YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1
Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kummankin strategioissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuudessa haasteet kuitenkin kasvavat joten niin Tuusniemen kuin Kuopion sekä niiden lähialueiden imago sekä houkuttelevuus vaativat merkittäviä toimenpiteitä alueiden välisessä kilpailussa menestyäkseen. Palveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin niukkenevin resurssein edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden virtaviivaistamista. Lakisääteisten palveluiden muodostaessa merkittävimmän osan kuntien tuottamista palveluista on niiden suhteen olemassa vain rajalliset joustamismahdollisuudet. Terveyspalveluiden haasteet tulevaisuudessa ovat suuret. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten palveluiden tuottamistarve. Toiminnallisten alueiden kokonaistarkastelu tulee korostumaan, kuten myös vaihtoehtoisten asuin- ja elinkeinoalueiden tarjoaminen niitä tarvitseville. Kuopion alueen keskeisimmät kilpailijat eivät sijaitse naapurissa vaan muissa Suomen kasvukeskuksissa ja kansainvälisissä yritystoiminnan ja matkailukeskusten vaihtoehtoisissa sijaintikaupungeissa. Tässä toimintaympäristökatsauksessa ja sen aineistoilla haetaan näkökohtia siihen millaisia osapuolet nyt ovat. Tavoitteena on antaa oikeat ja yhdessä todennetut perustiedot viimeaikaisesta kehityksestä sekä ennakoidusta tulevaisuudesta. Vuorovaikutuksen kehitys tilastojen valossa Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin vuorovaikutus on tiivistynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Kehitykseen kummassakin kunnassa ovat vaikuttaneet joko itse toteutetut tai ulkoisista tekijöistä johtuvat muutostekijät. Monia Tuusniemen peruspalveluja, kuten perusterveydenhuolto, kansalaisopisto, kirjasto ja työterveyshuolto on siirretty tuotettavaksi yhteistyössä Kuopion kanssa. Kuopion osalta kehitys on ollut vahvaa ja valtakunnallisena kasvukeskuksena tulevaisuuden odotukset ovat muita Pohjois-Savon kuntia positiivisemmat. Kuopio myös vastaa suuresta osasta maakunnan vetovoimapalveluista, jotka kuuluvat keskuskaupunkien luontaiseen rooliin. Molempien kuntien tulevaisuuden haasteet eroista huolimatta ovat erittäin suuret. 2
1. Väestö, ikärakenne, sairastavuus IKÄRAKENTEEN KEHITYS Väestönkehityksen suunta on 1990 luvulta lähtien ollut erilaista. Kuopion väkiluku on kasvanut tasaisesti. Tuusniemen väestömäärä on vastaavasti vähentynyt tasaisesti. Vuodesta 1990 alkaen Kuopiossa on olut yksi negatiivisen kasvun vuosi (2000), jolloin väestömäärä pienentyi 28 henkilöä. Keskimääräinen kasvu on ollut 497 henkilöä vuodessa. Kasvu on nopeutunut 2010 luvulla ollen vuonna 2012 ennätykselliset 1202 henkilöä. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan tästä vuodesta olisi tulossa jopa parempi. Vuoden 2012 lopussa Kuopiossa asui 105 136 henkilöä (sisältäen Nilsiän liittymisen). Tuusniemen väestökehitys on ollut tasaisesti laskevaa. Vuodesta 1990 alkaen väestö on vähentynyt keskimääräin 37 henkilöllä vuodessa. Vain kerran vuonna 2010 on väestömuutos ollut 0. Asukasmäärä vuoden 2012 lopussa oli 2 795. KUOPION JA TUUSNIEMEN VÄESTÖ ENNUSTEEN MUKAAN 2012-2040 Sukupuolet yhteensä 2012 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuopio 105136 106280 108500 110290 111810 112850 113410 Tuusniemi 2795 2740 2670 2620 2580 2540 2500 Tilastossa käytetään 1.1.2013 aluejakoa koko aikasarjassa Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 Nykyisen väestön ikärakenne kuvaa hyvin kuntien tilannetta. Kuopioon muuttaa runsaasti nuoria ja opiskelijoita. Tuusniemen osalta tilasto osoittaa työssäkäyvien ikäluokkien suhteellisen suurta määrää. Tässä yhteydessä on syytä huomioida työpaikkojen rakennemuutokset, sijainnit ja työssäkäyntiliikkumisen suunnat. Ikärakenteen osalta nähdään myös Tuusniemen suurempi osuus yli 65-vuotiaiden määrässä. 3
IKÄRAKENNE 31.12.2012 4
IKÄRAKENNE VUOSINA 2012 2040: 0-19-VUOTIAAT, 20 64-VUOTIAAT, YLI 65-VUOTIAAT Väestöennuste kuvaa Kuopion tasaista kasvua ja Tuusniemen väestömäärän ennakoitua vähenemistä. Tuusniemen ikäluokittainen ryhmittely todentaa lasten määrän varsin tasaisen määrän mutta yli 65- vuotiaiden määrän voimakkaan kasvun. Ikääntyvien suhteellisen osuuden kasvu tulee Tuusniemellä olemaan tasaista, joskin rakenteessa näkyy jo nyt väestön voimakas ikääntyminen. (Vuoden 2020 tilastovirhe korjataan myöhemmin) Nykytilanteen muutos näkyy myös sairausindeksin ennakoitavissa olevasta ikävakioidusta kehityksestä. 5
