallista toimia.
Hevosten pitopaikkaa koskevia vähimmäisvaatimuksia ja suosituksia 9 Lähde: Eläinsuojeluasetus F 24 http://wwwb.mmm.fi/el/laki/f/f24.html - Tallin sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 1,5. Sisäkorkeuden on kuitenkin aina oltava vähintään 2,2 m. - Tallin oviaukon leveyden tulee olla vähintään 1,5 m ja korkeuden vähintään 2,2 m. - Karsinan oviaukon leveyden tulee olla vähintään 1,2 m ja korkeuden vähintään 2,2 m. - Karsinoiden välisen käytävän tulee olla vähintään 2,5 m. - Ikkunoiden pinta-alan on oltava vähintään 1/20 tallin pinta-alasta. - Jatkuva melualtistus ei saa ylittää 65 desibeliä. - Tallin sisälämpötilan tulee olla vähintään +5. - Ilman suhteellisen kosteuden tulee olla 50-80%. Yksittäiskarsinan tilavaatimukset: Hevosen säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m²) Enintään 1,08 4,0 Yli 1,08 mutta enintään 1,30 5,0 Yli 1,30 mutta enintään 1,40 6,0 Yli 1,40 mutta enintään 1,48 7,0 Yli 1,48 mutta enintään 1,60 8,0 Yli 1,60 9,0 Mikäli hevosen säkäkorkeus on yli 1,70 m niin karsinan pinta-ala lasketaan seuraavasti: [(säkäkorkeus x 1,8)²]
Varsomiskarsinan tilavaatimukset: 10 Tamman säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m²) Enintään 1,08 4,5 Yli 1,08 mutta enintään 1,30 6,5 Yli 1,30 mutta enintään 1,40 7,5 Yli 1,40 mutta enintään 1,48 8,5 Yli 1,48 mutta enintään 1,60 10,0 Yli 1,60 11,0 Mikäli tamman säkäkorkeus on yli 1,70 m niin karsinan pinta-ala lasketaan seuraavasti: [(säkäkorkeus x 2)²] Ryhmäkarsinassa tilaa on oltava seuraavasti: Aikuiselle hevoselle yksittäiskarsinan pinta-ala. Nuorelle hevoselle (12-24 kk) 75 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Varsalle (alle 12 kk) 50 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Pihaton makuuhallissa tilaa on oltava seuraavasti: Aikuiselle hevoselle 80 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Nuorelle hevoselle (12 24 kk) 60 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Varsalle (alle 12 kk) 40 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Pihatossa tai ryhmäkarsinassa pidettäviä hevosia varten on oltava sairaskarsina jokaista alkavaa 10 hevosen ryhmää kohden. Ensisijaisesti suositellaan, että hevosia ei pidetä pilttuussa. Pilttuun vähimmäisvaatimukset: Pilttuun leveys = Hevosen säkäkorkeus + 10 cm Pilttuun pituus = Hevosen pituus + 25 cm Pilttuiden väliseinien korkeus = Hevosen säkäkorkeus x 0,9
2. Tallin rakenteet ja olosuhteet Tallin rakennusvuosi:.. Tallityyppi: Karsina Pilttuu Pihatto Liitteenä pohjapiirros: Kyllä Ei Hevospaikat:..kpl karsinapaikkoja..kpl pilttuupaikkoja..kpl varsomiskarsinoita..kpl pihattopaikkoja..kpl paikkoja yhteensä Karsinat/pilttuut: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Pihatto: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Sairaskarsina... Rehuvaraston kuvaus:... Hoitotilojen kuvaus:... Sosiaalitilojen kuvaus:... Lannanpoistojärjestelmä:... Lantala: Olosuhteet: Siisteys.. Ilmanvaihto... Lämpötila.. Valaistus... Melu... Hevosten puhtaus Tallin puhtaanapito: Päivittäin... Viikottain... Vuosittain.. Tuhoeläinten torjunta: Desinfektiomahdollisuus: Desinfektioaineet:... Kokonaisarvio kohta 2. Hyvä Parannettavaa 11
3.3. Ulkoilu ja liikunta 12 Ulkoilutarhojen ja laitumien kunto ja käyttöaste käydään läpi terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä. Ulkoilutarhojen ja laitumien aitamateriaaliin, pohjaan ja kulkureitteihin kiinnitetään erityistä huomiota. Aitojen tulee olla ehjät, tarpeeksi korkeat ja turvallisesta materiaalista tehdyt. Aitaamiseen ei saa käyttää piikkilankaa. Aitojen kunto tulee tarkastaa usein ja puutteet on korjattava välittömästi. Mikäli alueella on selviä turvallisuusriskejä, kuten esimerkiksi sähköjohtoja, syviä ojia tai myrkyllisiä kasveja, tulee nämä alueet aidata/rajata pois. Pohjamateriaalin ja kulkureittien on oltava hevosille turvallisia. Ulkoilutarhojen ja laitumien koon tulee olla hevosmäärään nähden sopiva, jotta vältytään turhilta onnettomuuksilta. Tarvittaessa, riippuen ulkoilun kestosta, ulkoilutarhassa tai laitumella on oltava säänsuoja ja juomavettä tarjolla. Ulkoilutarhat tulee puhdistaa lannasta säännöllisin väliajoin. Laitumien kunnostustoimenpiteet kuvataan. Tarha- ja laidunhygienialla on suuri merkitys sisäloistartuntojen torjumisessa. Hevosten ulkoilun ja muun liikunnan määrä sekä käytöshäiriöiden (stereotyyppinen käyttäytyminen) esiintyvyys kartoitetaan.
