Kempeleen etsivä nuorisotyö

Kempeleen etsivä nuorisotyö Sari Okkonen Laura Sinkkonen 21.1.2015

Sisältö Johdanto... 3 Mitä etsivä nuorisotyö on?... 4 Etsivä nuorisotyö Kempeleessä... 5 Yhteistyö... 5 Muu toiminta... 6 Etsivän nuorisotyön prosessi... 7 Prosessikaavion sisältö... 8 Aloitusvaihe... 8 Nuoren tavoittelua... 9 Työskentelyvaihe... 9 Seurantavaihe...10 Päätösvaihe...10 Kehittämistyö...11 Lopuksi...13 Lähteet...14 LIITE 1...15 LIITE 2...16

Johdanto Kempeleen kunnassa on tehty etsivää nuorisotyötä elokuusta 2012 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut työmuotoa 60 000 eurolla vuodessa. Rahoitusta haetaan ministeriöltä vuosittain ja sen edellytyksenä on toiminnasta raportoiminen ja työmuodon kehittäminen. Kempeleessä etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on tarkoitettu 15 28-vuotiaille nuorille. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. (Nuorisolaki 20.8.2010/639, 7 ) Etsivän työn asiakkuuteen pääsee ottamalla yhteyttä esim. puhelimitse tai sähköpostilla. Nuorisolain mukaan oppilaitoksilla ja puolustusvoimilla on velvollisuus ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle ne alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot tai armeijan. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös ilman perusopetuksen jälkeistä opiskelupaikkaa jääneitä nuoria. Muillakin viranomaisilla on lainmukainen oikeus ilmoittaa nuori etsivään työhön. Tähän kuvaukseen on kirjattu Kempeleen kunnan etsivän nuorisotyön toimintamalli ja työmuodot sekä tärkeimmät kehittämiskohteet. Kuvaukseen on kirjattu vuosien 2013 2014 tilastotietoja. 3

Mitä etsivä nuorisotyö on? Etsivän työn käsikirjaksi tarkoitettu Välittämisen ammattilaiset on julkaistu kesällä 2014. Tässä julkaisussa avataan etsivän työn sisältöä ja toimintamallia, jota toteutetaan myös Kempeleen kunnassa. Asiakkuuden alussa on tärkeää määrittää työskentelyn sisältö ja eteneminen yhdessä nuoren kanssa. Työntekijän tehtävänä on selvittää nuoren kanssa, minkälaista elämää hän haluaa elää ja tavoitella. Nuoren itsenäisyyden kunnioittaminen ja siinä tukeminen on yksi tärkeimmistä etsivän nuorisotyöntekijän tehtävistä. Asioita on hyvä ottaa työn alle pala kerrallaan ja esimerkiksi päihdeongelmasta tai perheeseen liittyvistä asioista kannattaa keskustella pikkuhiljaa, jotta nuorella olisi aikaa prosessoida niitä. (Alanen, Kotkavuori 2014, 47) Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että työn keskeisin sisältö on nuorilähtöinen yksilöohjaus. Etsivässä työssä on mukana monia sellaisia nuoria, joilla voi olla monta tukipalvelua ympärillään vaikka kohderyhmäksi on laissa rajattu palvelujen ulkopuoliset nuoret. Palvelujärjestelmää leimaa kuitenkin poislähettämisen kulttuuri, jossa nuoria ohjataan palvelusta toiseen, mutta kukaan ei kanna kokonaisvastuuta. Etsivä työ ei ohjaa nuorta heti seuraavalle taholle, kun kohtaa ongelman, jota ei itse osaa ratkaista. Se ohjaa nuorta hänelle parhaiten sopiviin palveluihin tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja kantaa vastuun kokonaisuudesta. Kokemusten mukaan tällainen toimintatapa on korvaamaton tuki sekä nuorelle että palvelujärjestelmälle. (Alanen, Kotkavuori 2014, 15, 77) Työntekijän tehtävänä on olla läsnä, kuunnella nuorta ja osoittaa, että välittää. Etsivän työn tarkoitus ei ole tehdä nuoren puolesta, vaan tukea ja varmistaa että nuori hoitaa itse hyvinvointinsa kannalta tarpeelliset asiat. Ajatuksena on, että jatkossa nuori suoriutuisi itsenäisesti vastaavista tilanteista ilman tukea. Etsivään työhön ei kuulu kontrollivelvoitetta: asiakasta ei voida pakottaa eikä käytössä ole sanktiojärjestelmiä. Työ on tavoitteellista toimintaa ja tarkoituksena on tukea asiakasta kohti positiivista muutosta. Etsivää työtä tehdään nuorten omia tarpeita kuunnellen. (Alanen, Kotkavuori 2014, 13,46) Niiden nuorten kohdalla, jotka eivät ole etsivän työn piiriin tullessaan kykeneviä tai halukkaita aloittamaan opiskelua tai töitä keskitytään toimintakyvyn vahvistamiseen ja merkityksellisyyden kokemusten lisäämiseen. Tavoitteena on vahvistaa valmiuksia ja kykyjä, joita työ- ja opiskeluelämä vaativat, kuten normaalia vuorokausirytmiä, omien oppimistapojen tunnistamista, työelämän pelisääntöjen tuntemista, sosiaalista kanssakäymistä tai omasta hygieniasta huolehtimista. (Alanen, Kotkavuori 2014, 58) 4

