Jäsenasiaohjeet 2013 Jäsenasiaohjeet 2013 1. Miksi uudet jäsenasiaohjeet? Suomen Journalistiliiton jäsenasiaohjeet uusittiin perusteellisesti vuonna 2009. Niillä pyrittiin vastaamaan muuttuneen työelämän paineisiin. Jäsenkelpoisuuden määrittelyyn otettiin mukaan mahdollisuus noudattaa työssä journalistin ohjeita. Samalla yritettiin vetää aiempaa selkeämpi raja tiedottamisen markkinointiviestinnän suuntaan. Työelämän ja työnkuvien muutos ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Muutoksen tahti on kiihtynyt niin, että edes parin vuoden takaiset linjaukset eivät välttämättä enää palvele liiton edunvalvonnan kehittämistä. Samaan aikaan liitossa on vireillä sääntömuutos, jonka toivotaan johtavan entistä useamman esimies- ja päällikköasemassa työskentelevän jäsenen pysymiseen jäsenenä. Erillisestä opiskelijan jäsenlajista ollaan luopumassa kokonaan. Aiemmin (syksyllä 2010) väljennettiin jo freelancereiden jäsenedellytyspykälää ja todettiin ansiovaatimuksen aleneminen. Uusien ohjeiden perusteella käytännössä kaikki pääasiassa journalistista työtä tekevät henkilöt voitaisiin todeta jäsenkelpoisiksi. Laajennus on erityisen merkittävä tiedottajien, viestintä- ja mainostoimistojen sekä esimies- ja päällikköportaan suuntaan. Ohjeissa otetaan huomioon myös se, että freelancerin ansiot koostuvat erilaisista töistä, jotka kaikki eivät liity suoranaisesti journalismiin. Tämä jäsenasiaohjeisto keskittyy ainoastaan jäsenasioihin. Jäsenyyden ehtojen väljentämisen vaikutukset järjestöön ja mm. edunvalvontatoimintaan käsitellään liiton muissa kannanotoissa. Jäsenmaksut määritellään tarkemmin liiton jäsenmaksuohjesäännössä. 2. Jäsenet Suomen Journalistiliiton säännöissä Suomen Journalistiliitossa on vireillä sääntömuutos, jossa opiskelijajäsenille annettaisiin täydet jäsenoikeudet ja erillinen opiskelijajäsenen jäsenlaji lakkautettaisiin. Vanhojen sääntöjen mukainen 7 Liiton sääntöjen jäsenyyttä koskeva luku IV Henkilöjäsenet on melko yleisluontoinen: 7 Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä: 1. Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutistai kuvatoimistossa tai muussa viestintä- tai kustannusalan yrityksessä. x:\liitto\valtuusto\2013\kevätkokous scandic järvenpää\jäsenasiaohjeet_hyväksytty.doc
Jäsenasiaohjeet 2013 2(8) 2. Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. 3. Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. 4. Liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö. 5. Alan opettaja tai tutkija. 6. Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä journalistiseen ammattiin opiskeleva henkilö. 7. Jäsenyyden voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvälistä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen. Sääntömuutosesityksen mukainen 7 7 1. Liiton jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä: Ennallaan a) Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutistai kuvatoimistossa tai muussa viestintä- tai kustannusalan yrityksessä. b) Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. c) Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. d) Liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö. e) Alan opettaja tai tutkija. f) Journalistiseen ammattiin opiskeleva henkilö Opiskelevalla jäsenellä on jatkossa täydet jäsenoikeudet. 8 1. Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa. 2. Mikäli jäsenedellytykset ovat 7 :n ja 8 1 kohdan mukaisesti olemassa, jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä.