3. Ulkoilu ja liikunta Tallin käytössä on: Ulkoilutarhat: Laitumet: Ulkoilu ja liikunta: Käytöshäiriöiden (kuten esim. puunpurenta tai kutominen) esiintyminen: Kokonaisarvio kohta 3...kpl ulkoilutarhoja, kooltaan....kpl laitumia, kooltaan Käytössä. kuukautta vuodessa,. tuntia päivässä Hevosia. / tarha Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus.. Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta tarhaan.. Käytössä. kuukautta vuodessa,. vuoden ajan Hevosia. / laidun Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus ja hoito.... Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta laitumelle.. Hevoset ulkoilevat tarhassa/laitumella tuntia päivässä Hevosista aktiivikäytössä kpl, liikuntaa tuntia päivässä Hyvä Parannettavaa 13
3.4. Ruokinta ja juomavesi 14 Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten käydään läpi ruokinnassa käytettävät rehut, ruokintasuunnitelma sekä rehuanalyysi. Terveydenhuoltosuunnitelmassa panostetaan ruokintaperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ruokintakertoja tulee olla vähintään kolme päivässä. Ruokinnan muutokset, kuten laitumeen tai uuteen rehuun totutus, on tehtävä asteittain. Ruokintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon yksilöiden erilaiset energiantarpeet, jotka määräytyvät iän ja käyttötarkoituksen mukaan. Eläimet kuntoluokitellaan ja mietitään mahdollisia tarvittavia ruokinnan muutoksia. Rehujen tulee hyvälaatuisia ja ne säilytetään puhtaassa ja kuivassa tilassa. Hevosille tulee jatkuvasti olla hyvälaatuista juomavettä tarjolla.
4. Ruokinta ja juomavesi Käytettävät rehut: Karkearehut.. Väkirehut.. Muut.. Ruokintasuunnitelma liitteenä: Kyllä Ei Rehuanalyysi liitteenä: Kyllä Ei Ruokintakerrat:... Ruokinta tapahtuu: Tallissa Tarhassa Laitumella Karkearehut ruokitaan: Rehujen säilytys: Tallissa karsinan lattialta Tallissa heinäverkosta/heinätelineestä Tarhassa/laitumella maasta Tarhassa/laitumella heinätelineestä... Juomakuppien puhdistus: Ruokakuppien puhdistus: Juomaveden laatu: On tutkittu Ei ole tutkittu Juomavesi täyttää talousvesivaatimukset: Kyllä Ei Juomaveden saatavuus: Hevosten kuntoluokitus: Aikuisten hevosten ruokinta: Nuorten hevosten ruokinta: Tiineiden tammojen ruokinta: Varsojen ruokinta: Siitosorien ruokinta: Sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 4. Tallissa.. Ulkoilutarhassa.... Laitumella................................ Ähky... Kaviokuume.. Ripuli.. Ruokatorventukos Allergiset ihoreaktiot... Krooninen hengitystiesairaus.... Botulismi... Muut ruokintaan liittyvät.. Hyvä Parannettavaa 15
3.5. Perusterveydenhuolto 16 Ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon kuuluvat hevosten rokotukset, sisä- ja ulkoloishäädöt, hammashuolto ja kengitys. Hevoskohtaiseen terveyskorttiin merkitään tehdyt toimenpiteet ja annetut lääkitykset. Tallin rokotusohjelma suunnitellaan tartuntapaineen mukaiseksi. Tallin kaikki hevoset rokotetaan samanaikaisesti. Tämä helpottaa rokotusohjelman seuraamista ja parantaa laumaimmuniteettia. Sisäloishäätöohjelmassa pyritään kohdennettuun loishäätöön, joka perustuu lantanäytteiden ottamiseen. Tällöin käytettävä valmiste valitaan tutkimustuloksen perusteella. Mikäli lantanäytteitä ei oteta niin kaikki tallin hevoset lääkitään samaan aikaan samalla valmisteella. Tällöin valmisteen ja lääkitysajankohdan valinnassa on otettava huomioon loisten elinkierto. Ulkoloishäätö tehdään tarvittaessa, kun oireita havaitaan. Diagnoosi varmistetaan näytteenotolla. Kesällä on suositeltavaa käyttää ennaltaehkäisevästi hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja valmisteita. Hammashuollolle sovitaan pääasialliset käyntikerrat 1-2 kertaa vuodessa. Tietyt yksilöt saattavat kuitenkin tarvita hammashuoltoa huomattavasti useammin. Säännöllinen kengitys tai kavioiden vuoleminen kuuluu osana perusterveydenhuoltoon. Tallin kavioterveys kartoitetaan.