Etsivä nuorisotyö Kempeleessä Kempeleen etsivällä nuorisotyöllä on vuonna 2013 ollut 126 asiakasta, joista n. 60 % on miehiä ja n. 40 % naisia. Asiakkaista n. 70 % on iältään 16 20-vuotiaita ja n. 25 % 21 25-vuotiaita. Lisäksi on joitakin alle 16-vuotiaita sekä joitakin yli 25-vuotiaita. Vuoden 2014 alkupuoliskon aikana (tammi-kesäkuu) etsivän työn toiminnassa on ollut mukana 83 nuorta, joista naisia on ollut 28 ja miehiä 55. Alkuvuoden aikana etsivän työn piiriin on ohjautunut 24 uutta nuorta. Etsivän työn nuorista alle 16-vuotiaita on ollut 3, 16 20-vuotiaita 59, 21 25- vuotiaita 17 ja 26 28-vuotiaita 4. Vuoden 2014 alun aikana eniten nuoria (23 nuorta) on ohjautunut etsivän työn piiriin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta nuorten keskeyttäessä opintonsa. Toiseksi suurin yhteydenottomäärä on tullut nuorilta itseltään (15 nuorta). Lisäksi etsivän työn piiriin on ohjautunut nuoria lukiosta, sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta, sähköisen median, TE-toimiston, vanhempien yhteydenoton, työpajan sekä nuorisotyön kautta. Etsivän työn asiakkaita on ohjattu opintoihin liittyvissä asioissa (50 nuorta), työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (32), ilmoittautumaan työnhakijaksi (30), työpajalle (25), työhön (25), toimentuloon liittyvissä asioissa (22). Lisäksi nuoria on ohjattu mm. terveydenhuollon palvelujen piiriin, kuntouttavaan työtoimintaan, ammatinvalinnan ohjaukseen, velkaneuvontaan, asumiseen liittyvissä asioissa, nuorisotyön- ja vapaa-ajan palveluihin. Yhteydenottoja asiakkaisiin on ollut kuukausittain keskimäärin 150 tammi-kesäkuun aikana. Yhteydenotot sisältävät tapaamiset, puhelut, tekstiviestit, sähköpostit ja yhteydenotot Facebookin kautta. Yhteistyö Etsivän nuorisotyön yhteistyöverkosto on laaja. Työntekijät kohtaavat yhteistyötahoja asiakastapaamisten kautta sekä erilaisissa verkostoissa. Lisäksi työntekijät selvittävät kunkin nuoren tilanteen kannalta tärkeät yhteistyötahot, jotta hänen asiansa etenisivät mahdollisimman joustavasti. Yhteistyötahoille on jaettu etsivän työn esitteitä (LIITE 1). Lisäksi etsivästä työstä löytyy tietoa kunnan nettisivuilta ja Seutunapista. Nuorisolaki sisältää pykälän monialaisen yhteistyön järjestämisestä ja velvoittaa kuntia perustamaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston. Kempeleen kunnassa toimii lain velvoittama nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa etsivää nuorisotyötä edustaa nuorisotoimen vastuuhenkilö. Kempeleessä etsivät ovat mukana nuorisoverkostossa, nuorten yhteistyöryhmässä, sekä Pirilän Porras 2- esiselvityshankkeen ohjausryhmässä. Kussakin verkostossa kokoonpano ja tarkastelupinnat ovat hieman erit. Nuorisoverkostossa on nuorisotoimen edustajien lisäksi mukana peruskoulun ja lukion henkilökunnan edustus, seurakunnan nuorisotyö, lastensuojelun työntekijä ja poliisi. Nuorten yhteistyöryhmä keskittyy hieman vanhempien nuorten asioihin ja kokoonpanoon kuuluvat etsivien työntekijöiden lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, TE - 5