Jäsenasiaohjeet 2013 3(8) Pykälää tulkitaan jatkossa niin, että se mahdollistaa journalistisia johtotehtäviä hoitavien esimiesten jäsenyyden. 9 1. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus. 2. Jäsenyyshakemus on jätettävä jäsenyhdistykselle. Jäsenyhdistys antaa hakemuksesta liittohallitukselle lausunnon. Vanhojen sääntöjen mukainen 15 : 15 1. Jäsen, jonka jäsenedellytykset ovat lakanneet tai joka laiminlyö (liitto)valtuuston vahvistaman jäsenmaksun tai palvelumaksun maksamisen huomautuksesta huolimatta yli kuukauden ajalta, katsotaan liittohallituksen päätöksellä erotetuksi. 2. Ennen kuin (liitto)hallitus päättää jäsenen erottamisesta jäsenedellytysten lakkaamisen takia, on jäsenelle varattava 14 mukainen mahdollisuus kirjallisen selvityksen antamiseen. Sääntömuutosesityksen mukainen 13 2. kohta: 2. Henkilöjäsen voidaan erottaa myös, mikäli hänen jäsenedellytyksensä ovat lakanneet tai hän laiminlyö valtuuston vahvistaman jäsenmaksun maksamisen huomautuksesta huolimatta. Ennallaan: 64 2. Sääntöjen muutos ei kumoa jo saavutettua jäsenoikeutta. 3. Jäsenedellytysten arviointi: nyrkkisääntö Suomen Journalistiliiton jäsenyyttä tarkastellaan ensisijaisesti jäsenen tekemän työn perusteella. Esimerkiksi koulutus ei vaikuta jäsenyyteen muiden kuin alan opiskelijoiden osalta. Uuden hakijan jäsenyyttä tarkastellaan seuraavien tekijöiden perusteella. Järjestys merkitsee myös tekijöiden painoarvoa. Henkilökohtainen toimenkuva on pääosin journalistinen Työtehtävässä on mahdollista noudattaa journalistin ohjeita Journalistinen työ on päätoimi. Työssä noudatetaan SJL:n tekemää työehtosopimusta Työnantajayrityksen toimiala on viestintä.
Jäsenasiaohjeet 2013 4(8) 4. Uudet jäsenet 4.1 Työsuhteiset Samoja tekijöitä voidaan käyttää myös jäsenyyden säilymisen tarkasteluun tilanteissa, joissa jäsen on vaihtanut työpaikkaa tai työskentelymuotoaan. Jäsenyysedellytysten arviointi on välineestä ja työntekomuodosta riippumatonta. Työsuhteisista jäsenkelpoisena pidetään henkilöä, jolla on takanaan noin puolen vuoden verran alan työsuhdepätkiä ja eteenpäin sovittuna vähintään pari kuukautta määräaikaisuutta tai esim. TTT-vuoroja. Pätkiltä ei edellytetä yhtäjaksoisuutta. Jäsenkelpoisuuden näkökulmasta työskentelyä vuokratyöyrityksessä arvioidaan samoin kriteerein kuin muutakin työtä. Mikäli kysymys on päätoimesta, joka on selvästi journalistinen, yrityksen toimenkuva voi olla muutakin kuin journalistinen. Osa-aikaisesti työskentelevät voidaan hyväksyä uusiksi jäseniksi, jos toimenkuva on selvästi journalistinen. Jos journalistisen työn osuus on vain noin puolet, jäsenyyden edellytys on, että kysymyksessä on viestintäalan yritys. Jos henkilö tekee journalistista työtä, mutta hän saa pääosan tuloistaan jostain muusta (esim. eläke, opettaminen, muu virka), hän on jäsenkelpoinen vain, jos journalistinen työ on säännöllistä ja muodostaa olennaisen osan henkilön tuloista. Freelancereiden osalta tarkastellaan jäsenen kokonaistilannetta. Jäseneksi hyväksyttävältä edellytetään noin puolen vuoden ammattimaista työskentelyä. Ammattimaisuutta tulkitaan freelance-työn ansioiden perusteella. Ansioiden on oltava vähintään 50 % lehdistön sopimuksen alalletulopalkasta (2a). Ansioita tarkastellaan puolen vuoden jaksolla. Eläkeläistä ei hyväksytä uudeksi jäseneksi. 4.2 Opiskelijoiden jäsenedellytykset Kun opiskelijajäsenillä on jatkossa täydet järjestölliset jäsenoikeudet, erillisistä opiskelijajäsenen ja opiskelevan täysjäsenen jäsenlajista luovutaan. Opiskelu vaikuttaa kuitenkin mm. jäsenmaksun määräytymiseen. Jäseneksi hyväksytään journalistiseen ammattiin opiskelevia henkilöitä. Jäsenedellytyksiä tarkastellaan joko opiskelun tai työkokemuksen tai molempien perusteella. Jäsenkelpoisia ne opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa media-alan ammattiin johtavaa tutkintoa. Heiltä ei edellytetä työkokemusta.
