ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Samankaltaiset tiedostot
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Puula-forum Kalevi Puukko

Puulan kalastustiedustelu 2015

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Päijänteen kalastuskysely 2011

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Kalastustiedustelu 2015

Kalastusalueen vedet

Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Hyväksytty

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastustiedustelu 2016

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

Miksi yhteinen vesialue?

Osakaskunnan päätöksenteko

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

[ Ι OSA 2 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Juhani Niinimäki Kala- ja Vesitutkimus Oy. Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa

Vetovoimaa maaseudulle

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Vaelluskalojen kestävä kalastus

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Drno --/---/2002

TOIMINTAKERTOMUS 2014

KUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli.

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

Raportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Karhijärven kalaston nykytila

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Saimaannorppa ja sen elinalue

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

1. Kuinka paljon saitte saaliiksi vuonna 2015 seuraavia kalalajeja? Antakaa saalismäärät kilogrammoina.

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana

Joensuun kalastuskunta

Transkriptio:

ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu... 3 3.1 Perustiedot... 3 3.1.1 Onko veden laatu muuttunut... 3 3.1.2 Miten kalakannat ovat muuttuneet?... 4 3.1.3 Kalakantojen nykytila?... 4 3.1.4 Viisi tärkeintä saalislajia?... 4 3.1.5 Lupien myyntitulot 2006?... 5 3.1.6 Pyyntirajoitukset ja rauhoitusalueet?... 5 3.1.7 Kalastuksen valvonta... 5 3.2 Käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkistaminen... 5 3.2.1 Onko tarvetta kalastusalueen asettamiin solmuvälirajoituksiin tai muuta kalastusta koskeviin rajoituksiin ja kuinka rajoitus tulisi tehdä?... 5 3.2.2 Onko tarvetta alamitan nostoon?... 6 3.2.3 Onko kalastuksen valvontaa tehostettava... 7 3.2.4 Tarvitaanko vapaa-ajan kalastukseen tai ammattikalastukseen nykyistä laajempia lupa alueita?... 7 3.2.5 Mitä lajeja tulisi istuttaa tulevaisuudessa?... 8 3.2.6 Kalavesien hoito muutoin kuin istutuksilla?... 8 2

1. Johdanto Etelä-Kallaveden kalastusalueella tehtiin kalastustiedustelu kalastuskaudelta 2006-2007. Lisäksi kalastusalueen hallitus päätti toteuttaa osakaskuntakyselyn, joka suunnattiin myös yksityisvesien omistajille. Tiedustelun ja kyselyn tuloksia käytetään käynnistyvän käyttö- ja hoitosuunnitelman muuttamisen perustietoina. 2. Aineisto ja menetelmät Kyselyllä pyrittiin selvittämään etupäässä vesialueen omistajien toimivaltaan kuuluvia asioita: kalastuksen järjestämistä, kalavesien hoitoa ja kalastuksen valvontaa. Mutta myös kalakantojen tilaa ja veden laadussa tapahtuneita muutoksia. Osakaskuntia on alueella noin 90 kpl, yksityisvesiä 54 kpl, urheilukalastusseuroja noin 15 kpl ja ammattikalastusseuroja 2 kpl. Kysely lähetettiin edellisistä kaikille, joiden osoite oli tiedossa.kyselyyn vastasi 37 osakaskunnan tai yksityisvesialueen omistajan puolesta 30 henkilöä tai hoitokuntaa. Kalastusseuroilta ei saatu yhtään vastausta. Vastanneiden vesialueen omistajien yhteenlaskettu pinta-ala vastasi noin 76 % kalastusalueen kokonaispinta-alasta. 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Perustiedot 3.1.1 Onko veden laatu muuttunut 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Onko vedenlaatu muuttunut? 1 = Heikentynyt (n=4) 2 = pysynyt ennallaan (n=15) 3 = Parantunut (n=5) 3

3.1.2 Miten kalakannat ovat muuttuneet? 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Kalakantojen muutos 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 3.1.3 Kalakantojen nykytila? 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 3.1.4 Viisi tärkeintä saalislajia? Viisi tärkeintä saalislajia Etelä-Kallavedellä n = 27 5 4 3 2 1 0 Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna 4