toimiston asiantuntija ja psykologi, työnsuunnittelija, työpajatyöntekijät ja sosiaalitoimesta sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Oulun seudun etsivät kokoontuvat parin kuukauden välein jakamaan alan kuulumisia. Verkostot ovat hyvä tapa koota yhteen alan toimijat ja keskustella esille nousseista ilmiöistä, nuorten tilanteesta, yhteistyön kehittämisestä jne. Verkostoissa kunkin tahon edustajan on myös hyvä jakaa oman organisaationsa kuulumisia ja tiedotettavia asioita. Muu toiminta Etsivät nuorisotyöntekijät ovat myös viikoittain mukana talotoiminnassa. Etsivä nuorisotyöntekijä on Honkasen lasten- ja nuorten talolla maanantaisin ja Tietotorin lasten- ja nuorten talolla torstaisin. Etsivä vastaa torstaisin taloillassa olevasta "Teematorstaista". Teematorstaissa käsitellään erilaisia aiheita keskustelujen ja toiminnallisten menetelmien avulla. Noin kerran kuukaudessa taloilla on Yökahvila, jossa etsivät ovat vuorotellen mukana. Yökahviloiden yhteydessä etsivä tekee nuorisotyöntekijän kanssa katupäivystystä mahdollisuuksien mukaan. Kempeleen kunnassa on nuorten kädentaito- ja taidetyöpaja, jonka kanssa etsivät nuorisotyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä. Etsivät ohjaavat nuoria pajalle, mutta ovat mukana nuoren matkalla niin pajajakson aikana kuin jatkopolutuksessakin. Etsivät järjestävät myös yhdessä pajatyöntekijöiden kanssa työttömille nuorille suunnattuja tapahtumia kuten esim. cv-koulutusta, työnhakuinfoa tai talousneuvontaa. Etsivä nuorisotyö osallistuu vuosittain yhdessä työpajan ja ammattistartin kanssa Nuotta valmennukseen. 6