Jäsenasiaohjeet 2013 5(8) Muissakin oppilaitoksissa tai muuta kuin journalistiikkaa tai viestintää opiskeleva voi hakea jäsenyyttä, jos hänen tavoitteenaan on ryhtyä journalistiksi ja hänellä on alan työkokemusta. Mitä vähemmän opiskeltavalla alalla on tekemistä journalismin kanssa, sitä enemmän hakijalta edellytetään alan työkokemusta. Käytännössä työkokemusta on aina oltava enemmän kuin esimerkiksi vain yhdeltä kesältä. Listaa jäsenkelpoisuuden tuottavista oppilaitoksista ei erikseen pidetä yllä. Pääsääntönä pidetään, että journalistisiin ammatteihin opiskellaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa (medianomin tutkinto). Kansanopistojen viestinnän linjojen opiskelijat eivät ole opiskelunsa perusteella jäsenkelpoisia, eivät myöskään näiden oppilaitosten palkatonta harjoittelua suorittavat opiskelijat. Jäsenyys voi kuitenkin tulla kysymykseen hakijan työkokemuksen perusteella. Jos opiskeleva jäsen saa tutkintonsa valmiiksi, mutta ei heti valmistumisensa jälkeen täytä jäsenedellytyksiä, tulkinta tehdään liiton jäsenyyttä suosivalla tavalla. Valmistunut voi pysyä jäsenenä enintään vuoden ajan, mikäli hän ei ole sitä ennen siirtynyt työelämään muulle alalle. 4.3 Harjoittelijoiden jäsenkelpoisuus Perinteisesti alalle tullaan toimitusharjoittelijan tehtäviin. Toimitusharjoittelija on jäsenkelpoinen, jos jäsenedellytykset muuten ovat kunnossa (opiskelu, työhistoria, nykyisen työsopimuksen kesto). Oppisopimusharjoittelijat ovat pääsääntöisesti jäsenkelpoisia, koska he ovat työsuhteessa yritykseen. Oppilaitosten harjoittelujaksoilla osalle medianomiopiskelijoista maksetaan alle tes:n mukaisen palkan tai harjoittelu on kokonaan palkatonta. Jos jäsenedellytykset ovat opintojen osalta muuten kunnossa, palkatonkin harjoittelija voi olla jäsen. Työvoimapoliittisille harjoittelijoille ei makseta palkkaa vaan päivärahaa eivätkä he ole työsuhteessa. Työvoimapoliittinen harjoittelija ei myöskään pääse työttömyyskassan jäseneksi. Jos harjoittelijalla on takanaan riittävästi alan opintoja tai työkokemusta, jäsenedellytykset ovat olemassa. Jos harjoittelu on henkilön ensimmäinen kosketus alaan, jäsenedellytyksiä ei ole. Harjoittelu kuitenkin otetaan myöhemmin huomioon arvioitaessa hakijan työhistoriaa. 4.4 Freelancerit Freelance-journalisti hyväksytään uudeksi jäseneksi, jos hakija saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä. Työn journalistisuutta arvioidaan samoin kriteerein kuin työsuhteisten jäsenten.