5. Perusterveydenhuolto Rokotukset Rokotushistoria: Voimassaolevat rokotukset: Tartuntautien esiintyvyys: Arvio tartuntapaineesta: Rokotussuunnitelma: Loishäätö Sisäloishäätöhistoria: Aiempi loishäätöohjelma: Lantanäytteet: Sisäloisten esiintyvyys: Ulkoloisten esiintyvyys: Ulkoloisten häätö: Muu loistentorjunta: Arvio tartuntapaineesta: Loishäätösuunnitelma: Kaikki hevoset on rokotettu samanaikaisesti Hevoset on rokotettu eri aikoina Kaikilla hevosilla on sama rokotusohjelma Hevosten rokotusohjelmat vaihtelevat Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu.. Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu........ Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset... Tiineet tammat..... Varsat... Kaikki hevoset lääkitty samanaikaisesti Hevoset lääkitty eri aikoina Kaikilla hevosilla sama loishäätöohjelma Hevosten loishäätöohjelmat vaihtelevat On tutkittu Ei ole tutkittu...... Talli.... Ulkoilutarhat.. Laidun......... Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset...... Tiineet tammat.... Varsat......... 17
Hammashuolto Aiempi hammashuolto: Suun ja hampaiden ongelmien esiintyvyys: Hammashuollon suunnitelma: Kavioterveys Kengitysseppä/-sepät: Peruskengitys/vuoleminen: Sairaskengitys: Kavion sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 5:.............................. Aikuiset ja nuoret hevoset... Varsat................... Rokotukset Hyvä Parannettavaa Loishäätö Hyvä Parannettavaa Hammashuolto Hyvä Parannettavaa Kavioterveys Hyvä Parannettavaa 18
3.6. Sairastapaukset ja lääkintä 19 Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten kartoitetaan mitä sairauksia tallissa on aiemmin esiintynyt. Sairastapaukset tulisi pyrkiä huomaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta mahdollinen tarvittava hoito päästään aloittamaan ajoissa. Oireiden tunnistaminen edellyttää tallihenkilökunnalta ammattitaitoa ja kokemusta. Tallihenkilökunnan koulutus ja hevosten päivittäinen tarkkailu ovat avainasemassa. Lisäksi tulee varmistaa, että kaikki hevosten hoitoon osallistuvat tietävät miten toimitaan hevosen sairastuessa. Epäselvissä tapauksissa on tärkeää, että hevosten hoidosta vastuussa oleva henkilö tietää mihin voi soittaa ja kysyä neuvoa. Sairastapauksia varten tallissa tulee olla lääkekaappi, josta löytävät ensiapuun tarvittavat välineet sekä eläinlääkäreiden yhteystiedot. Hevosten lääkintämääräyksistä on säädetty eläinlääkintölaissa. Hevonen lääkitään eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Eläinlääkärin ohjeiden mukaiset jatkolääkitykset tekee tehtävään perehdytetty henkilö. Tallinomistajan tai toiminnanharjoittajan tulee pitää lääkinnästä kirjanpitoa. Lääkkeet säilytetään oikein ja vanhentuneet lääkkeet toimitetaan apteekkiin hävitettäviksi. Lääkkeiden käytön tulee olla hallittua. Toiselle hevoselle määrättyä lääkettä ei ilman eläinlääkärin antamia ohjeita käytetä muille hevosille. Kilpailevien ravihevosten ohjeelliset dopingvaroajat ja lääkityksiä koskevat muut ohjeet löytyvät sivuilta: http://www.hippos.fi/hippos/raviurheilu/kilpailuosaston_tiedotteet/index.php Suomen Ratsastajainliiton alaisuuteen kuuluvien kilpailujen rokotusvaatimukset ja lääkityksiä koskevat ohjeet löytyvät sivuilta http://www.ratsastus.fi Hevosen lopettamisesta ja kuolleen hevosen hävityksestä on säädetty eläinlääkintölaissa. Eläinlääkäri saa lopettaa hevosen lopetus- tai nukutusaineella. Hevonen saadaan lopettaa joko ampumalla aivoihin tai tainnuttamalla ensin pulttipistoolilla, jonka jälkeen suoritetaan välitön verenlasku. Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot toimenpiteen suorittamiseen. Lopetettu eläin voidaan haudata tai lähettää kansalliseen eläinten polttolaitokseen tai yksityiseen lemmikkieläinten tuhkauksia hoitavaan yritykseen. Lisätiedot ja määräykset hevosen hautaamisesta voi varmistaa oman kunnan virkaeläinlääkäriltä. Tuotantoeläimille hyväksyttyjen lääkevalmisteiden ja erityislupavalmisteiden varoajat löytyvät sivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/l kitseminen/laakeluettelot/
6. Sairastapaukset ja lääkintä Sairauksien esiintyvyys: Tarttuvat taudit.... Tuki- ja liikuntaelinsairaudet..... Ruoansulatuskanavan sairaudet... Hengityselinten sairaudet......... Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet..... Munuaisten ja virtsaelinten sairaudet......... Lisääntymiselinten sairaudet..... Ihosairaudet..... Silmä- ja korvasairaudet....... Varsojen sairaudet.. Loiset. Hermostosairaudet..... Aineenvaihduntasairaudet.. Onnettomuus- ja tapaturmaperäiset sairaudet.... Muut sairaudet..... Terveydentilan tarkkailu: Aikuiset hevoset.. Varsat... Sairaan hevosen... eristysmahdollisuus: Henkilökunnan koulutus: Sairastapaukset... Onnettomuudet ja tapaturmat.... Lääkintä.... Yhteystiedot: Alueen päivystävä eläinlääkäri... Hoitava eläinlääkäri.... Lääkekaapin sisältö:...... Lääkkeiden säilytys:... Kokonaisarvio kohta 6. Hyvä Parannettavaa 20
3.7. Varautuminen kriisitilanteisiin 21 Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten tarkastetaan miten tallissa on varauduttu kriisitilanteisiin. 7. Varautuminen kriisitilanteisiin Varautuminen seuraaviin: Tulipalo..... Sähkökatkos........ Veden saatavuus....... Sijaisavun saatavuus..... Hevosten kuljetusmahdollisuus.... Kokonaisarvio kohta 7. Hyvä Parannettavaa
22 3.8. Siittolatoiminta Hevosten keinosiemennystoiminta sekä alkioiden ja munasolujen kerääminen tai tuottaminen on luvanvaraista toimintaa (Hevostalouslaki 796/93 ja MMM:n päätös 22/00). Lakisääteiset vaatimukset löytyvät sivuilta: http://wwwb.mmm.fi/el/laki/g/default.html Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten siittolan toiminta, hevosmäärät ja sairauksien esiintyvyys kartoitetaan. Useimmat siittolat käyttävät hevoskohtaista tammakorttia, johon kirjataan kyseisen hevosen kiimojen seuranta, eläinlääkärin suorittamat tutkimukset, siemennykset ja näihin liittyvät lääkitykset. Mikäli siittolassa syntyy vuosittain varsoja on terveydenhuoltosuunnitelmassa erityisesti otettava huomioon varsomisten valvonta. Varsojen, tammojen ja oriiden päivittäinen terveydenseuranta ja ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto kuvaillaan ryhmittäin. Varsojen kuolinsyyt tulisi aina selvittää.