Etsivän nuorisotyön prosessi 7

Prosessikaavion sisältö Prosessin eteneminen on yksilöllistä. Joidenkin nuorten kohdalla kaikki vaiheet saattavat olla läpikäytynä kuukaudessa, kun taas joillakin prosessiin menee jopa vuosia. Prosessi on myös usein aaltoliikettä: välillä otetaan takapakkia ja palataan takaisin aiempaan vaiheeseen ja sitten taas jatketaan eteenpäin. Etsivä nuorisotyö toimii aina nuoren ehdoilla ja hänen tavoitteisiinsa pohjautuen. Nuoren tavoitteet voivat kehittyä ja muuttua prosessin aikana ja työskentelyä sopeutetaan sen mukaan. Nuori saattaa myös välillä "kadota" etsiviltä ja palata myöhemmin uudelleen asiakkaaksi. Asiakkuudella ei ole aikarajaa ja nuorta autetaan niin kauan kuin hän itse sitä haluaa. Prosessin etenemiseen vaikuttavat myös etsivistä riippumattomat vuosittaiseen sykliin liittyvät asiat, kuten koulujen hakuajat, loma-ajat jne. Aloitusvaihe Asiakkuus etsivään nuorisotyöhön alkaa joko ilmoituksesta etsivälle nuorisotyölle tai nuoren omasta yhteydenotosta etsiviin nuorisotyöntekijöihin. Nuoren tiedot kirjataan PARent järjestelmään raportointia varten. PARent-järjestelmään kirjatuista tiedoista kootaan tilastoja, jotka lähetetään Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nuori ohjautuu etsivän työn asiakkaaksi Nuorisolaissa on määritelty oppilaitosten ja puolustusvoimien velvollisuudesta ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle sellaisen alle 25-vuotiaan nuoren yhteystiedot, joka keskeyttää opinnot toisen asteen oppilaitoksessa tai on vapautettu varusmies- tai siviilipalveluksesta tai keskeyttää palveluksen. Myös muilla viranomaisilla on huolen herätessä oikeus ilmoittaa nuoren yhteystiedot etsivälle nuorisotyölle. Ilmoituksen voivat tehdä kuitenkin myös nuoren vanhemmat, sukulaiset, kaverit tai kuka tahansa, jolla on herännyt huoli nuoresta. Alaikäisen nuoren ollessa kyseessä, etsivä on ensin yhteydessä vanhempiin ja kertoo etsivästä nuorisotyöstä ja sen periaatteista sekä pyytää heidän suostumuksensa nuoren kanssa työskentelyyn. Nuori itse ottaa yhteyttä Enenevissä määrin, etsivän nuorisotyön tunnettavuuden lisääntyessä, nuoret ottavat myös itse yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Nuorten yhteydenotot tulevat usein Facebookissa, mutta myös puhelimitse, sähköpostitse tai kasvotusten esim. lasten- ja nuortentalolla. Nuoren kanssa sovitaan yleensä tapaaminen toimistolle tai muuhun nuorelle sopivaan paikkaan. Alaikäiselle nuorelle kerrotaan, että etsivien tulee olla yhteydessä vanhempiin. 8

Nuoren tavoittelua Ilmoituksen saatuaan etsivät nuorisotyöntekijät tavoittelevat nuorta puhelimitse, sähköpostitse tai Facebookissa. Jos nuorta ei näillä keinoin tavoiteta, tekevät etsivät yleensä kotikäynnin. Kotikäynnillä on aina kaksi etsivää, tai etsivä ja jokin yhteistyökumppani, kuten kuraattori, perhetyöntekijä, työpajatyöntekijä, nuorisotyöntekijä tms. Etsivien tavoitettua nuoren, kerrotaan hänelle etsivästä nuorisotyöstä ja pyritään saamaan nuori tapaamiseen joko toimistolle tai muuhun nuorelle sopivaan paikkaan. Jos nuorta ei tavoiteta kotikäynnillä, etsivä yrittää tavoitella häntä edelleen puhelimitse ja käymällä uudelleen kotioven takana. Etsivä yrittää tavoitella nuorta useita kertoja useamman kuukauden ajan. Jos nuorta ei yrityksistä huolimatta tavoiteta, hänen tietonsa poistetaan PARent järjestelmästä. Ensitapaaminen Ensitapaamisessa on aina mukana molemmat etsivät. Tapaamisen aluksi kerrotaan etsivän nuorisotyön PARent -kirjaamisjärjestelmästä ja tehdään tarvittaessa nuoren kanssa sopimus (LIITE 2) hänen tietojen tallentamisesta ja tietojen vaihtamisesta yhteistyötahojen kanssa. Tapaamisen tarkoituksena on kartoittaa nuoren tilannetta, taustaa ja sitä, millaista apua nuori kokee etsivältä nuorisotyöltä haluavansa ja tarvitsevansa. Ensitapaaminen on tutustumista varten eikä sen yhteydessä käydä yleensä vielä kovin syväluotaavia keskusteluja. Tapaamisen aikana otetaan nuoren tärkeäksi kokemat asiat käsittelyyn sekä aletaan viedä asioita konkreettisesti eteenpäin. Tapaamisen yhteydessä sovitaan, mitä nuori voisi tehdä ja miten etsivä voi häntä auttaa. Lisäksi sovitaan seuraava tapaamis-/yhteydenottoaika. Ensitapaamisella nuoren kanssa sovitaan kumman etsivän kanssa hän alkaa työstää asioitaan. Mikäli nuoren tilanne on erityisen haasteellinen, jatkuu työskentely työparina. Työskentelyvaihe Ensitapaamisen jälkeen nuori jatkaa yhteydenpitoa ja asioiden hoitoa yhdessä etsivän kanssa. Työskentelyvaiheen pituus riippuu nuoren lähtötilanteesta ja avun tarpeen määrästä. Joillakin nuorilla tuen tarve on vähäisempää, jolloin jo pienet vinkit ja ohjaukset voivat riittää nuoren eteenpäin pääsyyn. Useilla nuorilla kuitenkin moni elämän osa-alue vaatii työstämistä ja pohdiskelua, jolloin asioita on hyvä lähteä viemään eteenpäin pienin askelin. Palveluohjausta Etsivä nuorisotyöntekijä toimii yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Etsivä toimii nuoren ohjaajana palveluverkostossa, johon kuuluu niin toimeentuloon, koulutuksen hankkimiseen, työllistymiseen, kuntoutumiseen, terveyteen, asumiseen kuin vapaa-aikaankin liittyviä palveluja. Etsivän tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa miettiä, mitkä palvelut hänelle olisivat tarpeen. Etsivä ei anna nuorelle valmiita vastauksia, vaan kertoo mahdollisuuksista ja auttaa nuorta saamaan niistä tietoa, sekä tutustumaan niihin. 9