Jäsenasiaohjeet 2013 6(8) hakijan puolen vuoden keskikuukausiansioiden (verotettava tulo, ei laskutus) on oltava vähintään puolet lehdistön työehtosopimuksen mukaisesta alimmasta toimituksellisesta palkkaryhmästä (2a). hakija on työskennellyt freelancerina ainakin puolen vuoden ajan Jäsenedellytyksiä harkitaan kokonaisuutena. Kokonaisarvioon vaikuttaa hakijan aikaisempi journalistinen ura. Työsuhteisesta freelanceriksi siirtyvältä jäseneltä ei edellytetä selvitystä tuloista. Freelanceriksi siirtyvän opiskelijajäsenen jäsenedellytyksiä tarkastellaan kuten uuden jäsenen. Jos henkilö aloittaa freelance-toimintansa rinnalla jossain muussa ammatissa, jäsenedellytysten säilymiseksi freelance-toiminnan on oltava säännöllistä ja sen tulee muodostaa merkittävä osa jäsenen ansioista. 4.5 Tiedottajat, viestintätoimistot sekä asiakas- ja yritysjulkaisut 4.5.1. Julkishallinnon viestintätehtävät Julkishallinnon (kunnat, kuntainliitot, valtion keskushallinto, ministeriöt tms.) tiedottajat ovat jäsenkelpoisia, jos heidän toimenkuvansa on pääosin journalistinen ja jos työssä voi noudattaa journalistin ohjeita. Esimerkiksi eri hallinnonalojen julkaisemissa lehdissä työskentely on pääsääntöisesti jäsenkelpoista. Verkkotoimittaja on jäsenkelpoinen, mikäli toimenkuvaan sisältyy olennaisena osana journalistisia elementtejä. 4.5.2. Eduskunta, puolueet, EU, ulkoministeriö Jos vanha jäsen tulee valituksi kansanedustajaksi, EU-parlamentaarikoksi tms, hän voi säilyttää jäsenyytensä. Jäsenyys säilyy määräaikaisissa UM:n (esimerkiksi lehdistöneuvos) ja EU:n viestintätehtävissä. Kansanedustajien ja ministerien avustajat eivät pääsääntöisesti ole jäsenkelpoisia. Vanha jäsen voi säilyttää jäsenyytensä, jos tehtävä on määräaikainen ja korkeintaan vaalikauden mittainen. Puolueiden lehdissä, myös verkkolehdissä, työskentelevät ovat pääsääntöisesti jäsenkelpoisia, jos toimenkuva on pääosin journalistinen.
Jäsenasiaohjeet 2013 7(8) 4.5.3. Seurakunnat, ammattiliitot ja muut järjestöt Seurakuntien tiedottajat ovat jäsenkelpoisia, jos heidän tehtävänsä on pääosin journalistinen ja sisältää esim. lehden tai journalistisesti painottuneiden verkkosivujen toimittamista ja jos työssä voi noudattaa journalistin ohjeita. Ammatti-, kansalais- ym. järjestöjen lehtien toimittajat ovat pääsääntöisesti jäsenkelpoisia. Tiedottajien osalta edellytetään, että tehtävä on pääosin journalistinen ja sisältää esimerkiksi lehden tai verkkosivujen toimittamista. 4.5.4 Viestintätoimistot sekä asiakas- ja yritysjulkaisut Liiton jäseneksi ei hyväksytä jäsentä, joka ei työssään voi noudattaa journalistin ohjeita. Tekstimainonta on kielletty alan työehtosopimuksissa ja Journalistin ohjeissa. Liiton jäseneksi ei hyväksytä henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu olennaisena osana tekstimainonnan tuottaminen. Asiakaslehti on alan koodiston mukaan julkaisijayhteisön tavoitteellista viestintää. Erotuksena tekstimainontaan asiakaslehdessä viestin lähettäjä ja sen tarkoitusperät tehdään vastaanottajalle selväksi. Jos julkaisu luokitellaan asiakaslehdeksi, tekijä on jäsenkelpoinen. Jos lehti/sivusto on lähinnä tuote-esittelyä hintatietoineen, tekijä ei ole jäsenkelpoinen. Lehden ilmestymistiheys, levikki ja kohderyhmän laajuus vaikuttavat jäsenkelpoisuuden arviointiin. 