8. Siittolatoiminta Toiminta: Kuvaus toiminnasta: Hevosten lukumäärä: Varsomisen valvonta: Siittolaeläinlääkäri: Siittolan henkilökunta: Lisääntymiseen liittyvien sairauksien esiintyvyys: Varsojen kuolinsyyt: Terveydentilan päivittäinen tarkkailu: Perusterveydenhuolto: Kokonaisarvio kohta 8. Keinosiemennysasematoiminta Alkioiden ja munasolujen kerääminen tai tuottaminen Muu.. Omia siitostammoja.. Vierailevia tammoja/vuosi.. Omia oreja.. Vierailevia oreja/vuosi.. Varsoja Siittolassa syntyviä varsoja/vuosi.............. Ei ole selvitetty On selvitetty Varsat Tammat.... Oriit... Varsat....... Tammat........... Oriit.......... Hyvä Parannettavaa 23
3.9. Kirjanpito 24 Tallin aiempi terveydenhuoltoa koskeva kirjanpito käydään läpi ja mietitään mahdollisia parannusehdotuksia. Hevosten terveydenhuollon kehittämisen kannalta on tärkeää, että tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja pitää kirjanpitoa sairastumisista, lääkityksistä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Hevosten pidosta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle, jos hevosten pito on ammattimaista tai muutoin laajamittaista (Eläinsuojelulaki (247/1996) ja eläinsuojeluasetus (396/1996). Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia talleja, joissa on vähintään kuusi aikuista hevosta, ponia, aasia tai muuta vastaavaa kavioeläintä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista ja viimeistään 14 vuorokautta ennen toiminnan lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää eläinluetteloa tallinsa eläimistä. Tarkemmat ohjeet ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen sisällöstä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960396 Hevosten lääkinnästä on pidettävä kirjaa. Lakisääteiset hevosten lääkityksiä koskevat kirjanpitovaatimukset löytyvät eläinlääkintölainsäädännön B-osasta: http://wwwb.mmm.fi/el/laki/b/default.html Siittolatoiminnassa vaaditut lakisääteiset kirjanpitovaatimukset löytyvät: http://wwwb.mmm.fi/el/laki/g/default.html 9. Kirjanpito Kirjanpidon kuvaus: Kokonaisarvio kohta 9. Hevosluettelo... Sairastapaukset... Lääkitykset.... Ruokinta/rehut.. Siittolatoiminta.. Muu....... Hyvä Parannettavaa
25 3.10. Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Eläinlääkintölainsäädäntöön perustuvien lakisääteisten vaatimusten tulee täyttyä. 10. Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Ei huomautettavaa Huomautettavaa Lakisääteiset vaatimukset 3.11. Terveydenhuoltosuunnitelma Eläinlääkäri kirjoittaa tallikohtaisen terveydenhuoltosuunnitelman tietylle ajalle, esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelmassa kuvataan vuoden aikana tehtävät parannustoimenpiteet ja mainitaan perusterveydenhuoltoon liittyvät alustavat ajankohdat rokotuksille, näytteenotoille, loishäädöille ja hammashuollolle. Terveydenhuollon seurantakäynnin ajankohta kirjataan suunnitelmaan. Terveydenhuoltosuunnitelma ajalle / 20 - / 20 : Seuraava terveydenhuoltokäynti tehdään viimeistään: / 20 Paikka ja aika / 20 Eläinlääkärin allekirjoitus
26 Liite I Rokottamalla ennaltaehkäistävät taudit - Rokottamalla voidaan ennaltaehkäistä ja lieventää osaa hevosen tarttuvista taudeista - Rokottaminen ei anna täydellistä suojaa - Rokotetut eläimet erittävät vähemmän taudinaiheuttajaa - Rokotus auttaa pitämään infektion paikallisena - Rokotus on kuitenkin aina vain yksi osa tartuntatautien vastustamistyössä - Tällä hetkellä kaupallinen rokote markkinoilla: - Hevosinfluenssa - Tetanus l. jäykkäkouristus - Herpesvirukset (EHV1 ja EHV4) - Botulismi (Clostridium botulinum B) - Rabies Hevosinfluenssa - Erittäin tarttuva, viruksen aiheuttama akuutti tauti - Leviää pisaratartuntana, oireetonkin hevonen voi levittää - Itämisaika 1-5 vrk - Oireina mm. kuume, yskä, syömättömyys - Virusinfektio saattaa altistaa bakteeri-infektioille - Hoitona lepo, toipumisaika 2-3 vko - Useita eri kantoja Tetanus l. jäykkäkouristus - Aiheuttajana itiöitä muodostava bakteeri (Clostridium tetani), jota esiintyy yleisesti maaperässä - Useimmiten bakteeri pääsee elimistöön haavan kautta, bakteerin tuottama myrkky vaurioittaa hermokudosta ja aiheuttaa oireet - Oireina mm.jäykkyys, epänormaali pureskelu, nielemisvaikeudet, syömättömyys, kolmas silmäluomi esillä, ns. sahapukkiasento, kaatuilu, tehohoito kallista, huono ennuste Herpesvirukset (EHV-1 ja EHV-4) - Kuumeilua, hengitystietulehduksia (oireet voimakkaampia nuorilla hevosilla) - Abortteja - Vastasyntyneiden varsojen kuolleisuutta - Hermostomuoto aiheuttaa halvausoireita - Suositellaan annettavaksi tiineille tammoille Rabies - Villieläimistä (kettu, supikoira) sekä kulkukoirista ja kissoista kotieläimiin tarttuva - Rokotusta suositellaan Baltian maihin matkustettaessa Botulismi - Maaperässä elävä itiöitä muodostava bakteeri (Clostridium botulinum B) - Bakteerin tuottama myrkky aiheuttaa oireet - Tavallisen tartuntareitti on pilaantunut säilörehu - Oireina mm. apaattisuus, syömättömyys, roikkuva kieli, myöhemmin halvausoireet leviävät hengityselimistöön, ennuste on tehohoidosta huolimatta huono