Yksilöohjausta Yksilöohjauksen tarkoituksena on tukea nuorta niissä asioissa, missä hän itse kokee tarvitsevansa apua. Työntekijä toimii kuuntelevana aikuisena ja kertoo tarjolla olevista vaihtoehdoista sekä mahdollisuuksista. Yksilöohjauksessa edetään nuoren omaan tahtiin ja lähdetään purkamaan asioita hänelle sopivalla tavalla. Yksilöohjaus voi olla keskustelua, asiointia eri virastoissa, kouluihin tai työpaikkoihin tutustumista, nuorelle sopivan harrastuksen etsimistä, nuorelle sopivan asiantuntijaverkoston luomista, ansioluettelon ja työhakemuksen tekemisessä avustamista jne. Yksilöohjauksen tavoitteena on nuoren itsetunnon vahvistuminen ja itseohjautuvuuden kehittyminen. Etsivä on nuoren tuki. Hän ei tee asioita nuoren puolesta vaan auttaa nuorta tarpeen mukaan. Seurantavaihe Seurantavaiheen aikana etsivä on yhteydessä nuoreen säännöllisesti kysellen kuulumisia. Etsivä työntekijä seuraa nuoren tilannetta vielä senkin jälkeen, kun nuori on löytänyt sopivan jatkopolun. Seurannan tarkoituksena on tukea nuoren kiinnittymistä palveluihin. Seurantaa jatketaan niin pitkään kuin nuori kokee sen olevan tarpeen. Päätösvaihe Asiakkuus on vapaaehtoista ja se päätetään, kun nuori kokee saaneensa asiansa kuntoon ja pärjäävänsä itsekseen. Asiakas voi myös asiakkuuden aikana halutessaan päättää asiakkuuden, vaikka asiat eivät etsivän näkökulmasta olisikaan vielä kunnossa. Nuori voi milloin tahansa ottaa etsivään nuorisotyöhön uudelleen yhteyttä ja palata asiakkaaksi. 10