3.1.5 Lupien myyntitulot 2006? Osakkaiden ja muiden kalastuslupien myyntitulot olivat yhteensä 23 350. Osakkailta oli ke- 26 vesialueen omista- rätty 4450 ja ulkopuolisilta 18900 lupatuloja. Kysymykseen vastasi jaa, joista 14 ei ollut myynyt lupia ollenkaan tai ainakin ilmoitti myynniksi 0. Metsästyslupa- tuloja ei ilmoitettu ollenkaan. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä etteikö vesialueella olisi metmetsästysoikeus. Ulko- sästystä, sillä usein osakkailla on ilmainen tai kalastuslupaan sisältyvä puoliselle ei usein myydä metsästyslupia lainkaan. 3.1.6 Pyyntirajoitukset ja rauhoitusalueet? Verkko kalastusta oli rajoittanut 11 osakaskuntaa ja 19 ei ollut rajoittanut. Pääsisältö: Alle 5 m vedessä ei verkkojen solmuvälirajoituksia, yli 5 m syvyydessä 28-49 mm käyt- 28-54 mm verkko- tö kielletty ja talvikalastuksessa yli 15 m syvyydessä oli suositettu jen käytöstä luopumista. Jotkut osakaskunnat olivat lisäksi luopuneet solmuvälirajoi- Viehekalastusta tai muuta kalastusta ei ollut rajoitettu. Kyselyssä ei kuitenkaan kysyt- tuksista 15.6-31.7 välisenä aikana siian syvännepyynnin mahdollistamiseksi. ty pyydysten määrällistä (kpl) rajoittamista. Jotkut osakaskunnat saattavat rajata ka- Saattaa olla lastajaa tai ruokakuntaa kohden myytävien pyydysyksiköiden määrää. myös, että ulkopuolisille ei myydä kalastuslupia. Rauhoitusalueita ilmoitettiin 2 kpl, joiden pinta-ala oli yhteensä 2,5 ha. 3.1.7 Kalastuksen valvonta Vastaneista osakaskunnista (30 kpl) kalastuksen valvonta oli järjestetty 13 osakaskunnan ja Kuopion kaupungin vesialueilla, mutta 16 osakaskuntaa tai yksityistä vesialuetta oli ilman valvontaa. Valan tehneitä valvojia ilmoitettiin 10 henkilöä. Muutamat osakaskunnat olivat ulkoistaneet valvonnan Kuopin kaupungin kalastuksen valvonnalle. Seisovien merkintä pyydysmerkillä (usein numeroitu muovilappu) mahdollistaa valvonnan. Seitsemäntoista osakas- tai muuta ka- kuntaa kolmestakymmenestä oli ottanut pyydysmerkin käyttöön. 3.2 Käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkistaminen 3.2.1 Onko tarvettaa kalastusalueen asettamiin solmuvälirajoituksiin lastusta koskeviin rajoituksiin ja kuinka rajoitus tulisi tehdä? Solmuvälinen rajoittaminen n=29 Kalastusalueenen suositus Kalastusalueen päätös Ei tarvetta 20 % 40 % 40 % 5

Muun pyynnin rajoittaminen n=29 Kalastusalueen suositus Kalastusalueen päätös Ei tarvettaa 48 % 31 % 21 % 60 % 40 % Kalastuslain 37 antaa kalastusalueelle mahdollisuuden antaa määräajaksi määräyksiä verk- kojen solmuvälistä, jos vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät. Kyseisessä pykälässä ei suoraan puhuta pyy- kieltämi- dysten rakenteen muuttamisesta, vaan tietynlaisten pyydysten tai kalastustapojen sestä. Enemmistön mielestä kalastusalueen tulisi tehdä päätös tai ainakin suosittaa osakaskunnille solmuvälirajoituksia. Useimmiten vastaajat (30 kpl) eivät esittäneet tarkempaa solmuväliratulisi kuhasyvänteissä joitusehdotusta. Ehdotuksia tuli kuitenkin yhdeksän. Niiden mukaan tai yli viiden metrin vedellä kieltää alle 50 55 mm verkkojen käyttö. Tavoitteeksi tuli asettaa kuhan kasvu lisääntymiskokoiseksi. Muutamien vastausten mukaan voitaisiin pienvesissä ra- joittaa alle 45 mm verkkojen käyttöä. Tarve alamitan nostoon ka:n päätöksellä n = 30 Kyllä Ei 3.2.2 Onko tarvettaa alamitan nostoon? Kalastusalueen on mahdollista kalastuslain 35 :n mukaisesti kokouksessaan määrätä nou- alamittoja. datettavaksi kalastusasetuksen 19 :n määräyksistä poikkeavia korkeampia Enemmistön mielestä nykyiset alamitat ovat sopivat. Alamittapäätös tulisi tehdä 40 % mu- asettaa 45-50 cm (ny- kaan vastanneista. Ehdotusten mukaan järvitaimenen alamitaksi tulisi kyisin 40 cm) ja kuhan alamitaksi 40-45 cm (nykyisin 37 cm). 6

3.2.3 Onko kalastuksen valvontaa tehostettava Onko valvontaa tehostettava n = 29 Kyllä Ei 17 % 83 % Tarve laajempiin lupa-alueisiin n = 30 kyllä ei 20 % 80 % 3.2.4 Tarvitaanko vapaa-ajan kalastukseen tai ammattikalastukseen nykyistä laa- jempia lupa alueita? Kuopion kaupungilla on kalastusalueella noin 6994 ha suuruinen pääosin yhtenäinen vesi- ei ole. Am- alue. Vastaajien mielestä kovin suurta tarvetta nykyistä laajempiin lupa-alueisiin mattikalastajille sellaista ei toivonut yksikään vastaajista. 7

3.2.5 Mitä lajeja tulisi istuttaa tulevaisuudessa? 40 Istutuslajit tulevaisuudessa Etelä-Kallavesi n = 30 20 0-20 Taimen Kuha Siika Hauki kyllä ei -40 3.2.6 Kalavesien hoito muutoin kuin istutuksilla? 20 Muut hoitotoimenpiteet n= 30 10 0-10 -20-30 8