27 Rokotukset hevosryhmittäin: Varsat - Ensimmäinen rokotus (hevosinfluenssa, tetanus) 4-6 kk ikäisenä - Toinen rokotus (hevosinfluenssa, tetanus) edellisestä 4-6 viikon kuluttua - Kolmas rokotus (hevosinfluenssa, tetanus) 12 kk iässä - Tästä eteenpäin hevosinfluenssa rokotus 6-12 kk välein ja tetanusrokotus 12-24 kk välein - Herpesrokotus voidaan yhdistää edellä mainittuihin Tiineet tammat - Influenssa- ja herpesrokotus annetaan 5., 7. ja 9. tiineyskuukaudella - Lisäksi 9. tiineyskuukaudella annetaan tetanusrokotus Aikuiset hevoset - Mikäli hevosta ei ole aiemmin rokotettu hevosinfluenssaa ja tetanusta vastaan niin perusimmunisointi vaatii kaksi rokotuskertaa 4-6 viikon välein - Jatkossa hevosinfluenssa 6-12 kk välein, tetanus 12-24 kk välein - Herpesrokotus voidaan yhdistää edellä mainittuihin Rokotusohjelma - Tarkka rokotusohjelma suunnitellaan oman terveydenhuoltoeläinlääkärin/hoitavan eläinlääkärin kanssa - Rokotusohjelma on tallikohtainen ja siinä täytyy ottaa huomioon hevosten rokotushistoria, erityisen voimakas/vähäinen tartuntapaine ja tallissa aiemmin ilmenneet ongelmat - Pääsääntöisesti kaikki tallin hevoset rokotetaan samana päivänä
28 Liite II Loishäätö Loistartunta voi aiheuttaa: - Kutinaa - Ripulia - Yskää - Ähkyoireita - Yleiskunnon laskua - Vastustuskyvyn heikkenemistä - Anemiaa - Hidastunutta kasvua Vakavimmat loistartunnan seuraukset nähdään varsoilla ja nuorilla hevosilla: - Pahimmillaan sisäloistartunta saattaa johtaa suolitukokseen, suolen repeämiseen ja kuolemaan johtavaan vatsakalvontulehdukseen - Matoinen varsa on kitukasvuinen, huonokarvainen ja pulleavatsainen Loistartuntoja lisäävät: - Huono hygienia - Ylilaiduntaminen - Lantakasojen levittäminen laitumilla - Suuret hevosyksiköt pienellä alueella Merkittävät sisäloiset Suolinkainen (Parascaris equorum): - Kooltaan suuri, aikuinen vaalea mato 25-50 cm pitkä - Elää hevosen ohutsuolessa - Munat lannan mukana ympäristöön - Munat ovat erittäin kestäviä (jopa vuosia) - Tartunta karsinasta/ulkotarhasta - Munassa kehittyvä L3-toukkamuoto vapautuu ruuansulatuskanavassa - Toukan vaellusvaihe: maksa-sydän-keuhkot-henkitorvi-nielu-ruoansulatuskanava - Suolinkaisia esiintyy tyypillisesti varsoilla n. 1,5 vuoden ikään saakka - Vanhemmille hevosille kehittyy tartunnoilta suojaava immuniteetti - Toukkien keuhkovaellusvaiheen aikana saattaa esiintyä kuumeilua, yskää, sierainvuotoa - Aikuiset suolinkaiset aiheuttavat suolistotulehduksen, ripulia, huonokasvuisuutta, vatsan turvotusta - Tartunnan saamisesta kuluu n. 70 vrk aikuisiin suolinkaisiin - Osa matolääkkeistä tehoaa vain aikuismuotoihin, ja näin toukkamuodot kehittyvät uusiksi - Pikkuvarsa tulisi madottaa ennen 2 kk ikää - Laidun-, tarha- ja karsinahygienia tärkeitä suolinkaistartuntojen estämisessä Strongylus-madot (suuret sukkulamadot): - Elävät hevosen paksusuolessa - Kooltaan pienempiä kuin suolinkaiset (1-5 cm) - Munat lannan välityksellä laitumelle - Hevonen saa tartunnan syömällä toukkamuodon ruohon mukana - Aika tartuntahetkestä aikuisiin matoihin 6-10 kk
- Suolistosta toukat kulkeutuvat suolen seinämän valtimoihin ja edelleen suoliliepeen valtimohaaraan ja takaisin paksusuoleen - Usein oireettomia tartuntoja, merkitys ähkyjen aiheuttajina vähentynyt - Suuri määrä strongylus-matojen toukkia saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta, kuivumista, ähkyoireita, ripulia, kuumeilua - Suoliliepeen verisuonissa tulehdusmuutoksia, verisuonilaajentumia, verenkiertohäiriöitä suolen seinämässä - Matolääkkeiden teho aikuisiin matoihin on hyvä, mutta teho toukkamuotoihin vaihtelee - Laidunhygienia on tärkeä osa strongylusten torjuntaa Pienet sukkulamadot (Cyathostominae): - Nykykäsityksen mukaan merkittävin sisäloisryhmä - Kooltaan pieniä <1,5 cm - Valkoisia-punertavia - Elävät hevosen paksusuolessa - Munat lannan mukana laitumelle - Hevonen saa tartunnan syömällä toukkamuodon ruohon mukana - Kehitys tartuntahetkestä aikuiseksi madoksi kestää 6-12 vko - Paksusuolessa pienet sukkulamatotoukat tunkeutuvat suolen seinämän limakalvoon, josta lopulta siirtyvät taas paksusuoleen aikuistumaan - Mahdollinen pitkä epäaktiivinen kausi suolen seinämässä (jopa kaksi vuotta) - Usein oireettomia tartuntoja - Tartuntoja tavataan kaikenikäisillä hevosilla - Nuorilla hevosilla kevättalvelle ajoittuva vakava limakalvovaurio ja tulehdusvaste - Yleistyneet, resistenssiä matolääkkeille - Laidunhygienia tärkeä keino Heisimato (Anoplocephala perfoliata): - Jaokkeinen 2-8 cm pitkä vaalea mato - Elää ohutsuolen loppuosassa, umpi- ja paksusuolessa - Munia sisältävät jaokkeet kulkeutuvat lannan mukana laitumelle - Tarvitsee väli-isännäksi punkin, jonka hevonen syö ruohon mukana - Aika tartuntahetkestä aikuiseen on 4-10 vko - Tartunnat usein oireettomia - Suosivat ohutsuolen ja umpisuolen liittymäkohtaa ja aiheuttavat tämän alueen ähkyjä - Saattaa aiheuttaa suolitukoksen - Aikuisilla hevosilla - Negatiivinen ulostenäyte ei ole luotettava - Seerumiverinäyte luotettavampi - Loishäätölääkkeistä löytyy nimenomaan heisimadoille tarkoitetut valmisteet - Oikein ajoitetulla loishäädöllä (syksyllä laidunkauden jälkeen) pyritään estämään laiduntartunnat Vähemmän merkittäviä sisäloisia: Käpymato (Gasterophilus l. mahasaivartaja) - Käpymadot kiinnittyvät mahalaukkuun - Tartunnat ovat usein oireettomia - Saattavat aiheuttaa haavaumia mahan limakalvolle - Ähkyoireita ja ruokahaluttomuutta saattaa esiintyä 29