Kehittämistyö Kempeleen kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelmaan on kirjattu etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen vuosina 2013 2016. Koska etsivä nuorisotyö on työmuotona suhteellisen uusi, on sen kehittäminen tärkeä osa työtä. Tiedottaminen Etsivän työn alkaessa Kempeleessä syksyllä 2012 on yhteistyötahoihin otettu laajasti yhteyttä ja työmuotoa on käyty esittelemässä useassa eri paikassa niin nuorille kuin työntekijöillekin. Tietoa etsivästä työstä jaetaan edelleen niin, että se auttaisi sekä nuoria että yhteistyökumppaneita löytämään palvelun ja hyödyntämään sitä nuoren eduksi. Etsivä nuorisotyö on alkanut vakiinnuttaa asemaansa osana kunnan palvelujärjestelmää, joten olisi hyvä päivittää tietoa etsivän työn roolista ja keskustella siitä, millainen käsitys yhteistyötahoilla on etsivästä työstä. Tavoitteena on, että myös yhteistyökumppaneilla olisi näkemys siitä, millaisissa asioissa ja tilanteissa etsiviä työntekijöitä voisi hyödyntää. Etsivän työtä on tarkoitus esitellä ainakin 9.-luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaille sekä vanhemmille. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. sosiaalitoimisto, terveyskeskus ja mielenterveystoimisto. Yhteistyön kehittämisestä lähetetään syksyllä 2014 ammattikorkeakouluihin pyyntö opinnäytetyön tekemisestä. Pienryhmätoiminta Etsivän työn pienryhmätoimintaa on pyritty saamaan käyntiin, mutta nuorten saaminen mukaan toimintaan on ollut haastavaa. Osa nuorista on ilmaissut kiinnostuksensa, mutta jostain syystä kynnys tulla ryhmään on kuitenkin ollut liian suuri. Pienryhmätoimintaa on yritetty aloittaa myös yhteistyössä niin työpajan kuin kuntouttavan työtoiminnankin kanssa. Pienryhmätoiminnan käynnistämiseksi tiedustellaan nuorten toiveita ja tarpeita. On käynyt ilmi, että pienryhmätoiminta antaisi monelle nuorelle mahdollisuuden tutustua muihin nuoriin turvallisessa ympäristössä ja harjoitella mm. sosiaalisia taitoja. Osalla nuorista ei ole lainkaan harrastuksia ja pienryhmätoiminta voisi vastata myös tähän tarpeeseen. Mielekkään sisällön, tekemisen ja porukan löytäminen olisi tärkeää nuoren kannalta. Joulukuusta 2014 alkaen pienryhmätoimintaa on toteutettu viikoittain liikuntaryhmänä, joka on suunnattu kaikille yli 15 vuotiaille nuorille. Liikuntakerrat sisältävät nuorten toiveiden mukaista toimintaa esim. sählyä, sulkapalloa ja kuntopiiriä. Ryhmän vakiinnuttua muutamille liikuntavuoroille on tarkoitus tilata ulkopuolinen ohjaaja, jotta nuoret pääsisivät tutustumaan uusiin lajeihin esim. jooga, potkunyrkkeily ja tanssi. Jatkossa pienryhmätoimintaa on suunnitteilla koota myös muiden teemojen ympärille esim. ruuanlaitto tai kädentaidot. 11

Time Out-toiminta Etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana Time Out-toiminnassa. "Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä." (www.thl.fi) Kempeleessä kutsunnat ovat kaksipäiväiset ja etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana kertomassa Time Out-toiminnasta. Tilaisuudessa on tarkoituksena tavata kaikki kutsuntatilaisuuteen osallistuvat nuoret. Kutsunnat ovat hyvä tilaisuus tavoittaa koko ikäryhmän nuoret miehet kerralla aikuistumisen kynnyksellä. Time out -toiminnan kautta on tullut joitakin asiakkuuksia. Keskusteluaika on lyhyt eikä kovin syväluotaavia keskusteluja ehditä siinä tilanteessa käymään, joten kaikki avun tarvitsijat eivät varmastikaan ole tulleet esiin. Tarkoituksena on jatkossa jakaa tietoa esim. kutsuntakirjeessä Time Out-toiminnasta. Lisäksi ennakkoterveystarkastusten yhteydessä voisi jakaa tietoa Time Outista, jonka jälkeen etsivä voisi olla tukena nuorelle niissä asioissa, joita terveystarkastuksessa on noussut esiin. 12