4.6 Toimitusten johtotehtävät Jäsenkelpoinen on jokainen journalisti, joka työskentelee liiton työehtosopimusten soveltamisalalla riippumatta esimiesasemastaan. Henkilö on jäsenkelpoinen myös, jos hän työskentelee viestintävälineen journalistisissa johtotehtävissä, vaikka tehtävä ei olisikaan tes:n soveltamisalalla. Jos jäsen toimii työnantajan nimeämänä neuvottelijana työehtoja koskevissa tilanteissa, joissa toisena osapuolena ovat työntekijäjärjestön edustajat, hän ei voi osallistua paikalliseen järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Paikallisella järjestötoiminnalla, johon toimitusten johtotehtävissä työskentelevät eivät voi osallistua, tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. pääluottamusmiestehtävän hoitamista ja osallistumista työpaikkaosaston äänestyksiin paikallisista sopimuksista. Jäsenyyden este ei ole, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Tällainen jäsen ei kuitenkaan voi osallistua työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa.
Jäsenasiaohjeet 2013 8(8) 4.7 Alan opettajat ja tutkijat SJL:n sääntöjen mukaan viestinnän alan opettajat tai tutkijat ovat jäsenkelpoisia (7 6). Tulkinta on, että jäsenkelpoisia ovat korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa journalistisia aineita opettavat henkilöt. Hakijan työhistorian sekä opintojen luonteen ja laajuuden perusteella myös muiden oppilaitosten viestinnän tai journalismin opettajat voivat olla jäsenkelpoisia. Tutkijoista jäsenkelpoisia ovat henkilöt, joiden tutkimusala liittyy suoranaisesti viestintään tai journalistiikkaan. 4.8 Verkkosivustojen toimittajat Työskentelyä verkossa toimivassa yrityksessä arvioidaan samoin kriteerein kuin muutakin työtä. Jäsenkelpoisuus edellyttää, että työssä voidaan noudattaa journalistin ohjeita. Sivustojen toteutus muun kuin viestintäalan yrityksen palveluksessa, tekninen koodaustyö tai sivuston tekninen päivittäminen eivät ole jäsenkelpoista työtä. 5. Jäsenedellytykset työtehtävien vaihtuessa Jäsenedellytykset tarkistetaan työpaikan vaihdoksen yhteydessä ja opiskelijana liittyneen jäsenedellytykset opiskelujen päätyttyä. Jos jäsenedellytykset eivät täyty esim. uudessa tehtävässä, henkilölle suositellaan toista ammattiliittoa. Tulkinnan jäsenedellytysten ja siten jäsenyyden päättymisestä tekee hallituksen valtuutuksella jäsenvaliokunta. Mikäli vanha jäsen siirtyy väliaikaisesti tehtävään, jossa jäsenedellytykset eivät täyty, jäsenenä voi pysyä enintään vuoden verran. Opiskelijana liittynyt voi pysyä valmistumisensa jälkeen jäsenenä vuoden verran, vaikka ei olisi sijoittunut alan töihin. Noin vuoden määräaikainen tehtävä toisella alalla ei vielä johda eroon. Jos määräaikainen tehtävä toisella alalla jatkuu yli vuoden tai ensimmäisen vuoden jälkeen pesti jatkuu uusilla määräaikaisuuksilla, henkilöllä ei ole jäsenedellytyksiä. Rajatapauksissa vanhan jäsenen jäsenyyden jatkumista voi puoltaa jäsenen nykyinen määräaikainen luottamustehtävä. Henkilöön liittyvillä syillä ratkaisua ei voi perustella.