Kihomato (Oxyuris equi) - Aiheuttavat hännän hankaamista - Diagnoosi perustuu munien osoittamiseen näytteessä (teippinäyte peräaukon ympäriltä) - Munia ei yleensä löydetä lantanäytteestä 30 Strongyloides westerii - Varsat saavat tartunnan tamman maidosta - Tartunnat usein oireettomia - Saattavat aiheuttaa hengitystieoireita, ripulia, syömättömyyttä, laihtumista ja ihotulehdusta - Häätö vaikeaa - Ennaltaehkäisevästi tammalle voidaan antaa juuri ennen varsomista ivermektiini -lääkitys Ulkoloiset Väive (Bovicola equi) - Elää hevosen karvapeitteessä - Ravintona ihon uloimmat solukerrokset - Yleisiä kevättalvella, erityisesti nuorilla hevosilla - Kutina, hankaaminen, ihovauriot, ihotulehdukset Vuohispunkki (Chorioptes equi, Chorioptes bovis) - Hevosten vuohiskarvoituksessa - Erityisesti roduilla, joilla suuret vuohistupsut - Diagnosointi raapenäytteestä - Kutina, hankaaminen, jalkojen tömistely ja vuohisten näykkiminen Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) - Esiintyy siipikarjalla, tarttuu muihin lintuihin ja hevoseen - Aiheuttaa hevosella voimakasta kutinaa, ihovaurioita, levottomuutta ja ihon näykkimistä - Siipikarjaa ei tule pitää samassa tilassa hevosten kanssa Puutiainen (Ixodes ricinus) - Tartunnat kasvillisuudesta - Punkki kiinnittyy hevosen ihoon, imee verta ja pudottautuu 3-13 vrk kuluttua maahan - Aiheuttaa ärsytys- ja yliherkkyysoireita - Levittää vektorivälitteisiä tauteja, joista hevoselle merkittäviä ovat anaplasmoosi (aikaisemmin granulosytäärinen erlichioosi) ja borrelioosi Laitumella esiintyvät hyönteiset (esimerkiksi polttiaiset, hyttyset, mäkärät) - Voivat aiheuttaa ärsytys- ja yliherkkyysoireita - Allergisille hevosille voi kehittyä voimakas ihosairaus ns. kesäihottuma - Ennaltaehkäisevästi suositellaan hyönteiskarkotteiden käyttöä ja suojaloimia Sisäloishäätö 1. Intervalli lääkitys - säännöllisin väliajoin (esimerkiksi neljä kertaa vuodessa) lääkitään kaikki tallin hevoset samanaikaisesti samalla valmisteella - jokaisella kerralla käytetään eri valmistetta 2. Strateginen lääkitys - kaikki tallin hevoset lääkitään samanaikaisesti samalla valmisteella - lääkityksen ajoitus ja lääkkeen valinta perustuu tietoon sisäloisten elinkierrosta
31 3. Kohdennettu loishäätö - Kunkin hevosyksilön tarve loishäädölle määritetään lantanäytteen perusteella - Lääkitään ne yksilöt, joiden EPG-arvo (munia per gramma) on yli 200 - EPG arvojen laskemiseen tarvitaan mikroskooppi ja motivaatiota laskemisen opetteluun - Lääkeaineresistenssin kehittyminen hidastuu Loishäätöohjelman suunnittelu yhdessä terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa: - Pyritään kohdennettuun loishäätöön (perustuu lantanäytteiden tuloksiin) - Lääkkeen valinnan tulisi perustua siihen, mitä loisia häädetään - Talli-, tarha- ja laidunhygienia yhtä tärkeitä kuin loishäätö
32 Liite III Hevosten terveydenhuoltosopimuslomake Hevosten terveydenhuoltosopimus Tallin nimi Lähiosoite Kunta Lääni Tallinomistaja/toiminnanharjoittaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Eläinlääkäri Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Tämä on hevosten terveydenhuoltosopimus yllä mainitun tallinomistajan tai toiminnanharjoittajan ja eläinlääkärin välillä. Eläinlääkäri tekee tallille terveydenhuoltokäynnin vähintään kertaa vuodessa. Terveydenhuoltokäynnin perusteella laaditaan tallin terveydenhuoltosuunnitelma. Paikka ja aika: / 20 Tallinomistajan/toiminnanharjoittajan allekirjoitus Eläinlääkärin allekirjoitus
Liite IV Hevosten terveydenhuollon aloituskäyntilomake Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma Tallin nimi Lähiosoite Kunta Lääni 33 Tallinomistaja/toiminnanharjoittaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Eläinlääkäri Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti 1. Tallin toiminta ja hevoset Tallin toiminta: Ratsastuskoulu Hevosten kasvatus ja opetus Harrastetalli Matkailu Siittola Valmennus- ja kilpatalli: Myyntitalli a) Ravi Täysihoitotalli b) Ratsastus Kuvaus tallin toiminnasta:......... Tiedot hevosista: Lukumäärä.hevosta.ponia.aasia tai muuta kavioeläintä.yhteensä Rotu..... Ikä Alle 1-vuotiaita varsoja 1 -vuotiaita 2 -vuotiaita 3 -vuotiaita 4-5 -vuotiaita 6-12 -vuotiaita 13-16 -vuotiaita 16-20 -vuotiaita 20-25 -vuotiaita Yli 25 -vuotiaita Sukupuoli.tammaa.ruunaa.oria
Hevosten vaihtuvuus: Hevosten matkat: Vierailijamäärät: Kontaktit muihin talleihin: Etäisyys lähimmälle tallille: Muut tilan eläinlajit: Uusia hevosia/poneja vuodessa Uusia hevosia/poneja kuukaudessa Kotimaassa.. matkaa vuodessa Ulkomaille matkaa vuodessa Viikossa. Kuukaudessa Vuodessa.......km 34 2. Tallin rakenteet ja olosuhteet Tallin rakennusvuosi:.. Tallityyppi: Karsina Pilttuu Pihatto Liitteenä pohjapiirros: Kyllä Ei Hevospaikat:..kpl karsinapaikkoja..kpl pilttuupaikkoja..kpl varsomiskarsinoita..kpl pihattopaikkoja..kpl paikkoja yhteensä Karsinat/pilttuut: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Pihatto: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Sairaskarsina... Rehuvaraston kuvaus:... Hoitotilojen kuvaus:... Sosiaalitilojen kuvaus:... Lannanpoistojärjestelmä:... Lantala:
Olosuhteet: Tallin puhtaanapito: Tuhoeläinten torjunta: Desinfektiomahdollisuus: Desinfektioaineet: Kokonaisarvio kohta 2. 3. Ulkoilu ja liikunta Tallin käytössä on: Ulkoilutarhat: Laitumet: Ulkoilu ja liikunta: Siisteys.. Ilmanvaihto... Lämpötila.. Valaistus... Melu... Hevosten puhtaus Päivittäin... Viikottain... Vuosittain..... Hyvä Parannettavaa..kpl ulkoilutarhoja, kooltaan....kpl laitumia, kooltaan Käytössä. kuukautta vuodessa,. tuntia päivässä Hevosia. / tarha Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus.. Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta tarhaan.. Käytössä. kuukautta vuodessa,. vuoden ajan Hevosia. / laidun Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus ja hoito.... Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta laitumelle.. Hevoset ulkoilevat tarhassa/laitumella tuntia päivässä Hevosista aktiivikäytössä kpl, liikuntaa tuntia päivässä 35
Käytöshäiriöiden (kuten esim. puunpurenta tai kutominen) esiintyminen: Kokonaisarvio kohta 3. Hyvä Parannettavaa 36 4. Ruokinta ja juomavesi Käytettävät rehut: Karkearehut.. Väkirehut.. Muut.. Ruokintasuunnitelma liitteenä: Kyllä Ei Rehuanalyysi liitteenä: Kyllä Ei Ruokintakerrat:... Ruokinta tapahtuu: Tallissa Tarhassa Laitumella Karkearehut ruokitaan: Rehujen säilytys: Tallissa karsinan lattialta Tallissa heinäverkosta/heinätelineestä Tarhassa/laitumella maasta Tarhassa/laitumella heinätelineestä... Juomakuppien puhdistus: Ruokakuppien puhdistus: Juomaveden laatu: On tutkittu Ei ole tutkittu Juomavesi täyttää talousvesivaatimukset: Kyllä Ei Juomaveden saatavuus: Hevosten kuntoluokitus: Aikuisten hevosten ruokinta: Nuorten hevosten ruokinta: Tiineiden tammojen ruokinta: Varsojen ruokinta: Siitosorien ruokinta: Tallissa.. Ulkoilutarhassa.... Laitumella................................
Sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 4. 5. Perusterveydenhuolto Rokotukset Rokotushistoria: Voimassaolevat rokotukset: Tartuntautien esiintyvyys: Arvio tartuntapaineesta: Rokotussuunnitelma: Ähky... Kaviokuume.. Ripuli.. Ruokatorventukos Allergiset ihoreaktiot... Krooninen hengitystiesairaus.... Botulismi... Muut ruokintaan liittyvät.. Hyvä Parannettavaa Kaikki hevoset on rokotettu samanaikaisesti Hevoset on rokotettu eri aikoina Kaikilla hevosilla on sama rokotusohjelma Hevosten rokotusohjelmat vaihtelevat Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu.. Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu........ Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset... Tiineet tammat..... Varsat... 37
Loishäätö Sisäloishäätöhistoria: Aiempi loishäätöohjelma: Lantanäytteet: Sisäloisten esiintyvyys: Ulkoloisten esiintyvyys: Ulkoloisten häätö: Muu loistentorjunta: Arvio tartuntapaineesta: Loishäätösuunnitelma: Hammashuolto Aiempi hammashuolto: Suun ja hampaiden ongelmien esiintyvyys: Hammashuollon suunnitelma: Kaikki hevoset lääkitty samanaikaisesti Hevoset lääkitty eri aikoina Kaikilla hevosilla sama loishäätöohjelma Hevosten loishäätöohjelmat vaihtelevat On tutkittu Ei ole tutkittu...... Talli.... Ulkoilutarhat.. Laidun......... Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset...... Tiineet tammat.... Varsat................................. 38
Kavioterveys Kengitysseppä/-sepät: Peruskengitys/vuoleminen: Sairaskengitys: Kavion sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 5:...... Aikuiset ja nuoret hevoset... Varsat................... Rokotukset Hyvä Parannettavaa Loishäätö Hyvä Parannettavaa Hammashuolto Hyvä Parannettavaa Kavioterveys Hyvä Parannettavaa 39
6. Sairastapaukset ja lääkintä Sairauksien esiintyvyys: Tarttuvat taudit.... Tuki- ja liikuntaelinsairaudet..... Ruoansulatuskanavan sairaudet... Hengityselinten sairaudet......... Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet..... Munuaisten ja virtsaelinten sairaudet......... Lisääntymiselinten sairaudet..... Ihosairaudet..... Silmä- ja korvasairaudet....... Varsojen sairaudet.. Loiset. Hermostosairaudet..... Aineenvaihduntasairaudet.. Onnettomuus- ja tapaturmaperäiset sairaudet.... Muut sairaudet..... Terveydentilan tarkkailu: Aikuiset hevoset.. Varsat... 40
Sairaan hevosen eristysmahdollisuus: Henkilökunnan koulutus: Yhteystiedot: Lääkekaapin sisältö: Lääkkeiden säilytys: Kokonaisarvio kohta 6.... Sairastapaukset... Onnettomuudet ja tapaturmat.... Lääkintä.... Alueen päivystävä eläinlääkäri... Hoitava eläinlääkäri............. Hyvä Parannettavaa 41 7. Varautuminen kriisitilanteisiin Varautuminen seuraaviin: Tulipalo..... Sähkökatkos........ Veden saatavuus....... Sijaisavun saatavuus..... Hevosten kuljetusmahdollisuus.... Kokonaisarvio kohta 7. Hyvä Parannettavaa 8. Siittolatoiminta Toiminta: Kuvaus toiminnasta: Keinosiemennysasematoiminta Alkioiden ja munasolujen kerääminen tai tuottaminen Muu..