Lopuksi Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tukea ja kannustaa nuoria elämässään eteenpäin. Usean nuoren tavoitteena on sopivan opiskelu- tai työpaikan löytäminen. Monelle etsivän työn asiakkaalle tavoitteiden toteutuminen voi vaatia pidempiaikaista kuntoutumiseen liittyvää työskentelyä. Mikäli nuori kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta tai akuutista päihdeongelmasta, on ensin ratkottava näitä ongelmia nuoren kanssa yhdessä. On tärkeää löytää niitä asioita, missä nuori on hyvä, sillä onnistumisen kokemukset ja positiivisen palautteen antaminen ovat tärkeä osa työtä. Helsingin diakonissalaitoksen Vamoksessa on kuuden vuoden aikana varmistunut käsitys, että intensiivinen, nuorelle sopivaan tahtiin etenevä työskentely elämänhallinnan ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi on kestävämpi ja tehokkaampi tapa auttaa kuin nopea palveluohjaus. Vamoksessa etsivän työn kantavana ideana on tutustua nuoreen ja etsiä hänen kanssaan sellainen jatkopolku, jolta hän ei enää putoaisi, kääntyisi takaisin tai voisi pahoin. On tärkeää miettiä, onko nuori todellisuudessa valmis seuraavaan toimenpiteeseen vai tapahtuuko ohjaus siitä syystä, että työntekijä kokee velvollisuudekseen ohjata nuoria nopeasti työhön tai opiskelemaan. (Alanen, Kotkavuori 2014, 18 19) Aito asiakaslähtöisyys voi toteutua vain tutustumalla asiakkaaseen pintaa syvemmältä. Työntekijän täytyy uskoa nuoressa olevaan hyvyyteen sekä mahdollisuuksiin ja näyttää se nuorelle. (Alanen, Kotkavuori 2014, 28) Etsivässä työssä on huomattu, että nuoret kiinnittyvät palvelun sijaan vuorovaikutussuhteeseen. Siksi onkin tärkeää, että työntekijät eivät vaihdu jatkuvasti ja tapaamisia järjestetään riittävän usein. (Alanen, Kotkavuori 2014, 28). Etsivän työn tulisi intensiivisyyden lisäksi pystyä tarjoamaan tarvittaessa mahdollisuus myös pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen. Monella paikkakunnalla etsivien vaihtuvuus on suuri, mikä vaikeuttaa asiakassuhteiden muodostumista. Etsivien työntekijöiden suurta vaihtuvuutta selittävät mm. se, että etsivän työn rahoitukset tulevat vain vuodeksi kerrallaan, sekä vaatimaton palkkataso. Kaikkein haastavin kohderyhmä ovat ne nuoret, jotka eivät ole minkään aktiivisen toiminnan piirissä, eivätkä ole ilmoittautuneet työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Tähän ryhmään kuuluvat myös nuoret, jotka sairauksien tai muun vaikean elämäntilanteen vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. (Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, 11) Näiden nuorten löytäminen on suuri haaste etsivälle työlle. Etsivä työ ei aina yksin pysty antamaan parasta apua ja tukea nuorelle. On tärkeää tiedostaa nuoren avun tarve ja löytää oikeanlaista apua. Verkostoyhteistyö onkin olennainen osa etsivää nuorisotyötä. 13

Lähteet Alanen, O. Kotkavuori, A. 2014 Välittämisen ammattilaiset. Vamoksen käsikirja etsivään työhön. Helsingin diakonissalaitos. Libris Oy Nuorisolaki 20.8.2010/639 Nuorisotakuu 2013, TEM raportteja 8/2012 www.thl.fi 14

LIITE 1 15

LIITE 2 Suostumus tietojen tallentamiseen ja vaihtamiseen Asiakastietosi tallennetaan PARent-asiakastietojärjestelmään, jota käytetään etsivän nuorisotyön asiakasrekisterinä sekä tilastointivälineenä. Etsivän nuorisotyön työntekijät ylläpitävät asiakastietojasi järjestelmässä suostumuksesi perusteella. Asiakastietosi ovat salassa pidettäviä. Sinulla on mahdollisuus halutessasi tarkistaa järjestelmään tallennetut tiedot henkilökohtaisen käynnin yhteydessä tai kirjallisella pyynnöllä. Sinulla on oikeus vaatia korjautettavaksi järjestelmässämme oleva virheellinen tieto tai peruuttaa antamasi suostumus tietojesi luovuttamisesta tai rajata sitä. Asiakastietojärjestelmästä tehdään sisäiseen- tai viranomaiskäyttöön yhteenvetoja, joissa ei esiinny yksilöityjä henkilötietoja. Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Annan suostumukseni siihen, että henkilötietoni tallennetaan etsivän nuorisotyön käytössä olevaan PARentasiakastietojärjestelmään. Annan suostumukseni tietojeni vaihtamiseen etsivää nuorisotyötä tekevien ja alla mainittujen tahojen kesken: Vanhemmat Koulu/oppilaitos TE-toimisto Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Työpaja Muut: Lähiomainen, johon saa olla tarvittaessa yhteydessä: Nimi ja puhelinnumero: Paikka ja aika: Allekirjoitus: 16