TERVEYSPUNTARIN SAIRAUSINDEKSI Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Vakiointi: Vakioitu Koko maa = 100 Lähde: KELA, Terveyspuntari Kuntajako 2012 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: KELA Kuopion ja Tuusniemen sairastavuusindeksi Koko maa = 100 Kuopio Tuusniemi Sairastavuusindeksin eroavaisuus johtaa kasvaviin paineisiin terveydenhuollon kustannuksissa. Indeksi kuvaa myös ikärakennetta, jossa ikääntyvien osuuden kasvu nostaa sairastavuusindeksiä. 6
HUOLTOSUHDE VUOSINA 2001 2011 (Huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) Huoltosuhdetta kuvaava tilasto heijastelee luontevasti väestön ikärakenteeseen sekä työssäkäyntiin liittyvien tilastojen tunnuslukuja. Kuopion tilanne on Tuusniemeä parempi. Kehityssuunta molemmilla on ollut heikkenevä eikä keskinäisessä suhteessa ole tapahtunut merkittäviä eroavaisuuksia. Muuttoliike, pendelöinti ja työllisyys Muuttoliikkeen ja pendelöinnin kehitys on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Muuttoliikkeen osalta näkyy selkeästi opiskelijoiden ja nuorten lapsiperheiden muuttoliikkeen suuntautuminen Kuopioon. Muutoin eri ikäryhmien liikkuminen on varsin vähäistä ja keskinäisesti tasapainossa. Vain kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä suuntautuminen painottuu jälleen Kuopioon tapahtuvana muuttamisena. Työssäkäynnissä kasvua on ollut kumpaankin suuntaan tapahtuvassa liikkumisessa. Tilanteen taustalla on Kuopion voimakas työpaikkakasvu (2000-luvulla yli 5 000 työpaikan nettokasvu). Nykyisin Tuusniemeltä käy töissä Kuopiossa vajaat 200 henkilöä ja Kuopiosta Tuusniemellä reilu 80 henkilöä. Työttömyydessä ei ollut merkittäviä eroja. 7
MUUTTOLIIKE TUUSNIEMI - KUOPIO 8
PENDELÖINTI TUUSNIEMI - KUOPIO V. 2003 2010 Työ, työllisyys ja elinkeinot Alueella työssäkäyvien määrä, työpaikkojen kehitys sekä toimialajakaumatiedot päivitetään vuoden 2013 aikana. 9
TYÖTTÖMYYSASTE 2006 2013 Työttömyyden vaihtelu kuukausittain vuosina 2006 201 20,0 % Kuopion ja Tuusniemen työttömyys 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Kuopio Tuusniemi 6,0 4,0 2,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 10
Työttömyys lajeittain Kuopiossa ja Tuusniemellä Työttömät Työttömyys-% Miehet Naiset Alle 25-v. 50 v. täytt.. Pitkäaik.- tyött. Työvoima Koko maa 2006 5414 11,4 2958 2456 723 1873 1099 44975 9,5 2007 4937 10,4 2697 2240 627 1751 1034 44768 8,2 2008 4678 9,8 2582 2097 597 1639 944 45027 7,6 2009 5609 11,6 3376 2233 883 1715 950 45663 9,8 2010 5557 11,3 3298 2259 865 1742 1173 46512 10,0 2011 5110 10,4 2972 2138 740 1749 1209 49013 9,1 2012 5101 10,3 2951 2149 694 1810 1277 49479 9,4 2013 Tammikuu 5647 11,3 3411 2236 847 1999 1351 49957 11,2 Helmikuu 5562 11,1 3397 2165 795 1979 1322 49957 11,1 Maaliskuu 5450 10,9 3334 2116 765 1967 1341 49957 11,0 Huhtikuu 5255 10,5 3163 2092 699 1921 1351 49967 10,7 Toukokuu 4959 9,9 2851 2108 631 1852 1366 49967 10,3 Kesäkuu 5868 11,7 3169 2699 1003 1955 1402 49967 11,6 Heinäkuu 6208 12,4 3289 2919 1017 2040 1420 49967 12,2 Elokuu 5547 11,1 3107 2440 844 1947 1425 49967 11,1 Työttömät Työttömyys-% Miehet Naiset Alle 25-v. 50 v. täytt.. Pitkäaik.- tyött. Työvoima Koko maa 2006 265 13,3 88 71 11 78 32 2423 9,5 2007 220 11,1 73 57 8 65 30 2395 8,2 2008 240 9,2 68 43 7 52 19 2374 7,6 2009 381 13,0 99 54 15 75 19 2384 9,8 2010 319 13,4 95 58 14 83 39 2327 9,9 2011 250 10,7 72 51 11 70 37 2271 9,1 2012 233 11,0 73 52 7 70 40 2192 9,4 2013 Tammikuu 153 13,8 102 51 10 81 33 1107 11,2 Helmikuu 154 13,9 105 49 9 78 32 1107 11,1 Maaliskuu 144 13 99 45 10 74 33 1107 11,0 Huhtikuu 127 11,5 88 39 8 68 30 1107 10,7 Toukokuu 104 9,4 74 30 6 55 31 1107 10,3 Kesäkuu 119 10,7 76 43 7 60 33 1107 11,6 Heinäkuu 124 11,2 80 44 8 60 32 1107 12,2 Elokuu 121 10,9 79 42 8 58 34 1107 11,1 11
12
250 200 työtöntä Työttömät ikäryhmittäin TUUSNIEMI Alle 25-v. työttömät 25-49-v. työttömät 50 v. täytt. työttömät 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 8 000 7 000 6 000 työtöntä Työttömät ikäryhmittäin KUOPIO Alle 25-v. työttömät 25-49-v. työttömät 50 v. täytt. työttömät 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 13