Hevosten lukumäärä: Varsomisen valvonta: Siittolaeläinlääkäri: Siittolan henkilökunta: Lisääntymiseen liittyvien sairauksien esiintyvyys: Varsojen kuolinsyyt: Terveydentilan päivittäinen tarkkailu: Perusterveydenhuolto: Kokonaisarvio kohta 8. Omia siitostammoja.. Vierailevia tammoja/vuosi.. Omia oreja.. Vierailevia oreja/vuosi.. Varsoja Siittolassa syntyviä varsoja/vuosi.............. Ei ole selvitetty On selvitetty Varsat Tammat.... Oriit... Varsat....... Tammat........... Oriit.......... Hyvä Parannettavaa 42
9. Kirjanpito Kirjanpidon kuvaus: Kokonaisarvio kohta 9. Hevosluettelo... Sairastapaukset... Lääkitykset.... Ruokinta/rehut.. Siittolatoiminta.. Muu....... Hyvä Parannettavaa 43 10. Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Ei huomautettavaa Huomautettavaa Lakisääteiset vaatimukset
Terveydenhuoltosuunnitelma ajalle / 20 - / 20 : 44 Seuraava terveydenhuoltokäynti tehdään viimeistään: / 20 Paikka ja aika / 20 Eläinlääkärin allekirjoitus
Liite V Hevosten terveydenhuollon seurantakäyntilomake Hevosten terveydenhuollon seurantakäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma Tallin nimi Lähiosoite Kunta Lääni 45 Tallinomistaja/toiminnanharjoittaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Eläinlääkäri Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Talli ja olosuhteet Tallin siisteys Hyvä Parannettavaa Tavoite Rakenteiden kunto Ilmanvaihto Valaistus Lämpötila Kuivitus Tallin turvallisuus Ruokintaolosuhteet Vesi Hevosten hyvinvointi Hyvä Parannettavaa Tavoite Hevosten kuntoluokitus Hevosten puhtaus Ulkoilu tarhoissa Laiduntaminen
Ruokinta ja juomavesi Hyvä Parannettavaa Tavoite Ruokintasuunnitelma Rehuanalyysi 46 Rehujen säilytys Juomaveden laatu Ruokintaperäiset sairaudet Perusterveydenhuolto Hyvä Parannettavaa Tavoite Rokotusohjelma Loishäätöohjelma Hammashuolto Kengitykset Sairauksien esiintyminen Ei Kyllä Sairauden tarkennus Sairastuneet Tarttuvat taudit Tuki- ja liikuntaelimet Ruoansulatuskanava Hengityselimet Sydän- ja verenkiertoelimistö Munuaiset ja virtsaelimet Lisääntymiselimet Iho Silmä- ja korva Hermosto Aineenvaihdunta
Varsojen sairaudet 47 Sisäloiset Ulkoloiset Onnettomuudet ja tapaturmat Muut sairaudet Lääkintä Lääkekaappi Hyvä Parannettavaa Tavoite Lääkkeiden säilytys Henkilökunnan koulutus Varautuminen kriisitilanteisiin Hyvä Parannettavaa Tavoite Tulipalo Sähkökatkos Veden saatavuus Sijaisapu Hevosten kuljetusmahdollisuus Siittolatoiminta Varsomisten valvonta Terveydentilan seuranta, varsat Terveydentilan seuranta, tammat Terveydentilan seuranta, oriit Perusterveydenhuolto Tarttuvat taudit Hyvä Parannettavaa Tavoite
Muut sairaudet 48 Kirjanpito Hevosluettelo Hyvä Parannettavaa Tavoite Lääkintä Siittolatoiminta Muu kirjanpito Eläinsuojelulaki ja eläinsuojelusäädökset Ei huomautettavaa Huomautettavaa Lakisääteiset vaatimukset Terveydenhuoltosuunnitelma ajalle / 20 - / 20 : Seuraava terveydenhuoltokäynti tehdään viimeistään: / 20 Paikka ja aika / 20 Eläinlääkärin allekirjoitus
49 Liite VI Hevosen terveyskorttilomake HEVOSEN TERVEYSKORTTI Omistajan nimi Hevosen vakuutus Hevosen nimi Omistajan puhelinnumero Hevosen rekisterinumero Hevosen syntymäaika Omistajan osoite Hevosen rotu Hevosen sukupuoli Erityistä huomioitavaa: Perusterveydenhuolto Rokotus (pvm,rokote) Loishäätö(pvm,valmiste) Hammashuolto (pvm) Kengitys (pvm)
Sairastapaukset Pvm Diagnoosi/oireet Toimenpiteet Lääkitykset Jatkohoito ja -lääkitys ELL 50